MAANKA YTTÖ STRATEGIA

MAANKA YTTÖ STRATEGIA TYÖNUMERO: E26792 RANUAN KUNTA LIITE MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISOHJELMAAN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NYKYTILANNE... 2 2.1 VÄESTÖ JA ASUMINEN... 2 2.2 ELINKEINOT JA PALVELUT... 4 2.3 VIRKISTYS JA MATKAILU... 7 2.4 LUONTOARVOT JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 9 2.5 LIIKENNE... 11 2.6 KUNTATALOUS... 11 3 TAVOITTEET... 12 4 KAKSI KEHITYSKUVAA... 13 4.1 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU... 17 4.1.1 KAAVOITUS... 17 4.1.2 KYLIEN MUU KEHITTÄMINEN... 19 4.1.3 VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMINEN KAAVOITUKSESSA... 20 5 LÄHTEET... 21 Kartat: Maankäytön kehityskuvat (vaihtoehto 1 ja 2) merkintöineen. Kuvat: Sweco Ympäristö Oy, jollei toisin mainita Kannen kuvat: Sweco Ympäristö Oy ja Ranuan kunnan kotisivut S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 E26792_Ranua_maankäytön_kehittämisohjelma.docx

1 JOHDANTO Ranualle ollaan laatimassa maankäytön kehittämisohjelmaa, jonka osana tehdään Ranuan maankäyttöstrategia. Maankäytön kehittämisohjelma liittyy maapolitiikan linjauksiin, ja tämän tueksi tarvitaan yleisempää näkemystä tavoitellusta tulevaisuudesta. Tämä näkemys on koottu maankäyttöstrategiaan. Tärkeänä lähtökohtana on kuntastrategia, jonka tavoitteita tarkennetaan. Toinen tärkeä tekijä, minkä vuoksi maankäyttöstrateginen näkökulma katsottiin tarpeelliseksi Ranualla, on Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan kaivos kaksinkertaistaisi Ranuan työpaikkamäärän, toisi välillisiä vaikutuksia elinkeinoihin sekä samalla väestön määrään ja rakenteeseen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös maankäytön kehittämiseen ja tarpeisiin. Maankäyttöstrategia tehdään yleisellä tasolla, ja siihen tehdään kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa, joista toisessa arvioidaan tilannetta silloin, kun kaivoshanke toteutuu, toisessa tilanteessa, jossa kaivosta ei jostain syystä toteuteta. Näin ollen kunnalla on yhteisesti sovittu tulevaisuuskuva ja toimenpideohjelma eri tulevaisuusskenaarioissa. Maankäytön kehittämisohjelmatyötä sekä maankäyttöstrategiatyötä on ohjannut Ranuan kaavaja maapoliittinen työryhmä, johon kuuluvat o Veijo Illikainen (kunnanhallituksen puheenjohtaja, kaava- ja maapoliittisen työryhmän puheenjohtaja) o Marja-Liisa Nurmela (työryhmän sihteeri) o Eila Impiö o Keijo Ruonala o Matti Simontaival o Viola Tarujärvi sekä lisäksi kunnanjohtaja Sirpa Hakala, tekninen johtaja Veli Saarijärvi ja rakennustarkastaja Risto Niemelä, jotka ovat kommentoineet ja työstäneet ohjelmaa sen edistyessä. Työn toteuttamisesta on vastannut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta työhön osallistuivat FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila sekä arkkitehti Iikka Ranta. Maankäytön kehittämisohjelman laadinnan ja erityisesti toteuttamisen kannalta vuorovaikutteisuus ja päättäjien sitouttaminen ovat avainasemassa. Ranuan kaava- ja maapoliittisen työryhmän lisäksi työtä on esitelty kunnanvaltuustolle, ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. Työtä on esitelty myös yrittäjille. Lopullinen asiakirja hyväksytään kunnanvaltuustossa. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 1 (21)

