1 Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015
Elämä muodostuu liikkeestä ja liikkumisesta. Se miten liikun tai olen liikkumatta, vaikuttaa terveyteeni - koko elämän ajan. 2
Mitä Kinestetiikka on? Kinaesthetics, suomeksi kinestetiikka, on amerikkalaisten käyttäytymistieteilijöiden Dr. L.Maiettan ja Dr. F.Hatchin yhdessä sveitsiläisten, saksalaisten ja itävältalaisten hoitotyöntekijöiden kanssa kehittämä toimintamalli hoitotyöhön. Sana kinestetiikka muodostuu sanoista kinesis eli liike ja aesthestis eli aistimus. 3
Mitä kinestetiikka on? Kinestetiikka on hoitotyötä tukeva innovatiivinen ja voimavarakeskeinen toimintamalli. Kinestetiikan lähtökohtana on ihmisen kehon rakenteen ja luonnollisen liikkumisen tunteminen ja niiden merkitys avustustilanteissa. Kinestetiikan tuottaman tiedon tavoitteena on tukea ihmisen perustoimintojen suorittamista siten, että tämä kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee osallistumaan aktiivisesti elämäänsä, huolimatta sairaudestaan tai vammaisuudestaan 4
Perusajatuksia Ihminen on elävä, liikkuva, tunteva ja oppiva olento, jota tulee tukea ja avustaa tästä lähtökohdasta käsin Ihminen ei terveydenhuollon potilaaksi tullessaan muutu elottomaksi materiaaliksi, jota siirretään/nostetaan /käännetään paikasta toiseen Kinestetiikassa puhumme potilaan tukemisesta ja avustamisesta hänen omassa liikkumisessaan ja toiminnoissaan, emme potilassiirroista (passiivinen) 5
Kinestetiikan tieteellinen tausta Kinestetiikan tieteellinen perusta on käyttäytymiskybernetiikka (= erilaisten järjestelmien säätö- ja viestintätapahtumia tutkiva tiede). Tämän mukaan ihminen oppii ja kontrolloi käyttäytymistään ja oppimistaan sensomotorisen palauteprosessin kautta. Tutkimukset ovat osoittaneet liikkeen ja liikkumisen keskeisen roolin tässä prosessissa. Ihminen pystyy oppimaan koko elämänsä ajan, jos hänellä on mahdollisuus kontrolloida sitä mitä hänessä ja hänelle tapahtuu. 6
Kinestetiikan kehittyminen perioperatiivisessa hoitotyössä Kinestetiikka perioperatiivisessa hoitotyössä on kehitetty ja kehitetään edelleen Sveitsissä, Saksassa ja Itävallassa. Vuonna 2010 Itävallassa Linzin sairaalassa (Linz Akh) perustettiin ns. kinestetiikan työryhmä OP. Projektin myötä saatiin paljon tärkeää tietoa, miten kinestetiikan periaatteita voidaan hyödyntää leikkaussalissa työskenteleville. 7
Perioperatiivisen hoitotyön haasteet Psyykkinen kuormittavuus: stressi -> ajan käyttö, nopeat muuttuvat tilanteet Työn fyysinen kuormittavuus: potilaan siirrot, potilaan liikutelu, raajojen kannattelu, yksipuoliset staattiset työasennot ym. Työympäristö: koneet,johdot,instrumentit, potilas sedatoitu/ puudutettu, potilaan kipu Dekubitusvaara-> potilaan pitkittynyt leikkaus Rutiininomainen työ, nopea työtempo, tiedonpuute luonnollisista liikkumismalleista 8
Kinestetiikan tavoitteet perioperatiivisessa hoitotyössä Tavoitteena on löytää ja kehittää toimintatapoja mitkä alentavat hoitohenkilökunnan fyysistä kuormittavuutta ja lisäävät työn luovuutta ja mielekkyyttä Painehaavaumien esto leikkauksien aikana / heräämössä Tukea potilaan luonnollista fysiologista liikkumista, jolloin pystymme tukemaan hänen orientoitumistaan, kehontuntemustaan sekä kehon ja ympäristön hahmotusta. Heräämö: potilaan resurssien mukainen, tietoinen liikuttelu, tekee hoitotilanteesta rauhallisemman, vaikuttaa vitaalitoimintoihin positiivisesti. 9
Liikkeen ja liikkumisen merkitys Kaikki ihmisen kehontoiminnat ovat riippuvaisia liikkeestä ( sydämen toiminta, verenkierto, hengitys, suoliston toiminta ja lukuisat muut korvaavat liikkeet, jotka vaikuttavat elimistön tasapainoon). Jokainen liikkeen, liikkumisen rajoitus tarkoittaa myös rajoitusta sisäelinten toiminnoissa. Ilman liikettä ihminen ei pysty käyttämään aistejaan, hahmottamaan omaa kehoaan eikä ympäristöään. Liikkumattomuuden seurauksena kehon rajat alkavat tuntua epäselviltä tai häviävät kokonaan. 10
