VAASAN KAUPUNKI VASA STAD

VAASAN KAUPUNKI VASA STAD VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2005

Lasten kommentteja Kivaa on Pihaleikit, kaverit, piirtäminen, majaleikki, välipala, keinuminen, retket UNO peli ja Afrikan tähti, jumppa Turtles näytelmä itse tehtynä, kaverit Piirtäminen, komero, ulkoleikit Ruoka Askartelu Muovaileminen Linnojen tekeminen, majojen rakentaminen Ei kivaa Piirtäminen Kun ruokapöydässä on meteliä kun pojat höpöttää Jos pitää leikkiä yksin Huiliminen Välillä ikävä äitiä ja isiä, tehtävät tylsiä, uudet asiat pelottaa Syöminen, kun joskus on pahaa ruokaa Se kun tytöt rikkoi meidän lumilinnan ja se kun Elmeri löi mua kammalla päähän Kun pitää laittaa kurahousut ja kun pojat kiusaa ja rikkoo leikkejä Mitä olen oppinut/haluaisin oppia Olemaan hiljaa, pukemaan itse, lauluja, numeroita ja kirjaimia Huovuttamaan Perhosten nimiä Selviytymään ilman äitiä, tullut rohkeammaksi Mä olen oppinut kirjoitta kaikki nimi ja piirtämään kaikki kuvia No, luistelemaan opin Osaan yhdellä jalalla pomppia Päivät, päivän numerot, erilaisia ruokia Maalaamaan Leipomaan Eri kissarotuja/koirarotuja Haluaisin oppia rakentamaan raketin Ei mitään Kaikenlaista mitä en vielä osaa Mä haluun oppia numeroita, kirjoittamaan 100, tekemän leipää äidille, tehdä ruokaa Neulomista, vielä rohkeammaksi Piirtämään karhun, turtlesin, spidermanin Juoksemaan kovempaa ja laskemaan pidemmälle (tuhanteen) Piirtämään taitavasti ja lukemaan

Johdanto Perusteena Vaasan varhaiskasvatuksen suunnitelmalle ja sen laadinnalle ovat olleet: - Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset (2002), jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003), jotka ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. - Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000), jotka ohjaavat valtakunnallisesti Esiopetuksen sisältöä, laatua ja paikallisten opetussuunnitelmien laatimista. - Vaasan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2002) - Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma (2001) - Vaasan kaupungin visio ja sitä tukevat strategiat (2002) Vaasan varhaiskasvatussuunnitelmaa on alettu valmistella yhdessä koko varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien kanssa marraskuussa 2003. Ensisijaisena tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman ensimmäinen osa, Vaasan varhaiskasvatuksen linjaukset, sisältävät Vaasan varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet sekä laatimisprosessin kuvauksen. Niissä korostetaan herkkyyttä lasta kohtaan, varhaista auttamista ja tukea, kasvatuskumppanuutta sekä ilon kokemista lapsesta ja hänen ainutlaatuisuudestaan. Linjaukset hyväksyttiin sosiaalilautakunnassa 15.6.2004 sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa 24.8.2004. Toinen osa käsittää varhaiskasvatuksen sisällöllisen toteuttamisen. Siinä konkretisoidaan vaasalaisen varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat. Tässä varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön ja vanhempien käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta varhaiskasvatuksesta Vaasassa. Visiona: Hyvä lapsuus hyvän elämän alku Vaasassa 31.8.2005 Sinikka Starck Varhaiskasvatusjohtaja Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatusosasto

VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMISPROSESSI TYÖN ORGANISOINTI JA TYÖRYHMÄT Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003) ovat pohjana kuntien tehdessä omia varhaiskasvatussuunnitelmiaan. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan kunnan varhaiskasvatuksen linjaus, jossa huomioidaan myös paikalliset lasta koskevat ohjelmat ja strategiat. Työn organisoinnissa Vaasassa tavoitteena on ollut koko henkilöstön ja vanhempien laaja osallistuminen. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi luotu organisaatio on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Kuvio 1. Vasu-organisaatio Ryhmien kokoonpano I vaiheen osalta ilmenee tarkemmin linjausten liitteissä. 3

VAASAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUSTEN LAATIMISPROSESSI Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa ja ohjata sen sisällöllistä kehittämistä sekä lisätä varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista tietoisuutta, vanhempien osallisuutta ja moniammatillista yhteistyötä sellaisten eri palvelujen kesken, joilla tuetaan lasta ja perhettä ennen oppivelvollisuuden alkamista. Perusteet ohjaavat kaikkia toimintamuotoja yhteiskunnan järjestämässä ja valvomassa varhaiskasvatuksessa. Kyseessä on varhaiskasvatukselle ominainen ja omaleimainen asiakirja, mikä jokaisessa kunnassa konkretisoidaan. Ensimmäinen vaihe käsittää vaasalaista varhaiskasvatusta ohjaavien periaatteiden laatimisen ja toinen vaihe varhaiskasvatuksen sisällöllisen toteuttamisen. Järjestöjen, seurakunnan ja sosiaali- ja terveystoimen edustajille on järjestetty vasu-prosessista informaatiotilaisuus ja saadut kannanotot on huomioitu. Prosessia tukevat mentorit, työryhmätyöskentely, ajantasainen, jatkuva koulutus sekä ytimenä vasukirjeet. Vasu-kirjeet Vaasan varhaiskasvatuksen linjaukset perustuvat vahvasti päivähoidon henkilöstön ja vanhempien osallisuuteen. Tämä osallisuus on mahdollistettu Vasu-kirjeiden avulla. Varhaiskasvatuksen linjausten pohjaksi Vasu-kirjeitä on luotu kolme: Vasu-kirje 1 lähetettiin jokaiseen työyhteisöön marraskuussa 2003. Kirje käsitteli juuri ilmestynyttä Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteita. Kysyttiin henkilöstön näkökulma ja mielipide Vasun perusteiden painotuksista, vanhempien ja henkilöstön yhteisistä kasvatuksen arvoista sekä Vaasan kaupungin päivähoidon visiosta. Vasu-kirje 1 pyysi päivähoidon henkilöstöä kirjaamaan palautteeseen myös niitä asioita, jotka Vasu-työryhmän tulee ottaa huomioon laatiessaan Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen linjauksia. Ruotsinkielisten perusteiden valmistuttua maaliskuussa 2004, lähetettiin vastaava vasu-kirje 1 ruotsinkielisille työyhteisöille ja saatu palaute on huomioitu linjauksissa. Vasu-kirje 2 ja 3 sisälsivät kasvatuskumppanuutta, lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen jatkumon turvaamista lapsen siirtyessä päivähoidon sisällä yksiköstä toiseen, päivähoitomuodosta toiseen, esiopetukseen tai kouluun. Vasu-kirje 2 oli kohdennettu varhaiskasvatushenkilöstölle ja Vasu-kirje 3 vanhemmille. Vanhemmat vastasivat, joko suoraan vanhempien ryhminä tai vanhempaintoimikuntien edustuksella kyselyyn. Vasu-kirjeiden kautta Vasu-työryhmä sai arvokasta ja välitöntä tietoa hyvistä käytänteistä, päivähoidon osaamisesta ja ammatillisesta toiminnasta, joka kirjattiin Vaasan varhaiskasvatusta koskevaan linjaukseen. Vasu-kirjeissä jokainen päivähoidon työntekijä sai vaikuttaa linjaustekstiin, niihin painotuksiin ja kehittämisen kohteisiin, jotka ovat vaasalaiselle päivähoidolle tärkeitä. Vaasan varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessissa käytetään jatkossakin Vasu-kirjeitä. Vasu Mentor Varhaiskasvatuksen linjausten ja suunnitelman laatimisprosessissa Mentor avaa ja syventää varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteita. Mentorin tehtävä on vahvistaa osallistujien valmiuksia, tukea ja toteuttaa kunnan ja yksikkökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja siihen liittyvää koulutusta ja yhteistoimintaa (Vasu Mentor koulutus-materiaali 2004, Helsinki). Mentor on saanut tehtäväänsä koulutuksen. Vaasan varhaiskasvatuksen perusteiden organisaatiossa mentoreita on kaksi, suomenkielinen ja ruotsinkielinen mentor. He ovat mukana ydintyöryhmässä ja ohjaustyöryhmässä, jotka valmistelevat ja organisoivat Vasu-prosessin etenemistä. Mentorit ovat laatineet Vasu-kirje-ehdotukset, joiden avulla koko päivähoidon henkilöstö ja vanhemmat pääsevät osallisiksi Vasun tekemisen kokonaisuuteen. Mentorit myös kokosivat ja analysoivat Vasu-kirjeiden kautta tulleen tiedon ja palautteen. Mentorit ovat tukena työyksiköissä tehtävälle Vasutyölle. Heitä voi pyytää yksittäisiin päivähoidon henkilöstön tilaisuuksiin kertomaan Vasusta tai tukemaan työyhteisöjä näiden omissa Vasuprosesseissa. 4

VAASAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN LAATIMISPROSESSI Vasu-kirjeet jatkuivat syksyllä 2004. Koko päivähoitohenkilöstö pystyi näin osallistumaan varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessiin. Vasu-kirje 5 oli informatiivinen ja pohjusti jatkotyöskentelyä. Vasu-kirje 5 antoi työyhteisöille tehtäväksi tutkia omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöään Päivi Pihlajan kontekstianalyysin avulla. Vaasan varhaiskasvatuksen suunnitelman prosessi syksyllä 2004 painottui varhaiskasvatusympäristöihin. 15 päiväkodin, seitsemän ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäiväkodin sisä- ja ulkoilutiloja valokuvattiin. Kuvat muokattiin CD-levyksi. Näin saatiin arvokasta koulutusmateriaalia oman varhaiskasvatusympäristön tarkasteluun. Kuvien ensikatselu oli joulukuun alussa varhaiskasvatuksen kuukausikokouksessa esimiesten kesken. Vasu-kirje 6 antoi ohjeet Lapselle ominainen tapa toimia pohtimiseksi. Työyhteisöissä käytettiin hyväksi aiemmin tehtyä kontekstianalyysiä sekä Liisa Heinämäen Vartu -projektista saatuja apukysymyksiä. Vasu 6 kutsui halukkaita Helmityöryhmiin. Tammikuussa 2005 käynnistyi varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessin toinen vaihe. Vasun sisältöä pohtimaan perustettiin Helmityöryhmät. Työryhmiin osallistuivat halukkaat. Vasu-ohjausryhmä valitsi ryhmille vetäjät. Helmityöryhmiä oli kaikkiaan 9: 1. Matemaattinen orientaatio 2. Luonnontieteellinen orientaatio 3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 4. Esteettinen orientaatio 5. Eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio 6. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 7. Eri kieli- ja kulttuuri, kielikylpy ja vaihtoehtopedagogiikat 8. Lapselle ominainen tapa toimia 9. Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Helmiryhmä 8 Lapselle ominainen tapa toimia kokoontui ensin ja kokosi vasu-kirje 6:n koosteen perusteella ohjeet muille ryhmille työskentelyä varten. Helmityöryhmät työskentelivät itsenäisesti maaliskuun lopulle asti ja antoivat tuloksen koontiryhmälle organisaatiokuvion mukaisesti. Tulokset ovat olleet kommentoitavina päivähoitomuodoista kootuissa työryhmissä, jonka jälkeen tulokset ovat saaneet lopullisen sanamuotonsa mentoreiden ja koontityöryhmän vetäjien yhteistyön tuloksena. Valmiit tuotokset menivät vielä vasuohjausryhmän hyväksyttäväksi. Osa helmityöryhmistä työsti osioitaan omassa aikataulussaan. Erityiseen tukeen liittyvä helmityöryhmä 6 koostui osallistujista, jotka olivat mukana Liisa Heinämäen Vartu -hankkeessa ja laativat sen mukaisesti Vaasan vasuun mallia suunnitelmalliselle arjen toiminnalle. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma -lomake laatimisprosessina (helmi 9) oli niin iso, että sen työstäminen vei enemmän aikaa. Lomake tuli syksyllä 05 koekäyttöön ennen sen varsinaista käyttöön ottoa. Helmityöryhmien rinnalla toimi myös vasu-kirje 7. Jokaisessa työyhteisössä katseltiin varhaiskasvatusympäristöistä otetut kuvat ja niiden pohjalta pohdittiin omia oppimisen ympäristöjä. Vasukirjevastauksissa kerrottiin asioista, jotka toteutuivat hyvin omassa hoitoympäristössä sekä niistä asioista, joihin oli syytä paneutua ja miettiä tarkemmin toiminnan toteuttamiseksi toisin. Kevään aikana jaettiin vanhemmille päivähoitopaikoista kuukausitiedote ja sen mukana tietoa prosessin etenemisestä, sisällöllisten orientaatioiden merkityksistä ja Vaasan varhaiskasvatuksen osallisuudesta Vartu -projektiin yhtenä pilottikuntana. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisprosessia tukemaan järjestettiin paljon koulutusta. Koulutus oli suunnattu monipuolisesti antamaan eväitä arjen toimintaan ja rakenteisiin sekä tukemaan varhaiskasvatuksen esimiesten toimintaa. Myös sisällöllisiä orientaatioita avattiin koulutuksen avulla. Kasvun kansion käytöstä oli perhepäivähoitajille koulutusta ja päiväkotiväki vaihtoi aiheesta hyviä käytänteitä. Suunnittelun merkitys nousi esiin monen vasukirjeen kommenteissa ja sitä pohdittiin varhaiskasvatuksen kuukausikokouksessa esimiesten voimin. Vasu-kirjeet 8 (henkilöstö) ja 9 (vanhemmat) laadittiin kevään -05 viimeisiksi vasu-kirjeiksi. Kirjeissä pyydettiin kommentteja suunnitelmaluonnoksesta. Esimiehille jaettiin myös koulutusmateriaalia, jonka avulla vasua saattoi esitellä syksyn ensimmäisissä vanhempainilloissa. Mentoreiden rooli vasuprosessissa on ollut tukea työyhteisöjä, jakaa tietoa varhais-kasvatuksesta vanhemmille ja lautakunnalle sekä kertoa Vaasan vasuprosessin mallista pyydettäessä laajemminkin. Eri työryhmien tukena mentorit ovat tehneet kokoavaa työtä. Työyhteisöjen arviointi- ja suunnittelupäivinä mentorit ovat olleet kertomassa vasuprosessin jatkumosta omiin työyksiköihin ja näin tukeneet esimiesten työtä henkilöstön perehdyttämisessä yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen merkitykseen yksittäisen lapsen ja lapsiryhmän kannalta. 5