1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037 2040 Väestömäärä 2 NYKYTILANNE Ranuan kunnan maankäytön suunnittelutilanne on kuvattu maankäytön kehittämisohjelman raportissa, jossa on käyty läpi myös rakentaminen ja tonttivaranto. Seuraavassa on käsitelty maankäyttöstrategian kannalta merkittäviä lähtötietoja, joita ei löydy maankäytön kehittämisohjelman raportista. 2.1 Väestö ja asuminen Ranualla asui 4 154 henkeä vuonna 2013. Väestön määrä on laskenut vuosittain, ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan määrä tulee edelleen laskemaan vuoteen 2040, jolloin kunnassa väkiluku olisi hieman yli 3 000 henkeä. Ranuan väestö on kuitenkin koko maan ja Lapin keskiarvoja lapsipainotteisempaa, joten kunnan oma väestöpohja mahdollistaisi väestömäärän lisääntymisen. Tämä näkyy omavaraislaskelmassa, joka ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Ranuan väestömäärän väheneminen ja työikäisen väestön osuuden väheneminen on kehityspolku, joka on meneillään myös muualla maassamme. Lisäksi Ranuan osalla väestöennusteen mukaan lasten osuus väestöstä jopa hieman kasvaa tulevaisuudessa. Tällainen kehitys on ongelmallinen mm. verotulojen ja palvelutarpeen vuoksi. 7000 6000 5000 Ranuan väestökehitys ja ennuste 4000 3000 2000 1000 Mennyt kehitys Väestöennuste Omavaraislaskelma 0 Ranuan väestökehitys ja ennuste (lähde: Tilastokeskus). Ranuan väestömäärän väheneminen on siis pitkälti muuttoliikkeestä johtuvaa. Seuraavassa kuviossa näkyy muuttoliike ikäluokittain. Koulunsa päättävien ja opiskelemaan lähtevien osuus muuttajista näkyy selkeästi. Toisaalta tarkasteltaessa muuttoliikettä tarkemmin huomataan, että Ranua saa tulomuuttoa myös runsaasti. Ranualta muutetaan useimmiten Rovaniemelle ja Ouluun, kun taas Ranualle muuttajia on eniten Rovaniemeltä, Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kunnan sisäinen muutto on runsasta, yli 400 henkeä vuonna 2012. 2 (21)

Muuttoliike Ranualla 2012 (lähde: Tilastokeskus). Tarkasteltaessa Ranuan kunnan eri osa-alueita nähdään, että väestö on keskittynyt keskustaajamaan sekä lisäksi kyläalueille ja nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Ranuan kuntakeskuksessa asuu yli puolet (51,3 %) kunnan väestöstä, ja lisäksi kuntakeskuksen ympäristössä vielä 7,7 % väestöstä. Etelä- Ranualla asuu noin 20 % kunnan väestöstä, Länsi- Ranualla 13,6 % sekä Pohjois- ja Itä-Ranualla 14,3 %. Ranuan kuntakeskuksessa ja Etelä-Ranualla lasten osuus on suurempi kuin muualla kunnassa. Etelä-Ranualla myös vanhimpien väestöryhmien osuus on muuta kuntaa matalampi. 3 (21)

Väestön sijoittuminen Ranualla. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, väestöruutuaineisto (1km x 1km ruuduissa, lähteenä Tilastokeskus). 2.2 Elinkeinot ja palvelut Ranualla on työpaikkoja yhteensä 1 276 kappaletta (vuonna 2011). Näistä iso osa kuuluu luonnollisesti koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoille, mutta myös alkutuotanto työllistää runsaasti. Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, mm. inventoituja turvevaroja, jotka lisäävät alkutuotannon ja mm. kaivostoiminnan mahdollisuuksia kunnassa. Eniten työpaikkoja on kuntakeskuksessa, noin 65 % kunnan kaikista työpaikoista. Kylistä eniten työpaikkoja on Kuukasjärvellä (noin 40 kpl), Rovastinahossa (30 kpl), Kuhassa (reilu 20 kpl) sekä Toljassa (noin 20 kpl). Yli 10 työpaikkaa on myös Saariharjussa, Maurussa, Piittisjärvellä, Kelankylässä, Asmuntissa ja Impiössä. Kylien työpaikat ovat monesti alkutuotannossa, mutta Kuukasjärvellä on teollisuuden sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikkoja runsaasti. Hosiolla ja Toljassa taas on rakentamisen työpaikkoja (tämä voi johtua siitä, että kylillä on rakentajia, töitä voidaan tehdä muuallakin). Rovastinahossa on hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikkoja. Impiössä on myös koulutuksen työpaikkoja, ja Sääskilahdella majoituksen työpaikkoja. Pienemmillä kylillä työpaikkoja on muutamia. 4 (21)

