PALVELUNKUVAUS / OSAKOKONAISUUS B: LAITOSKUNTOUTUS

Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Hyvän hoidon kriteeristö

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Palvelunkuvaus / perheryhmäkotipalvelu / Vihti Tarjouspyynnön liite 1

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Hyvän hoidon kriteeristö

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Moniammatillinen kipuselvitys

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. ~Victor Hugo~

Helena Vorma lääkintöneuvos

Valtioneuvoston asetus

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

OMAVALVONTA SUUNNITELMA

Optimimalli. Viitasaari

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KASVUN JA OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN luonnos

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Esperi Care Anna meidän auttaa

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

HAKEMUS OMAISHOIDON VAPAAN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI KOTIIN ANNETTAVA PALVELU

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Sosiaali- ja terveysalan opintotarjonta

Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta Liite 2 TRE:2627/ /2014

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Transkriptio:

PALVELUNKUVAUS / OSAKOKONAISUUS B: Palvelu toteutetaan päihdepalvelujen hankinnan yleiskuvauksen (Tarjouspyynnön liite 1) mukaisesti noudattaen lisäksi tätä palvelunkuvausta. 1. HANKITTAVAN PAVELUN KUVAUS Laitoskuntoutushoito on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille kuntalaisille, joiden katsotaan hyötyvän intensiivisestä kuntoutusjaksosta esimerkiksi laitosvieroitusjakson jälkeen ennen avohoitoon siirtymistä. Palvelu on ympärivuorokautista, keskeytymätöntä laitospalvelua. Palveluntarpeen arviointi - ja ohjaus tapahtuu ja hoidon pituus määräytyy palvelun tilaajan kautta yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Kokonaisprosessista vastaa tilaaja. Kuntoutusjakson pituus vaihtelee Asiakkaan kuntoutumistarpeen mukaan. Keskimääräinen kuntoutusjakso on 1-3 kuukautta. Ensimmäinen maksusitoumus tehdään korkeintaan yhden kuukauden mittaiselle jaksolle, jonka jälkeen Tilaajan työntekijä arvioi jatkokuntoutustarpeen yhdessä Asiakkaan ja palveluntuottajan edustajan kanssa. Kuntoutusjakson aikana suunnitellaan Asiakkaan ja Tilaajan edustajan kanssa Asiakkaan tarvitsema kotiinpaluun jälkeinen tuki. Asiaakaan kuntoutus voi jatkua esim. Tilaajan tuottamana avokuntoutuksena Asiakkaan lasten hoidon ja tuen tarve kartoitetaan poikkeuksetta. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417). 2. PALVELUJA JA MENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Päihdepalveluja toteutetaan asiakaslähtöisesti, Asiakkaan omia ja hänen läheistensä voimavaroja vahvistaen ja tukien. Vuorovaikutus Asiakkaan kanssa perustuu kunnioittavaan, empaattiseen ja Asiakasta motivoivaan lähestymistapaan. Kuntoutuksen tavoitteena on Asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen muutoksessa kohti päihderiippuvuuksista vapaata elämäntapaa. Asiakasta tuetaan tiedostamaan oma päihteidenkäyttö ja sen vaikutus ihmissuhteille, vanhemmuudelle, työssä käymiselle ja terveydelle. Asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutukseen kuuluu myös mm. elämänhallinnan tukeminen, arjen taitojen harjoittelu, vuorokausirytmin vakiinnuttaminen, rauhoittuminen, omaan selvään itseen tutustuminen, tunteiden tunnistaminen ja itseilmaisu. Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä Asiakkaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-,

pari-, perhe-, ja/tai ryhmätapaamisissa. Henkilökunnan työote on kaikissa tilanteissa ammatillista, kannustavaa ja innostavaa. Henkilökunnan ammatillisuus näkyy myös vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi puhetavassa, joka osaltaan antaa Asiakkaalle päihdevapaan toimintatavan mallia. Asiakkaan läheisten tarvitsema tuen tarve otetaan huomioon Asiakkaille, joilla on perhe tai muita lähiomaisia, järjestetään tarvittaessa perhetapaamisia. Palvelujen toimintaperiaatteissa ja käytännöissä huomioidaan myös perheettömien ja vailla sosiaalisia suhteita olevien Asiakkaiden sosiaalisen tuen tarve. Palveluissa huomioidaan Asiakkaan erityistarpeet, jotka voivat liittyä esimerkiksi vammaisuuteen, kulttuuri- tai uskontotaustaan. Naisten hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan. Viranomaisten välinen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö Asiakkaan kanssa, kuntoutuksen aikana ja jälkeen, on ensiarvoisen tärkeää. Kuntoutuksessa käytetään laajaan käytännön kokemukseen tai tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, jotka täyttävät myös eettiset kriteerit. Päihdeongelman hoito toteutetaan moniammatillisesti ja verkostotyön mahdollisuudet hyödyntäen. 3. KUNTOUTUMISSUUNNITELMA Kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhteistyössä Asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää hoidon- ja kuntoutuksen tavoitteet, menetelmät ja hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistuksen ja arvioinnin. Asiakkaan kuntoutussuunnitelman perustaksi kerätään perustietojen ja päihdehistorian lisäksi tietoja hänen elämästään (elämänkaarikysely tai - haastattelu): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, vastenmielisyyksistä, tulevaisuuden suunnitelmista, toiveista ja tavoitteista, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tietoja hyödynnetään kuntoutumissuunnitelman laatimisessa esimerkiksi päihteettömyyttä tukevien toimintojen ja voimavarojen löytämiseksi. Kuntoutussuunnitelmassa tulee olla tarkasteltuna seuraavat Asiakkaan elämänalueet: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen. Näissä osaalueissa tulee olla tarkasteltuna Asiakkaan: tarpeet / ongelmat diagnoosit lääkitykset oireet ja oireiden hallinta