I OSA VAASAN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET Hyväksytty: - Sosiaalilautakunta 15.6.2004 - Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 24.8.2004 / Tarkistettu 16.11.2005

SISÄLLYSLUETTELO 1 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA... 9 2 VARHAISKASVATUSPALVELUT VAASASSA... 2.1 PÄIVÄHOITOPALVELUT (päiväkodit, vuorohoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta)... 2.2 ESIOPETUS... 2.3 LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUKI... 2.4 YKSITYISET VARHAISKASVATUSPALVELUT SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA SEU- RAKUNNAN JÄRJESTÄMÄ MUU AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA... 3 KESKEISET LINJAUKSET JA STRATEGIAT VAASASSA... 3.1 VAASAN KAUPUNGIN LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA... 3.2 VAASAN KAUPUNGIN VISIO JA SITÄ TUKEVAT STRATEGIAT... 3.3 VAASAN KAUPUNGIN ESIOPETUSSUUNNITELMA... 11 11 12 12 12 14 14 15 15 4 VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT PERIAATTEET VAASASSA... 4.1 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA JA VISIO... 4.2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT... 4.3 LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA... 4.3.1 Lapsen oma vaikuttaminen ja osallistuminen... 4.3.2 Lapsi ryhmässä... 4.3.3 Lapsen varhainen auttaminen ja tuki... 4.3.4 Lapsen hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset... 4.3.5 Vaasa lapsen kasvuympäristönä... 4.4 VANHEMMAT VARHAISKASVATUKSESSA... 4.4.1 Ennen päivähoidon aloittamista... 4.4.2 Päivähoidon alkaessa... 4.4.3 Päivähoidossa... 4.4.4 Päivähoidon jatkumo lapsen siirtyessä uuteen lapsiryhmään tai Päivähoitopaikkaan... 4.5 HENKILÖSTÖ VARHAISKASVATUKSESSA... 4.5.1 Henkilöstön lapsinäkemys... 4.5.2 Kasvatuskumppanuus henkilöstön näkökulmasta... 4.5.3 Henkilöstön ammatillinen osaaminen varhaiskasvatuksessa... 4.6 VERKOSTOYHTEISTYÖ... 16 16 16 16 17 17 17 17 18 18 18 19 19 19 20 20 20 21 21 5 ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA... 23 Liitteet 8

1 VARHAISKASVATUSPALVELUT SUOMESSA Suomalainen varhaiskasvatus perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, kansalliseen lainsäädäntöön ja muihin ohjaaviin asia-kirjoihin. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Vanhemmat valitsevat lastensa varhaiskasvatuspalvelut. (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauk-sen periaatepäätös, 2002) Kuvio 2. Varhaiskasvatuspalvelut Suomessa 9

Lasten kotihoidontuen ja kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehtona perheet voivat valita lapselleen yksityisen järjestämän päivähoidon lakisääteisen yksityisen hoidon tuen turvin. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja esiopetuksesta sekä muusta varhaiskasvatustoiminnasta. Muuta varhaiskasvatustoimintaa on esimerkiksi seurakuntien ja järjestöjen kerhotoiminta tai kuntien lapsille ja lapsiperheille järjestämä avoin varhaiskasvatustoiminta. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Päivähoitopalvelujen tulee olla monipuolisia ja eri palvelu-muotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksessa on oleellista lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä lasta ja perheitä palvelevan verkoston kanssa. Varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on olennaista, että kasvatusyhteisöillä ja yksittäisellä kasvattajalla on vahva ammatillinen tietoisuus. (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös, 2002.) Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema 10

