Työkyvyn arviointi ja edistäminen osana työllisyyden edistämistä. Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

Transkriptio

1 Työkyvyn arviointi ja edistäminen osana työllisyyden edistämistä Raija Kerätär LT, kuntoutuslääkäri

2 Tänään Pitkäaikaistyöttömien työkykyisyys ja kuntoutustarve Voiko terveystarkastuksessa arvioida työkyvyn? Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Toimintamalleja

3 Työttömiä kohdatessa on hyvä tietää Työtön väestö on sairaampaa kuin saman ikäinen työssä käyvä väestö 1. Työttömyys heikentää terveyttä ja 2. työttömiksi valikoidutaan He käyvät vastaanotoilla vähemmän Osa käyttää palveluja, mutta toimintakyvyn kokonaisuus ei vastaanotoilla hahmotu Työttömät eivät luota palveluihin, syrjäytymisen ilmiö mukana

4 Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutustarve Kerätär 2016 T yökykyisten, työkyvyttömien ja työkyvyn tukemisen tarpeessa olevien määrä t ja osuudet monialaisen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvion jälkeen Osatyö Osatyö I n=225 Osatyö II I n=230 Tutkitut Typ-asiakkaista 15%, Oulu, Raahe, Kainuu Paltamon työttömät (81%) Työkykyinen n (%) Työkykyinen tukitoimien jälkeen n (%) Työkyvytön avoimille työmarkkinoille n (%) 10 (4) 167 (74) 48 (21) 121 (53) 47 (20) 62 (27)

5 Onko työttömien terveyden edistämisestä hyötyä? Romppainen ym jatkuu Interventioryhmä (n=265) Koettu terveys Terveystarkastus 1. (terv.hoitaja) Kysely, RR, pulssi, paino ja pituus, labrat tarv., ohjaus terveyspalveluihin tarv. työkykyarvio terveysneuvonta Terveystarkastus 2. työllisyystoimien (kurssi ym.) päätyttyä Terveystarkastus vuoden kuluttua Mahdollisuus käydä akuuteissa sairaustapauksissa th tai lääk. vo. Koettu terveys 3 v. kuluttua Työllisyystilanne 3 v. kuluttua Vertailuryhmä (n=274) Koettu terveys Työllistymisen tukitoimia Koettu terveys 3 v. kuluttua Työllisyystilanne 3 v. kuluttua

6 Onko työttömien terveyden edistämisestä hyötyä? Romppainen ym Työssäolo oli 3 vuoden kuluttua kummassakin 50%. Interventio paransi niiden työllistymistä, jotka kokivat olevansa lähtötilanteessa terveempiä ja heikensi niiden työllistymistä, jotka kokivat terveytensä heikoksi. Ero oli melkein tilastollisesti merkittävä. Terveyden edistämisen toimenpiteet eivät edistäneet työllistymistä. Työttömien terveyspalveluiden tarpeet ovat moninaiset eivätkä perinteiset palvelumallit heille ole riittäviä. Tarvitaan erikseen suunniteltuja palveluja, joissa on huomioitu tämän ryhmän erityistarpeet. Työttömien tulisi olla terveyspalveluissa positiivisen diskriminaation kohteena, jotta pystytäisi parantamaan heidän terveyttä ja tukemaan työllistymistä. Tämä tulisi olla tulevien vuosien terveydenhuollon ja terveyspolitiikan painopisteitä.

7 Työkyky ja terveys (Tengland 2011) Täysi terveys ei riitä työkykyisyyteen vaikka olisi täysin terve, ei ole työkykyinen kaikkiin töihin Työkykyisyys ei vaadi täyttä terveyttä kohtuu terveys riittää terveys niillä alueilla, jota ammatillisen kompetenssin toteuttaminen edellyttää, on tarpeen

