Internet-välitteiset palvelut kivunhallinnan vahvistamisessa

Samankaltaiset tiedostot
VIRTUAALISAIRAALA-HANKE 2.0

KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA

Leikkaukseen tulijan talo PÄIVÄKIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ ANNE VAKKURI YL HYKS PEIJAS LOS K & L

Tämä on Terveyskylä. Kirsi Tuomikoski, projektikoordinaattori Virtuaalisairaala 2.0 hanke, PPSHP, OYS AMMATILLISET KOULUTUSPÄIVÄT OULUSSA 13.4.

Mielenterveystalo.fi. Kaikille avoin palvelu, ammattilaisten osio ja nettiterapiat

VIRTUAALISAIRAALA PALVELEE KOTONA. SOTE ABC/STM Sirpa Arvonen, hankejohtaja, HUS

Terveyskylän palvelut kohti maakuntia

VESOTE SEMINAARI Sinikka Pennanen kehittämispäällikkö

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI


MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Virtuaalisairaala 2.0 -hanke PSHP:N HOITOTYÖN ESIMIESPÄIVÄ TIINA VIITALA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

Terveyskylä, Virtuaalisairaala HETA KOLANEN, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ HUS TIETOHALLINTO JA VIRTUAALISAIRAALA 2.0 -HANKE

VIRTUAALISAIRAALAT & TERVEYSKYLÄ.FI

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

HEDDA JERNSTRÖM & SARI RIMMISTÖ

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

MIELENTERVEYSTALO SÄHKÖISESSÄ ASIOINNISSA KUNTATALO JUHA SYRJÄLÄINEN

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Sosiaalihuollon digipalvelujen tulevaisuus Terveyskylä esimerkkinä KATARIINA KOHONEN, HUS SOSIAALITYÖ

Suomen kattavin verkkopalvelu mielenterveysasioihin liittyen

Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

VIRTUAALISAIRAALAT & TERVEYSKYLÄ.FI

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Terveyskylä.fi verkkopalvelu kansalaisille ja asiantuntijoille

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Pia Liljamo, projektipäällikkö

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

MIELENTERVEYSTALO.FI JA NETTITERAPIAT

Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Mielekästä ikääntymistä

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Tämä on Terveyskylä.

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

DIABETESTALO. Maria Aarne Valtakunnallinen Diabetespäivä Finlandia-talo, Helsinki

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

GeroMetron katsaus Laurea Tikkurila. Tiina Autio ja Meri Pekkanen. Socca 1

40 vuotta potilaan parhaaksi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Kotihoidon virtuaalipalvelut

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

Transkriptio:

Internet-välitteiset palvelut kivunhallinnan vahvistamisessa Suomen kivuntutkimusyhdistyksen 20 v-juhlavuoden koulutuspäivät 7.4.2016 Teemu Miettinen Psykologi HYKS Kipuklinikka / HUS tietotekniikka

E-health Internet of things mhealth Apps some Virtuaalipalvelut cybertherapy

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Bodenheimer et al, 2002: Kroonisista terveysongelmista kärsivät ihmiset toteuttavat sairautensa itsehallintaa koko ajan. Tätä ei päästä pakoon. Joka päivä potilaat tekee valintoja: mitä he syövät, liikkuvatko he ja ottavatko he määrättyjä lääkkeitä kun potilaat poistuvat vastaanotolta, heillä on valta olla toteuttamatta terveydenhuollon ammattilaisen ohjeita Ei ole kysymys siitä, onko potilailla itsehallintaa, vaan millä tavalla he sitä toteuttavat Itsehallinnan toteuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, etenkin kroonisten tilojen kohdalla: mitkä ongelmat ovat kyseisen ihmisen elämässä hänen hoidettavien asioiden prioriteettilistan yläpäässä? Emme voi tietenkään ratkaista koko maailman murheita, mutta voimme antaa työkaluja sen ongelma-alueen hallintaan, jossa olemme asiantuntijoita.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen KIPU

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Läheiset ei ymmärrä Kipu ei lopu koskaan KIPU Ei nuku Nicholas M., 2015: 1. Mitkä biopsykososiaaliset tekijät vaikuttavat potilaan pitkäkestoisen kivun ongelmavyyhdessä? Kokonaiskuvan hahmottuminen potilaalle.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Läheiset ei ymmärrä Kipu ei lopu koskaan Ei nuku Krooninen kipu Nicholas M., 2015: 2. Tieto akuutin ja kroonisen kivun luonteen sekä hoidon erosta.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Läheiset ei ymmärrä Kipu ei lopu koskaan Ei nuku Krooninen kipu 30 min lenkki Nicholas M., 2015: 3. Tavoitteiden sopiminen potilaan kanssa: minkä konkreetisti pitää muuttua kotona, töissä ym. olemisessa? Tavoitteiden pilkkominen osatavoitteiksi.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Läheiset ei ymmärrä Kipu ei lopu koskaan Ei nuku Krooninen kipu Keinot 1, 2, 3 30 min lenkki Nicholas M., 2015: 4. Hallintakeinojen opettelu: jaksottaminen, rentoutuskeinot, negatiivisten ajatusmallien muuttaminen jne.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Läheiset ei ymmärrä Kipu ei lopu koskaan Ei nuku Krooninen kipu Keinot 1, 2, 3 30 min lenkki Nicholas M., 2015: 5. Vaiheittainen uusien tavoitteiden saavuttaminen, oppiminen varautumaan takaiskuihin ja hoitotahojen tuesta irtautuminen, kun tavoitteet on saavutettu.

Potilaan oman kivunhallinnan lisääminen Kivunhallinnan vahvistuminen on prosessi, ei jotain jonka voi yhdellä vastaanottokerralla luoda potilaaseen Jo ongelmakokonaisuuden hahmottaminen on vaiheittaista Taitojen oppiminen vaatii harjoittelua ja toistoja Potilas tarvitsee itsen ulkopuolelta tulevaa ohjausta toistuvasti ennen kuin hallintakeinot on omissa käsissä Tämä kaikki vie aikaa, terveydenhuollon ammattilaisen resursseja ja vaatii ammattitaitoa.

Mitä internet-välitteiset palvelut voi tarjota? Teknologian käytöllä voidaan ylittää maantieteellisiä esteitä Ajallisten rajoitteiden vähentäminen Erikoissairaanhoidon asiantuntemuksen tuominen perusterveydenhuollon asiantuntijoiden ja potilaiden avuksi Moniammatillisen näkökulman tuominen sinne, missä ei ole mahdollisuuksia todelliseen moniammatillisuuteen Kustannustehokkuus Tasalaatuisuus

Mitä internet-välitteiset palvelut voi tarjota? Hoitoprosessin tehostaminen: potilaiden itsehallinnan rakentaminen vastaanottojen välillä Vastaanottojen viestistä osa menee aina ohi: mahdollisuus asioiden kertaukseen Potilaat ovat eri vaiheissa ongelmiensa näkemisessä. Tietotekniikan avulla käsitellyt asiat voivat olla mukana prosessissa pidempään, matkan varrella. Läheiset saa myös tietoa ja voivat tukea tätä kautta potilasta

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Informaatiosivustot Zuffrey & Schulz, 2009: Miten alaselkäkipuiset käyttivät sivustoa? 1. Valikoivat 2. Innokkaat 3. Taikakeinon etsijät 4. Odottelevat ja katsovat

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Kommunikaatio potilaiden kesken kivunhallintaa vahvistamaan Lorig ym., 2002 N. 300 kroonisesta alaselkäkivusta kärsivälle annettiin kuntoutuksesta kertova video sekä kirja ja sen ohella ohjattiin suljettuun sähköpostikeskusteluryhmään vuodeksi, jota piti yllä ja moderoi asiantuntijat. Tutkimus tuo esille internetin sähköisten palvelujen mahdollisuuksia: tutkittavien määrä ja maantieteellinen levittäytyneisyys, 49 osavaltiosta Yhdysvalloista.

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Terapia- tai kivunhallintaohjelmat Dear ym., 2013 5 CBT-osiota: edukaatio kivusta, ahdistuksesta ja masennuksesta; kipu, ajatukset ja niiden muuttaminen; ahdistuksenhallintakeinot; käyttäytymisen muutokset, välttely ja jaksottamisen oppiminen; relapseihin varautuminen ja tavoitteiden asettelu

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Terapia- tai kivunhallintaohjelmat Sisällöllisesti suurin osa perustuu kognitiivisbehavioraalisiin hoitomalleihin, joissa tavoitteena on esimerkiksi kipukokemuksiin assosioituvien ajatus-, tunne- ja käyttäytymisreaktioiden parempi hahmottaminen. Viime vuosien sovelluksissa otettu mukaan hyväksymisja omistautumisterapeuttisen viitekehyksen tavoitteita psykologisen joustavuuden lisäämisestä ja kipupotilaan elämän suuntaaminen kohti potilaalle mielekkäitä päämääriä ongelmatilanteesta huolimatta.