2 VARHAISKASVATUSPALVELUT VAASASSA 2.1 PÄIVÄHOITOPALVELUT Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoit-teena on tukea lapsen tasapainoista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Toiminnassa halutaan korostaa leikin merkitystä sekä eettistä ja esteettistä kasvatusta. Päivähoidon päivä sisältää monenlaista toimintaa. Leikkiessään lapsi oppii elämisen taidot ja säännöt. Hän saa tilaisuuden kehittää kättensä taitoja, ajatteluaan, luovaa ilmaisuaan, tunteiden ilmaisua ja kielellisiä valmiuksiaan. Yhdessä toisten lasten kanssa hän osallistuu jokapäiväisiin askareisiin, joita tehdessään hän oppii ymmärtämään työn merkityksen. Päiväkoti Päiväkodit tarjoavat koko- ja osapäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. Lapsiryhmät voivat olla alle 3- vuotiaiden tai erilaisia ryhmiä 3-6-vuotiaille, sisarusryhmiä tai erityispäivähoitoa tarjoavia ryhmiä. Vaasassa esiopetus toteutetaan päiväkodeissa. Kaikille 6-vuotiaille lapsille taataan mahdollisuus osallistua esiopetukseen perheiden tarpeiden mukaan joko kokopäivä- tai osapäivä-ryhmässä. Päiväkodit ovat avoinna tavallisimmin klo 6.30-17.00, mutta kaupungissa toimii myös ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa tarjoavia vuoropäiväkoteja. Päiväkodeissa huolehditaan alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, josta vastaa lain- ja asetuksen mukainen koulutettu henkilökunta. Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista huomioiden lapsen iän, yksilöllisyyden sekä erilaiset kehitystarpeet. Varhaiskasvatus toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena. Henkilökunta ohjaa ja havainnoi lasta yksilönä ja osana isompaa ryhmää vertaisryhmän merkitys lapsen kehitykselle on olennainen osa varhaiskasvatusta päiväkodissa. Toiminnassa korostetaan palvelujen monipuolisuutta. Neljässä vaasalaisessa päiväkodissa annetaan kielikylpyopetusta 5-6-vuotiaille lapsille. Montessori-suuntautunutta opetusta on kahdessa päiväkodissa. Valmentavaa taiteen perusopetusta on seitsemässä päiväkodissa lähinnä 6-vuotiaille yhteistyössä kulttuuriviraston kanssa. Kuula-opiston musiikkileikkikoulu toimii samaten seitsemässä päiväkodissa antaen musiikinopetusta 3-6- vuotiaille. Perhepäivähoito Perhepäivähoitomuotoja ovat: Perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Kolmiperhepäivähoito, jossa perhepäivähoitaja toimii lasten omissa kodeissa Lapsen omassa kodissa tapahtuva perhepäivähoito Perhepäivähoitoryhmät ovat eri-ikäisten päivähoitolasten pienryhmiä. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla neljä kokopäiväistä ja yksi osapäiväinen esikoululainen tai koululainen hoidossaan. Perhepäivähoidossa huolehditaan hoitolasten varhaiskasvatuksesta, josta vastaa koulutettu hoitaja. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja se perustuu päivähoidon kasvatustavoitteisiin. Perhepäivähoidossa perushoito on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Pieni lapsi oppii lähellä hoitajaa elämällä ja leikkimällä. Hoitaja tuntee ja tietää lapsen tarpeet ja osaa tukea lapsen kehitystä. Pieni, eri-ikäisten lasten hoitoryhmä antaa mahdollisuuden oppia yksilöllisesti ja turvallisesti. Kiinteä vuorovaikutus lapsen, hänen vanhempiensa ja hoitajan välillä auttaa hoitajaa muodostamaan hoitopäivästä lapsen kasvua ja kehitystä tukevan ja päivähoitopalvelusta lapsi- ja perhelähtöisen. Koska hoito tapahtuu hoitajan kotona, luo ympäristö luonnolliset, kotoisat puitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Perhepäivähoitajien yhteistyö ja alueen yhteinen toiminnan suunnittelu mahdollistaa lapselle ohjatun ja omaehtoisen toiminnan ja leikin myös suuremmassa ryhmässä, sekä tutustumisen varahoitajaan turvallisesti oman hoitajan kanssa. Ryhmäperhepäiväkoti Ryhmäperhepäiväkodissa on kaksitoista kokopäiväpaikkaa ja kolme hoitajaa tai kahdeksan kokopäiväpaikkaa ja kaksi hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoito on oma päivähoitomuotonsa, jossa on pieni lapsiryhmä, kodinomaiset tilat, turvallinen ja kasvatuksellinen perushoito, toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus sekä hoitajien yhteistyö. Osa ryhmäperhepäivähoitokodeista toimii myös lasten ensisijaisen perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Ryhmäperhepäivähoitokotien suhteellisen pieni lapsiryhmä mahdollistaa aktiivisen yhteistyön lasten vanhempien kanssa. 11

