Vesilahti Savelanmetsänhelmen asemakaava Kaavaselostus 20.12.2012, tark. 20.5.2013

Vesilahti Savelanmetsänhelmen asemakaava Kaavaselostus 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Vireilletulo: 19.9.2011 Kaavaluonnos: 5.1.2012 Kaavaehdotus: 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Kaavatoimikunta: 6.6.2013 Kunnanhallitus: 17.6.2013, 144 Kunnanvaltuusto: 24.6.2013, 46

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Kaavaselostus TÄMÄ KAAVASELOSTUS KOSKEE 20.12.2012, TARK. 20.5.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot VESILAHDEN KUNTA Asemakaava: Savelanmetsänhelmen asemakaava Asemakaava koskee Vesilahden kunnan Rautialan kylän kiinteistöä 5:9 sekä osia Sakoisten kylän kiinteistöistä 2:35 ja 3:11. Muodostuu: Laatija: Asemakaavalla muodostuu korttelit 270280 ja virkistys, maa ja metsätalous sekä katualueita. Arkkitehtitoimisto Neva Oy, Sorsapuisto 1, 33500 Tampere, p. (03) 260 5000 Vesilahden kunnasta työssä ovat mukana kunnaninsinööri Tapio Kauppila, aluearkkitehti Leena Lahtinen sekä rakennustarkastaja Satu Uusi Erkkilä. Tampereella, 11.8.2014 Petteri Neva Arkkitehti SAFA Pasi Vierimaa Arkkitehti SAFA, YKS492 Arkkitehtitoimisto Neva Oy 1/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 1.2 Kaavaalueen sijainti Kaavaalue sijaitsee Vesilahden keskustasta n. 1,5 km lounaaseen ja sen ydinalue keskustan kautta kulkevasta Rautialantiestä n. 500 m etelään. Kaavaalue liittyy kapealla osaalueella Rautialantiehen. Kaavaalueen sijainti on merkitty kansilehden karttaan. Kaavoitettava alue muodostuu Savelanmetsänhelmi nimisestä tilasta (RN:o 5:9, kiinteistötunnus 92243459). Alueeseen kuuluu myös osat tiloista 2:35 ja 3:11 (kiinteistötunnukset 922436235 ja 922436311). Suunnittelualueen pintaala on n. 16 ha. Likimääräinen aluerajaus on esitetty kuvassa. Kuva 1. Kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus ortokuvalla. Ydinalueen pohjoispuolella olevaa metsää on hakattu kuvan ottamisen jälkeen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus SAVELANMETSÄNHELMEN ASEMAKAAVA Asemakaavalla muodostuu mm. 68 kpl suuruusluokaltaan n. 8001000 m2 suuruista pientalotonttia sekä alueelle johtava katuyhteys pohjoisesta Rautialantieltä. Kaavaalue: Korttelialuetta: Rakennusoikeutta: n. 16,0 ha n. 6,9 ha 15990 kerrosneliömetriä 2/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaavaalueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista.. 4 2 Tiivistelmä... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 Lähtökohdat... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 13 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 16 4.3.1 Lähtökohtaaineiston antamat tavoitteet... 16 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 17 4.4 Asemakaavaratkaisua edeltävät luonnokset... 18 4.4.1 Alustavat suunnitelmat... 18 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 5 Asemakaavan kuvaus... 19 5.1 Kaavan rakenne... 19 5.1.1 Mitoitus... 19 5.1.2 Palvelut... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Muut alueet... 21 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.4.3 Muut vaikutukset... 25 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 25 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 25 5.7 Nimistö... 26 3/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 6 Asemakaavan toteutus... 26 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 26 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 26 6.3 Toteutuksen seuranta... 27 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2011 3. Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen, 10.5.2013 4. a) Savelan alueen luontoselvitys, 2004 b) Savelanhelmen alueen luontoselvitys, 2011 (luontoselvityksen täydennys) 5. Pohjatutkimuskartta, lähde: Lausunto rakentamiskelpoisuudesta, Geopalvelu Oy, 2005 6. Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2012 7. Kaavakartta ortokuvalla, ydinalue 8. Rakentamistapaohjeet, 20.12.2012, tark. 20.5.2013 9. Näkymäkuvat 10. Muistio valtuustoryhmien kokoontumisesta, 14.5.2012 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lausunto rakentamiskelpoisuudesta, 23.8.2005, Geopalvelu Oy. Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys, 2004, Jari Heiskanen. Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus kaavahankkeen yhteydessä: Luontoselvitys (Mira Ranta) Liikenneselvitys (AInsinöörit Oy) 4/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen kaavoitukseen ryhtymisestä on tehnyt maanomistaja (Taitokaari Oy) tavoitteenaan rakentaa alueelle 7080 pientaloa. 12.5.2011 Vesilahden kunta ja maanomistaja tekivät sopimuksen kaavoituksen aloittamisesta. 7.9.2011 kaavatoimikunta käsitteli 5.9.2011 päivätyn osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä päätti esittää kunnanhallitukselle osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävillepanoa ja kuulutusta asemakaavoituksen vireilletulosta. 19.9.2011 kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville ja kuuluttaa asemakaavoituksen vireilletulosta. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 10.10.2011 alkaen. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan 11.11.2011 mennessä kahdeksan lausuntoa tai mielipidettä. 18.11.2011 on OAS:sta saatuun palautteeseen laadittu vastineet. 18.11.2011 on tarkistettu osallistumis ja arviointisuunnitelmaa. 22.11.2011 on laadittu kaavaluonnos. 29.11.2011 kaavatoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle että se asettaa kaavaluonnosaineiston erikseen mainittuine muutoksin päivitettynä julkisesti nähtäville, hyväksyi päivitetyn OAS:n ja merkitsi tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportit niihin. 8.12.2011 kunnanhallitus päätti asettaa kaavaluonnosaineiston yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi päivitettynä kaavatoimikunnan esittämillä muutoksilla, hyväksyi päivitetyn OAS:n ja merkitsi tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportin. 19.12.2011 on tarkistettu osallistumis ja arviointisuunnitelmaa kaavatoimikunnan ja kunnanhallituksen tekemien päätösten perusteella. 5.1.2012 on laadittu kaavaluonnos nähtäville asettamista varten. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.1. 20.2.2012. Nähtävilläoloaikana 15.2.2012 järjestettiin yleisötilaisuus Vesilahden yläasteen auditoriossa. Kaavaluonnoksesta jätettiin 10 lausuntoa ja 9 mielipidettä. 14.5.2012 järjestettiin keskustelutilaisuus kunnanvaltuuston jäsenten kanssa. Tilaisuuden jälkeen valtuustoryhmät tahoillaan pohtivat kaavan tavoitteita ja sisältöä. 2.7.2012 järjestettiin neuvottelu eräiden kaavaalueeseen rajautuvien maanomistajien tai heidän edustajiensa kanssa. 27.11.2012 on laadittu palauteraportti luonnoksesta saatuun palautteeseen. 28.11.2012 on tarkistettu osallistumis ja arviointisuunnitelmaa. 13.12.2012 kaavatoimikunta käsitteli 3.12.2012 laaditun kaavaehdotuksen ja päätti tietyistä muutoksista asemakaavaan ja rakentamistapaohjeisiin. 20.12.2012 on laadittu kaavaehdotus, jossa on huomioitu kaavatoimikunnan päättämät muutokset. 14.1.2013 kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Kaava on ollut nähtävillä 7.2. 11.3.2013. Kaavasta jätettiin 6 lausuntoa ja 4 muistutusta. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen on laadittu palauteraportti 10.5.2013. Kaavaehdotuksen nähtävillä pidon ja palauteraportin laatimisen jälkeen tehdyt muutokset on listattu kohdan 4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt lopussa. 5/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 6.6.2013 kaavatoimikunta päätti mm. ehdottaa kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan. 17.6.2013 kunnanhallitus päätti mm. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan. 24.6.2013 kunnanvaltuusto mm. hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa on osoitettu korttelialueita asuinpientaloja varten. Niiden sisäistä liikennettä varten on osoitettu asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä korttelialueita. Asuinkorttelit liittyvät virkistys sekä maa ja metsätalousalueisiin. Kaavassa on osoitettu myös katuyhteys pohjoisesta Rautialantieltä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Alueelle johtavan tien ja kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan erikseen sovittavana ajankohtana kaavan saatua lainvoiman. Rakentamisen aloittaminen on sidottu Suomelantien toteuttamiseen etelään Vesilahdentielle asti, jotta rakentamisen aikainen liikenne ei ohjaudu Rautialantien länsiosalle tai kunnan keskustaan. Lisäksi Honkatien lyhyen länsiosan toteuttaminen on sidottu lähialueiden kaavoitukseen. Selostuksessa käytetyt lyhenteet: MRL Maankäyttö ja rakennuslaki MRA Maankäyttö ja rakennusasetus OAS Osallistumis ja arviointisuunnitelma 6/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on täysin rakentamatonta, lievästi kumpuilevaa maastoa. Alue on avointa lukuun ottamatta osaaluetta ja keskialueen kosteaa painannetta, jossa kasvaa sekametsää. Lähiympäristö on maastonmuodoiltaan samankaltaista ja myös metsäisyydeltään / avoimuudeltaan vaihtelevaa. Alueelle johtaa lännestä metsäautotie. Suunnittelualueen rajaus ortokuvalla on esitetty kuvassa 1 (sivu 2). Ydinalueen pohjoispuolella olevaa metsää on hakattu kuvan ottamisen jälkeen. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue on rakentamatonta, pääosin maisemaltaan avointa maastoa. Ydinalueen keskellä on kosteikkoalue, jossa kasvaa jonkin verran sekametsää. Ydinalueen pohjoisosalta avautuu näkymiä pohjoiseen hakatun metsämaan yli sekä länsiluoteeseen. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Maasto on lievästi kumpuilevaa. Ydinalueen korkeimmat kohdat sijaitsevat kaakkoiskulmassa (n. +113 m mpy; merenpinnan yläpuolella) sekä puustoisen alueen pohjoispuolella (n. 108 110 m mpy). Alavimmillaan maasto laskee tasoon n. 98 m mpy alueen lounaiskulmassa. Rautialantiehen liittyvällä kapealla osaalueella maaston korkeudet vaihtelevat välillä 96 m ja 104 m mpy. Geopalvelu Oy on laatinut ydinaluetta koskevan pohjatutkimuksen sekä lausunnon rakentamiskelpoisuudesta v. 2005. Tutkimuksen ja lausunnon mukaan perusmaakerrokset ovat pääosin moreenia alueen keskiosaa lukuun ottamatta, jossa moreenin päällä on savikerros. Savikerroksen paksuus tutkimuspisteissä vaihtelee välillä 0,9 3,3 m. Moreenikerroksen syvyys maanpinnasta vaihtelee tutkitulla alueella välillä 0,3 3,4 m. Savikerrokset ovat paksuimmillaan alueen keskiosassa, josta ne ohenevat pohjoiseen ja etelään päin siirryttäessä. Perusmaakerrosten tiiviys vaihtelee kairausvastuksen perusteella erittäin löyhästä erittäin tiiviiseen. Kairaukset ovat päättyneet 0,1 6,6 m syvyydessä maanpinnasta moreenissa oleviin kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Perusmaakerrokset ovat routivia. Lausunnossa tutkimusalue on rajattu maasto ja maaperäolosuhteiden perusteella rakennettavuudeltaan kolmeen alueeseen. Keskiosan pehmeikkö (alue III) on suositeltu jätettäväksi viheralueeksi. Mahdollisten rakennusten perustukset on paalutettava tai alueella on varauduttava massanvaihtotäyttöihin. Pehmeikköä ympäröi keskiosan alava alue (alue II), jolle voidaan rakentaa kevyitä puurakenteisia rakennuksia. Rakennuspohjat on varauduttava esikuormittamaan ennen rakennusten perustamista, jotta vältytään rakenteiden haitalliselta painumiselta. Pääosa suunnittelualueesta muodostaa edellisiä ympäröivät rinnealueet ja länsiosan alavan alueen (alue I). Pientalot voidaan täällä perustaa maanvaraisesti anturaperustuksin perusmaan tai sen päälle tehtävän täytön varaan. Rakennusten paikat suositellaan sijoitettavaksi moreenirinteille ja harjanteille, mutta ei kalliokumpareille. Paikoin kalliopinnan vuoksi on varauduttava louhintaan. Piha ja liikennealueiden alla ei ole tarvetta massanvaihtotäyttöihin. Pohjatutkimuskartta on kaavaselostuksen liitteenä 5. Karttaan on rajattu punaisella edellä kuvatut alueet II ja III. Loppuosa kaavaalueesta on aluetta I. Karttaan on lisäksi sinisellä rajattu likimääräiset kosteikkoalueet. (Lähde: Lausunto rakentamiskelpoisuudesta, Geopalvelu Oy) Luontoselvitys ydinalueelta on laadittu v. 2004 (Tmi Mira Ranta). Selvityksen myöhäisestä ajankohdasta (5.11.) johtuen selvityksessä on keskitytty elinympäristötason tarkasteluun 7/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 ja sitä kautta arvioitu uhanalaisten ja rauhoitettujen kasvien ja eläinten mahdollista esiintymistä alueella. Eläimistön kannalta tarkistettiin vain mahdolliset liitooravan elinympäristöt. Luontoselvityksen jälkeen kaavaalueen metsä on hakattu lukuun ottamatta keskialueen kosteikkopainannetta (ks. kuva 1), ja nykyisen tilanteen varmistamiseksi luontoselvitystä on täydennetty. Myös selvityksen täydennyksen on laatinut Tmi Mira Ranta. Maastotyö on tehty ennen ensilunta marraskuussa 2011. Kummassakaan selvityksessä ei ole löytynyt luonnonsuojelulaissa, metsälaissa, vesilaissa tai EU:n luontodirektiivissä mainittuja kohteita tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Liitooravan reviireistä ei löytynyt viitteitä v. 2004. Lisäksi v. 2011 on voitu todeta, että liitooravaselvitystä ei ole tarpeen erikseen keväällä tehdä. Molemmat selvitysraportit ovat kaavaselostuksen liitteenä (4a ja 4b). Alueella ei ole luonnonmuistomerkkejä eikä maiseman tai luonnon historiallisia ominaispiirteitä. Pienilmasto Pääosa suunnittelualueesta ja osittain sen lähiympäristö on hakattua metsää, mikä vaikuttaa tuulisuuteen. Maastonmuodot ovat sen verran pienipiirteisiä, että erityisiä kylmiä tai lämpimiä rinnealueita ei ole. Vesistöt ja vesitalous Kaavaalue on täysin rakentamatonta, joten veden imeytyminen pintamaan humuskerroksiin on tehokasta. Toisaalta kallioisilla alueilla imeytymistä ei tapahdu. Ydinalueella pintavedet valuvat pohjoiseen sekä kohti keskialueen kahta erillistä painannetta ja niistä edelleen länsiluoteeseen laskevia ojia pitkin. Kapea osaalue sijoittuu pienialaisena eri suuntiin laskeville loiville rinteille. Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. Maa ja metsätalous Suunnittelualueen puusto on hakattu joitakin vuosia sitten lukuun ottamatta keskialueen painannetta ja osaaluetta. Rautialantien läheisyydessä suunnittelualueelle sijoittuu jonkin verran viljeltyä peltoa. Muuten suunnittelualueella ei harjoiteta maataloutta. Luonnonsuojelu Kaavaalueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse erityistoimintoja, jotka aiheuttaisivat luonnonsuojelullisia riskejä. Kaavaalueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alaisia alueita eikä tiettävästi luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaavaalueella Kaavaalueella ei ole väestöä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alkaen n. 120 m osaalueesta itään (Rautialantien läheisyydessä) ja ydinalueesta n. 300 m päässä lounaslänsiluode suunnalla. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva, asuminen Kaavaalueella ei ole rakennuksia. Edellä mainittujen lähiympäristön asuinrakennusten osalta yhdyskuntarakenne on maaseutumaista ja erittäin väljää. 8/27