Työpaikat toimialoittain Ranualla (lähde: Tilastokeskus). Ranualla on runsaasti luonnonvaroja, joiden hyödyntäminen näkyy työpaikkatilastoissa. Seuraavilla kartoilla on esitetty inventoidut turvealueet. Ranuan metsävarat ovat myös huomattavat. 5 (21)

Inventoidut turvealueet. Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää painopistealueittain turvetuotannon kannalta tärkeimmät yli 20 hehtaarin laajuiset suot ja tarpeen mukaan pienempiäkin alueita vuodesta 1975 lähtien. Kartan lähde: Paikkatietoikkuna, Geologian tutkimuskeskus) Palvelujen osalta Ranuan kirkonkylä eli keskustaajama on tärkein palvelujen alue. Keskustaajamasta löytyvät seuraavat palvelut: koulupalvelut (perusasteet, lukio) terveyskeskus kirjastopalvelut kaupalliset palvelut kirkko Kyliltä palveluja löytyy vähemmän. Kylien palveluja ovat: Kuhan kylä: koulu Impiön kylä: koulu kirjastoauto kiertää Ranualla kotihoidon palvelut kylillä 6 (21)

2.3 Virkistys ja matkailu Matkailupalveluista merkittävin Ranualla on eläinpuisto. Eläinpuistossa on noin 50 villieläinlajia ja 200 eläinyksilöä. Eläinpuisto on Lapin johtavia perhematkailukohteita, ja alueelta löytyy myös majoituspalveluja sekä aktiviteetteja. Majoituspalveluita löytyy keskustaajamasta (hotelli, gasthaus ja leirintäalue), eläinpuiston lähellä on leirintäalue ja lomakylä, Simojärvellä Eräkeskus. Lisäksi löytyy vuokrattavia vapaa-ajanasuntoja sekä mökkikyliä tms. Ranualla on runsaasti kesämökkejä (1 483 kpl vuonna 2012, Tilastokeskuksen mukaan). Muita kohteita: Ranuan pappila- ja pitäjämuseo kirkonkylällä Japanitalo Simojärvellä Saukkojärvi: koulu- ja kotiseutumuseo Kangaslammin kotitilamuseo Luontokohteista merkittävimpiin kuuluu Litokairan alue, joka on erämaaluonnon suojelun kannalta Suomen merkittävimpiä alueita. Litokaira on suurin luonnontilaisena säilynyt napapiirin eteläpuolinen aapasuokokonaisuus koko Euroopassa Ranuan kelkkareitit ja urat (lähde: Ranuan kunta). Ranualla on runsaasti luonto- ja ulkoilureittejä: Soppanan ulkoilualue (Simojärven itäpuolella) Paason polku 7 (21)

Leevin polku (Pohjasperästä Toljaan, noin 25 km) eläinpuiston yhteydessä olevat reitit (mm. luontopolku) Ranuanjärven retkeilyreitti (Laivala-Kristillinen kansanopisto) Papinpalon merkitty luontopolku ja lintutorni Koukku-Äijän polku (Maurusta Peurajärvelle, noin 8 km) Lisäksi Ranualta löytyy moottorikelkkareittejä ja uria noin 250 km. Ranualta löytyy myös kattava latuverkosto kirkonkylän ja eläinpuiston alueilta. Latukartta Oravi-eläinpuisto (lähde: Ranuan kunta). 8 (21)

Ranualla sekä metsästys että kalastus ovat merkittäviä, alueella mm. käy muistakin kunnista metsästäjiä ja kalastajia. Suosituimpia kalastuspaikkoja ovat Simojärvi ja Simojoki. Kalastukseen tarvitaan luvat lukuun ottamatta onkimista ja pilkkimistä, jotka kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Metsähallitus myy Ranuan kunnan alueelle pienriistalupia, poronhoitoalueen karhunmetsästyslupia, susilupia, ilveslupia sekä hirvenmetsästyksen aluelupia. Simojoella on melontareitti, Simojoen sanotaan olevan maamme parhaita melontajokia. Jokea ei ole padottu, ja se kuuluu suurimmaksi osaksi Natura 2000 verkostoon. Ranua on profiloitunut marjapitäjänä, hillan ympärille on kehitetty mm. aktiviteetteja. 2.4 Luontoarvot ja kulttuuriympäristö Ranualla on runsaasti erilaisia suojelualueita (luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita, Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita sekä pohjavesialueita), jotka tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Seuraavalta kartalta saa yleissilmäyksen näistä alueista. Suojelualueet (harmaalla ja mustalla) sekä pohjavesialueet (mustalla rajattuina) Ranualla (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Suomen ympäristökeskus, Museovirasto) 9 (21)