Perhepäivähoitolasten varahoito Jokaiselle lapselle sovitaan kaksi varahoito-paikkaa oman hoitajan ollessa estynyt. Varahoitopaikkana voi olla varahoitokoti, toinen perhepäivähoitaja tai päiväkoti. Esiopetus perustuu Opetushallituksen hyväksymiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, joiden pohjalta Vaasassa on laadittu koko kuntaa koskeva yhteinen opetussuunnitelma. Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma on pohjana päiväkotien omille esiopetuksen opetussuunnitelmille. Vuorohoito Ympärivuorokautinen päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti ja yksittäiset kotona hoitavat perhepäivähoitajat palvelevat niitä perheitä, joissa vanhemmat työnsä luonteesta johtuen tarvitsevat lapsilleen ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa. Lisäksi on ilta- ja lauantaihoitoa tarjoavia päivähoitoyksikköjä. Leikkitoiminta ja avoimet päiväkodit Leikkitoiminta tarjoaa vapaamuotoista toimintaa lapsille ja lapsiperheille leikki-puistoissa, leikkikerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa. Leikkipuistoissa järjestetään ohjattua ja valvottua leikkitoimintaa alle kouluikäisille lapsille, jotka pystyvät omatoimiseen liikkumiseen. Koululaisille järjestetään valvottua vapaa-ajan toimintaa. Avoimissa päiväkodeissa lapset ja aikuiset voivat tavata toisiaan. Avoimen päiväkodin toiminta on perheiden kasvatustoimintaa tukevaa työtä sekä yhdyskuntatyötä. Avoimissa päiväkodeissa toimii kotona hoidettavien n. 3-4-vuotiaiden lasten kerhoja 1-2 kertaa viikossa. Leikkitoiminta ja avointen päiväkotien toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jota kehitetään yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. 2.2 ESIOPETUS Kunnan järjestämä lakisääteinen, maksuton esiopetus on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisille lapsille vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista. Vaasassa esiopetus toteutetaan päiväkodeissa, neljä tuntia päivässä. Esiopetus noudattaa pääsääntöisesti koulun toiminta-aikoja. Esiopetus päiväkodissa on osa laajempaa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta, joka alkaa jo lapsen aloittaessa päivähoidossa. Päiväkodin esiopetus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä opetusta ja kasvatusta. Opetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ennen kouluikää. Tavoitteena on myös tukea lapsen oppimaan oppimisen taitoja sekä oppimisen ilon kokeminen. 2.3 LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Kun vanhempainrahakausi on päättynyt, isä tai äiti voi jäädä hoitovapaalle alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi ilman että työsuhde katkeaa. Vanhemmat eivät voi olla hoitovapaalla samanaikaisesti. Alle kolmivuotiaan lapsen hoitamiseksi kotona voi kotiin jäävä vanhempi hakea Kelalta lasten kotihoidon tukea. Vaihtoehtona kunnan järjestämälle päivähoidolle vanhemmat voivat valita muun hoitotavan ja hakea Kelasta lasten yksityisen hoidon tukea, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Perhe ei voi saada samanaikaisesti sekä kotihoidon tukea että yksityisen hoidon tukea. Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla tai muulla huoltajalla on oikeus saada lapselleen kunnan järjestämä päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikka vanhempainrahakauden päättymisestä siihen saakka kunnes lapsi aloittaa koulun. 2.4 YKSITYISET VARHAISKASVATUS- PALVELUT SEKÄ JÄRJESTÖJEN JA SEURAKUNNAN JÄRJESTÄMÄ MUU AVOIN VARHAISKASVATUSTOIMINTA Ostopalvelupäiväkoteja on seitsemän: Folkhälsan, Kolibrilaakson päiväkoti, Manna, Pax, Steinerpäiväkoti Tiitiäinen, Rantapääsky-Strandsvalan ja Tuulenpesä. Päiväkodit noudattavat toiminnassaan Vaasan kaupungin suunnitelmia ja niiden pohjalta yhteistyössä vanhempien kanssa luomiaan tavoitteita ja painopistealueita. Avustuksen piirissä on yksityisenä leikki-toimintana Englantilainen leikkikoulu 3-7-vuotiaille. Setlementin varhaiskasvatuksen kohderyhmät ovat Setlementtikeskuksessa ja Setlementti Vestiksessä lapset, joita hoidetaan kotona. Setlementin Arkipaja on tarkoitettu tukemaan äidin ja lapsen vuorovaikutusta ja arjessa selviytymistä erityisesti niiden vanhempien osalta, joilla neuvola tai sosiaalitoimi on havainnut ongelmia. Perhekahvila -toiminnalla annetaan virikkeitä lapsiperheiden arkeen ja tuetaan perheitä lasten kasvatuksessa. Alueelliset kohtaamispaikat kotona lastaan hoitaville perheille ovat tärkeitä vanhempien jaksamisessa ja vertaisryhmien syntymiselle. 12

Vaasan seurakunnan lapsi- ja perhetyössä noudatetaan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, sen varhaiskasvatuksen arvopohjaa ja kasvatuspäämääriä. Sisällöllisistä orientaatioista seurakunnan lapsi- ja perhetyössä korostetaan uskonnollis-katsomuksellista orientaatiota muita kuitenkaan unohtamatta. Seurakunta tukee päivähoidon kulttuurista katsomuskasvatusta sekä uskonnollista kasvatusta. Vaasan seurakunnan lapsi- ja perhetyön toimintaa ovat: - Päiväkerhot 4-6-vuotiaille lapsille. Kerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Kerhopisteitä on yhdeksän eri puolilla kaupunkia. - Vekkulikerhot 3-vuotiaille. Kerhot kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa kahdeksi tunniksi kerrallaan. - Pyhäkoulut 4-14-vuotiaille lapsille kerran viikossa 12:ssa pisteessä eri puolilla kaupunkia. - P e r h e k e r h o t ( m m. ä i t i - l a p s i p i i r i t, toimintatuokiot, vanhempain raamattupiiri ym.). Osassa kerhoista lapset ja aikuiset toimivat yhdessä, osassa lapsille on järjestetty hoito aikuisten keskustelun ajaksi. - Perheleirit ja retket, vanhempainkurssit, maahanmuuttajatyö, perhetapahtumat. 13