8 Vastaanottotilanne / Terveystarkastus ja Työ- ja toimintakyvyn arviointi Terveystapaaminen? Terveystarkastuksen tavoitteena on kautta aikojen ollut terveyden edistäminen Sairaudet ja niiden (somaattisten) aiheuttamat haitat toimintakyvyssä Kansatautien ja työhön liittyvien sairauksien riskitekijät / elintavat Kokemus terveydestä? Kyky / halu hoitaa terveyttä Terveyspalveluiden käyttö Työ- ja toimintakyvyn arviointi? + Fysiologinen ja motorinen toimintakyky + Aistit + Älyllisen toimintakyvyn testaukset +/- Sairauksien aiheuttamat toimintakykyhaitat - Kyky tehdä sopimuksia ja toimia pitkäjänteisesti niiden mukaan +/- Kommunikointi ja vuorovaikutustaidot, rohkeus ilmaista itseään - Osaaminen ja kyky oppia - Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn - Kekseliäisyys ja kyky soveltaa osaamistaan eri tilanteissa - Itsearviointikyky - Työelämän perustaidot - Työyhteisössä toimiminen, alaistaidot ym.

9 Paltamon opetuksia vv Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään työttömänä olleiden terveydenhuoltoon Miksi? Toiminta- ja työkykyisyys ei selviä vastaanotolla eikä terveystarkastuksissa Työkykyisyyden ongelmien varhainen tunnistaminen tapahtuu parhaiten työssä / koulussa Vetäyttävää (=syrjäytymiseen johtavaa) sairautta sairastava vaatii meiltä aktiivista ja etsivää otetta eikä löydy kyselyillä Pitkään työttömänä olleen kokemus itsestä: arvoton? uhri? Defenssiivinen toiminta näkyy Kelan tyyppiseen kuntoutukseen meno vaatii ensin kuntoutumisen osallisuuteen Ei kyllä työllisty avoimille työmarkkinoille?

10 Kuntoutuksen näkökulmasta Osa henkilöistä ei tunnista ongelmia toimintakyvyssään, vaikka ne olisivat graavejakin Osa henkilöistä pitää asian omana tietonaan ja yrittää pärjätä (häpeä, syyllisyys, itse pärjäämisen tarve) Kuntoutuspalvelujen saaminen edellyttää toimintakyvyn heikkouden ja sairauden/diagnoosin tunnistamista ensin Terveydenhuoltopalvelut lähtevät siitä, että asiakas hakeutuu ja pyytää palvelua Syrjäytymisen ilmiössä mukana myös sosiaali- ja terveyspalvelujen piirteet, jossa odotetaan että asiakas on aktiivinen / osaa / tietää hakea palvelua

11 Työkyvyn arviointi ja tukeminen monialaisesti

12 Toimintakyvyn arvioinnin intressi? 1.Kuvata toimintakyky sosiaalivakuutuksen etuuksien hakemista varten Yhteiskunnan järjestelmästä lähtevä kontrollointi ja säätely taustalla Lähtee diagnoosista: vika, vamma, sairaus Tavoitellaan objektiivista havainnointia (luonnontiede), asiakas on kohde 2. Tunnistaa toimintakyvyn heikkoudet ja vahvuudet kuntoutussuunnitelman pohjaksi Biopsykososiaalinen ihminen Tavoitellaan asiakkaan tilanteen ymmärrystä jatkosuunnitelmia ajatellen Ohjauksellinen ote, asiakas on yhteistyökumppani Lääkäri: Onko heikentyneen toimintakyvyn taustalla jokin sairaus?

13 Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa (Liukko & Kuuva 2015*) Yhteistyö ja vastuut kuntoutusprosessissa selkiytettävä Kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittämisessä Kuntoutuksen suunnittelussa ja ajoituksessa Erityisesti kun on moniasiakkuus Tiedonvälityksen ja kommunikaation toimivuuden lisääminen Erityisesti työkykyongelmia kokevien työttömien liittyvässä yhteistyössä Tietojärjestelmien kehittäminen Yhteistyön lisääminen Rinnalla kulkeva tukihenkilö usein tarpeen Yhteisiä foorumeita ja koulutusta Lisäkoulutusta erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille (lääkärit sekä pth:ssa että esh:ssa) * Liukko J, Kuuva N: Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa. Eläketurvakeskuksen raportteja 03/2015. Eläketurvakeskus.

