ARVIO RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA PURUVEDEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN

VASTAANOTTAJA Lomarasti Asiakirjatyyppi Natura-arvioinnin tarveharkinta Päivämäärä 15.8.2012 Viite 82140326 ARVIO RANTA- ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA PURUVEDEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN

Päivämäärä 15.8.2012 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa Torri Tarja Ojala Arvio ranta-asemakaavamuutoksen vaikutuksista Puruveden Natura-alueen luontoarvoihin Viite 82140326 Kannen kuva: Lomarastin olemassa olevaa rakennuskantaa Puruveden rannalla. Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta 2 1.2 Aineisto ja menetelmät 3 2. Puruveden Natura-alue (FI0500035) 4 2.1 Sijainti ja yleispiirteet 4 2.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset 5 2.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit 6 2.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit 6 2.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit 6 2.6 Puruveden valuma-alueelle suunnitellut vesienhoidon lisätoimenpiteet 6 3. Hankkeen kuvaus ja suunnitellut toimenpiteet 7 3.1 Luontoselvitykset kaavamuutosalueella 8 4. Hankkeen vaikutukset luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin 8 4.1 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit 8 4.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 8 4.3 Linnut 9 4.4 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 10 5. Johtopäätökset 10 6. Kirjallisuuslähteet 10 LIITTEET: Metsähallituksen lausunto

1 2. JOHDANTO Lomarasti tila sijaitsee Kesälahden kunnassa Puruveden itärannalla. Tilan ranta-alueella on useita vuokramökkejä. Alueen maanomistaja on käynnistänyt ranta-asemakaavan muutoksen Lomarastin tilalla, kaavamuutosta laatii maanomistajan toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Laadittavalla ranta-asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tilan Lomarasti lisärakentamismahdollisuudet osoittamalla alueelle matkailupalvelutoimintaa myös tilan takamaastoon. Kaavamuutosalue sijoittuu Puruveden Natura-alueen välittömään läheisyyteen. Natura-alueen läheisyydestä johtuen osana ranta-asemakaavan muutosta hankkeesta on laadittu tämä Naturaarvioinnin tarveharkinta. Arvioinnin on laatinut FM biologi Kaisa Torri Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1 Kaava-alue sijaitsee Kesälahden kunnassa Puruveden rannalla.

2 Kuva 2 Kaava-alue rajautuu Puruveden rantaan. Alueen olemassa oleva rakennuskanta sijoittuu rannan läheisyyteen. 2.1 Yleistä Natura-tarveharkinnasta Natura 2000 -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000 -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :iin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 - verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. (24.6.2004/553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita.

3 Luontodirektiivi Luontodirektiivin tavoitteena on luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston ja niiden elinympäristöjen suojelu. Direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso. Keskeisiä toimenpiteitä ovat Natura 2000 -alueiden perustaminen, lajien tiukan suojelun järjestelmä sekä hyödyntämisen säätely. Luontodirektiivin liitteissä lueteltuja, yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja on Suomessa seuraavasti: Liite I, 69 luontotyyppiä, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite II, 88 lajia, suojelukeino Natura 2000 -alueet (SCI-alueet, Sites of Community Importance) Liite IV, 73 lajia, tiukan suojelun järjestelmä (Luonnonsuojelulaki 49 ) Luontodirektiivin liitteisiin on valittu yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä ja lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luontaisilta levinneisyysalueiltaan, joilla on pienet kannat tai levinneisyysalueet, jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä tai jotka ovat endeemisiä lajeja. Osa luontodirektiivin luontotyypeistä ja lajeista on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi, ja ne on osoitettu direktiivin liitteissä I ja II tähdellä (*). Niiden suojelusta yhteisö on erityisvastuussa. Natura-arvioinnin tarveharkinta Tarveharkinnassa otetaan esiin viisi näkökohtaa: 1) hankkeen tai suunnitelman kuvaus, 2) Natura-alueen ja siihen kohdistuvien vaikutusten kuvaus, 3) vaikutusten merkittävyyden arviointi, 4) lieventävien toimenpiteiden ja vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten tarkastelu sekä 5) johtopäätökset ja arvio vaikutuksista. Tarveharkinnan johtopäätös voi olla: 1) Ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita 2a) Heikentää, Natura-arviointi tehtävä 2b) Vaikutusten ilmeneminen epävarma, Natura-arviointi tehtävä Natura-luontoarvot, joita SCI-perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit luontodirektiivin liitteen II lajit 2.2 Aineisto ja menetelmät Tässä selvityksessä on arvioitu Puruveden rannalle sijoittuvan ranta-asemakaavamuutoksen vaikutukset niihin Puruveden Natura-alueen (FI0500035) luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin, joiden perusteella Puruvesi on sisällytetty osaksi Suomen Natura -verkostoa. Selvitys on tehty kokoamalla olemassa olevaa aineistoa. Lähtöaineistoina tässä työssä on hyödynnetty mm. seuraavia: Natura-tietolomakkeen tiivistelmä, Puruvesi FI0500035 Metsähallituksen biotooppiaineistot Punkaharjun ja Puruveden suojelualue- ja tutkimusmetsäkokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus. Lausuntoversio 10.11.2011. Kesälahden Lomarastin luontoselvitykset (Ramboll 2012/Heli Lehvola) Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma.