Ranualta löytyy myös runsaasti kulttuuriympäristöjä. Keskustaajamassa on useita rakennusperintökohteita, minkä lisäksi kunnasta löytyy RKY-kohteita eli valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja muinaismuistoja. Ranuan rakennusperintökohteet (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto). Putkivaaran kylä Nuupasjärven talo Kuhan kylä 10 (21) Muinaisjäännökset (punaisella) ja RKY-kohteet (sinisellä sekä selitys) (kartan lähde: Paikkatietoikkuna, tiedot Museovirasto)

2.5 Liikenne Ranuan läpi kulkee kantatie 78 Rovaniemelle. Lisäksi Ranualle pääsee Simosta seututietä 924, Autin suunnasta (pohjoisesta) seututietä 942, Posiolta seututietä 941 sekä Syötteen suunnalta seututietä 858. Kunnassa on myös runsaasti alemman tason tiestöä. Liikennemäärät eivät ole suuria, eniten liikennettä on kirkonkylällä sekä kirkonkylältä Rovaniemelle (kantatiellä 78). Ranuan liikennemäärät (lähteenä Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013). 2.6 Kuntatalous Ranuan kunnan kokonaistalous on kehittynyt suunnitellusti, ja viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty hillitsemään ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä, ja kunnan maksuvalmius on ollut kohtalainen (Ranuan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016 mukaan). Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä Ranuan kunta menettää valtionosuuksia eniten Lapissa (noin kolmen tuloveroprosentin verran). Kunnan elinvoiman säilyminen ja lähipalveluiden turvaaminen tulee varmistaa tarkoituksenmukaisilla rakenteellisilla muutoksilla, toimintojen tehostamisilla sekä käytettävissä olevan teknologian hyödyntämisellä. 11 (21)

3 TAVOITTEET Ranuan kunnan tulevaisuuden hahmottamiseen liittyy oleellisesti Suhangon kaivoshanke. Mikäli kaivos toteutetaan, vaikutuksista iso osa tulee Ranualle. Toisaalta kunta jatkaa kehittymistään myös ilman kaivosta. Ranuan maankäytön osalle on pohdittu seuraavia tavoitteita: keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue myös muut kylät pidetään elävinä ja asuttuina vesistöjen rannat eli järvi- ja jokialueet ovat tärkeitä sekä vakituiselle että vapaaajanasutukselle, minkä vuoksi Ranuan profiilia mökkikuntana tullaan korostamaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen nykytrendiä mukaillen ei lisää ongelmia jatkossakaan Ranuan virkistys- ja matkailumahdollisuuksia kehitetään Ranuan kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija Ranualla kehitetään kaavoitusprosesseja osallistavampaan suuntaan Ranualle laaditaan toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos avautuu että tilanteeseen, jossa kaivosta ei tule 12 (21)

4 KAKSI KEHITYSKUVAA Yksi maankäytön kehittämisohjelman tavoitteista Ranualla oli laatia toimintasuunnitelma sekä tilanteeseen, jossa Suhangon kaivos toteutetaan että tilanteeseen, jossa kaivosta ei avata. Maankäyttöstrategiassa asiaa on lähestytty kahden kehityskuvan kautta: toisessa käydään läpi maankäyttöstrategiset linjaukset ja toimenpiteet Suhangon kaivoksen avautuessa, toisessa taas tilanteessa, jossa kuntaa kehitetään ilman kaivosta. Kehityskuvien mukaan Ranua on tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempi kunta, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet elää ja menestyä. Hyvä elinympäristö syntyy pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen maankäytön ja maapolitiikan ansiosta. Kehityskuvakartoilla on osoitettu keskustaajama eli kirkonkylä, joka on kehittämisen, palvelujen ja elinkeinojen tärkein alue tulevaisuudessakin. Lisäksi on näytetty tärkeimmät kyläalueet sekä vapaa-ajanasumisen vyöhyke. Myös tärkeimmät elinkeinojen alueet on osoitettu, samoin kuin virkistyksen ja matkailun kannalta merkittävimmät alueet, kohteet ja reitit. Kaiken pohjana on oleva luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. 13 (21)