Palvelut Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Nykyiset palvelut sijaitsevat Vesilahden keskustassa linnuntietä n. 1,7 km (julkiset palvelut) ja 2,2 km (kaupalliset palvelut) päässä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavaalueelle ei sijoitu työpaikkoja, eikä tiettävästi sen lähiympäristöönkään. Virkistys Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakentamatonta luonnonympäristöä, joten sellaisenaan se toimii osana laajempaa, jokamiesoikeuksin käytettävää viheralueverkostoa. Lähimmät asemakaavoitetut virkistysalueet sijaitsevat Ämmänhaudanmäen alueella noin parinsadan metrin päässä idässä. Alueella tai lähistöllä ei sijaitse virkistyspalveluita. Liikenne Suunnittelualueelle johtaa lännestä Rautialantien ja edelleen Ruisvainiontien kautta metsäautotie. Muita liikenneväyliä alueella ei ole. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavaalueella ei ole suojelualueita tai kohteita, rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita eikä rakennussuojelualueita. Muinaisjäännösinventointi on laadittu toukokuussa 2012 (Mikroliitti Oy). Inventoinnin yhteydessä alueella ei ole havaittu muinaisjäännöksiä tai merkkejä vanhemmasta ihmistoiminnasta. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. Osaalueelta n. 200 m länteen ja ydinalueelta n. 650 m etelälounaaseen sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä; ks. tarkemmin kohta 3.2.1 Maakuntakaava. Tekninen huolto Kaavaalueella ei ole rakennettua kunnallistekniikkaa. Noin 400 m päässä idässä sijaitsee masto. Erityistoiminnat Kaavaalueen kapeaa osaaluetta Rautialantien läheisyydessä risteää 20 kv sähkölinja. Lounaiskulmaa ristennyt sähkölinja on purettu kaavahankkeen aikana; linja näkyy asemakaavan pohjakartassa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavaalueella tai lähiympäristössä ei sijaitse ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Sosiaalinen ympäristö Kaavaalueella ei ole lainkaan asutusta. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Pieni osa on kunnan omistuksessa. 9/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Vesilahdella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007. Ote maakuntakaavasta on esitetty oheisessa kuvassa 3. Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä taajamatoimintojen vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi reservialueeksi (Ar). Alue kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen MAv021 ( Vesilahden kulttuurimaisema ). Suunnittelualueen kapealta osaalueelta n. 200 m länteen ja ydinalueelta n. 650 m etelälounaaseen sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä, SM 653 (Isohaka) ja SM 663 (Rahoinen), jotka ovat oletettavasti rautakauden ajan kiviröykkiöitä. Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan antamien lähtökohtien kanssa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.5.2011 ja on parhaillaan vahvistamiskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Kaava käsittelee turvetuotantoa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa (19.3.2012). Kaava käsittelee liikennettä ja logistiikkaa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt 13.11.2006. Ote osayleiskaavasta sekä suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty oheisessa kuvassa 3. 10/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Kuva 3. Ote osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus. Osayleiskaavassa suunnittelualueen ydinosalle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä pientalojen reservialuetta (AP/res). Vähäisiä osia on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Rautialantiehen liittyvä kapea osaalue noudattaa pääpiirteissään osayleiskaavan mukaista uutta tieyhteyttä kulkien pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) kautta. Osaalue liittyy myös maa ja metsätalousvailtaiseen alueeseen (M) sekä lähivirkistysalueeseen (VL). Uuden tieyhteyden rinnalle ja edelleen suunnittelualueen ydinosalle on osoitettu kevyen liikenteen reitti / yhteystarve. Ydinalueelle on osoitettu sisäiset tieyhteydet itälänsisuunnassa sekä haarautuen eteläpuoliselle uudelle AP/res alueelle. Suunnittelualueen kautta on myös osoitettu tieliikenteen yhteystarve länsipuoliselle uudelle AP2alueelle. Suunnittelualueen länsinurkkaa sekä kapeaa osaaluetta risteää sähkölinjat. Osayleiskaavan selostuksen tavoitekohdassa (4.2.3. Rakentamisen määrä, laatu ja sijainti) on maininta: Alle 1300 m2 tontteja ei kaavassa osoiteta. Tältä osin asemakaavan tavoitteet poikkeavat yleiskaavan tavoitteista. Muilta osin asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa yleiskaavan antamien lähtökohtien kanssa. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualueeseen rajautuu idässä Ämmänhaudanmäen asemakaava, jossa on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) ja erillispientalojen korttelialueita (AO). Alueelle laaditut asemakaavaluonnokset Alueelle ei ole aikaisemmin laadittu asemakaavaluonnoksia. 11/27

Rakennusjärjestys Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rakennusjärjestys, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.9.2004. Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisterijärjestelmän piiriin. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksella 23.1.2012. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Maanomistaja on laadituttanut alueelle v. 2010 tontinkäyttöluonnoksia, jotka ovat toimineet kaavasuunnittelun pohjana. Ks. tarkemmin kohta 4.4.1, s. 18. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristöä koskee maakuntakaava, osayleiskaava sekä Ämmänhaudanmäen alueella asemakaava. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset Lausunto rakentamiskelpoisuudesta, 23.8.2005, Geopalvelu Oy. Savelan alueen luontoselvitys, 2004, Tmi Mira Ranta, sekä sen täydennys: Savelanhelmen alueen luontoselvitys, 2011, Tmi Mira Ranta. Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2012. Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys, 2004, Jari Heiskanen. Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus kaavahankkeen yhteydessä: Luontoselvitys (Mira Ranta) Liikenneselvitys (AInsinöörit Oy) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavoitukseen ryhtymisestä on tehnyt tilan 5:9 maanomistaja (Taitokaari Oy) tavoitteenaan rakentaa alueelle 7080 pientaloa. Maanomistaja ja Vesilahden kunta ovat tehneet sopimuksen kaavoituksen aloittamisesta 12.5.2011. Tarkoituksena on, että kun kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen sopimus maankäytöstä. 12/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat (ydinalueen maanomistaja on myös kaavoitusaloitteen tekijä) lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Julkishallinnon osallisia ovat: 4.2.2 Vireilletulo Vesilahden kunnan lautakunnat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus) Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen aluepelastuslaitos LNI Verkko Oy / Vattenfall Verkko Oy Eltel Networks / Elisa Oyj Telia Sonera Oyj Perusturva Pirkkala 7.9.2011 kaavatoimikunta käsitteli 5.9.2011 päivätyn osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä päätti esittää kunnanhallitukselle osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävillepanoa ja kuulutusta asemakaavoituksen vireilletulosta. 19.9.2011 kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville ja kuuluttaa asemakaavoituksen vireilletulosta. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis ja arviointisuunnitelma on laadittu 5.9.2011 ja se on ollut yleisesti nähtävillä 10.10.2011 alkaen. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan 11.11.2011 mennessä kahdeksan lausuntoa tai mielipidettä. Palautteeseen laadittiin vastineet (Palauteraportti, 18.11.2011). Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 18.11.2011. Kaavaluonnos on laadittu 22.11.2011. Kaavatoimikunta käsitteli kaavaluonnosaineiston 29.11.2011 ja päätti esittää kunnanhallitukselle että se asettaa kaavaluonnosaineiston erikseen mainittuine muutoksin päivitettynä julkisesti nähtäville, hyväksyy päivitetyn OAS:n ja merkitsee tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportit niihin. Kaavatoimikunnan päättämät muutokset on esitetty pääpiirteittäin kohdassa 4.4.2. 8.12.2011 kunnanhallitus päätti asettaa kaavaluonnosaineiston yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi kaavatoimikunnan esittämillä muutoksilla päivitettynä, hyväksyi päivitetyn OAS:n ja merkitsi tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportin. OAS:n palauteraporttia on tarkistettu kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen 13.12.2011. Samalla huomioitiin yksi myöhemmin annettu lautakunnan lausunto OAS:sta. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 19.12.2011. 13/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Kaavatoimikunnan ja kunnanhallituksen päätösten mukaisesti kaavaalueen rajausta on muutettu siten, että ydinalueelle Rautialantieltä toteutettavan kokoojakadun alue sisältyy kaavaalueeseen. Kaavaluonnos (päiväys 5.1.2012) on ollut nähtävillä 20.1. 20.2.2012. Luonnoksen nähtävilläoloaikana 15.2.2012 järjestettiin avoin yleisötilaisuus Vesilahden yläasteen auditoriossa. Paikalla oli 2030 henkilöä. Tilaisuudessa kerrottiin mm. kaavan suhteesta osayleiskaavaan, hankkeen vaiheista, kaavaluonnoksen sisällöstä ja rakentamisenaikaisesta liikenteestä. Lisäksi kerrottiin ne viranomaistahot, joita kaavoituksen eri vaiheissa kuullaan sekä esiteltiin tarkempi korttelisuunnitelmaluonnos. Ks. tarkemmin 4.3.2, kohta Osallisten tavoitteet. Kaavaluonnoksesta jätettiin 10 lausuntoa ja 9 mielipidettä. Palautteeseen on laadittu vastineet (palauteraportti, 27.11.2012, tark. 18.12.2012). Palauteraporttiin kirjatut muutokset on listattu pääpiirteissään jäljempänä. Kunnanvaltuusto järjesti 14.5.2012 keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin mm. asemakaavan liikennejärjestelyistä, tonttien koosta ja lukumääristä, viheralueista, yhteisrakennuksesta ja teknisestä huollosta. Valtuuston jäsenten lisäksi tilaisuuteen osallistui kunnan viranhaltijoita sekä kaavan laatijan edustajia. Tilaisuuden jälkeen valtuustoryhmät tahoillaan pohtivat kaavan tavoitteita ja sisältöä. Valtuustoryhmien esityksissä kiinnitettiin huomiota mm. Elinantien (l. Suomelantien) linjaukseen ja sen valmiiksi saattamiseen, tonttikokoon ja tonttien lukumäärään, kevyen liikenteen yhteyksiin ja maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Eräiden kaavaalueeseen rajautuvien maanomistajien tai heidän edustajiensa kanssa järjestettiin neuvottelu 2.7.2012. Kaavaluonnoksen jälkeinen palauteraportti on laadittu 27.11.2012, jota on tarkistettu 18.12.2012. Luonnoksen jälkeen kaavaalueeseen lisättiin aluetta Suomelantien itäpuolelta. Tällä kaavaalue saatiin liitettyä Ämmänhaudanmäen kaavaalueeseen. Saadun palautteen perusteella tehtiin lisäksi mm. seuraavat muutokset: asuinpientalotonttien lukumäärää vähennettiin 7 kpl (75 kpl => 68 kpl) tonttikohtaista rakennusoikeutta pienennettiin: useimmat tontit 200+t50 => 180+t50, kokonaisrakennusoikeuden vähentyessä n. 15 % (18870 kem2 => 15990 kem2) rinnetonteille lisättiin rinneratkaisua velvoittava kerroslukumäärä kaavamääräyksiä muutettiin mm. asuinkortteleiden osalta katuyhteys länteen osoitettiin ydinalueen pohjoisreunaa pitkin (Honkatien jatke) ja Suomelantien eteläpään linjausta tarkistettiin kaavaalueen etelärajalle osoitettiin virkistysaluevyöhyke alueelle osoitettiin 2 kpl puistomuuntamoiden tilavarauksia kaavaselostuksen liitteeksi laadittiin rakentamistapaohjeet, joka sisältää myös ydinalueen istutussuunnitelman Palautteessa otettiin voimakkaasti kantaa myös rakentamisenaikaisen liikenteen ohjautumisesta Rautialantien länsiosalle. Syynä on se, että Suomelantietä (luonnoksessa Elinantie) ei ole kaavoitettu ja rakennettu etelään Vesilahdentielle asti. Tähän liittyen kaavaan ei tehty muutoksia, koska Suomelantien muut osat on ratkaistava myöhemmissä asemakaavoissa. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 28.11.2012. 13.12.2012 kaavatoimikunta käsitteli 3.12.2012 laaditun asemakaavaehdotuksen ja päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että se asettaa kaavaehdotuksen liitteineen tietyin muutoksin ja tarkennuksin nähtäville 30 päivän ajaksi. Tarkistettu kaavaehdotus on laadittu 20.12.2012. Kunnanhallitus päätti asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 14.1.2013. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja internetsivulla 7.2. 11.3.2013. Nähtävilläolosta on julkaistu kuulutus LempäälänVesilahden Sanomissa. 14/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Kaavaehdotuksesta jätettiin 6 lausuntoa (julkishallinto) sekä 4 muistutusta (yksityiset). Palauteraportti on laadittu 10.5.2013, ja se on selostuksen liitteenä 3. Kunnan ja pääasiallisen maanomistajan välinen maankäyttösopimus on allekirjoitettu 20.5.2013. Lisäksi on järjestetty eri vaiheissa kunnan viranhaltijoiden ja kaavan laatijan välisiä työneuvotteluja. Nähtävillä pidon jälkeiset muutokset Kaavaehdotuksen nähtävillä pidon jälkeen on tehty seuraavat muutokset ja tarkistukset: Kaavakartat: tonttia 2703 on suurennettu ja Kanervakujaa kavennettu jätekeräyspisteen jäsentelemiseksi, tontille tullut lisäalue on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi tonttia 2716 on muutettu VLalueen leventämiseksi kortteleiden 273 ja 278 asuinrakennusten kerroslukumäärät II on pienennetty Iu2/3:een VL ja VL1aluevarausten määräyksiin on lisätty tekstit lumen kasauksen sallimiseksi, VL muutettu muotoon VL2 tekninen korjaus: yhdelle VL2 alueelle on lisätty merkintä rto (korttelin 275 eteläpuoli) tekninen korjaus: korttelin 272 tontilta 4 on poistettu virheellinen ohjeellinen rakennusalan raja (2 m tontin 5 puoleiselta rajalta) lisätty yleismääräys hulevesisuunnitelman laatimisesta kaavakartta 1, korjaus: Rautialantielle on lisätty Suomelantien liittymää kuvaava nuoli (Rautialantie on toistaiseksi yleinen tie) kaavakartta 1, korjaus: lisätty puuttuva KARTTA 2 :a osoittava viitemerkintä Selostus ja liitteet: em. kaavakarttoihin tehtyjen muutosten mukaisesti on tarkistettu kohdat 5.1.1. Mitoitus, 5.3.1. Korttelialueet > Asuinrakennusten korttelialueet, 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset, liite 1 (Asemakaavan seurantalomake), liite 7 (Kaavakartta ortokuvalla) ja liite 8 (Rakentamistapaohjeet ja sen istutussuunnitelma) lisätty ehto Suomelantien toteuttamisesta etelään Vesilahdentielle ennen alueen rakentamisen aloittamista: kohta 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus sekä sen liikenteelliset vaikutukset, kohta 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön > Liikenne ja liikenneturvallisuus ja > Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt VLalueita koskien lisätty lumen kasausmahdollisuus katualueilta: kohdat 5.3.2. Muut alueet > Virkistysalueet ja 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset lisätty maininta joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteista Suomelantien osalta: kohta 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön > Liikenne ja liikenneturvallisuus korttelia 279 ristennyt, yhä pohjakartassa näkyvä sähköjohto on purettu kaavahankkeen aikana, joten ko. korttelin toteuttamisajankohtaa koskeva ehto ja muu johtoon viittaava tieto on poistettu: kohdat 3.1.3. Rakennettu ympäristö > Erityistoiminnat, 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön > Tekninen huolto ja erityistoiminnat, 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus tarkistettu kaavan vaikutuksia sosiaaliseen ympäristöön: 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön > Sosiaalinen ympäristö kaavahankkeen aikana maanomistuksessa tapahtuneet muutokset: kohta 3.1.4. Maanomistus. kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunto myös Perusturva Pirkkalalta, joka on lisätty osallisiin: kohta 4.2.1. Osalliset. lisäksi selostukseen on täydennetty käsittelyjen ja nähtävillä pidon ajankohdat ym. kaavaprosessin vaiheet: kohdat 4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt, 4.3.2. > Osallisten tavoitteet sekä 4.4.2. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 15/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 liite 8 (rakentamistapaohjeet): poistettu sisäkatuja (AH1/ajo) koskeva rakenteellisen aidan rakentamisvelvoite ja tarkennettu sisäkatua koskevan suunnitelman sisältöä, osoitettu asemakaavan leikki, oleskelu ja pelikenttien ohjeellinen aluevaraus sekä sisäkatujen esimerkinomaiset viheralueet istutussuunnitelmassa liite 9 (näkymäkuvat): kuvat tarkistettu vastaamaan kaavaan tehtyjä muutoksia, visuaalista ilmettä tarkistettu (mm. värisävyt), kuvia lisätty MRA 32 :n perusteella em. muutosten on katsottu olevan sellaisia, että uutta nähtävillä pitoa ei vaadita. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Pirkanmaan ELYkeskuksen, kunnan viranhaltijoiden ja kaavan laatijan edustajan kesken järjestettiin työneuvottelu 9.10.2012. Viranomaisneuvotteluja järjestetään lisää tarpeen mukaan. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohtaaineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on luoda asemakaava, jossa on huomioitu alueen liikenteellinen liittyminen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen huomioiden erityisesti kevyt liikenne, ja joka luo viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Uuden pientaloalueen tulee sopeutua arkkitehtoniselta ilmeeltään Vesilahden Kirkonkylän kulttuurimaisemaan. Tavoitteena on myös huomioida viheralueiden riittävyys ja osoittaa leikki/pelipaikat asukkaille. Asukkaiden sosiaalista kohtaamista on tarkoitus tukea luomalla yhteisalueita kuten keskeinen viheralue ja yhteistilat; ulko ja sisätilat sekä katokset, yhteydet muille virkistysalueille. Teknisen huollon toteuttaminen, kuten jätehuolto, lumenauraus ja pelastusliikenne, on huomioitava. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavasta johdetut tavoitteet eivät ole ristiriidassa asemakaavalle asetettujen tavoitteiden kanssa. Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan maakuntakaavan mukaiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen, Vesilahden kulttuurimaisemaan. Määräyksen mukaan alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisemaalueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon ja kulttuuriperinnön säilymistä. Koska pääosa suunnittelualueen ja osa lähialueiden metsästä on hakattu, tavoitteina voidaan pitää rakennuskannan sopeutumista maastonmuotoihin sekä rakennusryhmien ja yksittäisten rakennusten ilmettä niiden toimiminen osana maisemaa. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Yleiskaavasta johdetut tavoitteet eivät juuri poikkea asemakaavalle asetetuista tavoitteista. Yleiskaavassa on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP ja AP/res) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Näitä aluevarauksia tarkennetaan asemakaavassa. Osayleiskaavan mukaiset liikenneväylät ja kevyenliikenteen yhteydet sekä niiden mahdollinen jatkuvuus tulee huomioida asemakaavassa. Osayleiskaavan selostuksen mukaan tavoitteellinen tonttikoko tulisi olla vähintään 1300 m2, josta asemakaavan tavoitteellinen tonttikoko 8001000 m2 poikkeaa. Osayleiskaavassa on mainittu tavoitteelliseksi kasvuksi 300350 uutta taloutta yleiskaavassa määritellyn 10 vuoden aikana. Asemakaavan tavoite 7080 uutta tonttia vastaisi tästä siis n. 23 vuoden osuutta. Osayleiskaavan liikenneselvityksen (AInsinöörit Oy, 2006) mukaan Vesilahden kunnan kasvaessa myös liikennemäärät tulevat kasvamaan. Autoliikenteen kannalta se ei kuitenkaan aiheuta ongelmia; osayleiskaavaratkaisun mukaisella liikenneverkolla merkittäviä tai pitkäkestoisia sujuvuusongelmia ei ole. Tärkeimmät liikennekysymykset koskevat kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen suurin käyttäjäryhmä ovat lapset ja nuoret, joten sen turvalliset yhteydet, erityisesti koulureitit, ovat tärkeässä roolissa. Uusi kevyen liikenteen verkko 16/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 tulisi toteuttaa uusien kaavaalueiden kanssa samanaikaisesti. Tällöin väyliä totutaan käyttämään alusta asti. Suunnittelualueelta n. 250300 m itään on voimassa Ämmänhaudanmäen asemakaava, jossa on osoitettu runsaasti lähivirkistysalueita erillispientalokortteleiden ympärille. Tavoitteena on, että kaavoitettavalta alueelta mahdollistetaan virkistysalueiden jatkuvuus eri suuntiin. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen metsä ydinalueen keskeistä korpialuetta lukuun ottamatta on hakattu, samoin osalla suunnittelualueeseen rajautuvilla alueilla. Korpialueen puuston säilyminen on suotavaa. Korpialue on myös kantavuudeltaan muuta aluetta heikompaa, joten rakentamisen ohjaaminen toisaalle on myös rakennettavuuden kannalta toivottavaa. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta (pvm 5.9.2011) annettiin yhdeksän lausuntoa tai mielipidettä. Useissa kannanotoissa viitattiin voimassa olevan osayleiskaavan selostukseen, jossa yhtenä tavoitteena on esitetty, että kaavoissa osoitetut tontit tulisi olla vähintään 1300 m2, eli selvästi suurempia kuin tämän asemakaavan tavoitteena oleva 8001000 m2. Pienen tonttikoon ajateltiin myös olevan sopimaton ratkaisu Vesilahden maaseutumaiseen ympäristöön. Lisäksi tavoitteena olevaa 7080 tonttia pidettiin yleisesti liian suurena määränä kaavoitettavalle n. 13,1 hehtaarin alueelle. (Kaavaalueen rajaus on muuttunut palautteen saamisen jälkeen; pintaala on n. 16,0 ha.) Palautteessa toivottiin myös kiinnittämään huomiota mm. ulkoilu ja liikuntareitteihin ja alueisiin sekä niiden jatkuvuuteen, metsien virkistyskäyttöön, virkistysalueiden riittävyyteen, liikennemääriin, liikennejärjestelyihin ja turvallisuuteen, ympäristö ja maisemaarvoihin, tekniseen huoltoon ja rakennusten sopivuuteen maaseutumaiseen ympäristöön. 15.2.2012, kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana, järjestettiin yleisötilaisuus. Tilaisuudessa oli arviolta 2030 henkilöä, jotka olivat pääasiassa lähialueiden asukkaita ja maanomistajia. Eniten huomiota kiinnitettiin liikennejärjestelyihin (erityisesti rakentamisen aikaiseen liikenteeseen ja Rautialantien rooliin siinä), virkistysalueiden riittävyyteen, palvelujen saatavuuteen sekä tonttien suureen lukumäärään ja pieneen kokoon. Lisäksi huolenaiheena esitettiin uuden rakentamisen sopeutuminen maisemaan ja maaseutumaiseen ympäristöön. Muissa kommenteissa kiinnitettiin huomiota mm. Elinantien 1 linjaukseen, yhteisrakennuksen ja leikkikentän sijaintiin, sisäkatujen mitoitukseen mm. pelastusajoneuvojen kannalta ja 1kerroksisten omakotitalojen tarpeeseen. Kaavaluonnoksesta jätettiin 10 lausuntoa ja 9 mielipidettä. Niissä kiinnitettiin huomiota pääasiassa samoihin asioihin kuin osallistumis ja arviointisuunnitelmasta saadussa palautteessa ja yleisötilaisuudessa: keskeisimmät huolenaiheet koskivat tonttien suurta lukumäärää ja pientä kokoa, rakentamisen sopeutumista maaseutumaiseen maisemaan sekä liikennejärjestelyjä. Palauteraportti laadittiin 27.11.2012 (tarkistettu 18.12.2012). Palauteraportissa esitetyt muutoksen ja tarkistukset on kirjattu kohtaan 4.2.3. Kaavaehdotuksesta jätettiin 6 lausuntoa ja 4 muistutusta. Pääosin huomiota oli yhä kiinnitetty erityisesti rakentamisen aikaisen liikenteen ohjautumiseen Rautialantien länsiosalle. Lisäksi kommentit koskivat mm. julkisen liikenteen järjestämismahdollisuuksia, tonttikokoa, tonttien lukumäärää, virkistysalueiden leveyksiä, hulevesien huomioimista sekä korttelialuekokonaisuuksia (kerroslukumäärä, alueiden yhtenäisyys, sisäkatujen luonne ja huolto). Palauteraportti on laadittu 10.5.2013, ja se on liitteenä 3. 1 nimi muutettu Suomelantieksi 17/27

