N 178 Hakalanrinteen asemakaava

Samankaltaiset tiedostot
Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

N 148 Ridalinmetsän asemakaava ja asemakaavan muutos

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Täydennysrakentaminen onnistuu

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/ Pyydyskorven asemakaava

Kirkonkylän osayleiskaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Nummela, Veikoinkorpi asemakaavamuutos, kaava N 150 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Millainen on laillinen (kunta)kaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Janakkalan kunta Turenki

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Janakkalan kunta Tervakoski

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

AK254. Hyökännummen rakennuskaavan muutos/ Kortteli 134 osa Kaavaselostus

Asemanseudun osayleiskaava

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Akm 237: Mestarinkadun teollisuusalueen asemakaavan muutos

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS. 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT 8216 ja Kemijärven kaupunki, maankäyttö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Akm 236: Aittalahden teollisuusalueen asemakaavan muutos

Janakkalan kunta Turenki

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Nummelantien asemakaavan muutos/ Kortteli 251 Kaavaselostus

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELIT Kemijärven kaupunki, maankäyttö

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 3/2018

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

Lausunto, Poikkeamislupa, 409, Hanhikempin kylä, tila Sumunen 2:42, , Lappeenranta

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Snellmaninkatu 10 asemakaavan muutos, valmisteluvaihe

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

Puumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

N 178 Hakalanrinteen asemakaava Tavoitteet (Ridalinmetsän kaavan, N 148, tavoitteiden tarkennus) kh 14.3.2016 43 kh liite 6 Kate 2.3.2016 19 Kate om

Asia 14/10.02.03/2016 (Aikaisempi käsittely kaavan N 148 / asian 285/10.02.03/2013 yhteydessä) Kaavan laatijat: Inka Salo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti inka.salo@vihti.fi p. 044 767 4785 Tarja Johansson, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti tarja.johansson@vihti.fi p. 044 042 1171 Kaavan N 148 laatijana toimi: Matti Hult, kaavasuunnittelija YKS-108 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: KAAVA N 178 KAAVA N 148 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 27.1.2016 7 Kate liite 1 Kate 11.9.2013 70 Kate liite 1 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 2.3.2016 19 Kate om kh 14.3.2016 43 kh liite 6 Kate 9.4.2014 51 Kate om kh 14.4.2014 70 kh liite Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kate 17.9.2014 84 Kate om Kate 14.1.2015 3 Kate om (palauteraportti tiedoksi) kh 19.1.2015 3 kh liite 1 (jatkotavoitteet kaavoitukselle) Kaavan hyväksyminen Raportissa on kuvattu tiivistetysti suunnittelualueen lähtötilanne sekä kerrottu aluetta koskevista tavoitteista. Alueen maastonmuodot asettavat omat lähtökohtansa alueen suunnittelulle ja näin ollen määrittää osaltaan suunnittelutyön tavoitteita. Kaava N 178 on ollut valmisteluvaiheeseen saakka osa laajempaa Ridalinmetsän asemakaavatyötä, kaavaa N 148. Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi Valokuvat Vihdin kunta Raportin on laatinut Inka Salo Raportin on tarkistanut Tarja Johansson 2 HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Hakalanrinteen asemakaava Numero: N 178 Kaava on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Ridalinmetsän asemakaavaa, N 148 Kaava-alueen sijainti Hakalanrinteen alue sijaitsee Nummelan taajaman eteläpuolelle, Ridalinmetsän alueella. Etäisyys Nummelan keskustaan on noin 2,5 kilometriä. Asemakaava-alue sijoittuu valtatie 2:n ja Pihtisillantien väliin, rajautuen pohjoisessa vireillä oleviin asemakaavoihin. Kaavan kokonaispintaala on noin 16 hehtaaria. Lopullinen rajaus tarkentuu työn edetessä. Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on luoda monipuolinen ja viihtyisä pientalorakentamisen asuinalue keskeiselle sijainnille, jatkaen Nummelan taajamarakennetta etelän suuntaan. Hakalanrinteen alueelle on suunnitteilla omakotija rivitaloasutusta. Alue sijoittuu lähelle palveluja, hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia ja se laaditaan kaavatyön vireilletulon jälkeen. Tässä tapauksessa raportti on laadittu jo kaavan N 148 yhteydessä ja tällä tavoiteraportilla päivitetään tavoiteasettelu kaavan N 178 osalta. Hakalanrinne on tällä hetkellä asumatonta metsäaluetta. Suunnittelualueen läntinen kulma rajautuu olemassa olevaan Linnanniitun asuinalueeseen. Suunnittelualueen alustava rajaus (rajattu punaisella) Vihdin kunnan opaskartalla. HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178 3

