MaitoManagement 2020

Samankaltaiset tiedostot
MaitoManagement 2020

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Aperehuruokinnan periaatteet

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Primo-ruokintaohjelma

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Ruokinnan teemavuosi

Tuotosseurannan tulokset 2013

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Vasikoiden väkirehuruokinta

Eläinten hyvinvointikorvaus

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Tankki täyteen kiitos!

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Eläinten hyvinvointikorvaus

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

Rehuanalyysiesimerkkejä

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Arvovirtakuvauksessa hiehot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Säilörehun tuotantokustannus

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Maississa mahdollisuus

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä ja

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY

Transkriptio:

MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla: maitoa meijeriin litraa/vuosi maito meijeriin litraa lehmä/vuosi tuotantokustannukset snt/ltr Onnistunut maidontuotanto edellyttää onnistumista hiehoprosessissa. Ensikoiden terveys, tuottavuus ja kestävyys luodaan syntymästä alkaen. Nuorkarjan ruokinnan suunnittelua tehdään sekä toteutetaan tilakohtaisten tavoitteiden pohjalta. Tavoitteet ohjaavat navetta- ja peltoprosesseja suunnittelusta toteutukseen. Nuorkarjan ruokinnan suunnittelun tavoitteet määritellään tilakohtaisesti. Onnistuneen hiehoprosessin tavoitteita ovat mm. 24-25 kk:n poikimaikä, poikimapaino 530 kg (ay) 600 kg (ho) sekä 1 siemennys/tiineys. Nuorkarjan ruokinnan ja kasvatuksen onnistumista mitataan mm. seuraavilla mittareilla: siemennyksiä/tiineys (hiehot, ensikot ja lehmät omina ryhminä) (Ammu, Tilakuntoraportti) ensikoiden tuotos kg/vuosi, maidon valkuais% (Tilakunto-raportti) ensikoiden ja lehmien poisto% (Tilakunto-raportti) vasikkakuolleisuus% (Tilakunto-raportti) rehukustannukset euroa/hieho (Karjakompassin Jaksolaskelmat) Siemennysvaiheessa (14-16 kk) rinnanympärys väh. 160 cm Ay, 165 cm Ho, kuntoluokassa 3. Säkäkorkeus väh. 125 cm. Ruokinnan onnistumista seurataan kasvukauden aikana elopainomittauksin sekä kuntoluokituksella. Mittaukset voi tehdä mittanauhalla tai punnitsemalla eläimet. Kuntoluokitus tehdään aina käsin tunnustelemalla eläimen hännän tyveä sekä selkää ja lapoja. Kuntoluokassa 3 eläimen raamit on silmin nähtävissä. ikä, kk paino (ho) kuntoluokka 2 80 2,5 6 180 2,5 12 340 3-14 375 3,0 18 460 3+ 24 580 (poikiessa 660) 3,5

Hiehoilla ei saa olla liian paljon rasvaa missään kasvuvaiheessa. Mikäli alle 9 kuukauden ikäisillä eläimillä on tunnistettavissa liikaa rasvaa, nämä eläimet eivät ole saaneet rehustuksessa riittävästi valkuaista. Yli 9 kuukauden ikäisillä eläimillä rasvoittumisen syynä on liika energian saanti. Hiehot suositellaan mitattavan ja kuntoluokitettavan säännöllisesti, viimeistään siemennysvaiheessa. Toimenpiteet sujuvat jouhevasti, kun eläin on kytketty siemennystä varten. Hyvät päiväkasvut eri ikävaiheissa, oikeissa kuntoluokissa: ikävaihe Ay, Ho, juottovaihe, alle 2 kk 900-1000 1000 3-6 kk 900 900-1000 6-12 kk 800 850-900 12-16 kk 700 800 yli 17 kk (tiineet) 500-600 600-700 Koko kasvatuskauden keskimääräinen päiväkasvu poikimaiän ja poikimapainon perusteella Siemennyspaino kg (55 % aikuispainosta) Aikuispaino kg 24 kk, Päiväkasvu 25 kk, päiväkasvu 26 kk, päiväkasvu 27 kk, päiväkasvu Ay 330 600 765 730 700 680 303 550 700 670 640 620 275 500 630 600 580 560 Ho 385 700 900 860 830 800 358 650 815 780 750 730 330 600 760 730 700 680

Käytännön vinkkejä ruokinnan suunnitteluun: Nuorkarjan ruokintasuunnitelmaan kannattaa valita sellaiset ikäryhmät, jotka sopivat parhaiten tilan ruokintarutiineihin sekä eläinryhmittelyyn. Ryhmittelyssä otetaan huomioon eläinten ravitsemuksellinen tarve, eläinten koko (samankokoiset samaan ryhmään)ja tarvittaessa keskustellaan ryhmittelyn muutoksista, ryhmittelyesimerkkejä: juotolta vieroitetut vasikat saavat vasikkarehua vapaasti tiettyyn ikään saakka (ikävaihe 3-4 kk), kotoisen viljan syöttö alkaa myöhemmässä ikävaiheessa (5-6 kk iästä alkaen) lypsävien apetta annetaan tiettyyn ikään saakka ja umpilehmien apetta jostain iästä alkaen, siirtovaiheessa mahdollisesti molempia seoksia 50%/50% -suhteessa hiehoja ruokitaan eri rakennuksissa eri rehuilla, ikäryhmät sen mukaan tiineytettävien hiehojen ruokintaa tehostetaan, ikäryhmä 13-16 kk (alkionsiirto, heikko tiinehtyminen) Vasikoilla ja hiehoilla eri ikävaiheissa on erilaiset tarpeet karkearehun ruokinnalliselle laadulle. Tiineet hiehot tarvitsevat matalaenergistä karkearehua vapaasti. Vasikoiden karkearehun tarve kasvaa vasta juottokauden päätyttyä, siihen saakka väkirehu on vasikan pääasiallinen ravinto maito/maitojuoman ohella). Vasikan karkearehujen sulavuus on oltava huippuluokkaa (yli 680 g/kg ka), vastaavasti tiineiden hiehojen karkearehujen sulavuus voi hyvin olla 620 g/kg ka ja jopa sen alle. Suunnittelun tavoitteena on ruokkia hiehot kestäviksi ja tuottaviksi lypsylehmiksi. Riittävään kasvuun tarvitaan valkuaista ja maidontuotantoon sekä tiinehtymiseen energiaa Raikasta ja puhdasta vettä tulee olla vapaasti sekä helposti saatavilla kaikilla eläimillä Makuualueiden tulee olla kiinteitä ja hyvin kuivitettuja, kaikkien tulee päästä makaamaan samanaikaisesti (rento lepo lisää päiväkasvua taloudellisimmin) Alla esimerkki ryhmittelystä ja muutamista ravintoainetarpeista, joita räätälöidään tilan tarpeisiin sopivaksi edellä mainittujen näkökohtien avulla: Ikäryhmä ryhmittelyperuste Min rv. g/kgka Min. OIV g/kg ka Min. PVT g/kg ka Max. energia MJ/kg ka 3-4 kk Juotolta vierotetut 160 98 5-12 kk nopean kasvun vaihe 145 95 0 13-16 kk tiineytettävät 140 70 0 Yli 17 kk tiineet 140 70 0 10,0

o o o Eläinryhmiä perustettaessa hiehojen poikimaikä ja paino saadaan tilan tuotosseurantatiedoista. Arvioi ovatko lähtökohdat realistisia sekä tavoitteen mukaisia. Apuna kannattaa käyttää Hiehojen poikimaiän merkitys maitotuloihin - laskentapohjaa (liite 1). Mikäli tilalla on mitattu hiehojen elopainoja ja ne on ilmoitettu tuotosseurantaan, tulevat todelliset elopainot KarjaKompassiin tietokannasta. Muutoin elopainot ovat rekisteriarvoja. Vertaa elopainoja todelliseen tilanteeseen. Vinkki: jos elopainoja ei ole tiedossa, kysy lehmien teuraspainot ja jaa paino 0,44 (lehmien teuras% 44). Esim. teuraspainot km. 320 kg 320 kg/0,44 = elopaino 727 kg. Tämä luku on keskimääräinen aikusten lehmien elopaino. Ensikoiden tavoitepoikimapaino on 85 % aikuispainosta, näiden arvioiden perusteella ensikoiden poikimapainoksi saadaan suuntaa antava luku. Esim. aikuispaino 727 kg x 0,85= 617 kg ensikoiden paino. Elopainon selvittyä keskustellaan onko hiehoprosessi ollut onnistunut vai kaipaako se muutosta, jonka perusteella uusi ruokintasuunnitelma tehdään sekä toteutetaan. Minna Norismaa, ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi minna.norismaa(at)proagria.fi, puh. 040 301 2431

Liite 1. Vaihtoehto 1. Hiehojen poikimaiän vaikutus maitotuloihin Optimaalinen poikimaikä,kk 24 Ensikoiden keskituotos, kg 7800 Toteutunut poikimaikä,kk 26,5 Toteutunut maidon hinta,c/ltr sis. Pohj.tuen 0,48 Ensikoiden lukumäärä, kpl 15 Maidontuotannon lisäys kun hiehot poikivat 24 kk:n iässä 908 euroa/ensikko 13618,8 euroa/ensikkoryhmä Vaihtoehto 2. Optimaalinen poikimaikä,kk 24 Ensikoiden keskituotos, kg 8500 Toteutunut poikimaikä,kk 26,5 Toteutunut maidon hinta,c/ltr sis. Pohj.tuen 0,48 Ensikoiden lukumäärä, kpl 15 989 euroa/ensikko 14841 euroa/ensikkoryhmä