14 Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi? Kerätär 2016 Kerätään informaatio asiakkaan toimintakyvyn historiasta ja siinä esiin tulleista häiriöistä ja voimavaroista käytännön työssä selviytymisestä ja työllistymisyrityksistä, aiemmasta terveydentilasta, hoidoista ja kuntoutuksesta asiakkaan motivaatiosta (käsitykset halusta, pystyvyydestä ja mahdollisuuksista), toiveista sekä kokemistaan ongelmista tai oireista ja toimintakyvystä kliinisillä havainnoilla ja tutkimuksilla Lääkärin tehtävä on selvittää, onko toimintakyvyn heikkenemisen taustalla jokin sairaus ja mikä on tämän sairauden hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Kokonaistulkinta pohjautuu kerätyn informaation lisäksi tietoon ja ymmärrykseen asiakkaan lähtökohdista ja kontekstuaalisista tekijöistä. Laaditaan dokumentit ja lausunnot.

15 Kuntoutus prosessina järjestelmästä nähtynä Tunnistetaan heikentynyt toimintakyky Selvitetään kuntoutustarve ja mahdollisuudet Tehdään kuntoutussuunnitelma Toteutetaan suunnitelma(t) Arvioidaan ja seurataan Prosessin koordinaatio ja kannattelu Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten? Ketkä? Miten?

16 Työkyvyn arviointi ja tukeminen verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus, neuvolat, mtt Työpaikat ja työterveyshuolto Opiskelu ja koulu Tetoimisto Asiakas ja perhe Nuorisotyö ja etsivä nt Typ Työpajat ja kuntouttava tt Aikuissosiaalityö Lastensuojelu ja perhetyö Päihdehuolto Muut?

17 Verkoston tehtävät ja tavoitteet? Tuetaan Pitkäaikaistyöttömät Työhön tai opiskelemaan Hoitoon ja kuntoutukseen Sairauspäivärahalle tai eläkkeelle Eri sektorit ja palvelut Muihin palveluihin

18 Yhteistyö yhteisen toimijuuden kehittyminen? (Väyrynen ja Lindh 2013) Jaettu tieto ja keskinäinen vuorovaikutus Yhteiset tehtävät ja yhteensopivat tavoitteet Yhteensovitetut strategiat ja yhteinen päämäärä Yhteinen rakenne ja kulttuuri Yhteistoiminta Koordinoitu toiminta Yhteistyö Yhteistoimijuus Vähäinen Yhteinen toimijuus Korkea

19 Verkostoyhteistyölle rakenteet ja koordinaatio Sovitaan paikallisesti, kuka vastaa ja kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä = sovitaan prosessi ja eri tahojen roolit siinä Verkostoyhteistyöstä tehdään päätös, joka edellyttää, että näin toimitaan = päätöksen tekee se, jolla siihen on valtuudet Eri yksiköt toteuttavat

20 KunnonSyyni-TIETOJÄRJESTELMÄ PILVIPALVELU MUU? TERVEYDENHOITAJA / LÄÄKÄRI ASIAKAS OHJAAJA / SOSIAALIOHJAAJA TYÖPAJAOHJAAJA

21 Monialainen työkyvyn arviointi KunnonSyynissä Asiakaskontakti Omaohjaaja Sosiaaliohjaaja Tunnistaa mahdollisen huolen asiakkaan tilanteesta ja palvelutarpeista Ohjaa asiakkaan omaohjaajan luo Tarkentaa huolen asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä Tukee asiakasta luottamuksellisessa ohjaussuhteessa Tunnistaa ja kutsuu tarpeellisen asiakasverkoston Varmistaa asiakkaan suostumukset tietojen vaihtoon Koordinoi ja vastaa palvelutarpeen selvittämisestä verkostossa Selvittää sosiaalisen tilanteen ja toimintakyvyn Voi toimia myös omaohjaajana Työpajaohjaaja/kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Tunnistaa asiakkaan työssä näkyvän toimintakyvyn Antaa arvion työssä selviytymisestä avoimia työmarkkinoita ajatellen Terveydenhoitaja Tunnistaa terveyteen liittyvät huolenaiheet ja palvelutarpeet Lääkäri Kaikki osallistuvat, omaohjaaja koordinoi Arvioi, onko heikentyneen toimintakyvyn takana jokin sairaus Ohjaa tarvittaviin hoidon ja kuntoutuksen toimenpiteisiin Arvioi työkyvyn / työkyvyttömyyden Kirjoittaa tarvittavat lausunnot Johtopäätökset ja suunnitelmat Palvelutarpeesta Hoidon ja kuntoutuksen tarpeista Työkyvystä Toimeentulosta