Vaihtoehto 1: Ranualle avataan Suhangon kaivos 14 (21) Vaihtoehdossa Ranualle lähdetään toteuttamaan Suhangon kaivosta, jonka toiminta-aika on vähintään 30 vuotta. Ranualla kaivoshankkeeseen tulee valmistautua huolellisesti, koska kaivostoiminta ja kaivoksen rakentaminen tuovat merkittäviä vaikutuksia. Ranuan työpaikkojen lukumäärän odotetaan kaksinkertaistuvan, minkä lisäksi kaivostoiminnan tuomista välillisistä vaikutuksista noin kolmasosan odotetaan kohdistuvan Ranualle. Tämä tuo myös merkittäviä vaikutuksia väestönkehitykselle: väestömäärän odotetaan kasvavan ja ikärakenteen muuttuvan siten, että työikäisiä tulee olemaan suhteellisesti enemmän kuin mitä nykykehityksen jatkuminen antaisi olettaa. Asukkaista tullaan kilpailemaan naapurikuntien kanssa (merkittävimpänä Rovaniemi). Tämän vuoksi Ranuan tulee tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia hyödyntäen kunnan vetovoimatekijöitä, tärkeimpänä vesistöjen rantoja. Kaivoksen rakennusvaiheeseen tulee varautua rivitalotuotannolla. Asumisen alueita kehitettäessä tulee huomioida lisäksi mm. ilmastonmuutokseen vastaaminen, jolloin tiivistäminen ja eheyttäminen tulee huomioida.

Asumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat kirkonkylä, jonka asumisen alueita tulee laajentaa järvien ympärille sekä Portimojärvi, samoin kuin osittain muu Simojokivarsi. Myös kaivosalueen lähellä tulee varautua erityisesti kaivoksen rakentamisaikaiseen asumistarpeeseen. Lisäksi asutuksen lisääntyminen vahvistaa muita kyliä, esimerkiksi Pohjaslahden ja Piittisjärven alueita voidaan kehittää asumisen ja vapaa-ajanasumisen alueina sekä vahvistaa kunnan suurimmaksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää. Myös olevien palvelukylien Kuhan ja Impiön kehittymismahdollisuudet paranevat. Vetovoimatekijöitä tulee korostaa myös virkistysaluein ja reitein. Väestömäärän ja elinvoiman kasvaessa myös tarve virkistyspalveluille kasvaa. Muita palveluja kehitetään pääosin keskustaajamassa. Elinkeinojen alueita tulee lisätä kaivosalueen läheisyydessä logistisesti hyvillä paikoilla (Saukkokangas) sekä keskustaajamassa (mm. Kivijärvi). Erityisesti välillisten vaikutusten kautta myös Portimojärvelle voi olla tarve osoittaa elinkeinotoimintojen alueita. Kuva: Ranuan kunnan kotisivut 15 (21)

Vaihtoehto 2: Ranuan kuntaa kehitetään ilman kaivosta Tässä vaihtoehdossa Suhangon kaivosta ei syystä tai toisesta avata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ranuan kehitys pysähtyy. Ranuan ajatellaan kehittyvän omien vahvuuksiensa pohjalta siten, että väestömäärän lasku pysähtyy, työpaikkojen määrä kasvaa ja palvelut säilytetään. Ranualla tulee olla monipuolisia asumisen mahdollisuuksia sekä kirkonkylällä että muilla kylillä. Kunnan tärkein vetovoimatekijä, vesistöt tulee huomioida rakentamisessa siten, että omarantaisia tontteja on tarjolla erilaisissa ympäristöissä. Palvelut keskittyvät kirkonkylälle, mutta myös muut kylät pyritään pitämään elinvoimaisina. Kuhan ja Impiön palvelut voivat säilyä jatkossakin niin kauan kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kunnan suurimmaksi kyläksi kasvanutta, jo tällä hetkellä kasvavaa Toljan kylää voidaan edelleen vahvistaa. Alueen kehityksessä tulee huomioida tiivistämisen ja eheyttämisen vaateet. Elinkeinojen alueita kehitetään pääasiassa kirkonkylällä ja sen lähialueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kylilläkin voi olla elinkeinotoimintaa. Esim. maa- ja metsätalous sijoittuvat pääasiassa muualle kuin kirkonkylälle, ja elinvoimaisille kylille voi syntyä muitakin työpaikkoja. 16 (21)

