Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY



Samankaltaiset tiedostot
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Muistisairauksien koko kuva

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS

Psykoositietoisuustapahtuma

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Epäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA

Keskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Alzheimerin taudin lääkkeet

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Alzheimerin tauti ja sen hoito

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

Psykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Mielenterveyden häiriöt

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Liite II. Tieteelliset päätelmät

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Alzheimerin taudin lääkehoito

Dementian varhainen tunnistaminen

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Neuroleptien käyttö lapsuusiässä

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

4/21/2009. tytöt pojat. 0-4 v. 5-9 v v v. depress 5 ahdistun käytösh 4 ADHD 3. schizoph 2. PPD/ Aut

TOISEN POLVEN ANTIPSYKOOTTIVALMISTEIDEN PAKKAUSSELOSTEET IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Transkriptio:

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus - vähentynyt energia, välinpitämättömyys - itsekeskeisyys - sosiaalinen eristäytyminen - seksuaalitoimintojen muutokset - varastelu, piilottelu - pukeminen, riisuminen - vaeltelu, huutelu

DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIREET merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja ajattelusta peruspersoonallisuudella on merkitystä erityisesti sairauden alkuvaiheessa ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille altistava vaikutus on suuri keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja ennusteeseen

DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA Insidenssi / vuosi: 1,4/1000 60-69 v, 6,4/1000 70-79 v, 20,5/1000 80+ v (ECAP) Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana vuosikymmeniä Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä lisääntyy Alzheimerin (AD) prevalenssi 6-8 % ikäryhmässä 65+ 30% ikäryhmässä 85+ AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja 82%:ssa vanhimmassa ikäryhmässä AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä)

Dementian käytösoireiden esiintyvyys Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen riski jopa 90% Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001) Psykoottisia oireita joka kolmannella dementiapotilaalla (Ballard et al 1995) Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys jopa 80 % (Ballard et al, 1997) Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al 2004)

KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS DEMENTIAPOTILAILLA Masennus 20-80% Apatia 20-90% Levottomuus 20-75% Ahdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muutos 50-90% Uni -valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 5-15% Syömishäiriöt 30%

KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ esiintyvyys (% potilaista) sosiaalinen vetäytyminen depressio vainoharhat 80 60 vrk -rytmin häiriöt 40 20 ärtyneisyys ahdistuneisuus levottomuus vaeltelu aggressio hallusinaatiot harhaluulot suisidaaliset ajatukset -40-30 -20-10 0 10 20 30 0 seksuaaliset käytösoireet kk ennen/jälkeen diagnoosin Jost&Grossberg, 1996

DEMENTIAN PSYKIATRISEN LÄÄKEHOIDON PERIAATTEET lääkehoito perustuu aina psykiatriseen diagnoosiin tai oiremäärittelyyn lääkeannoksen säätäminen: tehon optimointi, haittavaikutusten minimointi tarkka kliininen seuranta lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen

MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA? kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen kun oire rasittaa potilasta kun oire rasittaa omaista

PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN KOHDEOIREISSA kohtuullinen: harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen: välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyminen vaatimaton: seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu, huutelu

- 70-80 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairauden vaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n. 25-30 %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, Capgras) Psykoosioireet Alzheimerin taudissa - Aistiharharhoja n. 20-30 %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein hyvin pieni (aistivajeet) - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus 15-30 %:lla

KÄYTÖSOIREET VASKULAARISESSA DEMENTIASSA oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut orgaanista labiliteettia, pakkoitkua tai naurua yöllistä sekavuutta nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia oireita

Lewyn-kappale dementia fluktuoiva kognitio, näköharhat, parkinsonismi muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia toiminnan ohjauksessa potilaat erityisen herkkiä perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksille

Dementioiden käytösoireiden kolinerginen lääkehoito asetyylikolinesteraasin estäjät suositusten mukaan ensisijaisia myös Alzheimerin taudin käytösoireissa kun oireita jo on, teho usein vaatimaton ennaltaehkäisyyn(?)

Käytösoireiden kolinerginen lääkehoito donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: vertailututkimuksia kaivataan ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen ilmaantumisnopeudessa usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida: apatia - agitaatio harha-ajatukset - estottomuus aistiharhat - poikkeava motorinen käytös

EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03): Behavioural Changes (NPI) 8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC) 0,5 Apathy Hallucinations Anxiety Depression Delusions Agitation Aberrant motor Irritability 0 Improvement -0,5-1 -1,5 Rivastigmine Placebo -2

Rivastigmiini Muutos käyt.oireissa: NPI-12 26 vko Keskimääräinen muutos lähtötasosta (NPI-NH) -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0 * *** ***p<0,001 versus *** *** *** *p<0,05 versus lähtötaso lähtötaso * *** Paraneminen Agitaatio Ärtyneisyys Ahdistuneisuus Levottomuus Apatia Depressio Harhaluulot Estottomuus Aistiharhat Euforia Öinen käyttytyminen Ruokahalu/syöminen * R Anand et al.: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home Setting Poster presented in World Alzheimer Conference June 2000

GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1) Mean Change From Baseline in NPI 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 * Aberrant Motor Behavior Agitation/ Aggression Anxiety * Placebo Reminyl (16 and 24 mg/d) Apathy Delusions B-7 Improvement Deterioration *P.05, Reminyl 24 mg vs placebo. P.05, Reminyl 16 mg vs placebo. Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.

Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.

Psykoosilääke laitoshoidossa Oire Vaeltelua Sanallisesti aggr. Fyysisesti aggr. Sosiaal. häiritsevä Hoitoa vastust. Hallusinaatioita Depressiooireita % 18.4 19.2 11.3 21.9 30.0 14.4 21.9 psykoosilääke 54.6 % 57.1 56.2 58.0 47.5 59.4 53.6 Alanen H ym.