KAAVAN TAVOITTEET MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaavaa laadittaessa on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. MRL:n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle eheyttämällä taajamia. Suunnittelussa on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa, ja henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Hakalanrinteen alue tukeutuu palveluiltaan parin kilometrin päässä sijaitsevaan Nummelan keskustaan. Alueen kehittämisessä kiinnitetään huomioita toimivien kevyenliikenteen yhteyksien muodostumiseen. Katusuunnitelmat laaditaan saman aikaisesti alueen asemakaavoituksen kanssa. 4 HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178

Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan tarvittaessa erillinen hulevesisuunnitelma, jossa huomioidaan alueella muodostuvien pintavesien käsittely. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä tulee edistää kansallisen kulttuuriympäristön, rakennusperinnön ja ekologisten yhteyksien säilymistä sekä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. Myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytöllä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Tämän asemakaavan yhteydessä huolehditaan luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien säilymisestä sekä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumisesta Nummelan eteläisellä taajama-alueella. Suunnittelussa otetaan huomioon Hakalanrinteen alueella syntyvien hulevesien käsittely. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Hakalanrinteen alueen kehittäminen edistää ekologisesti kestävien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Nummelan taajamasta hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Valtatie 2 (Porintie) sekä Vanha Turuntie sijaitsevat suunnittelualueen itä-/ kaakkoispuolella. Laajentuva Nummelan taajaman osa on liitettävissä lähellä sijaitsevaan kaukolämpöverkkoon. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Hakalanrinteen alueen kaavoituksen myötä Nummelan taajama-alueelle muodostuu uusia pientalotontteja. Alue sijoittuu lähelle olemassa olevaa Nummelan taajamaa, jatkaen taajamarakennetta etelään. Alustavien yleissuunnitelmien mukaan tuleva Länsiradan/ESA-rata ja Höytiönnummen rautatieasema sijoittuvat suunnittelualueen lounaispuolelle. Kuvassa suunnittelualue nykytilassa. Kuva otettu suunnittelualueen itäosasta, Pihtisillantieltä katsottuna. HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178 5

Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vuoden 2016 kaavoitusohjelmassa on painotettu taajamarakennetta täydentäviä kaavoja. Tavoitteena on nostaa kunnan taajama-astetta, jotta yhä suurempi osuus kunnan väestöstä asuisi kuntatalouden kannalta edullisuutta lisäävästi palveluiden läheisyydessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on taata kohtuuhintaisten asemakaavoitettujen omakotitonttien hyvä saatavuus palveluiden läheisyydessä. Ridalinmetsän kaavan N 148 tavoitteissa on mainittu seuraavaa: Vihdin kunnan tasapainoitetussa strategiassa 2013 kunnan väestökasvun odote on 1,5 % vuodessa. Hakalanrinteen asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan edistää tämän kunnan kehittämistavoitteen toteutumista. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen maisemalliset arvot sekä luonnonympäristöön liittyvät arvot tulee huomioida kaavatyössä, jotta suunnittelulla edistetään niiden säilymistä. Suunnittelussa on tarpeen huomioida alueelle sijoittuvat erityiset luontoarvot, kuten pähkinälehto ja uhanalaiset lajit, kuten liito-oravat. Asumiseen varattujen alueiden suunnittelussa huomioidaan liikenteen aiheuttaman melun torjunta. Alueen suunnittelussa on huomioitava olemassa olevat liikenneyhteydet ja edistää virkistyskäyttöä, kevyenliikenteen yhteyksiä sekä ulkoilureittien muodostumista. Suunnittelun lähtökohdista johdetut tavoitteet Kaavan N 178 tavoitteena on tutkia uuden asuinalueen sijoittamista olemassa olevan taajamarakenteen jatkoksi. Alueelle tulee kaavoittaa pientalorakentamista alueen maastonmuodot huomioonottaen. Lisäksi on tarpeen edistää joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Vihdissä 2.3.2016 Suvi Lehtoranta Kaavoituspällikkö, MA Inka Salo Kaavasuunnittelija, ins. AMK Tarja Johansson Kaavasuunnittelija, ins. AMK Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.fi nlex.fi. Kaavan tavoiteraportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Raportti julkaistaan myös kunnan verkkosivuilla: http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus 6 HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178

HAKALANRINTEEN ASEMAKAAVA N 178 7