Asemakaavan laadulliset tavoitteet Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Tonttien lukumäärä on koettu useissa yhteyksissä liian suureksi, joten tontteja on päätetty vähentää jatkosuunnittelussa. Samalla on päätetty pienentää tonttikohtaisia rakennusoikeuksia, jolloin korttelialueiden ilme kevenee jonkin verran. Näillä toimenpiteillä aluetehokkuus on saatu pienennettyä. Kaavaselostuksen liitteiksi on laadittu rakentamisen visuaalista ilmettä tarkemmin ohjaavat rakentamistapaohjeet ja siihen sisältyvä, lähivirkistys sekä maa ja metsätalousalueita koskeva istutussuunnitelma. 4.4 Asemakaavaratkaisua edeltävät luonnokset 4.4.1 Alustavat suunnitelmat Varsinaisia asemakaavan luonnosvaihtoehtoja ei ole laadittu. Ennen asemakaavatyöhön ryhtymistä alueen maanomistaja on laadituttanut alustavia tontinkäyttöluonnoksia. Luonnokset on esitelty kaavatoimikunnalle 25.2.2010. Tontinkäyttöluonnosten pohjalta laadittiin alustava kaavaluonnos, jota tarkasteltiin kunnan viranomaisten kanssa 24.10.2011. Alustava luonnos noudatti pääpiirteissään tontinkäyttöluonnos 2:a. Merkittävin muutos oli itälänsisuuntaisen kadun siirto keskeiseltä virkistysalueelta kaavaalueen pohjoisreunaan, jolla oli mm. virkistysaluetta rauhoittava merkitys. Lisäksi tonttien lukumäärää vähennettiin 79:stä 75:een ja joidenkin tonttien kokoja kasvatettiin. Alustavaan luonnokseen on tehty hieman muutoksia ja täydennyksiä sekä tarkennettu kaavamääräyksiä ennen kaavaluonnosta. 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatoimikunta päätti 7.9.2011 esittää kunnanhallitukselle osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävillepanoa ja kuulutusta asemakaavan vireilletulosta. Kunnanhallitus päätti 19.9.2011 asettaa osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtäville ja kuuluttaa asemakaavoituksen vireilletulosta. Kaavatoimikunta käsitteli 29.11.2011 kaavaluonnosta (pvm. 22.11.2011) ja päätti esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa kaavaluonnosaineiston julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavatoimikunnan päättämät muutokset ovat pääpiirteissään seuraavat: kaavaalueen itä ja länsipäästä osoitetaan kevyenliikenteen yhteydet (kirkonkylän suuntaan ja nykyiselle metsäautotielle) asemakaavassa esitetään liikenneyhteys kaavaalueelta Rautialantielle kaavatien aluevarauksena APtonttien rakennusoikeudet muutetaan muotoon: 200 + t50 AH1/ajo korttelialueet pienennetään kortteleissa 270 ja 271 siten, että alueesta siirretään istutettavaksi määrättävänä alueen osana liitettäväksi korttelin tontteihin selostuksen liitteet 5a5c poistetaan hämmentävinä ja harhaanjohtavina kortteleihin (AH1/ajo alueille) lisätään rakennusalat ja merkintä jätehuolto 1 kpl/kortteli ja jätehuollon rakennusalalle määrätään aidattu katos Kaavatoimikunta ehdotti myös, että kunnanhallitus hyväksyy päivitetyn OAS:n ja merkitsee tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportit niihin. Lisäksi toimikunta huomautti, että korttelirakenne on raskas ja jatkosuunnittelussa kortteleiden 271, 272, 274 ja 276 tonttien lukumäärän edellytetään pienenevän. 8.12.2011 kunnanhallitus päätti asettaa kaavaluonnosaineiston yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi kaavatoimikunnan esittämillä muutoksilla päivitettynä, hyväksyi päivitetyn OAS:n ja merkitsi tiedoksi saapuneet mielipiteet ja vastineraportin. 18/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 13.12.2012 kaavatoimikunta käsitteli 3.12.2012 laaditun asemakaavaehdotuksen ja päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että se asettaa kaavaehdotuksen liitteineen tietyin muutoksin ja tarkennuksin nähtäville 30 päivän ajaksi. Toimikunnan päättämät muutokset ja tarkennukset koskivat pääasiassa rakentamistapaohjeita. Lisäksi se päätti erillisten kevyen liikenteen väylien osoittamisesta katualueille ja rakentamistapaohjeiden mainitsemisesta kaavamääräyksien yhteydessä. Muutosten perusteella tarkistettu kaavaehdotus on laadittu 20.12.2012. Kunnanhallitus päätti 14.1.2013 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavatoimikunta päätti 6.6.2013, että valtuustoryhmien kokoontumisesta laadittu muistio liitetään kaavaaineistoon. Toimikunta päätti myös ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavan laatijan palauteraportin siinä esitettyine toimenpiteineen, että se toteaa ettei kaavaehdotukseen ole tullut nähtävillä olon jälkeen oleellisia muutoksia eikä uutta nähtäville asettamista katsota tarpeelliseksi, ja että se hyväksyy 20.5.2013 päivätyn asemakaavan. Kunnanhallitus päätti 17.6.2013 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavan laatijan palauteraportin siinä esitettyine toimenpiteineen, ja että se toteaa että kaavaehdotukseen ei ole tullut nähtävillä olon jälkeen oleellisia muutoksia, ja että se hyväksyy 20.5.2013 päivätyn asemakaavan. 24.6.2013 kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan laatijan palauteraportin siinä esitettyine toimenpiteineen, totesi että kaavaehdotukseen ei ole tullut nähtävillä olon jälkeen oleellisia muutoksia, joten uutta nähtäville asettamista ei katsota tarpeelliseksi, ja hyväksyi 20.5.2013 päivätyn asemakaavan. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Korttelialueet katuverkostoineen sijoittuvat kaavan ydinalueen reunoille keskeisen alueen jäädessä pääasiassa rakentamiselta vapaaksi. Ydinalueen itä ja länsiosiin on osoitettu maa ja metsätalousalueet, jotka liittyvät ulkopuolisiin luonnontilaisiin alueisiin. Rautialantiehen liittyvä kapea osaalue käsittää uuden kokoojakadun kevyenliikenteenväylineen sekä Ämmänhaudanmäen alueeseen liittyen maa ja metsätalous sekä virkistysaluetta kevyen liikenteen väylineen. Kaavaalueen pintaala on n. 16,0 ha. Asemakaavan myötä alueelle rakentuu 68 pientaloa sekä yksi yhteiskäyttöinen rakennus alueen asukkaiden käyttöön. Väestöä alueelle muodostuu n. 170 240 henkeä, todennäköisesti pääosin lapsiperheitä. Asuinpientalojen yhteyteen on sallittu rakentaa tiloja yksityisiä palveluja varten, joka voi synnyttää alueelle pienimuotoista kotona harjoitettavaa elinkeinotoimintaa esim. käsityöläis tai hoitopalveluiden muodossa. Asuinpientalojen korttelialuetta muodostuu n. 5,70 ha. Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta muodostuu n. 1,15 ha. Tästä suurin osa eli n. 1,10 ha on varattu kortteleiden sisäisiin liikenneyhteyksiin, joilla ei ole rakennusoikeutta. Asuinalueita on yhteensä 42,9 % kaavaalueesta. Varsinaisten asuinpientalojen korttelialueiden (AP) osuus on vain n. 35,7 %. Loput muodostuvat kortteleiden sisäisistä yhteiskäyttöalueista (AH1/ajo) ja yhteisrakennusalueesta (AH2). Virkistysaluetta muodostuu n. 3,48 ha (21,8 %) ja maa ja metsätalousaluetta n. 2,63 ha (16,5 %). Katualuetta muodostuu n. 2,99 ha (18,7 %). Rakennusoikeutta syntyy 15 990 kem2. Luonnosvaiheen jälkeen tonttien lukumäärää on vähennetty seitsemällä ja rakennusoikeutta 2880 kem2:llä. Koko kaavaalueen tehokkuusluku (eli rakennusoikeuden suhde alueen 19/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 pintaalaan) on nyt 0,10, kun se luonnosvaiheessa oli 0,12. Asuinpientalotonttien osalta tehokkuusluku on 0,28 (luonnosvaiheessa 0,30). 5.1.2 Palvelut Kaavaalue tukeutuu Vesilahden keskustan palveluihin, jotka sijaitsevat nykyisellä liikenneverkolla n. 2,2 km (julkiset palvelut) ja 4,3 km (kaupalliset palvelut) etäisyydellä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan myötä rakentamiselta vapaat alueet vähenevät yhdyskuntarakenteen täydentyessä. Muodostetut virkistys sekä maa ja metsätalousalueet jatkuvat kaavaalueen rajalle, josta niiden jatkaminen edelleen on mahdollista. Asuintontit muodostavat tiiviitä ryhmiä, jotka luovat intiimiä, yhteisöllistä ja turvallisuudentunnetta lisäävää asuinympäristöä, kyliä kylässä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet Korttelit 270 279 AP1, Asuinpientalojen korttelialue: Rakennusoikeutta on osoitettu pääsääntöisesti 180+t50, tosin muutamilla tonteilla se on 180+t80 tai 200+t50. Asuinrakennusten kerrosluvuksi on osoitettu II tai Iu2/3. Joillakin rinteeseen sijoittuvilla tonteilla kerrosluku on 2/3rII. Tässä tapauksessa tarkoituksena on, että rakennuksen ylemmän kerroksen alasta enintään 2/3 käytetään alemmassa, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa. Rinteeseen sopeutuva ja mahdollisimman vähän maastonmuokkausta vaativa rakentaminen on pyritty varmistamaan alleviivatulla IImerkinnällä. Kerroksen korkuista sokkelia ei sallita. Näin rakennus on alarinteen puolelta 2kerroksinen, mutta ylärinteen puolelta 1kerroksinen. Asuintilojen lisäksi rakennuksiin voidaan sijoittaa tiloja yksityisiä palveluja varten enintään 50 kerrosalaneliömetriä. Tonteilla on käyttöoikeus erilliseen AH2 korttelialueeseen. Rakennusalan raja kiertää yhtenäisenä APtonttiryhmän. Istutettavaksi alueen osaksi on osoitettu korttelien reunaalueet. Asuin ja talousrakennusten rakennusalat on osoitettu ohjeellisina tonteittain. (Asuin)rakennuksen rakentaminen on pakotettu rakennusalan sisäkadun puoleiseen rajaan kiinni. Tästä voi kuitenkin erillismerkinnän puitteissa poiketa jossain määrin. Erillinen talousrakennus on sijoitettu tontin takaosaan. Tällä on tavoiteltu tiivistä ja selväpiirteistä katutilaa joka samalla muodostaa rajatun ja yksityisen takapihan. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään kahden metrin etäisyydelle toiseen APtonttiin rajautuvasta tontinrajasta. Rakennettaessa alle neljän metrin etäisyydelle toisen APtontin rajasta, pitää ko. neljän metrin vyöhykkeelle sijoittavat rakennuksen ulkovaipan osat osastoida molemminpuolista paloa vastaan. Tällä on pyritty poistamaan palomääräyksiin liittyvät ongelmat, joita eri aikaan rakentaminen voi aiheuttaa naapuritontille. AH1/ajo, Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue: Tontit sijoittuvat kunkin korttelin keskelle ja ne on tarkoitettu korttelin APtonteille ajoa ja oleskelua varten. Niille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Kaavamääräyksissä on mainittu, että alueet tulee suunnitella korttelin sisäiseen käyttöön kevyen liikenteen ehdoilla ja pelastusajoneuvojen toimintaedellytykset huomioiden. Alueiden kautta tulee järjestää kevyen liikenteen läpikulkumahdollisuus ympäröiville virkistys sekä maa ja metsätalousalueille. Alueille voidaan lisäksi rakentaa liikenteen ohjaamiseksi esim. kiinteitä istutusaltaita ja muita vastaavia rakenteita sekä harkitusti autopaikkoja vieraspysäköintiä varten. Alueille voidaan sijoittaa korttelin yhteinen jätteiden keräyspiste, joka voi olla syväkeräyspiste sille erikseen osoitetulla alueella (ej1). Puita tulee istuttaa vähintään 3 kpl. Tavoitteena on, että alueet ovat luonteeltaan pihakatumaisia raitteja. 20/27