Kinestetiikan käsitteet Kinestetiikassa työskennellään ns. kuuden käsitteen avulla. Nämä käsitteet ovat yhtä aikaa mukana jokaisessa ihmisen toiminnossa ja jokaisella niistä on oma merkityksensä ihmisen liikkumisessa. Kinestetiikan avulla ei opita esim. "passiivisia tekniikoita", miten hoitotilanteet menisivät nopeammin, vaan opitaan tukemaan/ liikuttamaan potilasta yksilöllisesti sen hetkisen tilan mukaan, rasittamatta tärkeitä vitaalitoimintoja. 11
Kinestetiikan käsitteet YMPÄRISTÖ liikkumista tukeva/rajoittava ympäristö IHMISEN TOIMINNOT asennot/perusliikkumin en paikalla suoritettavat toiminnot siirtyminen VUOROVAIKUTUS aistit liikkeen elementit vuorovaikutusmallit KINESTETIIKAN KÄSITTEET VOIMA veto/työntö TOIMINNALLINEN ANATOMIA luut ja lihakset kehonosat ja liiketilat kehon hahmottaminen ja hallinta IHMISEN LIIKKUMINEN yhdensuuntainen ja spiraalinen liike 12
Vuorovaikutus = yhdessä tekemistä VUOROVAIKUTUS aistit liikkeen elementit vuorovaikutusmallit mikä vaikutus hoitotilanteissa on, aistitoiminnoilla? ajan, tilan ja voiman käytöllä? vuorovaikutusmallilla? 13
Vuorovaikutus Aistit - Näkö-, kuulo-, haju-, maku-, kosketusaisti - Kinesteettinen aisti (asento- ja liikeaisti), perustuu proprioseptoreiden toimintaan. Proprioseptorit ovat liikettä ja asentoa aistivia aistisoluja eli reseptoreita, joita sijaitsee ihossa, lihaksissa, jänteissä ja nivelissä. - Aistein kautta: - tunnetaan kehossa lihasjännitys - liikkeen suunta, kehon asennot, kehon painopiste - missä minä olen 14
Aistit, kehontuntemus Pitkään makuulla oleminen, nopeat pinnalliset kosketukset ja liikkumattomuus, heikentävät ihmisen kehontuntemusta Kosketus ja liike (kinesteettinen aisti) ovat tärkeimmät väylät, mistä ihminen saa informaatiota joskus se voi olla ainoa mahdollisuus saada kontakti huonosti orientoituneeseen ihmiseen. 15
Aistit, kehontuntemus Ihmisen sisäinen kinesteettinen aistisysteemi on riippuvainen kehosta tulevasta informaatiosta. Tämä informaatio tulee liikkeen ja kosketuksen kautta. Se antaa tietoa ihmisen sisältä päin ja on ainoa sensomotorinen systeemi. tiiviissä yhteydessä kehonhahmotukseen Kun ihminen ei voi enää liikuttaa itseään eikä kukaan muukaan liikuta - elävyys kuolee Ihmisestä tulee esine menee itseensä Tällöin sekavuus, apaattisuus ja agressiivisuus voi lisääntyä 16
Delirium 17
Kehon hahmotusta tukeva asentohoito 18
Vuorovaikutus Liikkeen elementit Liike muodostuu ajasta, tilasta ja voimasta. Muutos yhdessä elementissä vaikuttaa kahteen muuhun elementtiin. - Aika: Jos olen nopea, käytän paljon voimaa, tilan käyttöä ei hyödynnetä, kontrolli liikkeestä ja liikumisesta huononee. Muista: sairas, liikuntarajoitteinen ihminen ei ole yhtä nopea, kuin terve ihminen! - Tila: mitä vähemmän on tilaa, sitä enemmän käyttää voimaa ja toimii nopeasti. Jos on tarpeeksi tilaa, saadaan tukipintaa, jolloin liikkuminen kevenee. -Voima: mitä enemmän käyttää voimaa, sitä nopeammin toimii, tilan käyttöä ei ehdi huomioida. 19
Vuorovaikutus Vuorovaikutusmallit Samanaikainen vuorovaikutus Toiminta ja reaktio tapahtuu samanaikaisesti Avustettava tuntee avustajan kehonliikkeet Vuorotteleva vuorovaikutus Toiminta ja reaktio seuraa toisiaan Avustettava saa tukea ainoastaan tarvittaessa Yksisuuntainen vuorovaikutus Avustaja tekee toiminnan avustettavan puolesta 20
TOIMINNALLINEN ANATOMIA luut ja lihakset kehonosat ja liiketilat kehon hahmottaminen ja hallinta Tieto ihmisen kehon rakenteesta ja toiminnasta ei nosteta eikä käsitellä ihmistä puukappaleena jota siirrellään paikasta toiseen. 21