4 3. PURUVEDEN NATURA-ALUE (FI0500035) 3.1 Sijainti ja yleispiirteet Puruvesi sijoittuu Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden kuntien alueelle ja sen kokonaispintaala on noin 31 964 hehtaaria. Puruvesi on sisällytetty osaksi Natura verkostoa luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance) ja se on veden laadultaan erinomaisen puhdas- ja kirkasvetinen nuottaruoho-tyypin järvi. Puruvesi koostuu laajoista selkävesistä ja niitä jakavista harjusaarista ja -niemistä. Puruvesi on osa Saimaan vesistöaluetta (noin 76 m mpy), mutta se on yhteydessä Saimaaseen vain kapeiden salmien kautta. Puruveden ravinne- ja humuspitoisuudet ovat alhaisia ja vesistö on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen karu. Puruvedelle on tyypillistä runsas pohjaversoiskasvillisuus, jonka valtalajeina ovat nuottaruoho ja lahnaruoho. Puruveden kallioperä muodostuu happamista syväkivistä ja alueella on runsaasti erilaisia harjumuodostelmia. Kalliopaljastumia on vähän. Alue rajautuu toiseen Salpausselkään. Puruvesi on maisemallisesti hyvin avara suurten selkien ja matalien rantojen vaikutuksesta. Alueen saarten ja mannerrantojen kasvillisuus on harjualueille tyypillistä. Metsät ovat pääosin karun ja kuivan kankaan männiköitä. Rantojen kasvillisuus on hyvin niukkaa. Puruvesi on saimaannorpan elinympäristöksi soveltuvaa aluetta. Saimaannorppa on 1950-luvun jälkeen todennäköisesti metsästyksen seurauksena kadonnut alueelta, mutta viime vuosina laji on palannut aiemmille elinalueilleen Puruvedelle (Punkaharjun ja Puruveden suojelualue- ja tutkimusmetsäkokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma). Kuva 3 Puruveden Natura-alueen rajaus ja kaavamuutosalueen sijainti.

5 3.2 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja niiden kuvaukset Puruveden Natura-alueella esiintyvät direktiiviluontotyypit on esitetty oheisessa taulukossa ja luontotyyppien kuvaukset jäljempänä tekstissä. Taulukko 1. Natura-tietolomakkeen mukaiset luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Puruveden alueella. Luontotyyppi Koodi Peittävyys, % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 3110 97 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9060 <1 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Tähän luontotyyppiin kuuluvat niukkaravinteiset ja kirkasvetiset järvet, joita kutsutaan nuottaruohojärviksi (Lobelia-järvet). Niitä on Suomessa lähinnä hiekkamailla, jääkauden sulamisvesien synnyttämien harju- ja deltamuodostumien yhteydessä. Pohjaversoiset kasvit viihtyvät hyvin kirkkaassa vedessä ja ovat siksi tälle järvityypille erityisen luonteenomaisia. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä. Vyöhykkeiden valtalajeja ovat raani (Littorella), nuottaruoho (Lobelia dortmanna) tai lahnanruohot (Isoetes). Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Luontotyyppiin kuuluvat havumetsät Fennoskandian harjuilla tai niiden läheisyydessä. Harjujen lakia luonnehtivat yleensä mäntymetsät, rinteillä kasvaa joskus kuusta sekä mahdollisesti lehtipuita. Harjut ovat jääkauden aikana syntyneitä geologisia muodostumia, jotka koostuvat jäätiköiden sulamisvesien lajittelemasta aineksesta, hiekasta ja sorasta. Tyypillisimmillään harjut ovat yli 20 metriä korkeita harjanteita, joiden ympäristöolosuhteet vaihtelevat voimakkaammin kuin ympäröivien tasamaiden kasvuolosuhteet. Erityisesti harjujen paiste- ja varjorinteiden väliset pienilmastolliset erot voivat olla hyvin merkittäviä. Kuva 4 Direktiiviluontotyyppien sijoittuminen suhteessa kaava-alueeseen. Karttarajaukset: Biotooppiaineisto/Metsähallitus.