Ranuan luontoalueita sekä niihin liittyviä reittejä korostetaan ja kehitetään osana virkistys- ja matkailupalveluja. Tämä lisää osaltaan asumisen vetovoimaa. 4.1 Maankäytön suunnittelu 4.1.1 Kaavoitus Kaavoitusohjelma on esitetty maankäytön kehittämisohjelman raportissa. Molemmissa kehityskuvissa kaavoitusohjelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi on kirjattu Ranuan keskustaajaman osayleiskaavan päivitys (sisältäen eläintarhan alueen) sekä toiseksi keskustaajaman asemakaavan muutokset ja laajennukset. Keskustaajama, kirkonkylä on Ranuan keskeisin asumisen ja elinkeinojen sekä palvelujen kehittämisen alue. Oleva yleiskaava on jo vanhentunut, joten uudistustyö tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kaavatyössä tulisi pohtia erityisesti seuraavia kohtia: järvien rantojen hyödynnys asumiselle, asumisen laajennus vaiheittain vaiheistuksen määrittäminen: ensin toteutettavat alueet, seuraavana toteutettavat alueet jne. siten, että määritetään myös se, missä vaiheessa seuraavaan vaiheeseen siirrytään (esim. kun ensisijaista aluetta on rakennettu 75 %, voidaan seuraavaa alkaa ottamaan käyttöön, tällöin kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentaminen tapahtuu myös vaiheittain) tonttien tulisi olla monipuolisia sekä asumiselle että elinkeinoille, asumisen (sekä vakituinen että vapaa-ajan) osalta omarantaisuus on tärkeä vetovoimatekijä, mikä tuo vaikutuksia esim. virkistysalueiden suunnittelulle houkutteleviksi (asia tulee ratkaista osayleiskaavoituksella) asutusta tulisi vaiheittain laajentaa Ranuajärven ympärille, esim. Laivalassa on jo kunnallistekniikka, vanhainkodin ympäristö on myös käyttöönotettavissa helposti osayleiskaavan pohjalta tai tarvittaessa jo yhtä aikaa tulee lähteä uudistamaan ja laajentamaan asemakaavoitettuja alueita: kirkonkylällä rakentamisen kannalta parhaat alueet tulee asemakaavoittaa, jotta tehokkuus mm. ranta-alueilla voi olla suurikin, muille alueille voi riittää osayleiskaavoitus eläintarhan alueen ideointisuunnitelma tulee päivittää, koska tehty suunnitelma on pitkälle toteutunut, eläintarhan aluetta tarkastellaan kaavallisesti osana keskustaajaman osayleiskaavoitusta huomioiden matkailun tarpeet Teeritien teollisuusalueen luonne ja sisältö (mm. se, millaista yritystoimintaa alueelle voi jatkossa tullaa) tulee määrittää osayleiskaavoituksen ja tarvittaessa asemakaavan muutoksen avulla keskustaajaman osayleiskaavoituksen osana voidaan lisäksi tarkastella Kivijärven alueen mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle (tärkeää erityisesti mikäli Suhangon kaivos toteutuu) kaupallisia palveluja voidaan osoittaa Pekkalan tiehaaraan ( Esson tiehaara ), tilaa vievää kauppaa eläintarhan suuntaan tai eläintarhan läheisyyteen 17 (21)