Psykoosilääkkeiden käyttö dementiapotilaan käytösoireissa selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, ympäristötekijät, lääkitys) huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa oireista poistuu itsekseen identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti -psykoosioireisiin psykoosilääke keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin lääkehoidon tiedetään tehoavan

Toisen polven psykoosilääkkeet dementian käytösoireissa Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista on tutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireiden hoidossa klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis. agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio) eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla

Risperidoni ja vanhus annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk parkinsonintaudin psykoosioireisiin 0.25-1 mg/vrk dementiaan 0.25-1- (2mg) mg/vrk (ainut tppsykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

RISPERIDONI - BPSD julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua (Katz et al 1999, De Deyn et al 1999) Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikosta alkaen 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivat merkittävästi lumetta tehokkaampia risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa risperidoni paremmin siedetty

RIS-USA-63: BEHAVE-AD psychosis Mean change from baseline (± SEM) 0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 Time (weeks) 0 2 4 6 8 10 12 Endpoint Placebo Risperidone 0.5mg Risperidone 1mg Risperidone 2mg * ** *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo

Ris-USA-63 BEHAVE-AD aggressiveness Mean change from baseline (± SEM) 0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 Time (weeks) 0 2 4 6 8 10 12 Endpoint Risperidone Haloperidol Placebo *p=0.01; **p<0.01 vs placebo p=0.05 vs haloperidol ** * **

Olantsapiini ja vanhus dementian psykoottiset käytösoireet 2.5-5 mg /vrk (ei virallinen indikaatio) annostus skitsofreniaan 10-20 (30) mg/vrk parkinson potilaille 2.5-10 mg harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa

Olantsapiini vs. lume: NPIkokonaispistemäärä (agitaatio, deluusiot ja hallusinaatiot) Mean change from baseline (observed case) 0 2 4 6 8 10 * 0 1 2 3 4 5 6 Weeks of double-blind therapy * ** *** * *** Placebo Olanzapine 5mg Olanzapine 10mg Olanzapine 15mg *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p 0.001 vs placebo Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:968-976

Ketiapiini ja vanhus ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen annostus skitsofreniaan 150-600 (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin 12.5-100 (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin 12.5-100 mg/vrk harhaluuloisuushäiriö 200-500 mg psykoottinen depressio 200-500 mg annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava

Quetiapine in patients with Alzheimer and psychosis Mean change from baseline (%) -40-35 -30-25 -20-15 -10-5 0 BPRS total score Hostility cluster score * * * * 4 12 36 52 Trial week * * * * *p<0.05 vs baseline Median dose 100 mg/day (n=78) Adapted from Schneider et al 1999

Aripipratsoli AD-potilaiden käytösoireissa: aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekä psykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* dosefinding- tutkimuksessa keskimääräinen päiväannos 10.0 mg ei virallinen indikaatio dementiapotilailla pitkä puoliintumisaika» *Mintzer J et al. 2007

TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA Lääke Aloitus Ylläpito Risperidoni 0,25-0,5 0,5-1,5 Olantsapiini 2,5-5 5-10 Ketiapiini 12.5-25 75-125

Toisen polven psykoosilääkkeiden pääasialliset metaboliareitit risperidoni: CYP 2D6 olantsapiini: CYP 1A2 ketiapiini: CYP 3A4 aripipratsoli CYP 2D6, CYP 3A4

TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA FDA, EMEA: varoitukset toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 (1.06-2.23, p=0.02) dementiapotilailla syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) ei riskieroja eri lääkkeiden välillä ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen

Dementiapotilaiden kuolleisuus Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun (kesto keskim. 10 vk) tulokset Riskiero lääke vs. lume keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) NNH 52 Onko pidemmän hoidon riski suurempi?» Singh S 2005

VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA vain 20-50 % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistä neurolepteista monen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksen saavuttamista vanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiä neuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) dementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisia vaikutuksia TD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla 20-30 % / vuosi ja atyyppisillä n. 3-5 % / vuosi

TD:n riski: risperidoni versus haloperidoli Patients with tardive dyskinesia (%) 30 25 20 15 10 5 Risperidone (n=61) Haloperidol (n=61) 0 0 1 3 6 9 Months Peto-Prentice p-value=0.045 Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716 19

Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Atropine equivalents (ng/ml) 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Cimetidine Prednisolone Digoxin Dyazide Lanoxin Dipyridamole Muistihäiriökynnys 2 Theophylline Warfarin Furosemide Nifedipine Isosorbide Codeine Captopril Ranitidine 1 Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149:1393 4 Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:342 5 2

Valproaatti vanhuksella eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiinin metaboliaa haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan ja haiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia

Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet Käytösoireissa annokset vaihdelleet 240-2500 mg/vrk (tavallisesti 900-1200 mg/vrk) Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin sitoutunut lääkefraktio vanhuksella 17 tutkimuksen meta-analyysi* hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 % lievittymisenä) toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisen hoidossa gi-oireita, sedaatiota, lihomista *Lindenmayer & Katsaftis 2000 **Lonergan & Luxenberg 2006

Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja SSRI: Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen Sitalopraami 10-30 mg/vrk Tratsodoni: 25-300 mg/vrk, näyttö tapausselostuksien tasoa Asentohypotensio, kaatumiset

Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja propranololi 10-80 mg/vrk gabapentiini 300-2400 mg/vrk selegiliini 10 mg/vrk: Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen tasoinen

DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO tue realistisia odotuksia lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, osa ilmenee uudelleen määrittele seurattavat kohdeoireet: toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten kuormittuminen harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein