Sivistys, osaaminen ja teknologia Osmo Kuusi Dosentti, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija,vatt 3/2/2007
Oppimisen keskeiset haasteet - entäpä sivistys? UNESCOlle raportoinut Deloursin komissio (1996): Oppia tietämään (pohjatiedot, oppimaan oppiminen) Oppia tekemään (soveltamaan tietoa luovasti) Oppia elämään yhdessä (tehdä palkitsevasti asioita yhdessä) Oppia olemaan (learning to be elämään itsestään ja muista vastuullisena yksilönä) 2
Sivistyksen tulevaisuusbarometrit 1997 ja uusintatutkimus 2007 59 asiantuntijaa mm. 13 kuntien sivistystoimen johtajaa, 11 kansanedustajaa sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnasta ja 12 professoria tai apulaisprofessoria Uusintatutkimus joulukuu 2006 2007 johon osallistui 30 aikaisempaan tutkimukseen osallistunutta Arvioitiin erilaisia sivistyksen määritelmiä asteikolla 2, 1,0-1, -2 missä 2=täysin samaa mieltä, -2 täysin eri mieltä
Sivistys on avoimuutta oppimiselle "Sivistys ei ole tämän tai tuon tietämistä vaan tietynlaista, avointa suhtautumista tietämiseen ja tietoon. Se on jatkuvan elinikäisen oppimisen välttämätön perusta. Sivistys on olemassa ihmisenä olemisen tapana. (keskiarvo 2006 = 0,8, 1996 = 1,3)
Sivistys on avoimuuutta erilaisuudelle "Sivistys on avoimuutta uusille kokemuksille, radikaalia epädogmaattisuutta ja protesti kaikkea sellaista vastaan, mikä pyrkii sulkemaan keskustelun jonkin etuoikeutetun kuvauksen keinoin." (keskiarvo 2006 = 0,8, 1996 = 0,5) "Sivistys ei ole ainoastaan erilaisuuden sietämistä, vaan sen aktiivista arvostamista." (keskiarvo 2006 = 0,6, 1996 = 0,4)
Sivistys on tietämisen erityinen muoto "Sivistys on tulemista tietoiseksi erilaisista tavoista käsitteellistää itseä ja maailmaa. Se on käsitteellisen tietoisuusmateriamme jatkuvaa uudistamista, tietoisuutta vaihtoehtoisista vapauksista. (keskiarvo 2006 = 0,3, 1996 = 0,3)
Sivistys väline- tai itseisarvona "Sivistyksellä ei ole päämäärää itsensä ulkopuolella." (keskiarvo 2006 = - 0,1, 1996 = - 0,5) "Sivistys ei ole itseisarvo, vaan sen tehtävä on luoda välineitä selviytymiseksi." (keskiarvo 2006 = 0,0, 1996 = 0,4)
Vuoden 2017 tärkeimmät taidot Sivistyksen tulevaisuusbarometrin 1997 mukaan ja uusintatutkimuksessa 2007 asteikolla 10-0 Kommunikaatiovalmiudet (8,1 8,4) Muutoksen sietokyky(8,1 8,4) Oppimiskyky(8,0 8,1) Ekologisuus (7,9 8,5) Erilaisuuden sietokyky (7,9-8,2) Ihmissuhdetaitojen osaaminen (7,8 7,8) Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu (7,8-8,0) Tietointensiivinen ammattiosaaminen (7,7 7,4) 2
Vähemmän tärkeiksi arvioidut taidot Sivistyksen tulevaisuusbarometrissa 1997 Usean kielen hallinta (7,0-7,2) Ammatti- ja alaspesifi tietotaito(7,0 6,9) Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin) (6,9 7,7) Tiede (tiet. osaaminen)(6,7-6,4) Fyysinen kuntoisuus (6,0 6,2) Käden taidot (5,4 6,2) Esteettisyys (5,4 6,4) 3
Teknologia osaamisvaatimusten muuttajana: ubiikkiyhteiskunta ( vrt. Mannermaa 2006) Lähtökohtana kaikkialla lisääntyvä äly : Jokuveli valvoo, tietää, eikä koskaan unohda - Ihmisten tehostuva kommunikaatio verkossa (P2P) - Ihmisten ja esineiden välinen viestintä (P2O) - Tiedonsiirto esineiden välillä (O2O) Valvonnan, tietämisen ja muistamisen jatkuva tehostuminen
Ubiikkiyhteiskunnan ilmenemismuotoja: Tärkeät kansalaisten terveystietopankit (Kuusi ym. 2006) Sähköinen terveyskertomus. Potilas on vuonna 2010 potilaskertomuksen ensisijainen haltija? Ravinnon käytön tietopankki Genomitietopankki Samanhenkisten rekisterit
Hoidon valinta Hoitosuositukset Näyttö luokiteltuna Lääke-, laboratorio, geeni- ym. tietokannat Kuvat ja videot taitojen harjoitteluun Eettiset katsaukset Potilasohjeet Simulaatio Kaikkien aikaisempien potilaiden tietokanta Todennäköisesti hyödyllinen hoito Lääkärin tulkinta ja kokemus Yksilöllinen ennuste hoidon vaikuttavuudesta Potilaan tiedot Genomikartta Potilaan arvot ja valinnat Hoidon valinta
Monin tavoin puhuttu englannin kieli esperantona Yhdysvallat säilyy edelleen tieteen kehityksen kärkimaana ja on keskeinen uusien innovaatioiden syntypaikka. Syntyy eri puolille esperanton käytön saarekkeita. Intian erityinen vahvuus. Kielenkääntökoneet kehittyvät, mutta puhutuksi kieleksi tarvitaan edelleen useimpien ymmärtämä kieli.
Verkottuvat älysaarekkeet Uutta esperantoa käyttävistä saarekkeista muodostuu yhä selvemmin taloudellisen ja muun kehityksen vetureita maailmassa. Ulkojäseniä Internetin kautta maapallon kaikilta kulmilta Jos Putin sen suo, tällaisia keskuksia voi muodostua myös Venäjälle.
Mistä tunnistaa ja miten reagoida muutoksen siemeniin? Mitä uusi teknologia tarjoaa ja vaatii? Teknologinen kehitys jatkuvana vallankumouksena Heikkojen tulevaisuussignaalien tunnistaminen ja kriittinen arviointi
Teknologisen kehityksen pääsuunnat 1 (mukaillen Institute for the Future 2004) 1. Tieto- ja kommunikaatiotekniikan vaikutukset kaikilla aloilla, läsnä piilevästi kaikkialla 2. Biotekniikka ensin terveyssektorilla sitten laajasti 3. Räätälöidyt, keveät, vahvat ja älykkäät materiaalit 4. Ympäristöystävällinen teknologia, erityisesti energiatekniikka
Teknologisen kehityksen pääsuunnat 2 (mukaillen Steinmüller 2006) 1. Tieto- ja kommunikaatiotekniikka, Aina läsnäolo (evernet), Rfid älytarra, käyttäjää neuvova tekniikka (ubiquitous computing), älypöly 2. Biotekniikka: punainen-lääketiede; vihreä-maatalous; valkeateolliset prosessit (mm. bioetanoli); harmaa-ympäristönsuojelu; sininen-meren organismit 3. Nanotekniikka älykkäämpi materiaalitekniikka: nanohiukkaset, nanopinnoitteet, nanoputket, ennenkaikkea elektroniikka (energia, nanoprosessorit) 4. Aivotekniikat: oppimisen edellytykset, dementian esto, vaikuttava markkinointi, neuro-ohjelmointi
Kasvi, jonka geeni muuttaa asenteet geenitekniikkaan?