Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen

Samankaltaiset tiedostot
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen. Valtionavustukset Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetuksen järjestäminen. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Nuorisotakuu määritelmä

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Perusopetuksen ajankohtaiskatsaus

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa

Ohjausta kehittämään

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen , Ressun lukio

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Asiakirjayhdistelmä 2014

KESUN TOIMEENPANO EDUCA Aulis Pitkälä Pääjohtaja

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon


S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

HALLITUSOHJELMA, KEHITÄMISSUUNNITELMA JA SÄHKÖINEN ASIOINTI

Nuorisotakuu määritelmä

Perusopetuksen tuntijako

Valtionavustukset 2015 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen tukena Ylijohtaja Petri Pohjonen DI, FT Opetushallitus

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Toimielimen vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmakauden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

POP perusopetus paremmaksi

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Emmi Ristolainen Emmi Ristolainen

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Ajankohtaista. koulutuksesta. varhaiskasvatuksesta ja. Johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus Tiedon Kumppanuusfoorum Jyväskylä 24.8.

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Nuorisotakuun määritelmä

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta

kouluyhteisössä: avaus

Aamunavaus. S2-päivät FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Nuorisotakuun toteuttaminen

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

LAUSUNTO KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA VUOSILLE

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Haku aikuiskoulutukseen

VALMA - säädösten valmistelu

POP perusopetus paremmaksi

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Transkriptio:

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus 9.11.2011

Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan.

Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: yleistä Laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen ja viittomakielen asemaan.

Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Päivähoidon syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille.

Perusopetus 1 Jatketaan perusopetuksen laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Selvitetään ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, että ryhmäkokoja koskevat suositukset muutettaisiin velvoittaviksi. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen.

Perusopetus 2 Valmistellaan perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Koulutustakuu ja yhteiskuntatakuu Jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.

Lukio Käynnistetään lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilastutkinnossa.

Aikuiskoulutus Hallitus edistää vapaata sivistystyötä vastaamaan muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan tutkintomaksut.

Hyvinvointipolitiikka: palvelujen kehittäminen Käynnistetään romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) toimeenpano. Erityisiä toimia kohdistetaan romanien koulutustason ja työllisyyden edistämiseen, asumisongelmien ratkaisemiseen sekä romanilasten, -nuorten ja -perheiden osallisuuden edistämiseen. Turvataan palvelujen saatavuutta myös saamen kielellä. Kehitetään viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos 13.9.2011 Koulutuksen eriarvoisuuden vähentämistä koskevat tavoitteet Puolitetaan etnisen tausta selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista, koulutuksen keskeyttämisessä perusasteen jälkeen, korkeaasteen koulutukseen osallistumisessa Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalimaksut toisen asteen koulutuksessa

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2012 aikana kansallisen kielistrategian, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan. Varhaiskasvatus vuoden 2013 alusta lukien opetus- ja kulttuuriministeriöön. Perusopetuksen tuntijako keväällä 2012, opetussuunnitelman perusteet 31.12.2014, käyttöön kaikkien vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 Selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä. Perusopetuksen yleistä, tehostettua ja erityistä tukea koskevien säännösten toimeenpanoa tuetaan valtionavustuksin. Seurataan, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016 Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun siten, että vuoden 2013 alusta lukien jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Toisen asteen opiskeluhuoltoa parannetaan: tavoitteena on säätää laki opiskeluhuollosta. Ylioppilastutkintomaksuja alennetaan siirtämällä ylioppilastutkintolautakunnan kiinteät menot talousarviomenoiksi.

Kehittämistyötä OPH:ssa Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen - valtionavustustoiminta vuodesta 2008 Romanikielen kielipesätoiminta Valtionavustus romanikielen opetukseen Romanikielen kesäkoulut Seminaarit romanivanhemmille Romanikielen opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit, sanakirjat ja esitteet

Romanioppilaan tukeminen perusopetuksessa kehittämistoiminta 2008 2012 Jatkuu näillä näkymin vuonna 2012?, kaikille kunnille Entiset tavoitteet, mutta erityisenä painopisteenä: perusopetuksen loppuun saattamisen sekä toisen asteen koulutukseen hakeutumisen tuki Kehittämistoiminnan aikana vuosina 2008 2011 on tapahtunut kehitystä romanikotien ja koulun välisessä yhteistyössä, romanikielen opetusta saavien oppilaiden määrässä sekä kuntien opetustoimen ja koulujen henkilöstön tietoisuudessa romanioppilaiden koulunkäynnin haasteista, erityisiä haasteita aiheuttavat edelleen romanioppilaiden runsaat poissaolot, vuosiluokkien kertaamiset ja perusopetuksen keskeyttämiset sekä suuret haasteet hakeutumisessa toisen asteen koulutukseen (erityisesti lukiokoulutukseen).

Opetushallituksen romanikielen kielipesätoiminta Romanikielen elvyttämiselle on tällä hetkellä kysyntää. Aloitettu syksyllä 2009 pilottina kolmella paikkakunnalla: Mikkelissä, Oulussa ja Savonlinnassa. Toiminta laajentunut keväällä 2010 kaikkien aluehallintovirastojen alueelle, vuonna 2011 toimintaa 14 paikkakunnalla Kielipesätoiminnan suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen Ohjauskäynnit kielipesiin 2011 2012 Jatkuu vuonna 2012

Valtionavustus romanikielen opetukseen esija perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa Vuoden 2010 alusta Vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetus, romanikielen opetus ja saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamen kielen opetus: 2 tunnista viikossa, opetustunnin laskennallinen hinta 25 euroa Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään 4 oppilasta. Jos opetuksen järjestäjän kouluissa ei ole neljää oppilasta, ryhmän minimikoko voi olla saamen ja romanikielen opetuksessa myös 2 oppilasta. Oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen tai lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista oppilaista.

Romanikielen opiskelijamäärien kehitys 2007 2010 Kevät Syksy 2007 111 123 2008 129 123 2009 104 138 2010 174 128 Opetusta vuosina 2007 2009 Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa Vuodesta 2010 lähtien myös Espoossa, Kauhajoella, Savonlinnassa ja Urjalassa.

SELVITYS ROMANIOPPILAIDEN PERUSOPETUKSESTA 2010 2011 Opetushallitus teki edellisen valtakunnallisen selvityksen lukuvuodesta 2001 2002 Selvitys toiminut pohjana kehittämistoimille Uusi selvitys lukuvuodesta 2010 2011 valmistuu vuoden 2011 lopussa Kyselyt rehtoreille, romanioppilaille ja romanivanhemmille Verrataan kehittämiskuntia ja muita kuntia: mitä vaikutusta kehittämistoiminnalla on ollut