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Terapia- tai kivunhallintaohjelmat Soveltuvuusarviointi: Kyse kroonisesta kipuongelmasta Riittävästi voimavaroja tehdä omillaan ohjelmaa (hoitovastuu ei siirry) Ei vakavaa psykiatrista ongelmaa ohessa Osioiden lukumäärä vaihtelee välillä 4-20, tyypillisesti 6-8 Useimmiten ohjelmassa eteneminen etukäteen määritelty, esim. viikko per moduuli. Myös vapaasti edettäviä sovelluksia on. Useimmiten joku kontaktimahdollisuus oikeaan terapeuttiin.

Miten internetin hyödyntämistä on jo kokeiltu? Mobiilisovellukset Schatz ym. 2015 Sirppisoluanemiasta kärsivien lasten kipuoireet Kasvokkain 1 CBT-kerta (kipu, porttikontrolli, intervention tausta), jatko kotona älypuhelimen kanssa 8 viikkoa Älypuhelimen avulla: päiväkirjan pitoa kivusta ja aktiivisuudesta; rentoutuskeinojen, mielikuvien ja huomionsiirron opettelua;

Auttavatko internetpohjaiset sovellukset? Lorig ym. 2002: orientaatio itse hoitaa itseä koheni ja tunne että voi vaikuttaa omaan tilanteeseen interventioryhmässä Dear ym. 2013: potilaat tyytyväisiä, ahdistuneisuus ja masennus lievenivät ja toimintakyky parani interventioryhmässä. Keskimäärin 82 min työntekijän aikaa per potilas ohjelman aikana. Schatz ym. 2015: osallistujat käyttivät enemmän CBT-taitoja, uskoi enemmän kivun olevan hallittavaa, mutta negatiivinen ajattelu kivun suhteen ei vähentynyt. Päiväkirjoista nähtiin, että CBTtaitojen käyttö vähensi seuraavan päivän kiputasoa. Kivunhallintaohjelmia kokeiltu jo useammassa maassa. Alustava positiivinen näkemys vaikuttavuudesta. Vuonna 2014 ilmestynyt Cochrane-katsaus (Eccleston ym., 2014), 15 tutkimusta psykologisista netin välityksellä toimivista kivunhallintaohjelmista: Päänsärkyongelmissa: lieventyminen kivussa ja toimintakyvyn vajauksessa; depressio ja ahdistuneisuus eivät lieventyneet Kroonisessa kivussa: lieventyminen kivussa (vähän), toimintakyvyn vajauksessa (keskinkertaisesti), masennusoireissa (vähän) ja ahdistuksessa (vähän)

rakennamme terveyskylää Luotettavaa palveluohjausta, neuvontaa, informaatiota ja monikanavaisesti tuotettua hoitopalvelua kansalaisille ja eri potilasryhmille Painonhallintatalo.fi Vertaistalo.fi Neurotalo.fi Ihotautitalo.fi Tulehdustalo.fi Syöpätalo.fi Mielenterveystalo.fi Palveluohjaus Kivunhallintalo.fi Harvinaissairaudet.fi Oirekohtaiset navigaattorit Kuntoutumistalo.fi Lastentalo.fi 8.4.2016 20

TERVETULOA TERVEYSKYLÄ.FI- palveluun Asioi rauhassa, kotoa tai työstä käsin 24/7 Jonoton apu, neuvonta ja palveluohjaus Luotettavaa ja turvallista tietoa Kokemuksia ja vertaistukea Asiantuntijoiden tuottama palvelu Käyttäjät mukana suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämisessä

NEUVOA JA TUKEA Selkeää tietoa terveysongelmaan ja sen hoitoon Oirekohtaiset navigaattorit opastavat avun saamiseen Itsehoito ja omahoitopolkuja Hoitopolulla etätukea ja -hoitoa, kuntoutumista ja seurantaa sairauden eri vaiheissa Digitaalista yhteydenpitoa terveydenhuoltoalan ammattilaisten kesken, potilaalle nopeampi apu kotiin

Akuutti kipu Pitkä-kestoinen kipu Syöpäkipu Avoimet osat potilaille ja jatkossa ammattilaisille materiaalia työn tueksi Potilaat löytää itse Ammattilaiselle helppo ohjata tutustumaan palveluun 8.4.2016 23

Tietopaketeissa selkeys ja luotettavuus Hyödynnetään videota Potilaskokemukset antaa vertaisnäkökulmaa Oppiminen voi tapahtua myös esim. tietovisan kautta Etsitään tapoja herättää lukijan kiinnostusta Teemoittain rakennettuja omahoito-osioita, joiden tarkoituksena on vahvistaa kiputilanteen eri osa-alueiden hallintaa. Terapeutin tukemat kivunhallinnan ohjelmat suunnittelussa 8.4.2016 24

Nähdään syksyllä! 8.4.2016 25

KIITOS! teemu.miettinen@hus.fi