AP1 ja AH1/ajo korttelialueita koskevat rakentamistapaohjeet (rto). Kortteli 280 Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 AH2, Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue: Virkistysalueen keskelle sijoittuva tontti on tarkoitettu kortteleiden 270279 käyttöön. Alueelle voidaan rakentaa esim. juhla, työ tai muita yhteiskäyttöisiä tiloja enintään 120 kerrosalaneliömetriä. Kerroslukumääräksi on osoitettu I. Rakennuksen muotoa ja sijaintia on ohjattu ohjeellisella rakennusalalla. Huoltoajoyhteys on osoitettu virkistysalueen läpi lännestä. AH2 korttelialuetta koskevat rakentamistapaohjeet (rto). 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet Keskeinen rakentamiselta vapaaksi jäävä alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL1). Alueelle voidaan sijoittaa leikki, oleskelu ja pelikenttiä. Olemassa oleva puusto on pyrittävä säilyttämään; tätä on korostettu erillisellä luo1 aluevarauksella. Alueelle on osoitettu sisäisiä kevyenliikenteen yhteyksiä. Asuinkortteleiden väliin jäävät alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL2). Katualueiden lunta voidaan kasata kaikille virkistysalueille. Virkistysalueita koskevat rakentamistapaohjeet (rto). Yhdessä maa ja metsätalousalueiden (M) kanssa virkistysalueet muodostavat suunnittelualueen ulkopuolelle jatkuvan verkoston. Liikennealueet Liikenne suunnittelualueelle tulee Rautialantieltä etelään haarautuvan uuden kokoojakadun (Suomelantie) kautta, ja edelleen ydinosan koilliskulman läheisyydestä, josta se haarautuu pohjoisrajan suuntaisesti länteen (Honkatie). Pohjoisrajalta etelään on osoitettu kaksi katua, joista itäisempi Kelotie on jatkettavissa kaavaalueen eteläpuolella sijaitsevalle osayleiskaavan mukaiselle APalueelle. Kadun eteläpäässä on osaalue pysäköimispaikkaa varten. Läntisempi Kantotie päättyy pysäköimisalueelle, josta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys etelärajalle. Suomelantien linjaus noudattaa pääpiirteissään osayleiskaavaa, ja on jatkettavissa etelään kohti Vesilahdentietä. Suomelantielle on osoitettu ohjeellinen kevyelle liikenteelle varattu alueen osa sekä puurivi. Lisäksi Kelotielle, pääosalle Honkatietä sekä Kantotielle on osoitettu ohjeelliset kevyelle liikenteelle varatut alueiden osat. Maa ja metsätalousalueet Kaavaalueen itä ja länsiosat on osoitettu maa ja metsätalousalueiksi osayleiskaavan periaatteen mukaisesti. Yhdessä virkistysalueiden kanssa ne muodostavat suunnittelualueen ulkopuolelle jatkuvan verkoston. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa. Väestön rakenne ja kehitys kaavaalueella, asuminen Asemakaavan myötä alueelle tulee väestöä yhteensä n. 170240 henkeä. Kaavaalueen sijainnin ja palveluiden etäisyyden vuoksi alueelle muuttaa todennäköisesti autollisia lapsiperheitä. 21/27

Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Asemakaava täydentää Rautialantien sisäpuolista yhdyskuntarakennetta. Alue toteuttaa yhden osayleiskaavan mukaisista AP AP/res aluekokonaisuuksista, ja näin osaltaan vastaa Vesilahden tavoitteelliseen väestömäärän kasvuun. Vesilahden totuttua tonttikantaa pienemmät tontit mahdollistavat turvallisen ja yhteisöllisen pihapiirin syntymisen. Alueen asukkaille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia jokapäiväiseen spontaaniin kanssakäymiseen, kuten esim. lasten leikkeihin. Sisäkadun miljöö on tiivis, pihakatumainen kevyenliikenteen ja oleskelun ehdoilla toimiva ympäristö. Asuin ja talousrakennusten rajaamana syntyy yksityisemmät takapihat. Lähes kaikki tontit ovat suoraan yhteydessä rakentamattomiin yhteisalueisiin. Varsinaisia katualueita rajaavat toisaalta asuinkortteleiden rakennukset, toisaalta niiden väliin jäävät rakentamattomat alueet. Pienehköt tontit tiiviisti sijoitettuna voivat luoda jopa paremmin maaseutumiljööseen sopeutuvaa yhteisöllistä ympäristöä kuin suurehkot tontit, jotka levittäytyvät irrallisina molemmin puolin tonttikatuja. Täysin perinteinen maaseutumainen ratkaisu merkitsisi muutamaa tiiviisti sijoitettua rakennusta ja useita hehtaareja avointa tilaa (peltoa) ympärilleen. Tällaisella ratkaisulla hukattaisiin nykyaikaisen omakotiasumisen edut alueen tuleville asukkaille. Ratkaisu ei myöskään olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Asemakaavassa on sallittu APtonteille yksityisten palvelujen rakentaminen enintään 50 kerrosalaneliömetrin verran. Tämän johdosta alueelle voi muodostua joitakin työpaikkoja esim. käsityöläis tai hoitopalveluina, jotka osaltaan parantavat ja monipuolistavat kunnan palvelutarjontaa. Muita palveluita alueelle ei sijoitu. Lyhyellä aikavälillä työpaikkoja syntyy alueen rakentamisen aikana. Virkistys Lähivirkistysalueverkosto ja niihin liittyvät maa ja metsätalousalueet levittyvät korttelialueiden välissä eri suuntiin, ja niiden jatkuvuus kaavaalueen ulkopuolella on mahdollista. Toisaalta kaavan myötä jokamiesoikeuksin tapahtuvaan ulkoiluun soveltuvat alueet vähenevät. Keskeiselle virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen alue leikkiä, oleskelua ja pelikenttiä varten. Alueelle ei muodostu varsinaisia virkistyspalveluita. Liikenne ja liikenneturvallisuus Liikennemäärät kasvavat alueen rakentumisen myötä. Kunnan ja maanomistajan välisen sopimuksen mukaan alueelle rakennetaan kaavan mukainen katuyhteys pohjoisesta Rautialantieltä. Kohdassa 6.2 on määrätty, että Suomelantien yhteys etelään Vesilahdentielle pitää olla rakennettuna vähintään sen tasoisena, että rakentamisen aikainen liikenne voi sitä käyttää. Tällöin vältytään tilanteelta, että raskas ajoneuvoliikenne ohjautuu keskustaan ja Rautialantien länsiosalle. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi katualueet on osoitettu pääsääntöisesti 1617 m leveinä. Ainoastaan Honkatien länsiosan lyhyt katuosuus on osoitettu 12 m leveänä. Katujen leveyksillä on pyritty mahdollistamaan erillisen, puurivillä erotetun kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Ohjeelliset kevyen liikenteen yhteydet onkin osoitettu kaikille katualueille Honkatien kapeampaa länsiosaa lukuun ottamatta. Kaduilta ei ole tonttiliittymiä, vaan tonteille ajo tapahtuu erityisten sisäkatuina toimivien yhteiskäyttöalueiden (AH1/ajo) kautta. Liikenneturvallisuutta lisää myös virkistysalueille osoitetut kevyenliikenteen yhteydet. Vieraspysäköintiä varten on osoitettu kaksi kortteleiden ulkopuolista aluetta katujen varsille. Lisäksi korttelin sisäisille yhteiskäyttöalueille on mahdollista osoittaa vieraspysäköintipaikkoja. Katuyhteys kaavaalueelta sen eteläpuoliselle, osayleiskaavan mukaiselle AP/resalueelle on osoitettu ydinalueen itäosasta (Kelotie). Lännempänä, Kantotien päätteestä etelään on 22/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 osoitettu kevyen liikenteen yhteys. Osayleiskaavassa esitetty tieliikenteen yhteystarve länteen AP2alueelle on osoitettu ydinalueen pohjoisreunaa pitkin (Honkatie). Kirkonkylän osayleiskaavan liikenneselvityksessä on mainittu joukkoliikenteen tulevaisuudesta seuraavaa: Linjaautoreitin siirtämistä Rautialantien länsiosalta uudelle läpikulkevalle kokoojakadulle tulisi harkita uuden väylän ja uusien asuntoalueiden rakentumisen myötä (Liikenneselvitys, kohta 4. Joukkoliikenne > Tulevaisuus, s. 11. Tekstissä mainitulla kokoojakadulla tarkoitetaan Suomelantietä). Savelanmetsänhelmen alueen tavoitettavuuden kannalta tämä olisi myönteinen kehityssuunta, ja voisi jossain määrin vähentää yksityisautoilua. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Ei merkittäviä vaikutuksia. Tekninen huolto ja erityistoiminnat Asemakaavan toteuttaminen vaatii sekä tiestön että muun kunnallistekniikan rakentamista, aina pohjoisesta Rautialantieltä asti sekä kaavaalueella. Näistä on osaltaan sovittu Vesilahden kunnan ja maanomistajan välisessä sopimuksessa. Tien rakentaminen palvelee myöhemmin myös muita Rautialantien rajaamalle alueelle syntyviä asuinalueita. Kaavaaluetta on lounaiskulmassa ristennyt sähkölinja, joka on kaavahankkeen aikana purettu. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristönsuojeluun. Kohdassa 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus on annettu määräys, jonka mukaan Suomelantien yhteys etelään Vesilahdentielle on oltava valmis vähintään sen tasoisena, että rakentamisen aikainen liikenne voi sitä käyttää. Tällä estetään rakentamisen aikaisen liikenteen ohjautuminen Rautialantien huonokuntoiselle länsiosalle tai kunnan keskustan raitille. Sosiaalinen ympäristö Alueelle muuttaa todennäköisesti autollisia lapsiperheitä. Sijaintinsa vuoksi alue ei suosi autottomia tai vanhusväestöä. Kohtalaisen tiiviit korttelit edesauttavat yhteisöllisen ja turvallisen asuinympäristön rakentumista, jossa naapurit tuntevat toisensa ja näin syntyy luontaista valvontaa. Jos edellä kohdassa liikenne ja liikenneturvallisuus mainittu linjaautoliikenteen ohjautuminen Suomelantielle toteutuu, paranee myös Savelanmetsänhelmen alueen saavutettavuus. Koska tiiviit korttelit tukevat yhteisöllisen ja turvallisen ympäristön syntymistä ja kun huomioidaan alueen (kevyen liikenteen) kulkuyhteydet, voi alue lopulta sopia hyvin kaikenikäisille asukkaille, myös vanhusväestölle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Asemakaavan vaikutukset maisemaan ovat merkittävät, kun lähes puuton alue rakentuu pientaloalueeksi. Se, koetaanko muutos myönteiseksi vai kielteiseksi, on kiinni kokijasta. Mikäli alue toteutuu yhtenäisenä samaa talotyyppiä ja värimaailmaa varioiden, vaikutus maisemakuvaan on todennäköisesti myönteinen. Alueen rakennukset saattavat näkyä kumpuilevassa maastossa kauaskin, riippuen myöhemmin kaavoitettavista lähialueista. Kielteisiä vaikutuksia on pyritty vähentämään osoittamalla virkistysalueen puusto mahdollisuuksien mukaan säilytettäväksi. Virkistysalueille sekä maa ja metsätalousalueille on laadittu istutussuunnitelma (ks. liite 8, rakentamistapaohjeet). 23/27

Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 Alueen pinnanmuodostus muuttuu jonkin verran rakentamisen myötä. Vaikutuksia on pyritty vähentämään antamalla APkorttelialueille rinnerakentamiseen ohjaava suositus; tällä on pyritty siihen, että pinnanmuotoihin tarpeettomasti vaikuttavat ratkaisut vähenisivät. Rakentaminen on osoitettu pääosin rakennettavuuden kannalta heikkojen alueiden ulkopuolelle. Osa tonteista sijaitsee rakentamiskelpoisuuslausunnon mukaisella IIalueella, jolla voidaan rakentaa kevyitä puurakenteisia rakennuksia. Rakennuspohjat on varauduttava esikuormittamaan ennen rakennusten perustamista, jotta vältytään rakenteiden haitalliselta painumiselta. Virkistysalueen keskelle osoitettu yhteiskäyttörakennus sijoittuu osittain huonoimmin kantavalle alueelle (III). Lausunnon mukaan Alue suositellaan jätettäväksi viheralueeksi. Jos alueelle suunnitellaan asuinrakennuksia, on rakennusten perustukset paalutettava tai alueella on varauduttava massanvaihtotäyttöihin. Alueen vähäinen pintakasvillisuus poistuu rakennettavilta alueilta. Toisaalta asuintonteille on ominaista puutarhamainen luonne puuistutuksineen, joten ympäristön visuaalinen ilme kohenee rakentamisen myötä. Keskialueen olemassa oleva puusto jää virkistysalueelle, ja kaavamääräysten mukaan se on pyrittävä säilyttämään. Kun luonnonympäristö muuttuu osittain rakennetuksi, voi tällä olla vaikutuksia eläinten kulkureitteihin. Kaavaalueella ei kuitenkaan ole havaittu uhanalaisia kasvi tai eläinlajeja, joihin asemakaavalla olisi vaikutuksia. Vaikutukset yleensäkin kasvillisuuteen ja eläimistöön jäänevät vähäisiksi. Kaavaalueella ei ole luonnonmuistomerkkejä. Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maiseman tai luonnon historiallisiin ominaispiirteisiin. Pienilmasto Vaikutukset pienilmastoon voivat olla myönteiset puuttoman alueen rakentuessa ja pitkällä aikavälillä mm. pihojen istutusten kasvaessa, jolloin tuulisuus todennäköisesti hieman vähenee. Alueella ei ole erityisiä kylmiä tai lämpimiä rinnealueita. Vesistöt ja vesitalous Vaikutukset veden ekologiseen kiertoon jäänevät suhteellisen vähäisiksi. Katujen ja pihojen rakentuessa syntyy vettä läpäisemättömiä alueita jonkin verran, vaikkakin asuinpientalojen pihaalueet säilyvät yleensä pääosin vettä läpäisevinä. Lisäksi alueen pintaalasta n. 38 % on virkistys tai maa ja metsätalousaluetta, joilla veden valuminen, imeytyminen ja haihtuminen säilynee ennallaan. Virkistysalueelle sijoittuu myös kaavaalueen keskeinen alavampi kosteikkoalue, joten se toimii edelleen luontaisena pintavesiä keräävänä ja välittävänä kosteikkona. Hulevedet voidaan katu ja pihasuunnittelun yhteydessä ohjata hallitusti ojiin, rakentamattomille alueille tai sadevesiviemäreihin. Hulevesien käsittelyyn on otettu kantaa asemakaavan yleismääräyksellä sekä rakentamistapaohjeissa. Asemakaavalla ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia vesistöihin. Kaavaalue ei kuulu pohjavesialueeseen. Maa ja metsätalous Kaavaalueen ydinosalla on aiemmin kasvanut sekametsää, mutta alueen puusto on pääosin hakattu. Rautialantien läheisyydessä kapea osaalue leikkaa pienialaista peltoa, mutta muuten asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maa ja metsätalouteen. Luonnonsuojelu Kaavaalueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai kohteita eikä erityistoimintoja. 24/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 5.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset talouteen Alkuvaiheessa kustannuksia syntyy alueen katujen sekä kunnallistekniikan rakentamisessa. Vesilahden kunnan ja maanomistajan välisellä sopimuksella on sovittu kustannusten jaosta. Pitkällä aikavälillä kunnalle muodostuu huomattavia verotuloja uusista asukkaista. Kustannuksia syntyy mm. katujen ylläpidosta. Asukkaille kustannuksia syntyy mm. kortteleiden sisäkatujen ylläpidosta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavaalueella tai sen läheisyydessä ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kokonaisuudessaan asemakaavakartalla. Kaavamerkinnät ovat pääosin asetuksen mukaisia. Asetuksesta poikkeavat merkinnät ovat: AP1: Asuinpientalojen korttelialue. Asuintilojen lisäksi rakennuksiin voidaan sijoittaa tiloja yksityisiä palveluja varten enintään 50 kerrosalaneliömetriä. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään kahden metrin etäisyydelle toiseen APtonttiin rajautuvasta tontinrajasta. Rakennettaessa alle neljän metrin etäisyydelle toisen APtontin rajasta, pitää ko. neljän metrin vyöhykkeelle sijoittuvat rakennuksen ulkovaipan osat osastoida molemminpuolista paloa vastaan. Kerroksen korkuista sokkelia ei sallita, vaan julkisivun päämateriaalin tulee olla kahden kerroksen korkuinen. Korttelialueen tonteilla on käyttöoikeus erilliseen AH2 korttelialueeseen. AH1/ajo: Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Alue on tarkoitettu asuintonteille ajoa ja oleskelua varten. Alue tulee suunnitella korttelin sisäiseen käyttöön kevyen liikenteen ehdoilla ja pelastusajoneuvojen toimintaedellytykset huomioiden. Alueen kautta tulee järjestää kevyen liikenteen läpikulkumahdollisuus ympäröiville virkistys sekä maa ja metsätalousalueille. Alueelle voidaan lisäksi rakentaa liikenteen ohjaamiseksi kiinteitä istutusaltaita ja muita vastaavia rakenteita sekä harkitusti autopaikkoja vieraspysäköintiä varten. Rakennusten rakentaminen ei ole sallittu. Alueelle voidaan sijoittaa korttelin yhteinen jätteiden keräyspiste, joka voi olla syväkeräyspiste sille erikseen osoitetulla alueella. Puita tulee istuttaa vähintään 3 kpl. AH2: Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa esim. juhla, työ tai muita yhteiskäyttöisiä tiloja. Alueen käyttöoikeus on kortteleiden 270279 tonteilla. Pysäköintiä alueelle saa osoittaa vain tarpeellista huoltoa varten. VL1: Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan sijoittaa leikki, oleskelu ja pelikenttiä. Olemassa oleva puusto on pyrittävä säilyttämään. Alueelle voidaan kasata lunta katualueilta. VL2: Lähivirkistysalue. Alueelle voidaan kasata lunta katualueilta. 180 + t50, APtonteille osoitettu rakennusoikeus: Lukusarja, jossa ensimmäinen luku osoittaa asuinrakennukselle varatun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä ja jälkimmäinen luku erillisille talousrakennuksille varatun yhteenlasketun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. ⅔r II: Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alleviivattu roomalainen luku osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Asuinrakennusten ja talousrakennusten rakennusalat on osoitettu ohjeellisina (as ja t). 25/27