3 KESKEISET LINJAUKSET JA STRATEGIAT VAASASSA 3.1 VAASAN KAUPUNGIN LAPSI- JA PERHEPOLIITTINEN OHJELMA Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.5.2002. Samalla hyväksyttiin esitetyt tavoitteet kaupungin yleisiksi lapsipoliittisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista seuraamaan kaupunginhallitus on myöhemmin nimennyt ohjelmaa valmistelleen työryhmän. Työryhmän tehtävänä on koota eri hallintokunnissa toteutetut tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja raportoida niistä vuosittain kaupunginhallitukselle ja ao. hallintokunnille. Ohjelma linjaa yleistä ennaltaehkäisevää työtä, mikä koskee kaikkia vaasalaisia alle 18-vuotiaita lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Ohjelman periaatteiden mukaan lapsuus nähdään ihmiselle tärkeänä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas. Päämääränä on elämäntaitojen hallinta niin, että lapsi oppii ymmärtämään, miten maailma toimii ja itseään osana sitä. Ohjelmassa on neljä tavoitetta: Vaasan kaupunki toimii siten, että vaasalaisella lapsella on 1. Oikeus vanhempiin ja aikuisen tukeen. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta, jota palvelut tukevat. Hyvä lapsuus syntyy, kun lapsella on vanhempien ja muiden aikuisten aikaa ja mahdollisuus pitkiin ihmissuhteisiin. Sen järjestämisessä kannustetaan ja tuetaan isiä ja äitejä tekemään valintoja. 2. Oikeus olla lapsi. Lapsuus nähdään arvokkaana elämänvaiheena ja lapsi voimavarana, joka heti maailmaan tultuaan on valmis vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Leikille, luovuudelle ja mielikuvitukselle annetaan tilaa ja aikaa. 3. Oikeus turvallisuuteen. Ihmisellä, joka tuntee olonsa turvalliseksi, on varaa suvaita, kohdata erilaisuutta ja antaa tilaa. 4. Yhteisvastuu on välittämistä. Auttaminen ja ongelmiin puuttuminen on sekä kulttuurisesti että eettisesti hyväksyttävää. Vanhempainkurssit. Vertaisryhmätoiminta. Isien mukaanottaminen. Yhteistyö maahanmuuttajaperheiden kanssa. Henkilöstön kouluttaminen vanhempien kohtaamiseen. - Palveluista ja eri vaihtoehdoista tiedottaminen. - Peruspalvelujen hyvä taso. - Lasten kuulemisen ja huomioonottamisen kulttuurin edistäminen. Päivähoidon hyvä ilmapiiri tukee lasten osallistumista ja mahdollistaa lapsilähtöisten menetelmien kehittämisen. - Lapsen kaikkien aistien, ilmaisutapojen ja ajattelun kehittäminen. Toiminnassa lasten kanssa huomioidaan kaikki lasten kulttuurin osa-alueet tasapuolisesti.tärkeää on saada mahdollisuudet kaikille lapsille. - Kestävän kehityksen edistäminen ja lasten ja nuorten osallistuminen yhteisen ympäristön hoitovastuuseen. - Ennaltaehkäisyn tehostaminen peruspalveluissa. Tavoitteena lasten ongelmien tunnistaminen ja hoitaminen varhaisessa vaiheessa verkostona osana arkea. - Päiväkotien ja lastenneuvoloiden yhteistyön kehittäminen mm. 5-vuotistarkastukset. - Oppilashuoltoryhmän kaltaisen moniammatillisen, nopeasti ja joustavasti koolle kutsuttavan verkoston kehittäminen varhaiskasvatuksen tueksi. - Päivähoidon erityistyöntekijöiden(puheterapeutit ja kiertävät erityislastentarhanopettajat) riittävien resurssien turvaaminen oppimisvaikeuksien havaitsemiseen, häiriöiden korjaamiseen, kielellisen kehityksen tukemiseen lasten arjessa, pienryhmien vetämiseen sekä henkilökunnan opastukseen. - Psykologipalvelujen turvaaminen pienille lapsille. - Lasten kanssa työskentelevää henkilökuntaa tuetaan heidän kasvatus- ja opetustyössään. Tavoitteiden toteuttamisessa nousivat esille varhaiskasvatuksen osalta seuraavat strategiat: - Kodin kasvatuksen tukeminen ja yhteistyö kotien kanssa /kasvatuskumppanuus. Lapsen edun mukaista on,että vanhemmat ja oheiskasvattajat tuntevat toisensa ja toimivat yhdessä. Kasvatuskeskustelut. 14

3.2 VAASAN KAUPUNGIN VISIO JA SITÄ TUKEVAT STRATEGIAT Vaasan kaupungin visio ja sitä tukevat kolme strategialausetta on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.11.2002. Ne ovat seuraavat: Visio: 3.3 VAASAN KAUPUNGIN ESIOPETUS- SUUNNITELMA Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2001. Se perustuu Opetushallituksen 1 9. 1 2. 2 0 0 0 h y v ä k s y m i i n e s i o p e t u k s e n opetussuunnitelman valtakun-nallisiin perusteisiin, joita Vaasa on ollut mukana laatimassa. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusta avulla sekä ennaltaehkäistä mahdollisia vaikeuksia (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja asetus tuntijaosta 2001). Esiopetuksen toiminta-ajatus Vaasassa on: Strategialauseet: 1. Merellinen menestyjä Vaasa on 65.000 asukkaan kaksikielinen kulttuurin ja oppimisen keskus. 2. Kaupungissa on laadukkaat palvelut ja ihmisillä turvallinen elämä puhtaassa ja virikkeellisessä ympäristössä. 3. Kansainvälinen Vaasanseutu muodostaa monialaisen energiaosaamiseen painottuvan verkoston, joka luo yritystoiminnalle ja työpaikkojen kehitykselle hyvät edellytykset Vaasan kaupungin vision toteuttamisessa nousivat esille varhaiskasvatuksen osalta seuraavat strategiat: - Ihmisen ja luonnon kunnioittaminen/rannat ja saaristo - Luovuus - Tasa-arvo - Monikulttuurisuus ja kaksikielisyys - Yhteisöllisyys, vuorovaikutteisuus ja asiakaskeskeisyys - Palvelujen valinnaisuus ja taso - Yrittäjyyskasvatus - Osallistuminen ja suora vaikuttaminen - Seudullisuus - Imago Vaasan kaupungin esiopetuksen suunnitelman todettiin olevan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymän vision kanssa painotuksiltaan hyvin yhteneväinen, tukevan sitä. Tuemme yhdessä kotien kanssa vaasalaisen lapsen, Tytön ja pojan, yksilöllistä ja yhteisöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa esiopetuksen monipuolisessa, kiireettömässä ja turvallisessa leikki- ja oppimisympäristössä. Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutuksessa toisten kanssa oppimiseen sekä Luovuuteen ja oivaltamisen iloon. 15

4. VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT PERIAATTEET VAASASSA 4.1 VARHAISKASVATUKSEN ARVOPOHJA JA VISIO Vaasan päivähoidossa on yksiköissä käyty kasvatuksellisia arvokeskusteluja vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Näissä keskusteluissa on haluttu nostaa esiin vanhempien ja henkilökunnan näkemykset kasvatuksessa tärkeimmiksi koetuista arvoista. Vanhempien kanssa on kartoitettu myös niitä kasvatuksen arvoja, millaiseksi vanhemmat haluaisivat lapsensa kasvavan. Näin muodostuneet arvot ovat pohja eri yksiköiden toiminnalle. Arvopohjaa tarkas-tellaan ja pohditaan säännöllisin välein. Koska päivähoidon yksiköissä oli jo aiemmin käyty näitä arvokeskusteluja, otettiin nämä olemassa olevat, yksiköiden tärkeimmiksi koetut arvot Vaasan varhaiskasvatuksen linjausten työskentelyn pohjaksi. Ne koottiin yhteen kyselyllä, joka toteutettiin Vasukirjeellä eri päivähoitoyksiköihin. (Kts. kohta 2,Vasukirjeet) Vasu-kirjeellä saaduista vastauksista työryhmä teki yhteenvedon. Aineistosta nousi selkeästi esiin kolme keskeistä asiakokonaisuutta. Näiden pohjalta luotiin arvopohja vaasalaiselle varhaiskasvatukselle. Tärkeimmäksi koetut Vaasan varhais-kasvatuksen arvot ovat: Vuorovaikutustaidot ja toisen kunnioittaminen Turvallisuuden tunne - rajat ja rakkaus Terve itsetunto Nämä arvot nousivat perustaksi myös päivähoidon visiolle, joka peilaa myös Vaasan kaupungin visioon ja strategioihin sekä Lapsi- ja perhepoliittiseen ohjelmaan. (Kts. kohta 5.2) Vaasan varhaiskasvatuksen visio on: 4.2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itsearvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Kasvatuspäämäärät ovat: 1. Jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan niin, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan.. 2. Jokainen lapsi oppii ottamaan huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. 3. Itsenäisyyden asteittaisen lisäämisen päämääränä on auttaa lasta kasvamaan siten, että hän aikuisena kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa iloita oppiessaan huolehtimaan itsestään ja hän saa luottaa omaan osaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä.. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2003) 4.3 LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatus on prosessi, joka edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja jossa lapsi on aktiivinen tekijä. Lapsi toimii tietoisesti ja tavoitteellisesti suunnitellussa kasvu- ja oppimisympäristössä yhdessä aikuisten ja muiden lasten kanssa. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa lasten elinolosuhteista seuraavia eroja ja tarjoaa siten kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös 2002). Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Lapsella on oikeus huolettomaan, turvalliseen ja säännölliseen, hänelle merkitykselliseen ja mielekkääseen elämään. Lapsesta koettu ilo ja hänen ainutlaatuisuutensa näkyvät varhaiskasvatuksessa. Näin lapsi voi hyvin ja hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. 16

4.3.1 Lapsen oma vaikuttaminen ja osallistuminen Lapsen kielellisen kehittymisen ja vuorovaikutuksen perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on tullut itse kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu (Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001). Lapsilähtöisen toiminnan perustana on lapsen todellinen kuuleminen ja herkkyys lasta kohtaan. Aito vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä on mahdollista ainoastaan kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Kasvattaja luo pienryhmätoiminnan kautta läheisen suhteen lapseen ja saa näin selville lapsen kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja luottaa lapsen omaan kykyyn ajatella ja toimia itse aktiivisesti. Lapsi osaa myös arvioida omaa toimintaansa. Elinehto ihmisenä kehittymiselle on tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Havainnoinnit lapsen toiminnasta ja keskustelut lapsen kanssa ohjaavat kasvattajaa valitsemaan lapselle tärkeitä toimintoja. Lapsen omat näkemykset otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon lapsen iän mukaisesti. Sadutuksen avulla kasvattaja pääsee lapsen omaan maailmaan. Saduttamisella tarkoitetaan lasten omien kertomusten, satujen ja tarinoiden kuuntelemista, kirjaamista ja lukemista, heidän ajatustensa ja kielensä tallentamista ja tätä kautta heidän mielipiteidensä esille nostamista. Saduissaan ja tarinoissaan kertomansa kautta lapsi ilmaisee ajatuksiaan, erilaisia tunteitaan, toiveitaan ja unelmiaan. Saduttaminen työmenetelmänä antaa aikuiselle mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan ja ymmärtämään lasta sekä toimintaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ottamaan huomioon lapsi ainutlaatuisena yksilönä (Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001). 4.3.2 Lapsi ryhmässä Leikki on lapselle keskeistä toimintaa. Varhaiskasvatuksessa leikki ja monipuolinen toiminta toteutuu vertaisryhmässä muiden lasten sekä aikuisten kanssa. Hyviä tapoja, suvaitsevaisuutta ja yhteistyökykyä opetellaan samalla, kun opetellaan kaveruutta, leikkitaitoja ja toisen auttamista. Vertaisryhmässä lapsi peilaa omaa osaamistaan, harjoittelee taitojaan, kehittää luovuuttaan ja rakentaa ystävyyssuhteita. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan etnisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta ottaen huomioon tyttöjen ja poikien erot. Jokaisella lapsella on oikeus omaan äidinkieleensä ja kulttuuriinsa, mutta myös oikeus kasvaa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. 4.3.3 Lapsen varhainen auttaminen ja tuki Kaikilla lapsilla on oikeus tulla hyväksytyksi ja saada tarvitsemaansa hoitoa, kasvatusta ja opetusta osana arkea, mahdollisimman pitkälle yleisten varhaiskasvatuksen palvelujen yhteydessä. Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä ja kannustavaa tukea. Varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa lapselle turvallisten ja pysyvien kiintymyssuhteiden kehittyminen. Tämä on ihmisenä kasvamisen lähtökohta ja hyvän kasvun ja oppimisen perusta. H u o l e n a i h e e t k ä s i t e l l ä ä n v ä l i t t ö m ä s t i varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien kesken keskustellen ja mahdolliset tukitoimet lapselle aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Varhaiskasvatuksen tukena ovat Vaasassa kiertävät erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit ja moniammatillinen yhteistyöverkosto. 4.3.4 Lapsen hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset Jokaisella lapsella on erilainen ennen esiopetusta ja koulua kuljettu matka, varhaiskasvatuksen polku. Vanhemmilla on omat suunnitelmat, jotka perustuvat lapsen kokemuksiin, tämän hetken tarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin, lapsen mielenkiinnon kohteisiin, vahvuuksiin ja lapsen yksilölliseen tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Aikuisen herkkyys kuunnella lasta on edellytys sille, että lapsi voi vaikuttaa omaan arkipäiväänsä. Lapsi tuo ajattelunsa esiin vuorovaikutuksessa, satujen, tarinoiden ja leikkinsä kautta. Kasvattajan tulee tukea leikin toteutumista. Annetaan lasten tutkimusten ja ihmettelyjen aiheiden kasvaa toiminnaksi. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea ponnistellessaan, yrittäessään ja kehittyessään, voidakseen kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Aito vuorovaikutus ja lapsen ajattelun ymmärrys edellyttävät aikuiselta tahtoa paneutua lapsen maailmaan kokonaisvaltaisesti. Lapsen oma vaikuttaminen ei rajoitu vain leikkikaverien tai leikkipaikan valintaan, vaan syvempi tietoisuus lapsen kehitysvaiheesta takaa oikeanlaisen varhaiskasvatuksellisen tuen lapsen kasvuun omana itsenään. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisen kanssa. Ilmapiirin tulee olla iloinen, myönteinen ja kiireetön. Kasvattajan rooli lapsen kuuntelijana ja turvallisten rajojen asettajana on tärkeä. Kasvattaja luo edellytykset yksilölliselle työskentelylle pienryhmätoiminnan kautta. Pienissä ryhmissä voi luonnollisesti ja helposti opetella vuorovaikutusta aikuisen ja toisten lasten kanssa. Pienryhmän etuna on paitsi vuorovaikutuksen helppous, myös toiminnan joustavuus ja 17