6 3.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. Punkaharjun ja Puruveden suojelualue- ja tutkimusmetsäkokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelmassa (lausuntoversio 2011) on kuitenkin maininta, että 1950-luvun jälkeen Puruvedeltä todennäköisesti metsästyksen seurauksena kadonnut saimaannorppa on viime vuosina palannut aiemmille elinalueilleen. Metsähallituksen tuoreimman kanta-arvion perusteella Puruvedellä elävän talvikannan koko on 1-3 saimaannorppaa (Ympäristöministeriö 2011). Saimaannorppa lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR). Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin (47 ) sekä rauhoitettuihin lajeihin (39 ). Saimaannorppa kuuluu myös luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Vuonna 2010 saimaannorppakannan kokonaiskooksi on arvioitu yhteensä 271 (Norppakanta 2010, Metsähallitus). 3.4 Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeessa mainittuja lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat: Kaakkuri Kalatiira Kuikka Laulujoutsen Metso Pikkulokki Vesipääsky Gavia stellata Sterna hirundo Gavia arctica Cygnus cygnus Tetrao urogallus Larus minutus Phalaropus lobatus Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista mainitaan härkälintu. 3.5 Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit Muita Natura-tietolomakkeessa mainittuja tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja ovat: Isokoskelo Selkälokki Tukkakoskelo Harjus Kanervisara Punakoiso Punalatva Mergus merganser Larus fuscus fuscus Mergus serrator Thymallus thymallus Carex ericetorum Solanum dulcamara Eupatorium cannabinum 3.6 Puruveden valuma-alueelle suunnitellut vesienhoidon lisätoimenpiteet Hoito- ja käyttösuunnitelmassa mainitaan myös haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittely. Pintavesien laatuun vaikuttaviin keskeisiin toimenpiteisiin lukeutuu myös kiinteistöjen viemäriverkkoon liittyminen.

7 4. HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITELLUT TOIMENPITEET Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan tilan Lomarasti lisärakentamismahdollisuudet osoittamalla alueelle matkailupalvelutoimintaa myös tilan itäosaan etäämmäs rantaviivasta. Suunnittelualueen ranta-alueella on nykyisellään olemassa 11 hirsirakenteista lomarakennusta sekä piharakennuksia. Alueelle johtaa tieverkosto, alue kuuluu myös sähköverkkoon ja kunnalliseen viemäriverkostoon. Tilan rakentamaton takamaasto on kaavassa osoitettu RM-2 alueeksi, jolle rakennettavien lomarakennusten määrä saa olla enintään 20 kappaletta. Alueen maksimirakennusoikeudeksi on osoitettu 1 700 k-m² ja rakennusalaksi on osoitettu melko väljästi lähes koko RM-2 alue. Yleisillä määräyksillä on lisäksi rajattu suurimmaksi rakennettavaksi rakennukseksi maksimissaan 300 k- m². Koska tilalle ei ole tehty tarkempaa hankesuunnitelmaa, mahdollistaa kaava hieman erityyppisiä toteuttamisvaihtoehtoja. Esimerkiksi 85 k-m² suuruisia päärakennuksia alueelle olisi mahdollista rakentaa 20 kpl. Toisaalta esim. 200 k-m² suuruisia päärakennuksia olisi mahdollista rakentaa 8 kpl. Kaavamääräyksissä on lähdetty siitä, että jätevesiä tuottavat rakennukset tulee liittää viemäröintiin. Näin saadaan turvattua Puruveden vedenlaatu. Kaavan yleisissä määräyksissä sanotaan mm. seuraavaa: Kaikki alueen rakennukset, joista muodostuu jätevesiä, tulee liittää kunnalliseen viemäröintiin. Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa, että kiinteistölle on saatavissa puhdasta vettä ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohja- ja pintavesiä saastuteta. Rakennukset, pihatiet, autopaikat, ajoyhteydet, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa tai kaadetaan puustoa. Kuva 5 Ranta-asemakaava. RM-1 alueella rakennusoikeus on olemassa olevan rakentamistilanteen suuruinen, RM-2 alueella lomarakennusten määrä saa olla enintään 20 kappaletta.