5.7 Nimistö Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 en1: Puistomuuntamolle varattu alueen osa. Alueelle ei saa rakentaa muita rakenteita ilman ao. sähköyhtiön lupaa. Muuntamolta vapaat alueet on käsiteltävä osana sitä aluetta, jolla en1 alue sijaitsee. ej1, asuinkorttelikohtainen jätehuoltoalue, joka sijaitsee kullakin AH1/ajo korttelialueella: Ohjeellinen alueen osa korttelia palvelevaa yhteiskäyttöistä jätteiden syväkeräyspistettä varten. Keräyspiste tulee aidata. Nuoli, joka osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Kiinni rakennettava osuus on oltava vähintään 1/3 rakennuksen julkisivun pituudesta. Ko. rakennusalan rajan saa ylittää enintään 1/3:lla rakennuksen julkisivun pituudesta, kuitenkin enintään 2 m syvyydeltä. Rajan ylittävä rakennuksen osa saa olla yhden kerroksen korkuinen ja se voi sijaita 1. tai 2. kerroksessa. Leikki, oleskelu ja pelikenttien alueeksi varattu alueen osa (le/pk) on osoitettu ohjeellisena. Merkinnällä rto on osoitettu korttelialueet tai muita alueita, joita varten on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet. katu/res: Katualueen osa, jonka toteuttamisajankohdasta on annettu määräyksiä kaavaselostuksessa. Merkinnällä on osoitettu Honkatien osa, joka jatkuu kaavaalueen länsirajalle. Alueen sisäiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h), sekä alueen sisäiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa (pp): alueet on osoitettu ohjeellisina. Keskeisen virkistysalueen osa on osoitettu merkinnällä luo1: Alueen olemassa oleva puusto on säilytettävä niiltä osin kuin se ei vaikeuta rakennusten, kevyen liikenteen väylien sekä leikki, oleskelu ja pelikenttäalueen tai alueiden rakentamista. Yleisesti on lisäksi määrätty: Kortteli tai katualueiden hulevesiä ei saa johtaa kaavaalueen ulkopuolelle ilman ko. maanomistajan lupaa siten, että ne lisäävät laskuojien kuormitusta. Ennen eri alueiden rakentamista tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee ko. alueen hulevesien johtaminen tai muu käsittely ja Kaavaalueelle on laadittu rakentamistapaohjeet. Ohjeita tulee noudattaa rakentamisessa. Kaavaalueen nimistö on syntynyt kaavoituksen aikana. Myös asuinkortteleiden sisäisinä katuina toimiville AH1/ajo tonteille on annettu nimet. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutusta ohjaavat erilliset rakentamistapaohjeet, siihen sisältyvä istutussuunnitelma sekä havainnekuvat. Lisäksi asemakaavakartta on esitetty ortokuvan päällä. Kaikki em. suunnitelmat ja piirustukset ovat selostuksen liitteinä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Vesilahden kunnan ja ydinalueen maanomistajan välisen sopimuksen mukaan maanomistaja aloittaa alueen ja sinne johtavan kunnallistekniikan sekä kadun rakentamisen erikseen sovittavana ajankohtana asemakaavan saatua lainvoiman. Alueen talonrakennustyöt tehdään vaiheittain. Alueen rakentamisen saa aloittaa aikaisintaan sitten, kun Suomelantien yhteys etelään Vesilahdentielle on toteutunut vähintään sen tasoisena, että rakentamisen aikainen liikenne voi sitä käyttää. Tämä määräys ei koske Suomelantien katualuetta eikä Suomelantieltä 26/27

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava 20.12.2012, tark. 20.5.2013 itään osoitettua kevyen liikenteen väylää. Itse Suomelantie rajataan määräyksen ulkopuolelle, jotta sen rakentaminen voidaan aloittaa aikanaan samanaikaisesti Suomelantien muiden osien kanssa. Kevyen liikenteen yhteys taas liittää Savelanmetsänhelmen alueen kevyen liikenteen osalta Ämmänhaudanmäen alueeseen, ja sen mahdollinen toteutuminen etukäteen on etu. Lisäksi sen rakentaminen voitaneen hoitaa ainakin osittain Ämmänhaudanmäen suunnalta käsin, jolloin se ei vaadi yhteyttä Savelanmetsänhelmen / Suomelantien suunnalta. Em. kevyen liikenteen yhteys tulee toteuttaa ennen ensimmäisten asuinrakennusten valmistumista. Honkatien osan, joka jatkuu Kantotien liittymästä länteen (osaaluemerkintä katu/res ), saa toteuttaa vasta kun kaavaalueen länsipuolella sijaitseva, yleiskaavassa osoitettu AP2 alue asemakaavoitetaan ja Honkatien toteuttaminen on sen kaavaratkaisun kannalta perusteltua. Ennen toteuttamista kyseinen katu/res alue tulee suunnitella osana virkistystai maa ja metsätalousalueita tai jättää luonnontilaiseksi. Pohjakartassa näkyvä, korttelin 279 kautta kulkenut sähkölinja on purettu kaavahankkeen aikana. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen rakentumista valvoo Vesilahden rakennusvalvontaviranomainen. 27/27

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 922 Vesilahti Täyttämispvm 04.09.2013 Kaavan nimi Savelanmetsänhelmen asemakaava Hyväksymispvm 24.06.2013 Ehdotuspvm 14.01.2013 Hyväksyjä Vkunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 19.09.2011 Hyväksymispykälä 46 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 922V240613A46 Kaavaalueen pintaala [ha] 15,9600 Uusi asemakaavan pintaala [ha] 15,9600 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] 0,0000 Asemakaavan muutoksen pintaala [ha] 0,0000 Rantaasemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Eiomarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Eiomarantaiset Aluevaraukset Pintaala Pintaala Kerrosala Tehokkuus Pintaalan Kerrosalan muut. [ha] [%] [km²] [e] muut. [ha +/] [km² +/] Yhteensä 15,9600 100,0 15990 0,10 15,9600 15990 A yhteensä 6,8544 42,9 15990 0,23 6,8544 15990 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,4834 21,8 0 3,4834 0 R yhteensä L yhteensä 2,9877 18,7 0 2,9877 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2,6345 16,5 0 2,6345 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pintaala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [km²] Pintaalan muut. [ha +/] Kerrosalan muut. [km² +/] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [km²] [lkm +/] [km² +/] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pintaala Pintaala Kerrosala Tehokkuus Pintaalan Kerrosalan muut. [ha] [%] [km²] [e] muut. [ha +/] [km² +/] Yhteensä 15,9600 100,0 15990 0,10 15,9600 15990 A yhteensä 6,8544 42,9 15990 0,23 6,8544 15990 AP 5,7061 83,2 15870 0,28 5,7061 15870 AH 1,1483 16,8 120 0,01 1,1483 120 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,4834 21,8 0 3,4834 0 VL 3,4834 100,0 0 3,4834 0 R yhteensä L yhteensä 2,9877 18,7 0 2,9877 0 Kadut 2,9877 100,0 0 2,9877 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 2,6345 16,5 0 2,6345 0 M 2,6345 100,0 0 2,6345 0 W yhteensä

Vesilahti Savelanmetsänhelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.9.2011, tark. 28.11.2012 LIITE 2.

Osallistumis ja arviointisuunnitelma Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Osallistumis ja arviointisuunnitelma tulee laatia kaavoitustyön alkuvaiheessa, ja sen tarkoitus on toimia osana kaavoitustyön ohjelmointia. Kaavahankkeen perustietojen (kaavoitettavan alueen sijainti, hankkeen tavoitteet jne.) lisäksi siinä esitetään suunnitelma osallistumis ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (Maankäyttö ja rakennuslaki, 63 ). Tekstissä käytetyt lyhenteet: MRL Maankäyttö ja rakennuslaki MRA Maankäyttö ja rakennusasetus 1 Perustiedot kaavahankkeesta 1.1 Kaavaalue ja sen sijainti Kaava alueen ydinalue sijaitsee Vesilahden keskustasta n. 1,5 km lounaaseen. Suunnittelualue liittyy kapealla osalla keskustan kautta kulkevaan Rautialan tiehen n. 1,4 km keskustasta, ja kaava alueen ydinalue sijaitsee n. 500 m Rau tialantiestä etelään. Kaavoitettava alue muodostuu Savelanmetsänhelmi nimisestä tilasta (RN:o 5:9, kiinteistötunnus 922 434 5 9). Alueeseen kuuluu myös osat tiloista 2:35 ja 3:11. Suunnittelualueen pinta ala on n. 16,0 ha. Suunnittelualueen ydinosa on rakentamatonta, eikä se myöskään rajoitu tii viisti rakennettuihin alueisiin; siten se nykyisin palvelee virkistys ja ulkoilu tarpeita osana laajempaa kokonaisuutta. Lähimmät tilat sijaitsevat parinsadan metrin päässä suunnittelualueen lounais luoteispuolella. Ainoa olemassa ole va tieyhteys alueelle on lännestä Rautialantieltä Ruisvainiontien kautta johta va metsäautotie. Suunnittelualueen lounaiskulmaa risteää sähkölinja. Maasto on loivasti kumpuilevaa; alavimmat kohdat sijaitsevat n. 98 m merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja korkeimmat n. 113 m mpy. Alueella on muutama kos teikko ja niiltä alkunsa saavat, länteen laskevat ojat, jotka yhtyvät alueen län siosassa. Pohjoisosassa on kaksi avokallioaluetta. Kosteikkoja lukuun ottamat ta alueella on suoritettu puuston harvennusta. Rautialantiehen liittyvä kapea osa alue on myös rakentamatonta. Alueen puustoa on hakattu ydinalueen läheisyydestä. Alueen yli kulkee sähkölinja n. 130 m etäisyydellä Rautialantiestä, ja lähin rakennus sijaitsee sähkölinjan tun tumassa n. 120 m osa alueen rajasta itään. Myös osa alueen pinnanmuodostus on loivasti kumpuilevaa vaihdellen n. 96 m ja 104 m mpy välillä. Alueen likimääräinen sijainti on esitetty kansikuvan osoitekartassa ja rajaus on oheisessa kuvassa 1. 1/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ortokuvalla. Ydinalueen pohjoispuolen puustoa on hakattu kuvan ottamisen jälkeen. Kaavaalueen laajennus merkitty punaisella. 1.2 Kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet Aloitteen kaavoitukseen ryhtymisestä on tehnyt tilan 5:9 maanomistaja (Tai tokaari Oy). Maanomistaja ja Vesilahden kunta ovat tehneet sopimuksen kaa voituksen aloittamisesta 12.5.2011. Tarkoituksena on, että aikaisintaan kaava luonnoksen nähtävillä pidon jälkeen laaditaan maanomistajan ja kunnan väli nen sopimus maankäytöstä. Tavoitteena on muodostaa alueen kumpuileva maasto huomioiden n. 70 kpl suuruusluokaltaan n. 800 1000 m2 suuruista pientalotonttia, muodostaa alu eelle katuyhteys pohjoisesta Rautialantieltä sekä liittää alue idässä Ämmän haudanmäen asemakaava alueeseen kevyen liikenteen yhteyksien järjestämi seksi. 1.3 Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Maakuntakaava Vesilahdella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007. Ote maakuntakaavasta on esitetty oheisessa kuvassa 2. 2/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä taajamatoimintojen vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi reservialueeksi (Ar). Alue kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema alueeseen MAv021 ( Vesilahden kulttuurimaisema ). Suunnittelualueen kapealta osa alueelta n. 200 m länteen ja n. 650 m etelä lounaaseen sijaitsee kaksi muinaisjäännöstä, SM 653 (Isohaka) ja SM 663 (Ra hoinen), jotka ovat oletettavasti rautakauden ajan kiviröykkiöitä. Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan antamien läh tökohtien kanssa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.5.2011 ja on parhaillaan vahvistamiskäsittelyssä ympäristöministeriössä. Kaava käsittelee turvetuotantoa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa (19.3.2012). Kaava käsittelee liikennettä ja logistiikkaa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauk sia tai merkintöjä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen Kir konkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka Vesilahden kunnanval tuusto on hyväksynyt 13.11.2006. Ote osayleiskaavasta sekä suunnittelualu een sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty oheisessa kuvassa. 3/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Kuva 3. Ote osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus. Osayleiskaavassa suunnittelualueen ydinosalle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä pientalojen reservialuetta (AP/res). Vähäisiä osia on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Rautialantiehen liittyvä kapea osa alue noudattaa pääpiirteissään osayleiskaavan mukaista uutta tie yhteyttä kulkien pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) kautta. Osa alue liittyy myös maa ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M) sekä lähivirkistysaluee seen (VL). Uuden tieyhteyden rinnalle ja edelleen suunnittelualueen ydinosal le on osoitettu kevyen liikenteen reitti / yhteystarve. Ydinalueelle on osoitettu sisäiset tieyhteydet itä länsisuunnassa sekä haarautuen eteläpuoliselle uudel le AP/res alueelle. Suunnittelualueen kautta on myös osoitettu tieliikenteen yhteystarve länsipuoliselle uudelle AP 2 alueelle. Suunnittelualueen län sinurkkaa sekä kapeaa osa aluetta risteää sähkölinjat. Idästä Ämmänhaudan mäen alueelta on osoitettu kevyen liikenteen reitti / yhteystarve. Osayleiskaavan selostuksen tavoitekohdassa (4.2.3. Rakentamisen määrä, laa tu ja sijainti) on maininta: Alle 1300 m2 tontteja ei kaavassa osoiteta. Tältä osin asemakaavan tavoitteet poikkeavat yleiskaavan tavoitteista. Muilta osin asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa yleiskaavan antamien lähtökoh tien kanssa. 4/9

Asemakaava Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualueeseen rajau tuu idässä Ämmänhaudanmäen asemakaava, johon on osoitettu lähivirkistys aluetta (VL) ja erillispientalojen korttelialueita (AO). 2 Vuorovaikutusmenettelyt Ks. myös kohta 5, kaavaprosessin eteneminen. 2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat vi ranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat (ydinalueen maanomistaja on myös kaavoitusaloitteen tekijä) lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Julkishallinnon osallisia ovat: Vesilahden kunnan lautakunnat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen aluepelastuslaitos LNI Verkko Oy / Vattenfall Verkko Oy Eltel Networks Oy / Elisa Oyj Telia Sonera Oyj 2.2 Tiedotustavat Kaavoitustyön eri vaiheista ilmoitetaan Lempäälän Vesilahden Sanomissa, kunnan internet sivuilla (www.vesilahti.fi) sekä kunnan ilmoitustaululla. Li säksi osallisia ja viranomaistahoja tiedotetaan kirjeitse. (MRL 6 ) Kaava aineisto eri vaiheissa julkaistaan kunnan internet sivuilla. 2.3 Osallistumismenettelyt Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavoituksen eri vaiheissa; ks. tarkemmin kohta 5, kaavaprosessin eteneminen. 2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta on pyydetty lausunnot viranomaisilta valmisteluvaiheessa ja lausunnot pyydetään myös ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvotteluja järjes tetään tarpeen mukaan kaavan valmisteluvaiheessa ennen luonnosvaiheen nähtävilläoloa ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen saamisen jäl keen. (MRL 66, MRA 26 ) 5/9