22 Esimerkki: Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi peruspalveluiden yhteistyönä Rovaniemellä TYP Etuusk. jono Sosiaalipalvelu Työ- ja toimintakyvyn arviointi Perustason selvittelyt -Sosiaalihuollon selvittelyt -Terveydenhuollon selvittelyt -Muut tarvittavat palvelut Syvennetyt selvittelyt -Erik.sair.hoito -Työvoimahallinnon toimenpit. -Kela,muut -Kuntakokeilun arviointipalvelut Muualta? -terv.huolto, etsivä nt. ym. Ohjaussuhde Selvittely päättyy Kuntoutus ja palvelusuunnitelmat: -hoitosuunnitelma, kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, toimeentulosuunnitelma

23 Työllisyyden hoito Kemijärvellä Työllisyyden hoito on osa hyvinvointipalveluja Työllisyyskoordinaattori Työllisyyssihteeri Kuntoutussairaanhoitaja Psykologi Sosiaalityöntekijä Kuntoutuslääkäri (3-4pv/kk) Saura-säätiö tiiviisti mukana Yhteistyö yrityksiin ja oppilaitoksiin tärkeää

24 Vuoden 2016 tuloksia Kemijärvellä Kaikki KELA- listalaiset palveluiden piirissä Uusia asiakkaita noin 100 Eläkeselvittelyssä 30 henkilöä, myönteisiä eläkepäätöksiä 26 (mukana myös edellinen vuosi) Kuntouttavassa työtoiminnassa n. 100 asiakasta Yrityksiin työllistyi 13 pitkäaikaistyötöntä KELA- listamaksu laskenut n verrattuna vuoteen 2015, lasku - 17%. Alenema jatkuu vuonna 2017.

25 Työmarkkinatuen kuntaosuudet Pohjois-Savossa Kuntien osuus Saajat

26 Lopuksi Pitkään työttömänä olleiden työkyvyn heikkeneminen jää suurelta osin tunnistamatta, sairaudet hoitamatta ja kuntoutukset käynnistymättä Työkyky ei ole sama kuin terveys eikä sitä voi terveystarkastuksessa yleensä selvittää Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, rakenteita ja johtamista, joissa toiminta pohjautuu sosiaalityön, terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden, Kelan (ym.) muodostaman verkoston toimintaan

27 Kirjallisuutta ja sidonnaisuudet Kerätär R. Työkyvyn arvioinnin käsitteet. Työterveyslääkärilehti;33 (2) Kerätär R. Sairauslähtöisestä työ- ja toimintakyvyn arvioinnista monialaiseen arviointimalliin. Duodecim;130: Kerätär R. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Oulun yliopisto Kerätär R. Miten arvioida työttömien työkykyä? Työterveyslääkärilehti. 2/2016: Lind J. Kuntoutus työn muutoksessa. Yksilön vajavuuden arvioinnista toimintaverkostojen rakenteistumiseen. Väitöskirja. Lapin yliopisto Sidonnaisuudet: Raija Kerätär LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, kuntoutuksen ja hallinnon erit. pätevyys, työnohjaaja STory Oorninki Oy, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, kuntoutuslääkäri, kouluttaja ja työnohjaaja. Kela Pohjois-Suomen vakuutuspiiri, asiantuntijalääkäri