8 4.1 Luontoselvitykset kaavamuutosalueella Kaavamuutosalueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2012 (Ramboll Finland Oy/Heli Lehvola). Suunnittelualue on todettu olevan kokonaan tuoreen ja kuivahkon kankaan nuoria ja varttuneita metsätaloustoimin hoidettuja kasvatusmetsiköitä. Suunnittelualueelta ei havaittu huomionarvoisia luontokohteita tai uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Valokuva kaavamuutosalueen rantaviivasta on esitetty tämän raportin kannessa. Uusia rakentamistoimia ei sijoitu rantaviivan läheisyyteen. 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONTODIREKTIIVIN LIIT- TEEN I LUONTOTYYPPEIHIN JA LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN II LAJEIHIN 5.1 Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Kaava-alueen läheisyydessä esiintyy luontotyyppiä hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, joka on vallitsevana koko Puruveden alueella. Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu toista Natura-tietolomakkeessa mainittua luontotyyppiä (harjumuodostumien metsäiset luontotyypit). Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit sijoittuvat Puruveden keskiosiin muutamille harjusaarille. Rakentamisesta aiheutuviin nuottaruohotyypin karuun järveen mahdollisesti kohdistuviin merkittäviin vaikutuksiin lukeutuu lähinnä ravinnekuormitus. Kaavan mukaisesti rakennettaessa ei merkittävää ravinnekuormitusta kuitenkaan aiheudu, sillä kaavamääräysten mukaisesti kaikki jätevesiä tuottavat rakennukset tulee liittää kunnalliseen viemäröintiin. Rakentamistoimet on lisäksi määrätty toteutettavan siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa tai kaadetaan puustoa. Kaavamääräysten mukaisesti toimittaessa ei tilan itäosaan sijoittuvasta rakentamisesta aiheudu merkittäviä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. 5.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Puruveden Natura-alueen tietolomakkeen tietojen mukaan alueella ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja. Valtioneuvoston tehdessä päätöstä Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksesta ei Puruvedeltä ollut tiedossa saimaannorpan pesiä. Tästä syystä lajia ei mainita Puruveden Natura-alueen luontoarvoja kuvaavassa lomakkeessa, eivätkä norppaan kohdistuvat vaikutukset siten virallisesti kuulu käsiteltäviksi Puruveden Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Tämän vuoksi vaikutuksia saimaannorppiin on tässä arvioinnissa käsitelty yleispiirteisellä tasolla. Uusi rakentaminen voisi vaikuttaa saimaannorppien elinolosuhteisiin Puruveden alueella lähinnä siinä tapauksessa, mikäli rakentaminen lisäisi jäillä liikkumista norppien pesäpaikkojen läheisyydessä aiheuttaen häirintävaikutuksia. Myös lisääntyvä verkkokalastus voi muodostaa saimaannorppiin kohdistuvan uhan; erityinen riski kalanpyydykset ovat kuuteille, mutta verkkoihin hukkuu ajoittain myös aikuisia norppia. Norpat ovat paikkauskollisia ja talvella rantakinoksiin kaivetut pesien sijainnit ilmentävät hyvin myös norppien kesäaikaista oleskelualuetta (Hyvärinen ym. 2004). Tuoreimman kanta-arvion perusteella Puruvedellä elävän talvikannan koko on 1-3 saimaannorppaa (Ympäristöministeriö 2011). Saimaannorppien pesäpaikat eivät sijoitu Puruveden koillisosaan kaava-alueen läheisyyteen (Ks. kartta kuvassa 5, sivu 9). Lisäksi ajantasaista tietoa saimaannorppien pesäpaikkojen sijoittumisesta Puruvedelle on tiedusteltu puhelimitse Tero Sipilä/Metsähallitus.