Suhangon kaivoksen toteutuksen alkaessa (eli heti kun kaivosyhtiö aloittaa kannattavuusselvityksen) tulee huolehtia, että kaivosalueen lähelle on mahdollista rakentaa mm. rivitaloja, jotka palvelevat erityisesti kaivoksen rakentamisaikaista tarvetta. Lisäksi Saukkokankaan alueen kaavallinen valmius tulee varmistaa, jotta aluetta voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnalle. Suhangon kaivostoiminnan käynnistyminen tuo lisäksi merkittäviä vaikutuksia Portimojärvelle, jonne tulee tehdä osayleiskaava ja osoittaa asumisen ja elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee ajantasaistaa Simojoen ja järven osayleiskaavat. Näissä kaavatöissä maanomistajien kuuleminen sekä rakennusoikeuksien tarkistaminen ja osoittaminen tulee huomioida erityisesti. Myös jätevesien käsittelymääräykset tulee ajantasaistaa. Joen ja järven läheisyyteen sijoittuu kyliä, joiden elinvoimaa pyritään kehittämään sekä alueita, joille osoitetaan vapaa-ajanasutusta. Lisäksi vetovoiman kannalta tärkeään rooliin nousevat virkistysmahdollisuudet ja reitit, kylien palvelut sekä tietoliikenneyhteydet. Alueella selvitellään mahdollisuutta saada sijoittajia, jotka rakennuttaisivat loma-asuntoja ja möisivät niitä sitten eteenpäin. Lisäksi muillekin kylille voidaan tehdä joko osayleiskaavoja tai kyläsuunnitelmia tarpeen mukaan. Etusijalla ovat maankäyttöstrategiassa määritetyt keskuskylät. Kirkonkylän lisäksi muilla kylillä on palveluja hyvin marginaalisesti, mutta erityisesti vakituinen asutus pyritään lähtökohtaisesti ohjaamaan kyläkeskuksiin. Myös vapaa-ajanasutus tukee kylien elinvoimaisuutta, minkä vuoksi vapaa-ajanasutuksen ohjaaminen kyliin on myös mahdollista. Kylien elinvoimaan liittyvät virkistyspalvelut ja reitit. Kuvat: Ranuan kunnan kotisivu 18 (21)

4.1.2 Kylien muu kehitta minen Ranuajärvi kaipaa kunnostusta, jotta järven virkistyskäyttö on mahdollista ja mielekästä. Kunnostustoimista ja aikatauluista tulee sopia mahdollisimman pian. Myös muiden vesistöjen kuntoon ja käyttömahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Suhangon kaivoksen mahdolliset päästöt ja niiden vaikutukset tulee huomioida. Ranuan kirkonkylän kehittämisen lisäksi kylien elinvoimaisuus on tärkeää. Koko Ranuan alueelle on tulossa kuituyhteydet (eli nopeat tietoliikenneyhteydet), joten sähköiset palvelut ja esim. etätyö mahdollistuvat koko kunnan alueelle. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että kylien asumismahdollisuudet paranevat, koska esim. etätöiden tekeminen on jouhevaa. Toisaalta tämä taas mahdollistaa palvelujen saatavuuden kylillä vähintäänkin sähköisenä. Kylien kehittämisessä on tärkeää paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja kylien omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen. Maaseutuelinkeinoja liitännäiselinkeinoineen tulee kehittää sekä bioenergiavarojen ja luonnontuotteiden hyödyntämistä ja jatkojalostamista edistää. Kunnanhallitus on talousarviossaan varannut toiminta-avustuksia sekä kylätalojen tarveharkintaisia tukia, jotka ovat kunnanhallituksen päätettävissä. Lisäksi kunnassa selvitetään mahdollisuutta perustaa osuuskuntia kylien palvelujen tuottamiseen (esim. hoivapalveluja). Kylien elinvoimaisuuden myötä kysynnän kasvaessa kylille voi syntyä palvelutuotantoa (esim. kylätalkkareita). Myös eri hankemahdollisuuksia tulee hyödyntää täysimääräisesti, esimerkiksi alueiden kehittämisessä ja kunnostuksessa. Kylien palveluja hoidetaan jo nyt jossain määrin kiertävinä palveluina (esim. kirjastoauto). Tämän mahdollisuuden laajentamista tulee pohtia (kotihoito, kotisairaanhoito, ruokapalvelut, kioskipalvelut tms.). Ranuan profiilia, imagoa mökkikuntana halutaan nostaa. Kunnan lukuisat vesistöt, eli pääasiassa järvien ja jokien rannat halutaan vapaa-ajanasutukselle erityisesti kylien ulkopuolella. Imagoon sisältyy laajat marjastus- ja metsästysmahdollisuudet, joita tulee markkinoida. Ranualla on myös kattavasti virkistyspalveluja ja reittejä, erityisesti moottorikelkkailun reitti- ja uraverkosto on hyvä. Moottorikelkkailulle kehitetään jatkuvasti pistoja eli reittejä jatketaan tärkeisiin kohteisiin. Ranualla selvitetään olevien luonto- ja ulkoilureitistöjen tulevaisuus sekä kunnan mahdollinen rooli ylläpidossa. Myös vapaaehtoisia tahoja hyödynnetään, samoin kuin kylien aktivointimahdollisuuksia erilaisten tukien kautta. Erityisesti Litokairan alue sekä Simojärven- Soppanan alueet (josta yhteys Korouomalle Posiolle) tulisi jatkossakin olla hyödynnettävissä sekä omaehtoiselle virkistykselle että matkailulle. 19 (21)