Toiminnallinen anatomia Luut ja lihakset Luuston tehtävä on kantaa kehon painoa ja luovuttaa se tukipinnalle Lihasten tehtävä on liikuttaa luita ja kehonosia asennosta toiseen Hyödynnettäessä luiden ja lihasten niille ominaisia tehtäviä vältytään nostamiselta ja kantamiselta Avustustilanteessa tulisi aina koskea kehonosien luisille/koville alueille. Avustettavalla ja avustajalla on aina oltava tukipinta käytössä Nostaminen on tukipintojen poisottamista 22
Toiminnallinen anatomia Kehonosat ja liiketilat Ihmisen keho jäsennetään 7 kehonosaan ja 6 liikealueeseen jotka yhdistävät kehonosat toisiinsa Avustaessa otteiden pitää olla kehonosissa Liikkeen ja liikkumisen voi aloittaa yhdestä kehonosasta Kehonosia ei tarvitse nostella, niitä voi liu uttaa ja rullata Annettaessa avustettavalle mahdollisuus käyttää vapaasti kaikkia kehonosiaan, sallitaan keholle luontainen liikkumistapa Jos haluamme tukea avustettavan omaa liikkumista on meidän huomioitava liikkeen aloittaminen yksittäisistä kehonosista 23
Toiminnallinen anatomia Kehon hahmottaminen ja hallinta Kun ihminen liikkuu tilassa ylöspäin, siirtyy paino aina ylemmiltä kehonosilta alemmille Kehon toiminnallinen keskikohta on lantion alueella. Se on tärkeä hyvän asennon saavuttamiseksi Kehonosien etupuoli on pehmeää ja herkkää aluetta. Se ohjaa painon siirtoa ja liikettä Kehonosien selkäpuolet on kovia alueita ne kantavat kehon painon ja luovuttavat sen tukipinnalle. Kehon painon siirtyessä kovilta luisilta kehonosilta toiselle, tarvitaan liikkumiseen vähemmän voimaa Avustaessa on aina huomioitava painonsiirron ja liikkeen suunnat kehonosissa 24
IHMISEN LIIKKUMINEN yhdensuuntainen ja spiraalinen liike Ihmisen liikkumisella tarkoitamme ns. liikemalleja, joissa voidaan erottaa yhdensuuntainen ja spiraalinen liike. Jokaisella ihmisellä on oma hallitseva liikemallinsa. 25
Ihmisen liikkuminen: yhdensuuntainen ja spiraalinen liike Yhdensuuntaisessa liikemallissa liike on pääasiassa koukistusta ja ojennusta Vaatii enemmän voimaa ja liikekontrollia Lisää kuormitusta nivelille ja lihaksille Spiraalinen liikemalli: paino siirtyy kehossa useaan eri suuntaan, koukistus kierto ojennus Liikkuminen on helpompaa Vähemmän kuormittavaa Jos avustustilanteessa liike ei etene, niin muuta liikkeen suuntaa, älä lisää voimaa 26
VOIMA veto/työntö Voima on vedon ja työnnön välistä yhteistoimintaa. 27
IHMISEN TOIMINNOT asennot/perusliikkuminen paikalla suoritettavat toiminnot siirtyminen Ihmisen kyky siirtyä asennosta toiseen, pysyä hyvässä asennossa sekä hyödyntää eri asentoja siirtyessään paikasta toiseen ovat perusta monille päivittäisille toiminnoille. 28
YMPÄRISTÖ liikkumista tukeva/rajoittava ympäristö Ympäristöön kuuluvat tilat, apuvälineet sekä avustava henkilö. Ympäristö voi tukea tai rajoittaa avustamista sekä avustettavan omaa osallistumista. 29
Asentohoito / Kantapäät 30
Mikroasentohoito Makuulla ollessaan terve ihminen tekee pieniä asennonvaihdoksia tunnin aikana n. 8-40 kertaa. Tällaiseen luonnolliseen, fysiologiseen asennonvaihdokseen perustuu myös mikroasentohoito. Pitkittynyt leikkaus, potilaat, joiden asentoa ei ole mahdollista muuttaa tai kipu potilaat, hyötyvät tästä asentohoitomuodosta. Jos potilaalla on riski saada painehaava, tai hänellä on jo sellainen, ei mikroasentohoitoa yksistään saa käyttää. Tehokkain tapa estää painehaavaumia on liikuttaa potilasta ja vaihtaa asentoa säännöllisin väliajoin. 31
Mikroasentohoito Normaali kylkimakuu asentohoito Mikroasentohoito 32
Mikroasentohoito Kehon painopistettä muutetaan pienillä painonsiirroilla. Materiaaleiksi soveltuvat esim. pyyheliinat tai lakanat taitettuna. 33
KIITOS! www.kinestetiikka.fi 34