2.5 Palautteen antaminen Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Osalliset voivat antaa palautetta kaavoitustyön eri vaiheissa, ks. tarkemmin kohta 5, kaavaprosessin eteneminen. 3 Selvitykset 3.1 Mitä selvityksiä on tehty Ydinalueelta on laadittu lausunto rakentamiskelpoisuudesta (23.8.2005, Geo palvelu Oy). Ydinalueella on tehty luontoselvitys v. 2004 (Tmi Mira Ranta). Luontoselvityk sen laatimisen jälkeen alueella on tehty metsänhakkuita. Nykyisen tilanteen varmistamiseksi luontoselvitystä on täydennetty. Maastotyö on tehty ennen ensilunta marraskuussa 2011 (Tmi Mira Ranta). Muinaisjäännösinventointi on laadittu toukokuussa 2012 (Mikroliitti Oy). Aiemmin Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus kaavahankkeen yhteydessä on laadittu koko osayleiskaava aluetta koskeva luontoselvitys (Mira Ranta) ja liikenneselvitys (A Insinöörit Oy). Vesilahden Kirkonkylän ympäristöstä on laadittu rakennusinventointi ja mai semahistorian selvitys 2004 (Jari Heiskanen). 3.2 Mitä uusia selvityksiä tarvitaan Alueella ei ole tarkoitus tehdä uusia selvityksiä. Lisäselvityksiä voidaan kui tenkin laatia, mikäli kaavan valmistelun aikana ilmenee siihen tarvetta. 4 Vaikutusten arviointi 4.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteut tamisen ympäristövaikutukset, ml. yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kult tuuriset ja muut vaikutukset. Suunnitelmalla voi olla merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa ja kalliope rään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoi suuteen ja luonnonvaroihin, alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuri perintöön ja rakennettuun ympäristöön. Selvitykset on tehtävä koko siltä alu eelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9, MRA 1 ) Todennäköisesti merkittävimmät tämän asemakaavan vaikutukset liittyvät: alue ja yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan (taajamakuvaan) liikenteeseen maisemaan Vaikutusarvioinnin laajuutta tarkennetaan tarpeen mukaan suunnittelun ku luessa. 6/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 4.2 Vaikutusalue Asemakaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lisäksi lähiympäristö. Liiken teen kannalta vaikutukset ulottuvat aluetta palvelevan liikenneverkoston alu eelle ja kunnan keskusta alueelle. 4.3 Vaikutusten arviointimenetelmät Asemakaavan vaikutusten arviointia tehdään kaavoitushankkeen aikana läh tötietoihin, maastokäynteihin ja tehtyihin selvityksiin perustuen. Apuna käyte tään lisäksi kartta ja valokuva aineistoa. 4.4 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia jättämällä mielipiteitä kaavoitushankkeen eri vaiheissa. Ks. tarkemmin kohta 5, kaavaprosessin ete neminen. 5 Kaavaprosessin eteneminen 5.1 Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteon aikataulu Kaavoituksen aloittaminen, vireilletulo Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Kunnan ja maan omistajan välillä on solmittu 12.5.2011 sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Kunnanhallitus päätti vireilletulosta 19.9.2011, ja siitä tiedotettiin kuulutuk sella sekä osallisia kirjeitse. (MRL 63 ) Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus hyväksyi osallistumis ja arviointisuunnitelman kaavoitustoi mikunnan esityksestä samanaikaisesti vireilletulon kanssa. Suunnitelma jul kaistaan kunnan internet sivulla ja sen voi noutaa kunnanvirastolta. Suunni telma lähetetään myös kunnan tiedossa oleville osallisille. Osallistumis ja ar viointisuunnitelmaa on tarkistettu 18.11.2011 ja uudelleen 19.12.2011 kun nanhallituksen kaavaluonnoksen muuttamista koskevan päätöksen (8.12.2011; mm. kaava alueen rajausta on muutettu) mukaisesti. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 20.11.2012 muuttuneen kaava alueen rajauksen vuoksi. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tar peen mukaan kaavahankkeen aikana. Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu 5.1.2012. Kaavaluonnos käsiteltiin kaavatoi mikunnassa ja kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen päätöksellä luonnos asetettiin julkisesti nähtäville ja nähtäville asettamisesta tiedotettiin. Nähtävil läoloaikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus. Osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä mieluiten kirjallisesti mutta myös suullisesti (MRA 30 ). Julkishallinnon osallisilta pyydettiin lausunnot. Mielipiteet ja lausunnot toivottiin jätettävän nähtävänäoloaikana. Mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet käsitellään kunnanhallituksessa. 7/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 Luonnoksen nähtävillä pidon jälkeen on tarkoitus solmia maanomistajan ja kunnan välinen sopimus alueen maankäytöstä. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus laaditaan marras joulukuussa 2012. Kaavaehdotus käsi tellään kaavatoimikunnassa, jonka jälkeen kunnanhallitus päättää kaavan jul kisesti nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta tie dotetaan. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuk sesta. Muistutus on toimitettava kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. (MRL 65, MRA 27 ) Asemakaavasta pyydetään lausunnot julkishallinnon edustajilta (MRA 28 ). Palautteen saamisen jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksyminen Tavoitteena on, että kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto hyväksyvät asema kaavan alkuvuodesta 2013. Oheisessa kaaviossa on esitetty kaavoituksen kulun yleisperiaate Vesilahden kunnassa. 8/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Osallistumis ja arviointisuunnitelma, 5.9.2011, tark. 28.11.2012 5.2 Suunnittelun, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin liittyminen toisiinsa Osallisilta saatu palaute huomioidaan suunnittelutyössä ja sitä hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. 6 Lisätietojen antajan yhteystiedot Asemakaavan laatijana toimii Arkkitehtitoimisto Neva Oy, jossa lisätietoja an tavat: Petteri Neva, arkkitehti SAFA, puh. 040 513 6966, petteri.neva (at) neva.fi Pasi Vierimaa, rakennusarkkitehti, ark.yo, YKS 492, 0400 689 918, pasi.vierimaa (at) neva.fi Vesilahden kunnassa lisätietoja antavat: Aluearkkitehti (vs) Leena Lahtinen, puh. 040 335 4223, leena.lahtinen (at) urjala.fi (Urjalan ja Vesilahden kunnat) Kunnaninsinööri Tapio Kauppila, puh. 0500 331 045, tapio.kauppila (at) vesilahti.fi Lisäksi: www.vesilahti.fi 7 Mahdollisuus antaa palautetta osallistumis ja arviointisuunnitelmasta Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mah dollisuus esittää ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis ja arvi ointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, ELY keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suun nitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esi tyksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64, MRA 31 ) 9/9

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 Vesilahti Savelanmetsänhelmen asemakaava LIITE 3. Vastineet kaavaehdotuksesta 20.12.2012 saatuun palautteeseen 10.5.2013 YLEISTÄ Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 7.2. 11.3.2013. Kaavasta jätettiin 6 lausuntoa (julkishallinto) sekä 4 muistutusta (yksityiset). Koska osassa lausunnoista ja kaikissa muistutuksissa kiinnitettiin huomiota liikennejärjestelyihin lähinnä rakentamisenaikaisen liikenteeseen on sitä koskeva vastine kirjoitettu raportin loppuun. Seuraavassa on esitetty kaikki palautteet, samoin vastineet muilta osin. Joitakin palautteita on voitu lyhentää. Joissakin lausunnoissa tai muistutuksissa on puhuttu Elinantiestä. Nimi Elinantie esiintyi kaavaluonnoksessa, mutta myöhemmin kaavaehdotukseen se muutettiin Suomelantieksi. Tässä palauteraportissa on käytetty nimeä Suomelantie, ja nimi on muutettu myös osallisten palauteteksteihin. LAUSUNNOT JULKISHALLINNON EDUSTAJAT 1 PIRKANMAAN LIITTO, 8.3.2013 Pirkanmaan liitto ei anna lausuntoa asemakaavasta. Vastine: 2 PIRKANMAAN ELYKESKUS, 22.4.2013 Pirkanmaan ELYkeskus toteaa, ettei se anna varsinaista lausuntoa asiassa, mutta viittaa luonnosvaiheessa antamaansa kommenttiin. Tällöin se kiinnitti huomiota alueen tiiviiseen rakenteeseen ja mahdolliseen rakenteen väljentämisen tarpeeseen, jos kysyntä ei riitäkään ko. tyyppisen rakenteen toteuttamiseen. ELYkeskuksen liikenneasiantuntija on myös tällöin esittänyt Rautialantien ottamista mukaan kaavaalueeseen Suomelantien liittymän ja nykyisen asemakaavoitetun alueen väliseltä osuudelta ja tieyhteyden osoittamista katuna. Esitys on perustunut v. 2011 laadittuun Rautialantien hallinnollista muuttamista koskevaan tarveselvitykseen. Kuitenkin luonnosvaiheen jälkeen käytyjen neuvottelujen jälkeen on sovittu, ettei Rautialantietä tarvitse ottaa mukaan tähän kaavaan, koska kunta on luvannut aloittaa asemakaavoituksen Rautialantien varressa ja tässä yhteydessä Suomelantien ja nykyisen kaavoitetun alueen väliseltä osuudelta Rautialantie osoitetaan katuna. Kun Rautialantie Suomelantien liittymän kohdalla jää kaavaalueen ulkopuolelle eikä siis ole katu, tulee Vesilahden kunnan hakea Suomelantien liittymälle liittymälupaa Pirkanmaan ELYkeskukselta. Vastine: Em. Pirkanmaan ELYkeskuksen ja kunnan edustajien väliseen neuvotteluun liittyen Vesilahden kunnan kaavatoimikunta on 18.3.2013 päättänyt, että Rautialantien ja sen Pyhäjärven puoleisten maaalueiden kaavoittamiseen voidaan ryhtyä. Toimenpiteet: Kommentti ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Kuitenkin teknisenä korjauksena Suomelantien alkuun lisätään ajoneuvoliittymänuoli kuvaamaan liittymän likimääräistä sijaintia yleiseltä tieltä. 1/10