suunnittelu lasten kehitys- ja oppimistarpeiden ehdoilla. Pienessä ryhmässä lapsi näkyy paremmin ja hän oppii mieltämään päivän struktuurin. Tämä luo turvallisuutta ja selkeyttä lapsen maailmaan. Lapsen varhaiskasvatuksen tuen tarve toteutetaan yleisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä ja aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tietoisesti tehostaen varhaiskasvatuksellista arjen toimintaa. Pienryhmätoiminnan avulla on myös mahdollista puuttua heti mahdollisiin kiusaamistilanteisiin. Kasvun kansiolla tarkoitetaan lapsen kansiota, jonka sisältö kertoo lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Siinä on läsnä lapsen näkökulma. Kasvun kansio näyttää myös vanhemmille, että olemme kiinnostuneita juuri heidän lapsestaan. Kansioon kerätään lapsen töitä ja ajatuksia. Kasvun kansiolla on merkitystä lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistajana, se toimii lapsen muistin tukena ja sillä on merkitystä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Kasvun kansiota tutkitaan vuorovaikutuksessa lapsen ja katsojan kanssa, näin saadaan tietoa lapsen ajatuksista ja osallistumisesta. Kasvun kansio sisältää lapsen töiden lisäksi esim. perhekuvan, lapsen haastatteluja ja dokumentointia lapsen ja aikuisen yhteisestä toiminnasta päivähoidon arjessa. 4.3.5 Vaasa lapsen kasvuympäristönä Vaasalainen lapsi kokee meren ja metsän, kuulee kahta kieltä, aistii vanhaa historiaa raunioilla ja rakennuksissa, näkee korkeatasoista taidetta, elää nykypäivää, johon vanha on jättänyt jälkensä, nykypäivää, jolla on yhteydet koko Ympäröivään maailmaan. Vaasan kaupungin esiopetussuunnitelma 2001 Lapselle kaikki leikki- ja oppimisympäristön tilat ovat yhtä tärkeitä. Kasvattajat järjestävät tilat niin, että niitä voidaan joustavasti muuttaa, kun lapsi kasvaessaan ja kehittyessään oppii lisää. Myös lapsi rakentaa oppimisympäristöään. Oppimisympäristössä on mahdollisuus sadun ja leikin maailmaan, lepoon ja liikkumiseen yksin, pienessä ja isommassa lapsiryhmässä. Siinä lapsi voi harjoitella oikeaa tekemistä, kokea rauhaa, läheisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. Lapsen ympäristön tulee laajentua lähiympäristöön, jossa lapsi voi havainnoida, kokeilla, tutkia, ajatella ja liikkua käyttäen kaikkia aistejaan. Lapsen hoitoympäristöt voivat olla omaleimaisia, riippuen päivähoitopaikan sijainnista, verkostoista ja painotuksista. Suomalaisen lapsen leikki- ja oppimisympäristössä luonto on aina näkyvillä ja sitä hyödynnetään monipuolisesti sisällä ja ulkona. 4.4 VANHEMMAT VARHAISKASVATUKSESSA Lasten vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Lasten, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja vanhempien kasvatuksellinen kumppanuus, vuorovaikutus ja yhteistyö on hyvän varhais-kasvatuksen olennainen osa. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös sen konkreettisesta organisoinnista ja sopimisesta molemmille osapuolille sopivalla tavalla. Vanhempien tulee saada osallistua oman lapsensa kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen sekä sen suunnitteluun ja arviointiin (Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen linjauksen periaatepäätös 2002). 4.4.1 Ennen päivähoidon aloittamista Vanhemmat valitsevat lapsensa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt. Voidakseen valita, vanhempien on saatava riittävästi tietoa yhteiskunnan järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista sekä niiden erilaisista kasvatuksellisista, opetuksellisista ja hoidollisista tehtävistä. Sekä kirjallinen että suullinen tieto siitä, millainen on lapsen päivä päivähoidossa, on vanhemmille olennaista tietoa. Jokaisella päivähoitoyksiköllä on oma esite toiminnastaan ja Kelan esitteet pienten lasten hoidon tuista. Monelle perheelle ensi kosketus päivähoitoon tapahtuu leikkitoiminnan kautta. Leikkitoiminnalla ja avoimen päiväkodin toiminnalla on tärkeä rooli hyvän vaikutelman ja tiedon luomisessa päivähoidosta. Valintavaihtoehtoja miettiessään on tärkeätä tarjota vanhemmille kasvatuksellista tukea ja mahdollisuutta ammatilliseen keskusteluun lapsen varhaiskasvatuspalveluista. 18