4.1.3 Vuorovaikutuksen kehitta minen kaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty vähimmäisvaatimus siitä, miten kaavoituksen vuorovaikutus tulee järjestää. Ranualla vuorovaikutus nähdään erittäin merkittävänä, minkä vuoksi sitä halutaan kehittää ja korostaa vähimmäisvaatimusta enemmän. Ranualla on hyviä kokemuksia asiasta (mm. Kolomaan asemakaavoitus), minkä vuoksi seuraavia työmenetelmiä pohditaan kaavoituksen aluksi: osallisten (maanomistajat, asukkaat, muut mahdolliset) otetaan kaavaprosesseihin mukaan heti alusta lähtien, ennen kuin suunnittelua on aloitettu tietoa prosessista, vaiheista ja tuloksista jaetaan koko kaavatyön ajan (internet hyvä kanava) mielenkiinnon herättäminen tulee tehdä heti aluksi, jotta osalliset saadaan mukaan Vuorovaikutuksen keinoja ovat mm.: yleisötilaisuudet kyselyt ja muut kuulemiset (mm. yrittäjäkuulemiset), haastattelut työpajat ja seminaarit: työskentelymenetelmät voivat olla hyvinkin innovatiivisia perinteisten esittelyjen lisäksi, esim. pienryhmätyöskentelyä, ideointiverstaita, ideointikävelyjä, eläytymisleikkejä jne., minkä lisäksi tulee huomioida, että tilaisuudet tulee räätälöidä eri tahoille erilaisiksi ja kestoltaan eri mittaisiksi kokouskäytäntöjen pohtiminen tiedotteet ja esim. infopaketit, tiedon jako vähintään internetin kautta (kotisivut, palautteenjättömahdollisuus) havainnollistaminen ja visualisointi Oulussa, 3. marraskuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Johanna Lehto Iikka Ranta Tapio Tuuttila Suunnittelija Suunnittelu/projektin johto Laadunvarmistus FM Arkkitehti DI 20 (21)

5 LÄHTEET Haukiputaan maapoliittinen ohjelma (2006). Kuntaliiton sivujen mukaan (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/documents/haukiputaan%20kunnan%20maapoliittinen%20ohjelma. pdf) Japanitalo internet-sivut (http://www.japanitalo.fi/suomeksi) Lapin ELY-keskus, liikennemääräkartta 2013 (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikenne maarakartat/liikennem%e4%e4r%e4kartta_kvl.pdf, katsottu 31.3.2014) Metsähallitus, Litokaira (http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/lifeluontohankkeet/suometsaeramaalife/lito kaira/sivut/litokaira.aspx, katsottu 31.3.2014) Metsähallitus, luontoon.fi, Simojoen melontareitti (www.luontoon.fi/simojoenmelontareitti, katsottu 31.3.2014) Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx, katsottu 31.3.2014) Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi, katsottu 31.3.2014) Ranuan hallintosääntö 1.8.2012 lukien (www.ranua.fi, katsottu 27.3.2014) Ranuan kunnan internet-sivut (www.ranua.fi) Ranuan kunta. Kuntastrategia, kunnan talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016. RanuaZoo internet-sivut (http://www.ranuazoo.com/suomi/kesa/etusivu) Suomen kuntaliitto. Maapolitiikan opas (katsottu 18.2.2014) (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkkooppaat/maapolitiikan_opas/sivut/default.aspx) 21 (21)