9 Kuva 6 Metsähallituksen keräämät saimaannorpan pesäpaikkatiedot vuosilta 2000-2010 (kartan lähde Ympäristöministeriö 2011). Poikaspesät on merkitty punaisella ja makuupesät (talvinen lepopaikka) sinisellä). Kaava-alueen läheisyyteen Puruveden koillisosaan ei sijoitu saimaannorppien pesäpaikkoja. Havainnot saimaannorppien pesäpaikoista Puruvedellä eivät sijoitu kaava-alueen läheisyyteen. Saimaannorppien pesäpaikkojen ja rakentamisen välisestä etäisyydestä johtuen kaavan mukaisesta rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä luontodirektiivin liitteen II lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Metsähallituksen lausunto varsinaisen Natura- arvioinnin tarpeesta saimaannorppien osalta tässä kaavahankkeessa on esitetty tämä raportin liitteenä. 5.3 Linnut Natura-alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit ovat vesilintuja, joihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia kaava-alueen takamaastoon sijoittuvasta rakentamisesta.

10 5.4 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Kesälahdella on vireillä Puruveden rantaosayleiskaavan muutos. Yleiskaavamuutosta laaditaan kolmen vireillä olevan kaavamuutosalueen vuoksi. Yksi muutoksista on tässä arvioinnissa käsiteltävä Lomarastin kaava ja kaksi muuta muutosta ovat: 1) rakennuspaikan laajentaminen 2) rakennuspaikkojen siirtäminen ja muuttaminen omarantaiseksi. Kaksi muuta kaavamuutosaluetta sijoittuvat Lomarastin pohjoispuolelle Kyyrönniemen ja Särkänpään läheisyyteen. Kaavamuutosten vaikutukset kokonaisuudessaan arvioidaan niin vähäisiksi, ettei merkittäviä Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia muodostu. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, ettei Lomarastin ranta-asemakaavamuutos merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Puruvesi on sisällytetty osaksi Natura 2000-verkostoa. Lahdessa 15. päivänä elokuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Kaisa Torri ympäristötutkija 7. KIRJALLISUUSLÄHTEET Biotooppiaineistot, Metsähallitus (poiminta 3.8.2012) Hyvärinen, H., Kunnasranta, M., Nieminen, P. & Taskinen, J. 2004. Hyle Saimaan oma norppa. Luonnonsuojeluasetus 1997 nro: 1997/160 Luonnonsuojelulaki 1996 nro:1996/96 Natura tietolomake, Puruvesi. Norppakanta 2010, Metsähallitus OIVA-paikkatietokanta, Ympäristöhallinto. Punkaharjun ja Puruveden suojelualue- ja tutkimusmetsäkokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallitus. Lausuntoversio 10.11.2011. Ramboll 2012, Heli Lehvola. Lomarastin ranta-asemakaavan luontoselvitys. Ympäristöministeriö 2011. Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma.

1 LIITE 1 Lausunto: Natura- arviointi ja saimaannorppa Kesälahti Lomarasti Metsähallituksen luontopalveluiden käsityksen mukaan ei ole tarvetta tehdä erillistä Natura- arviointia saimaannorpan osalta Kesälahdella sijaitsevan Lomarasti nimisen tilan kaavamuutoksen yhteydessä vuonna 2012. Nykyiset havainnot saimaannorpan pesimisestä Puruvedeltä ovat hajanaisia ja sijaitsevat kohtuullisen etäällä ko. kaavapaikasta. Lausunto ei koske muita mahdollisia luontoarvoja ko. Natura alueella. Savonlinna 14.8.2012 Tero Sipilä Ylitarkastaja Metsähallitus, Etelä- Suomen Luontopalvelut Jakelu sähköpostitse: Kaisa Torri Arto Vilen, Tuomo Kokkonen Metsähallitus