Asiakkaan oma käsitys sairaudestaan Asiakkaan vahvuudet, omat toiveet, tavoitteet, keinot ja toteutus Kuntoutussuunnitelman tulee olla monipuolinen. Asiakkaan kirjallisessa kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon pitkän ja lyhyen aikavälin hoidon tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Suunnitelmassa huomioidaan Asiakkaan oman toiveet, jotka kirjataan suunnitelmaan. Suunnitelman tulee olla kuntoutujan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja konkreettinen. Kuntoutussuunnitelmassa perustellaan, miten Asiakkaalle suunniteltu kuntoutus tukee juuri hänen kuntoutumistaan. 4. TILAT Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat ja toimintaympäristö varusteluineen, jotka mahdollistavat päihdekuntoutuksen tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia yksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilat ja tilojen sijainti ovat Asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen. Kodinomainen ympäristö mahdollistaa myös turvallisen ulkoilun. Asiakkailla on pääsääntöisesti yhden hengen huone, jossa on riittävät henkilökohtaiset tilat. Huoneen suositeltava koko on vähintään 15 m². Yksikössä on Asiakkaiden käytössä oleskelutilaa, joka ei ole läpikulkutila. Yksikössä on toimistotilaa henkilökunnan käyttöön sekä hoitoneuvottelujen pitoon riittävä tila, jossa salassapitosäädökset toteutuvat. 5. RUOKAHUOLTO Palveluntuottaja huolehtii kuntoutujien ruokahuollosta tarjoamalla heille päivittäin aamupalan ja iltapalan lisäksi kaksi lämmintä ateriaa. Asiakkaan tarvitsemat erityisruokavaliot on huomioitava. Osana kuntoutusta Asiakkaat voivat osallistua joidenkin yhteisten aterioiden valmistamiseen ja ruokailu- ja ruoanvalmistustilojen siivoukseen. Tämä on sovittu Asiakkaan kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa ja kirjattu suunnitelmaan. 6. HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoituksen yksikössä tulee olla Asiakkaiden tarpeiden mukainen, vähintään 0,5 sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää / kuntoutuja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Palveluntuottajan on varmistettava, että yksiköissä työskentelevällä henkilöstöllä on perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen kautta muodostunut riittävä

ammattitaito päihdeasiakkaiden korkeatasoiseen ammatilliseen hoitoon ja kuntoutukseen. Palveluntuottaja huolehtii, että sen edustajat sitoutuvat noudattamaan salassapito- ja vaitiolovelvollisuus- ja hyväksikäyttökieltositoumusta sekä tietoturva- ja tietosuojaohjeita. Palveluntuottajan hoitoon osallistuvalta henkilöstöltä edellytetään tietosuoja- ja tietoturvasitoumuksen allekirjoittamista. Palveluntuottaja järjestää kustannuksellaan yksikön henkilöstölle näiden tehtäviin soveltuvaa ammatillista lisä-/jatkokoulutusta säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Työnantaja huolehtii työntekijöiden työssä jaksamisesta. Työntekijöille järjestetään mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ja tarvittaessa konsultaatioon. 7. TURVALLISUUS Palveluntuottaja huolehtii Asiakkaiden turvallisuudesta. Päivystystapauksissa lääkärin apu järjestetään viiveettömästi. Palveluntuottajalla on kirjallinen ohjeistus menettelytavoista, miten Asiakkaiden kaltoin kohteluun puututaan. Palveluntuottaja on laatinut kirjallisen suunnitelman, miten toimitaan Asiakkaiden käyttäytyessä aggressiivisesti. Lisäksi on sovittu, miten asia selvitetään Asiakkaan kanssa. Palveluntuottaja ilmoittaa tilaajalle välittömästi asiakkaan väkivaltaisesta käytöksestä ja siihen liittyvistä seuraamuksista. Palveluntuottajalla on toimintamalli uhka- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Toimintamalli on määritelty kirjallisesti ja ohje on koko henkilökunnan tiedossa. Asiakkaille on järjestetty erillinen tupakoimistila ulkona. Sisätiloissa ei tupakoida. Palveluntuottajalla on riittävä ohjeistus hygieniasta, mm. käsihygieniasta. Omavalvontasuunnitelma ja terveystarkastus on tehty. Joka työvuorossa on vähintään yksi ensiaputaitoinen työntekijä (EAI). Palveluntuottajalla on pelastuslain (379/2011, voimassa 1.7.2011 alkaen) 15 :ssä tarkoitettu ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Henkilökunta on harjoitellut suunnitelman toimivuutta käytännössä ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Asiakkaille järjestetään pelastautumiskoulutusta ja - harjoituksia säännöllisesti.

8. RAPORTOINTI Jakson päätyttyä Tilaajalle toimitetaan kirjallinen hoitoyhteenveto. Mahdollisista hoidon keskeytyksistä raportoidaan virka-aikana mahdollisimman pian soittamalla Tilaajan ilmoittamaan numeroon.