3 PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO, 12.3.2013 Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 Koska maakuntamuseon aiemmin edellyttämä arkeologinen inventointi on nyt laadittu, eikä muinaisjäännöksiä ole löydetty, ei maakuntamuseolla ole niiden tai muun kulttuuriympäristön osalta kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Vastine: 4 PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS, 8.2.2013 Pirkanmaan pelastuslaitos toteaa, että sen toimintavalmius suunnitelmaalueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Lisäksi pelastuslaitos toteaa, että alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 m etäisyydellä sammutuskohteista. Vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Sammutusveden järjestäminen ratkaistaan kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. 5 RAKENNUS JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, 5.2.2013 Lautakunta toteaa seuraavaa: Kaavoittajan tulisi vielä miettiä korttelikohtaisten velvoittavuuksien tarkentamista / muuttamista, jotta varmistetaan rakennusten soveltuminen maisemaan ja maaston muotoihin. Vastine: Ks. vastine 4:een kohtaan (kerroslukumäärä). Kaavan laatijan on syytä tutkia maisemaan sopivuutta esim. tarkemman visualisoinnin avulla, jotta saavutetaan rauhallinen ja laadukas lopputulos. Tarkemmassa suunnitelmassa on syytä huomioida mm. korkeusasema, harjakorkeus ja rakennuspaikkojen keskinäinen sijainti. Vastine: Näkymäkuvissa esitetyt harjakorkeudet noudattavat sallitun kerroslukumäärän mukaista tilannetta. Rakennuspaikkojen keskinäinen sijainti on tarkkaan harkittu tonttikokojen ja palomääräysten näkökulmasta. Kommentti koskien maastonmuotojen ja korkeusasemien huomioimista visualisoinnissa on kuitenkin aiheellinen. Toimenpiteet: Kaavaselostuksen liitteenä 9 olevia näkymäkuvia tarkistetaan mm. rakennusten maastoon sijoittumisen osalta (porrastumiset, korkeusasemat). Samalla tarkennetaan rakennusten väritystä rakentamistapaohjeiden mukaisiksi ja lisätään kuvia kävelijän näkökulmasta. Näkymäkuviin voi tulla lisäksi muutoksia sen mukaan, mitä kerroslukumäärästä aiheutuu (ks. vastine 4:een kohtaan). Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennussuunnitelmaan perustuvia asemakaavoja suunniteltaessa ja toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota koko Rautialantien sisäpuolisten uusien alueiden liikennejärjestelyihin kokonaisuutena (Suomelantien yhteys). osayleiskaavan selostusosa 4.2.7 liikenteen ohjaaminen olemassa olevien asuinalueiden läpi tulee välttää ja uusien asuinalueiden syöttöliikennettä varten tehdään Vesilahdentieltä uusi liittymä. Osayleiskaavan mukainen tarkoitettu tieyhteys (Suomelantie) Vesilahdentieltä Rautialantielle tulee olla kokonaisuudessaan tehtynä jo ennen rakentumisvaihetta. Ennen kaavan hyväksymistä siltä varalta, että Suomelantie ei kokonaisuudessaan toteudu, tulee kaavan laatijan teettää riittävän asiantunteva liikenneselvitys liikennemääristä Rautialantiellä. Vastine: Ks. kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. Perinteisesti Vesilahdessa on käytetty kerrosmerkintänä Iu1/2 tai Iu2/3, näitä merkintöjä voisi käyttää myös tässä kaavassa jossain soluissa. Vastine: Kerroslukumääräksi on osoitettu joitakin rinnetontteja lukuun ottamatta II, joka sallii myös I, Iu1/2 ja Iu2/3kerroksisten rakennusten rakentamisen. Toimenpi 2/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 teet: Asemakaavaa muutetaan kuitenkin niin, että kortteleiden 273 ja 278 kerroslukumäärät muutetaan muotoon Iu2/3, jolloin kerroslukumääriin (ts. rakennusten korkeuksiin) tulee vaihtelevuutta kaavaalueella. Rakentamistapaohjeissa esitetyt rakennusten sijoitus, massoittelu materiaali ym. määräykset ovat kaavan laatijan näkemyksen mukaan riittävät yhteneväisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi, eikä niihin näiltä osin tehdä muutoksia. Puiden istuttamista ja aitojen rakentamisen velvoittavuutta pihakadulle on harkittava tarkoin, jotta taataan kadun huoltotoimenpiteiden mahdollistaminen. Vastine: Pihakadulle on haluttu osoittaa puiden istuttamisvelvoite, jotta alueelle tulee myös kasvillisuutta ja alueen viihtyisyys paranee. Tarkoitus on, että puiden sijoitus mietitään osana muita rakenteita ja toimintoja. Pihakadun suunnitteluun on otettu kantaa kortteleittain rakentamistapaohjeiden kohdassa Ohjeet Tontti / alue > AH 1/ajo. Toimenpiteet: Lausunto koskien aidan rakentamisvelvoitetta on kuitenkin aiheellinen, ja velvoite tullaan poistamaan rakentamistapaohjeista. Lisäksi tarkennetaan pihakatuja koskevaa suunnitelmavelvoitetta koskemaan myös muita rakenteita ja istutuksia. Pihakatujen istutusalueet puineen osoitetaan ohjeellisina rakentamistapaohjeiden istutussuunnitelmassa. Pihakadun ja rakennuspaikkojen lumenauraus ja hulevesien johtaminen tulee huomioida; pintarakenteista ja hulevesien johtamisesta tulee tehdä suunnitelma ennen rakentamista tie ja kunnallisteknisen suunnitelman yhteydessä. Vastine: Asia on huomioitu rakentamistapaohjeiden kohdassa Ohjeet Tontti / alue > AH1/ajo. Ratkaisuista tulee esittää suunnitelma ennen rakentamista. Toimenpiteet: Varmuuden vuoksi hulevesien huomioimisesta lisätään yleismääräys myös asemakaavakarttaan (asemakaavamerkinnät ja määräykset). Lumen varastoinnille on kaavassa esitettävä aluevaraukset läjitysalueita vähintään 1 kpl / kaavatien varsi. Vastine: Tarkat aluevaraukset saattaisivat vaikeuttaa käytännön työtä, jos ne eivät ole sopivissa paikoissa. Toimenpiteet: Aluevarausten sijaan virkistysalueiden (VL, VL 1) määräyksiin lisätään maininta, että lumen vienti katualueilta niille on sallittua. Merkintä VL muutetaan muotoon VL2. VL1 alueelle laadittavaan piha ja istutussuunnitelmaan on merkittävä leikkikentät / oleskelupaikat / pelikentät aluevarauksena. Vastine: Aluevaraus (le/pk) on osoitettu kaavakartassa ohjeellisena, ettei kaavalla rajoiteta liikaa lopullista toteutustapaa ja kenties paremman ja/tai isomman alueen syntymistä. Samasta syystä myöskään eri toimintoja (leikki, oleskelu, pelikentät) ei ole nähty tarpeelliseksi erottaa toisistaan. Istutussuunnitelmassa samalle alueelle on osoitettu viitteellisenä pallokenttä ja leikkikenttävälineitä sekä penkkiryhmiä. Leikkikentän toteuttamisesta tullaan sopimaan myös kunnan ja maanomistajan välisessä maankäyttösopimuksessa. Toimenpiteet: Selvyyden vuoksi istutussuunnitelmaan merkitään asemakaavan mukainen ohjeellinen aluevaraus. Istutussuunnitelmaan merkitään myös esimerkinomaiset istutusalueet sisäkaduille. Korttelissa 270 ej1 merkitty syväkeräyspisteen aluevaraus on AH1/ajo alueen sisääntuloväylällä. Se tulee siirtää siten kuin muissakin kortteleissa on sijoitettu. Vastine: Sisääntuloväylän (Kanervakuja) alkupää on selvästi leveämpi kuin useimmissa muissa kortteleissa, ja keräyspisteen sivulle jää vielä tilaa kaksisuuntaiselle liittymälle. Ajatus on ollut, että keskeisestä sijainnista huolimatta jätepiste muodostaa sisäkadun toiminnallisen ja visuaalisen osan. Lausunnon kohta on toisaalta aiheellinen, ja riskinä onkin, että jätepiste jää liian hallitsevasti näkyviin. Toimenpiteet: Tonttia 270 3 muotoillaan siten, että tontin ja jätepisteen kulmaukseen jäävä kolmiomainen Kanervakujan osa liitetään tonttiin ja osoitetaan istutettavaksi alueen osaksi. Jätepistettä siirretään hieman Kelotien suuntaisesti koilliseen Kanervakujan alkupään leventämiseksi. 3/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 Syväkeräysjätepisteiden aluevarauksien ej1:n tulee olla riittävän suuria eri jätelajeille. Vastine: Aluevarauksissa on pyritty huomioimaan erikokoiset säiliöt. Alueen pituus on yleensä 8 m ja syvyys 2 m. Tyhjennyksen ajan jäteauto sijaitsee katualueella ajoradan reunassa, mikä tulee huomioida katusuunnittelussa. Toimenpiteet: 6 TEKNINEN LAUTAKUNTA, 21.2.2013 Lautakunta toteaa seuraavaa: Tonttien väliin johtavat kujat (kunnalla ei kunnossapitovelvoitetta) ovat edelleen talviaikana vaikeasti hoidettavia. Niiden päässä tulisi olla enemmän tilaa esim. lumien ajoon. Vastine: Kujien päitä on jo aiemmin levennetty siten, että kunkin leveys on vähintään 7,5 m. Leveyksistä on keskusteltu kunnan ja konsultin välisessä kaavaneuvottelussa 24.4.2013 ja niiden on todettu olevan riittävät. Rakentamistapaohjeissa on määrätty, että ennen rakentamista tulee esittää suunnitelma, jossa on esitetty alueen pintarakenteet, hulevesien johtaminen, lumenauraus ym. toiminnot. Toimenpiteet: Ennen alueen toteuttamista tulee Vesilahdentien ja Rautialantien väliin rakennettava Suomelantie saada ajokuntoiseksi. MUISTUTUKSET YKSITYISET Vastine: Ks. kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. 7 MATTI KOLI, 31.1.2013 Muistutuksen antaja toteaa seuraavaa: Alueen tontit ovat huomattavan pieniä jolloin niiden myynti on todennäköisesti vaikeaa. Muistutuksen antaja ei itse muuttaisi maaseudun rauhaan asumaan ahtaaseen lähiöön, sitä varten kun on olemassa kaupunkien lähiöt. Rakennuttajan intressi on ainoastaan taloudellinen hyöty. Vastine: Kaavoitus perustuu maanomistajan ja kunnan väliseen sopimukseen, eikä asemakaavassa oteta kantaa tonttien myyntiin. Mainittakoon, että tässä tapauksessa myyntiin liittyvät riskit ovat yksityisellä maanomistajalla eikä Vesilahden kunnalla. Maanomistajalla on kokemuksen mukanaan tuoma käsitys, että pienehköt tontit voivat olla hyvinkin kysyttyjä Vesilahdella, joka sijaitsee kohtuullisen matkan päästä mm. Tampereelta. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Kulku alueelta on suunniteltu kulkevan Suomelantietä pitkin Rautialantielle, joka tarkoittaa kaiken alueen liikenteen suuntautumista kirkonkylän läpi. Tämä siksi, että matka keskustan kautta on lyhyempi ja järkevämpi vaihtoehto. Ainoa ratkaisu liikenteen suuntaamiseksi pois keskustasta on rakentaa Suomelantie kohti etelää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti yhtymään Vesilahdentiehen. Tien voisi rakentaa myös läpi Rautialantieltä Vesilahdentielle, joskin tällöin lapsiperheet ajavat joka tapauksessa keskustan kautta aamuin illoin päiväkotien / koulun sijainnin takia. Vastine: Pidemmän aikavälin tavoite on nimenomaan, että Suomelantie rakennetaan kokonaisuudessaan Rautialantieltä etelään Vesilahdentielle, kuten muistutuksen em. kohdan viimeisessä virkkeessä ehdotetaan. Tämä on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen ratkaisu ja kunnan tavoite. Tässä asemakaavassa käsitellään kuitenkin Suomelantiestä vain pohjoinen osuus. Eteläinen osuus ratkaistaan parhaillaan vireillä olevassa Suomelan alueen asemakaavassa. Näiden väliin jää toistaiseksi asemakaavoittamaton osuus. Suomelantien rakentaminen kokonaisuudessaan on mahdollista, kun kaikki kolme osuutta on asemakaavoitettu. Tämän jälkeen Savelanmetsänhelmen liikenne suuntautuu vapaasti sekä pohjoiseen Rautialantielle että etelään Vesilahdentielle. Liikenteestä koululle ja päiväkodeille todettakoon, että Vesilahden kunnan kaa 4/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 voitukselle asettamien tavoitteiden mukaisesti kevyen liikenteen yhteyden järjestäminen Kirkonkylän koulun suuntaan on ollut keskeinen tavoite. Tavoite toteutetaan Savelanmetsänhelmen asemakaavassa osoittamalla kevyenliikenteen yhteys Ämmänhaudanmäen asemakaavaalueen suuntaan, josta on yhteys Koulutien kautta Kirkonkylän koululle. Tällä olisi henkilöautoliikennettä vähentävä vaikutus. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Ks. myös kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. Alueen markkinointi varttuneemmalle väelle soveltuvaksi on unennäköä, koska alueelta (ainakaan tämän suunnitelman osalta) ei ole julkisia kulkuyhteyksiä. Alueelta on liian pitkä kävelymatka Rautialantien varteen jotta vanhukset pystyisivät sen päivittäin suorittamaan. Sen sijaan se tarkoittaa väistämättä oman auton käyttöä joka taas rajoittaa vanhemman väestön ostajakunnasta pois ja lisää liikennettä Rautialantielle ja keskustaan. Mikäli Suomelantie rakennetaan läpi Rautialantieltä Vesilahdentielle, voi linjaautoliikenteen ohjata kulkemaan sitä kautta ainakin joidenkin vuorojen osalta jolloin ongelmaa saa pienennettyä ja mahdollisesti myös varttuneen väestön kiinnostumaan alueesta. Vastine: Aluetta ei ole kaavatyön yhteydessä erityisesti markkinoitu varttuneemmalle väestölle. Päinvastoin, kaavaselostuksen vaikutusarvioinnissa, kohdassa 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön => Sosiaalinen ympäristö on arvioitu, että alueelle muuttaa todennäköisesti autollisia lapsiperheitä, eikä alue sijaintinsa vuoksi suosi autottomia tai vanhusväestöä. Asemakaavalla muodostuu pieniä korttelikokonaisuuksia, jotka ryhmittyvät omiksi kokonaisuuksiksi pihakadun ympärille ja tarjoavat näin yhteisöllisyyttä kaiken ikäisille asukkaille. Tavoitteena on ollut myös kaikenikäisten asukkaiden helpot kulkuyhteydet alueen sisällä. Voidaan myös todeta, että yleisesti ottaen perheet ovat nykyään monimuotoisia ja toisaalta tonttikoko mahdollistaa omakotiasumisen myös sellaisille ruokakunnille, joissa voimavaroja tai kiinnostusta suuren pihaalueen hoitamiseen ei löydy. Asemakaava monipuolistaa Vesilahden kunnan alueella asuinrakentamista ja sikäli toteuttaa kunnan tavoitteita. Kuten edellä on mainittu, lopullinen yhdyskuntarakenteellinen tavoite on, että Suomelantie rakentuu Rautialantieltä Vesilahdentielle asti. Mitä tulee julkiseen liikenteeseen, muistutuksessa esitetty ajatus linjaautoliikenteen ohjaamisesta Suomelantielle voisi hyvinkin olla kannatettava ajatus; Suomelantie voi tarjota erittäin luontevan reitin poiketa Vesilahden keskustaan ja jatkaa sieltä edelleen itään ja edelleen koulukeskuksen kautta Vesilahdentielle. Tästä on maininta myös Kirkonkylän osayleiskaavan liikenneselvityksessä (kohta 4, Joukkoliikenne => Tulevaisuus): Linjaautoreitin siirtämistä Rautialantien länsiosalta uudelle läpikulkevalle kokoojakadulle tulisi harkita uuden väylän ja uusien asuntoalueiden rakentumisen myötä. Jos linjaautoliikenne tulevaisuudessa ohjautuu Suomelantielle, voi sen myötä Savelanmetsänhelmen asuinalue pienempine ja vähempitöisine pihoineen houkutella myös vanhusväestöä. Toimenpiteet: Kaavaselostuksen kohtaan 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön > Liikenne ja liikenneturvallisuus lisätään selvitys joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteista Suomelantien osalta. Rautialantien kantavuus ei kestä ajoneuvoliikenteen lisäämistä lainkaan (puhumattakaan raskaan liikenteen huimasta lisääntymisestä rakennusvaiheessa). Jo nyt tie on luokattoman huonokuntoinen suurimman osan vuodesta. Liikenteen massiivinen lisääntyminen Rautialantiellä on iso liikenneturvallisuusriski. Vastine: Ks. kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. 8 ANNIKA KOLI, 31.1.2013 Muistutuksen antaja on tyytymätön Savelanmetsänhelmen alueen suunnitteluun ja liikennejärjestelyihin ja toteaa seuraavaa: Tontteja tulee niin paljon että kunta ei pysty kehittämään palveluitaan vastaamaan sellaista väkimäärää. Toisekseen hän on ajatellut Vesilahden aina maaseutumaisena asuinkunta 5/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 na. 1000 m2 tontit ovat kaupunkitontteja eivätkä siten sovi maaseudulle. Tonttien tulisi olla vähintään 2000 m2. Muistutuksen antaja ei itse muuttaisi maalle asumaan niin pienelle tontille, eikä edes Tampereen lähiöön. Vastine: Alue rakennetaan vaiheittain, arviolta n. 13 korttelin vuosivauhtia. Määrä on arvio, johon vaikuttaa mm. markkinatilanne. Kaavasta on saatu luonnosvaiheessa lausunto myös kunnan sosiaali ja terveyslautakunnalta, joka kiinnitti tuolloin huomiota samaan asiaan. Luonnosvaiheen palauteraportissa mainittiin vaiheittain rakentaminen, ja ehdotusvaiheessa tontteja vähennettiin. Lautakunta ei tämän jälkeen ole ottanut asiaan kantaa. Tonttien pieni koko noudattaa kaavan laatijan näkemyksen mukaan osayleiskaavaa ja niihin liittyvä taloudellinen riski on yksityisen maanomistajan, ei Vesilahden kunnan. Maanomistajalla on kokemuksen mukanaan tuoma käsitys, että pienehköt tontit voivat olla hyvinkin kysyttyjä Vesilahdella, joka sijaitsee kohtuullisen matkan päästä mm. Tampereelta. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Liikennejärjestelyiden osalta muistutuksen antaja ihmettelee, miten yksi maanomistaja voi puhua lähes koko alueen asukkaita vastaan. Ei ole mitään järkeä ohjata liikennettä Rautialantielle. Se vaarantaa koululaisten koulutien, ja tekee Vesilahden keskustasta epäviihtyisän. Ihan sama mihin suuntaan liikenne Suomelantieltä lähtisi Rautialantielle, olisi se kaikin puolin huono asia. Suora liikenneyhteys Vesilahdentielle olisi paras vaihtoehto ihan järjellä ja tunteella ajateltuna. Vastine: Pidemmän aikavälin tavoite on nimenomaan, että Suomelantie rakennetaan kokonaisuudessaan Rautialantieltä etelään Vesilahdentielle. Tämä on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen ratkaisu ja kunnan tavoite. Tässä asemakaavassa käsitellään kuitenkin Suomelantiestä vain pohjoinen osuus. Eteläinen osuus ratkaistaan parhaillaan vireillä olevassa Suomelan alueen asemakaavassa. Näiden väliin jää toistaiseksi asemakaavoittamaton osuus. Suomelantien rakentaminen kokonaisuudessaan on mahdollista, kun kaikki kolme osuutta on asemakaavoitettu. Tämän jälkeen Savelanmetsänhelmen liikenne suuntautuu vapaasti sekä pohjoiseen Rautialantielle että etelään Vesilahdentielle. Liikenteestä koululle ja päiväkodeille todettakoon, että Vesilahden kunnan kaavoitukselle asettamien tavoitteiden mukaisesti kevyen liikenteen yhteyden järjestäminen Kirkonkylän koulun suuntaan on ollut keskeinen tavoite. Tavoite toteutetaan Savelanmetsänhelmen asemakaavassa osoittamalla kevyenliikenteen yhteys Ämmänhaudanmäen asemakaavaalueen suuntaan, josta on yhteys Koulutien kautta Kirkonkylän koululle. Suomelantien oheen on esitetty kevyen liikenteen yhteys Rautialantielle asti. Rautialantien kevyen liikenteen väylä tulee kaavoitettavaksi lähiaikoina vireille tulevan asemakaavan yhteydessä. Se käsittää Kirkonkylän asemakaavaalueen ja Suomelantien välisen alueen. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Ks. myös kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. Jos kunta ajattelee että Savelanmetsänhelmen alue vetäisi vanhuksia pitäisi bussiyhteyden olla kunnossa. Bussi tuskin tulisi ajamaan pussiin Suomelantielle. Mikäli reitti rakennettaisiin läpi Vesilahdentieltä Rautialantielle palvelisi se myös linjaautoliikennettä ja alueen asukkaita sillä siten saataisiin julkinen liikenne lähelle asukkaita. Vastine: Aluetta ei ole kaavatyön yhteydessä erityisesti markkinoitu varttuneemmalle väestölle. Päinvastoin, kaavaselostuksen vaikutusarvioinnissa, kohdassa 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön => Sosiaalinen ympäristö on arvioitu, että alueelle muuttaa todennäköisesti autollisia lapsiperheitä, eikä alue sijaintinsa vuoksi suosi autottomia tai vanhusväestöä. Kuten edellisen kohdan vastineessa on todettu, lopullinen tilanne on se, että Suomelantie yhdistää Rautialantien ja Vesilahdentien toisiinsa, eli Suomelantie ei jää pussinperäksi. Muistutuksessa esitetty ajatus linjaautoliikenteen ohjaamisesta Suomelantielle voisi hyvinkin olla kannatettava ajatus. Tästä on maininta myös Kirkonkylän osayleiskaavan liikenneselvityksessä (kohta 4, Joukkoliikenne > Tulevaisuus): Linjaautoreitin siirtämistä Rautialantien länsiosalta uudelle läpikulkevalle kokoojakadulle tulisi harkita uuden väylän ja uusien asuntoalueiden rakentumisen 6/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 myötä. Jos linjaautoliikenne tulevaisuudessa ohjautuu Suomelantielle, voi sen myötä Savelanmetsänhelmen asuinalue pienempine ja vähempitöisine pihoineen houkutella myös vanhusväestöä. Toimenpiteet: Kaavaselostuksen kohtaan 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön => Liikenne ja liikenneturvallisuus lisätään selvitys joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteista Suomelantien osalta. 9 SARI SIRKKIÄJARVA, 10.3.2013 (ADRESSIN ALLEKIRJOITTANEIDEN PUOLESTA) Muistutuksen antaja viittaa luonnosvaiheessa jätettyyn 61 allekirjoittajan adressiin, jossa vastustettiin asemakaavaa ja moitittiin erityisesti liikennejärjestelyjä. Muistutuksen antaja uudistaa vaateen ja vaatii edelleen alueen suunnittelua voimassa olevan yleiskaavan mukaiseksi siten, että jo alueen rakentamisenaikainen liikenne ohjataan pois Rautialantieltä. Kaavan uudessa luonnoksessa (ts. kaavaehdotuksessa, kirj. huom.) liikennejärjestelyt ovat edelleen erittäin puutteelliset ja ne vaikuttavat merkittävästi Rautialantien liikenneturvallisuuteen. Vastine: Ks. kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. Mainittakoon, että kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaava on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen. (Muistutuksen antaja viittaa luonnosvaiheessa jätettyyn 61 allekirjoittajan adressiin. Nyt annetussa muistutuksessa ei kuitenkaan ole muita nimiä tai allekirjoittajia.) 10 ANTTI KAUPPILA, 10.3.2013 Muistutuksen antaja toteaa seuraavaa: Osayleiskaavassa olevan 1300 m2 tonttikoon tulisi koskea myös tätä aluetta. Rakennuspaikkojen määrä on aivan liian suuri sen kokoon verrattuna. Näin suuri poikkeaminen edellyttäisi hänen mielestään osayleiskaavan muutosta. Maanomistajia ei kohdella tasapuolisesti. Vastine: Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan mukainen, myös tonttikoon osalta, koska vähimmäistonttikoko on yksi tavoite tarkemman tason asemakaavoja laadittaessa. Totuttua pienempi tonttikoko tarjoaa vaihtoehtoja Vesilahden tonttitarjontaan. Asuinpientalotonttien koko vaihtelee välillä 800 1100 m2. Rakennusoikeus on yleensä 180+t50, joista ensimmäinen luku tarkoittaa asuinrakennuksen kerrosalaa ja jälkimmäinen (t) erillisille talousrakennuksille varattua yhteenlaskettua kerrosalaa. Talousrakennus voi tarkoittaa esim. autotallia, pihasaunaa, tiloja yksityisiä palveluita varten jne. Muutamilla isommilla tonteilla asuinrakennuksen rakennusoikeus on 200 kem2. Joillakin tonteilla, joiden takapiha sijoittuu sopivasti kadun varteen, talousrakennuksen rakennusoikeus on 80 kem2; tällä on haluttu helpottaa yksityisten palveluiden toteuttamista tonteilla, jotka ovat helposti saavutettavia myös suoraan katualueilta. Tonttitehokkuuden keskiarvo asuinpientalojen osalta on e=0,28 (ts. APtonttien kokonaisrakennusoikeus suhteessa APkorttelialueiden kokonaisalaan). Rakennusoikeutta sisältäviä korttelialueita (AP1, AH2) on n. 36 % kaavaalueesta. Sisäkatujen korttelialuetta joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta on n. 6,9 %. Lähivirkistysalueita on n. 21,8 %, maa ja metsätalousalueita n. 16,5 % ja katualueita n. 18,7 % kaavaalueesta. Kun rakennusoikeutta muodostuu 15 990 kem2 ja kaavaalueen pintaala on 15,96 ha, muodostuu kaavaalueen aluetehokkuudeksi e a =0,10. Vesilahden kunnan valtuustoryhmille järjestettiin keskustelutilaisuus 14.5.2012. Tilaisuuteen osallistui n. 20 valtuuston jäsenen lisäksi kunnan viranomaisia, pääasiallisen maanomistajan (Taitokaari Oy) edustajia sekä kaavan laatijat. Tilaisuudessa todettiin mm. että alueen rakentaminen tapahtuu vaiheittain noin kahden korttelin vuosivauhtia, joten alue valmistuisi noin viidessä vuodessa. Tavoitteena on ollut löytää hyvin väljän omakotitaloalueen sijaan vaihtoehtoinen ratkaisu asuinalueiden kaavoitukseen. Alueen tehokkuutta perusteltiin lisäksi mm. kunnallistekniikan rakentamisen kulujen 7/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 kattamisella. Toisaalta tonttikohtainen rakentamistehokkuus on pienempi, koska tontit ovat pienempiä kuin Vesilahdella yleensä. Keskustelun jälkeen valtuustoryhmät kokoontuivat tahoillaan, ja esittivät mm. seuraavaa (suluissa on selostettu asiaan liittyvät, kaavaehdotukseen tehdyt muutokset): tonttien lukumääräksi esitettiin 6068 kpl (kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen tontteja vähennettiin 75:stä 68:aan kpl) kaksi valtuustoryhmää piti tonttikokoa sopivana, yksi ei ottanut siihen kantaa ja yksi piti tonttikokoa liian pienenä; tavoiteltava osayleiskaavan mukainen 1300 m2, joskin sitä pidettiin epärealistisena verrattuna tonttien lukumäärään (tonttikokoon ei sinänsä ole tehty ehdotusvaiheessa muutoksia, mutta muiden muutosten seurauksena joidenkin tonttien pintaala on voinut kasvaa) maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulee varmistaa ja tiivis rakentaminen tulee perustella (ehdotusvaiheessa alueen etelärajalle osoitettiin viherkaistale ja toinen etelärajalle jatkuvista kaduista ja sitä kautta myöhemmin länsipuolisille uusille asuinalueille siirrettiin alueen pohjoisrajalle. Asemakaavan tonttijako on ohjeellinen, joten tonttijako on mahdollista muodostaa kaavasta poikkeavalla tavalla. Näin ollen jos esim. kysynnän puolesta koetaan tarpeelliseksi voidaan useampi samaan ryhmään kuuluva tontti yhdistää yhdeksi. Tätä silmällä pitäen sitovat rakennusalojen rajat (pistekatkoviiva) ja niitä reunustavat istutettavat alueen osat on osoitettu yhtenäisinä tonttiryhmittäin. Asiaa on esimerkin kautta selvennetty oheisessa kuvassa (huom! kuva ei ole suoraan nähtävillä olleesta asemakaavasta, vaan sitä on muutettu). Kuvassa on yhdistetty korttelin 272 tontit 4 ja 5, ts. niiden välistä rajaa ei ole muodostettu (tontin numeroksi tulee 4) sekä tontit 6 ja 7 (tontin numeroksi tulee 5). Em. toteutumattomat tontinrajat on esitetty punaisilla katkoviivoilla. Ohjeellinen tontinraja tarkoittaa siis vain kahden APtontin välistä rajaa, eikä esim. APtontin ja sisäkadun (AH1/ajo) välistä, paksumpaa korttelialueen rajaa. 8/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 Kunnan tavoitteena on ollut suhteuttaa rakennusoikeus tonttikokoon siten, että muodostuu terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä. Maanomistajalla on kokemuksen mukanaan tuoma käsitys, että pienehköt tontit voivat olla hyvinkin kysyttyjä Vesilahdella, joka sijaitsee kohtuullisen matkan päästä mm. Tampereelta. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta ei anna aihetta muuttaa asemakaavaa. Korttelissa 271 yksi tontti on edelleen lähes hänen kiinteistönsä rajassa kiinni. Kokonaisuudessaankin VLalueen tulisi olla ainakin 10 m leveä. Vastine: Usein asemakaavan rajoille osoitetut virkistysalueet muodostavat kokonaisuuden viereisen, olemassa olevan tai tulevan asemakaavaalueen virkistysalueiden kanssa, eli virkistysalue jatkuu kaavaalueen ulkopuolelle. Tällä periaatteella myös Savelanmetsänhelmessä on ajateltu erityisesti kapeampien virkistysalueiden liittyvän myöhemmin muihin alueisiin. Toimenpiteet: Muistutuksen kohta huomioidaan muotoilemalla tonttia 2716 siten, että VLalueen leveys on vähintään 7 m, jolloin se mahdollisen naapurikiinteistön kaavoituksen yhteydessä, mikäli sille osoitetaan myös 7 m viherkaistale, toteutua se kokonaisuudessaan 14 m leveänä. Suomelantien linjauksen pitäisi olla sovittuna ja jopa rakennettuna ennen alueen rakentamisen aloitusta. Muussa tapauksessa Rautialantietä käyttäville koululaisille tulee lisääntyvän liikennöinnin ja ennen kaikkea raskaan liikenteen lisääntymisen vuoksi taata koulukuljetus rakennusajaksi, vaikka matkan pituus ei sitä edellyttäisikään. Vastine: Asemakaavassa on osoitettu Suomelantieltä itään kevyen liikenteen yhteys (pp), joka on liitettävissä Ämmänhaudanmäen alueen verkostoon ja sieltä edelleen koulun suuntaan. Ks. myös kohta Vastine koskien liikennejärjestelyitä, s. 9. Lisäksi muistutuksen antaja edellyttää, että asemakaavaalueelta tulevat valuma ja hulevedet on johdettava hallitusti niin, että ne eivät aiheuta lähiojiin lisävirtausta ja aiheuta siten eroosiota. Alueen valumavedet eivät saa aiheuttaa lisäkuormitusta lounaispuolella olevan pellon ojiin. Ojien laskuoja on putkitettu eikä kestä tulvimatta lisäkuormitusta. Vastine: Muistutuksen kohta pyritään huomioimaan. Toimenpiteet: Kaavakarttaan lisätään yleismääräys, jonka mukaan erillinen hulevesi tai vastaava suunnitelma on laadittava alueen kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Sisäkatujen (AH1/ajo) osalta hulevesien johtamiseen on otettu kantaa myös rakentamistapaohjeissa (kaavaselostuksen liite). VASTINE KOSKIEN LIIKENNEJÄRJESTELYITÄ Asemakaavan eri vaiheissa saatu palaute yksityisiltä on lähes poikkeuksetta koskenut myös rakentamisen aikaista liikennettä ja sen ohjautumista Rautialantien länsipuoliselle osuudelle, jossa tie on erityisen huonokuntoinen. Myös joidenkin lautakuntien lausunnoissa on tähän otettu kantaa. Suomelantien toteuttaminen kokonaisuudessaan on kiinni paitsi tästä asemakaavasta, myös etelässä vireillä olevasta Suomelan asemakaavasta sekä näiden väliin jäävästä, n. 400 m:n kaavoittamattomasta osuudesta. Toimenpiteet: Asian ratkaisemiseksi asemakaavaselostuksen kohtaan 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus, lisätään määräys, että Savelanmetsänhelmen kaavaalueen rakentamisen saa aloittaa aikaisintaan sitten, kun Suomelantien yhteys etelään Vesilahdentielle on toteutunut vähintään sen tasoisena, että rakentamisen aikainen liikenne voi sitä käyttää. Määräyksen ulkopuolelle rajataan: Suomelantien katualue (kaavaalueen sisäisellä osuudella) Suomelantieltä itään osoitettu kevyen liikenteen väylä Itse Suomelantie rajataan määräyksen ulkopuolelle, jotta sen rakentaminen voidaan aloittaa aikanaan samanaikaisesti eteläosan kanssa. Kevyen liikenteen yhteys taas liittää Savelanmetsänhelmen alueen kevyen liikenteen osalta Ämmänhaudanmäen alueeseen, ja sen mahdollinen toteutuminen etukäteen on pelkästään etu. Lisäksi sen rakentaminen voita 9/10

Vesilahti Savelanmetsähelmen asemakaava Palauteraportti, kaavaehdotus 20.12.2012 10.5.2013 neen hoitaa ainakin osittain Ämmänhaudanmäen suunnalta käsin, jolloin se ei vaadi yhteyttä Savelanmetsänhelmen / Suomelantien suunnalta. Em. toimenpiteellä varmistetaan se, että Suomelantie on käytettävissä etelän kautta ennen rakentamisen aloittamista. Tampereella, 10.5.2013 Petteri Neva ark. SAFA Arkkitehtitoimisto Neva Oy Pasi Vierimaa RA, ark.yo, YKS492 10/10

Vesilahden Kirkonkylän SAVELAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ p. 0505651584 fax 035154120 miraranta@netscape.net

TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUS Luontoselvityksen kohteena oleva Savelan kiinteistö 5:7sijaitsee Vesilahdessa, Kirkonkylän taajamasta lounaaseen päin kohti Korpiniemeä. Se on kooltaan noin 13 hehtaaria. Alue on kokonaan rakentamatonta, talouskäytössä olevaa metsämaata. Keskelle aluetta johtaa metsäautotie Rautialantieltä. Työn tarkoituksena oli selvittää alueen luontoarvot asemakaavoitusta varten. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen maastokäynnillä keskityttiin elinympäristötason tarkasteluun ja sitä kautta arvioimaan uhanalaisten tai rauhoitettujen kasvien ja eläinten mahdollista esiintymistä alueella. Eläimistön osalta tarkistettiin vain mahdolliset liitooravan elinympäristöt. Maastotyöt tehtiin 5.11.2004. Työn tilaajana oli Hannu Koivuniemi/Taitokaari Oy. KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitteenä olevan kasvillisuuskartan numerointia. 1. Kuivahko kangasmetsä Alueen pienipiirteisesti kumpuilevan maaston korkeimmat kohdat ovat puolukkatyypin kuivahkoa kangasmetsää. Puusto on tasaikäistä, noin kaksikymmentävuotiasta männikköä. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa valtalajina on puolukka. 2. Tuore kangasmetsä Suurin osa alueesta on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää joka kasvaa 20 30 vuotiasta mäntyä (2a). Sekapuuna on jonkin verran koivua. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa ja oravanmarjaa. Alueen keskiosa on hiljattain hakattu (2b), siemenpuuksi on jätetty mäntyjä ja alla kasvaa tiheä koivupensaikko.

3. Lehtomainen kangasmetsä 4. Korpi Alueen pohjoiskärjessä ja koillisreunassa on lehtomaista kangasmetsää. Pohjoiskärjessä ojanvarrella kasvaa rehevää ja kosteapohjaista koivikkoa (3a) ja sen ympärillä melko tiheää kuusikkoa jossa on niukasti aluskasvillisuutta (3b). Lehtomaista kuusikkoa on laikku myös alueen koillisreunalla, rinteen alaosassa (3b). Alueella sijaitsee kaksi pientä, ojitettua kangaskorpialuetta. Toinen on metsäautotien varrella, hakkuualueen reunassa ja toinen itäkulmassa. Painanteissa on jonkin verran rahkasammalia ja soistumisesta kertoo mm. metsäkortteen, pallosaran ja nuokkutalvikin esiintyminen. Puusto on melko kookasta kuusikkoa. VIESTIT KAAVOITTAJALLE Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulaissa, metsälaissa, vesilaissa tai EU:n luontodirektiivissä mainittuja kaavoituksessa huomioitavia kohteita tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Mitään viitteitä liitooravan reviireistä ei löytynyt. Myöskään aikaisemmissa selvityksissä yleiskaavaa varten (Tmi Mira Ranta, 2004) ei löytynyt merkkejä liitooravista mistään päin Kirkonkylän metsäaluetta johon myös Savelan alue kuuluu. Alue on suurimmaksi osaksi tasaikäistä, melko nuorta tai hakattua talousmetsää jolla ei ole erityisiä suojeltavia luontoarvoja. Myöskään erityisiä maisemallisia arvoja ei ole koska alue sijaitsee suuremman metsäalueen ympäröimänä ja korkeuserot ovat suhteellisen vähäisiä.

Vesilahden Kirkonkylän SAVELANHELMEN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 0505651584 mira.ranta@kopteri.net

TAUSTATIETOJA Työn tarkoituksena oli selvittää Vesilahden kunnassa sijaitsevan alueen luontoarvot asemakaavan laatimista varten. Eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi tai eläinlajeja jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Työ sisältää kasvillisuuteen perustuvan luontoarvojen määrittämisen. Kyseessä on selvitysten päivittäminen; alueelle on tehty asemakaavatasoinen luontoselvitys vuonna 2004 (Tmi Mira Ranta) sekä Kirkonkylän yleiskaavaan liittyvä suurpiirteisempi selvitys kasvillisuuden ja liitooravien osalta aiemmin vuonna 2004 (Tmi Mira Ranta). Päivityksen maastotyöt tehtiin 13.11.2011. Tekijänä toimi Tmi Mira Ranta ja työn tilaajana Taitokaari Oy. KASVILLISUUDEN KUVAUS (ks. liite) Alue sijaitsee noin puolen kilometrin päässä Vesilahden Kirkonkylästä. Alueelle kulkee metsäautotie Sakoisten kylän suunnasta, mutta muuten se on rakentamatonta metsämaata. Kooltaan alue on noin 13 hehtaaria, pinnanmuodoltaan loivasti kumpuilevaa. Kasvillisuustyypiltään alue on pääosin mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää joka on hiljattain avohakattu. Ainoastaan keskiosassa aluetta on ojitettua korpea joka on jätetty käsittelemättä. Hakkuiden ansiosta kasvillisuus koostuu metsäkastikasta, metsälauhasta, vadelmasta ja horsmasta. Yleisilme on heinäinen. Aluillaan on vielä matalana kasvava koivutaimikko. Kuva 1. Tyypillinen maisema kohti koillista ja Kirkonkylää.

Keskiosassa sijaitseva kangaskorpi on kuusikoivu sekametsää, reunalla myös mäntyä. Kasvillisuudessa on sekä tuoreen kankaan varpuja että suometsän lajeja kuten pallosaraa, metsäalvejuurta, riidenliekoa, viitakastikkaa, metsäkortetta ja rahkasammalia. Alue on ojitettu. Alueen itälaidalla, missä maasto kohoaa, on kaksi pienialaista kalliopaljastumaa ja kasvillisuustyyppi on kuivahkoa kangasmetsää niiden läheisyydessä. Kuva 2. Sammaleista kalliota alueen itäosasta. Taustalla siintää Ämmänhaudanmäen masto. Kohteena olevan alueen lähi ympäristössä metsät ovat myös voimakkaasti käsiteltyjä. Pohjoista kohti rajanaapurina oleva metsä on aivan äskettäin avohakattu ja kannot kerätty. Samoin etelässä hakkuut ulottuvat aina sähkölinjaan asti. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvityksen kohteena oleva alue ympäristöineen on kokonaisuudessaan hyvin voimakkaasti käsiteltyä, enimmäkseen avohakattua talousmetsää. Alueelta ei löydy luonnonsuojelulain, vesilain, metsälain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Liitooravaselvitystä koskevaa päivitystä ei ole tarpeen enää keväällä erikseen tehdä.

1 Vesilahti Savelanmetsänhelmen asemakaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Taitokaari Oy

2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 4 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 5 Kansikuva: kaavaalueen pohjoisosan harjannetta itäkaakkoon Perustiedot Alue: Savelanmetsänhelmen asemakaavoitettava alue Vesilahden keskustan lounaispuolella. Tarkoitus: Tarkistaa onko alueella muinaisjäännöksiä. Etsiä uusia muinaisjäännöksiä. Työaika: Kenttätyöt 2.5.2012 Kustantaja: Taitokaari Oy. Työn tilaaja alueen kaavakonsultti arkkitehtitsto Neva Oy, Tampere. Aiemmat tutk: Pukkila & Laakso inv. 1995. Lähialueella Mikroliitti Oy: Mikroliitti Oy: Poutiainen Laakso & Bilund inventointi.2011 (maakaapelilinjan inventointi välillä Järvenranta SuomelaSakoinen). Poutiainen 2011: Suomelan asemakaavaalueen inventointi. Tekijät: Mikroliitti Oy, T. Jussila. Tulokset: Alueella ei havaittu muinaisjäännöksiä. Tutkimusalue vihreällä. Alueen muinaisjäännökset eri symbolein Inventointi Alueelle ollaan kaavoittamassa pientaloaluetta ja siihen liittyen tietä Rautialantieltä etelään, kaavaalueen koilliskulmaan. Hankkeen johdosta Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon (12.2.2012, diar 19/2012), jossa edellytettiin alueella suoritettavaksi muinaisjäännösinventointi. Alueen kaavakonsultti arkkitehtitoimisto Neva Oy tilasi inventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Maastotyö suoritettiin erittäin hyvissä valaistus ym. olosuhteissa 2.5.2012.

3 Alue on metsämaata, paikoin avokallioista mutta pääosin hienoaineksista ja melko kivistä moreenia. Tielinja kulkee mm. kostean korpimetsän läpi. Aluetta ympäröi vanhat kylätontit (ks. yleiskartta) ja seudulla tunnetaan useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, lähin niistä on tielinjan pohjoispään länsipuolella sijaitseva Isohaan röykkiöalue. Alueen topografia, maasto ja maaperä eivät ole sopivia peltoviljelyyn. Laaksoissa on saattanut olla pienialaisia niittyjä. Vanhan karttamateriaalin mukaan alueella ei ole ollut koskaan asutusta, eikä kartoilta paikannu alueelle mitään potentiaalisia muinaisjäännöksiä. Alueen kaakkoisraja noudattaa vanhaa Sakoisten ja Suomelan kylärajaa. Vanhoja rajamerkkejä ei siinä havaittu. Alue tutkittiin kattavasti silmänvaraisesti. Kaavaalue oli lähes kokonaisuudessaan hiljattain hakattua metsämaata, paikoin maaperä äestetty. Silmänvaraisten havaintojen teko oli helppoa ja voi sanoa, että se kattoi alueen kauttaaltaan. Alueen pohjoispuoliskon harjanteella oli maakivien päälle nostettu pikkukiviä. Tämä kertoo alueella kasketun. Mitään muinaisjäännökseksi katsottavaa tai ylipäätään merkkejä vanhemmasta ihmistoiminnasta em. kiviä lukuun ottamatta en alueella havainnut. Tielinjat kävelin edes takaisin läpi ja ne tuli kattavasti katsottua. En niidenkään kohdalla ja liepeillä havainnut muinaisjäännöksiä. Tielinjan pohjoispäässä, sähkölinjan kohdalla on linjapylvään ympärillä kivikkokasa kyseessä on tuoreehko sähkölinjaan liittyvä rakenne eikä sitä pidä erehtyä luulemaan muinaisjäännökseksi. Porvoo 29.5.2012 Timo Jussila Alueen pohjoisosaa länteen maakiven päälle nosteltu pikkukiviä Alueen kaakkoisosaa tielinjan pohjoisosaa

4 Yleiskartta Tutkimusalue vihreällä. Muinaisjäännökset punaisella. Pohjoisessa, alueen länsipuolella sijaitsee Vesilahden Isohaan röykkiöalue ja sen länsipuolella Sakoisten kylätontti. Alueen lounaispuolella Huonolan kylätontti. Alueen eteläpuolella Yliskylän ja Suomelan kylätontit.