Heinolan kaupunki Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 7.10.2005
1 19379 Heinolan kaupunki 7.10.2005 Sisällysluettelo 1 n sisältö ja tarkoitus...2 2 Aloite...2 3 Suunnittelualue...3 4 Suunnittelun lähtökohdat ja selvitykset...3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet...3 4.2 Kaavoitustilanne...4 4.2.1 Seutukaava 1999...4 4.2.2 Maakuntakaava, luonnos 2004, ehdotus 2005...5 4.2.3 Yleiskaava...6 4.2.4 Asemakaava...6 4.3 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli...6 4.4 Selvitykset...7 4.5 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset...7 5 Osayleiskaavan tavoitteet...8 6 Alueen suunnittelutyön osalliset...9 7 Osayleiskaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen...10 8 Käsittelyjärjestys ja alustava aikataulu...10 9 Kaavoituksesta aiheutuvia arvioitavia vaikutuksia...12
2 Heinolan kaupunki 1 n sisältö ja tarkoitus 2 Aloite (OAS) laaditaan kaavoitustyön alkaessa osana kaavatyön ohjelmointia. Siinä esitetään suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista OAS:n laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 63 ). OAS tehdään ennen muuta osallisia varten. Osallisia ovat mm. asukkaat, kiinteistöjen omistajat, yhteisöt sekä kunnan ja valtion viranomaiset tai muut joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL 62 ). n tulisi antaa osallisille perustiedot kaavahankkeesta ja sen valmisteluprosessista niin, että osalliset voivat arvioida omalta kannaltaan hankkeen merkitystä sekä tarvetta osallistua kaavan valmisteluun. a voidaan tarvittaessa tarkentaa kaavoitushankkeen aikana. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kuulutuksella. Jos OAS ei osallisen mielestä ole asianmukainen, hän voi esittää kaavoittajalle ja viime kädessä Hämeen ympäristökeskukselle neuvottelua sen riittävyydestä. (MRL 64.3 ). Esitys on tehtävä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Osayleiskaava laaditaan Heinolan kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 31.1.2005 106 kaavoitusohjelman toteuttamisjärjestyksen, jonka mukaan toteutetaan vuosina 2005-2007. Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.
3 3 Suunnittelualue Kaava-alue käsittää Vierumäen taajaman keskustan ja sen lähialueita. Alue ulottuu Vierumäen keskustasta noin kolme kilometriä luoteeseen, kolme kilometriä pohjoiseen ja kuusi kilometriä itään. Urheiluopiston alueella on jo osa-yleiskaava, joten se on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Kuva 3.1 Alueen sijainti peruskartalla. 4 Suunnittelun lähtökohdat ja selvitykset 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erikoiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet
4 Vierumäen aluetta koskevat neljä ensimmäistä kohtaa. Kohdan 3 tavoitteet koskevat ennen muuta harjualueita, pohjavesiä ja virkistystä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat kokonaisuudessaan nähtävissä ympäristöministeriön Internet-sivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi. 4.2 Kaavoitustilanne 4.2.1 Seutukaava 1999 Päijät-Hämeen seutukaava on vahvistettu 8.2.1999. Asuminen, palvelut ja teollisuus Seutukaavan mukaan valtatien 4, sekä teiden 313 ja 140 rajaama alue on taajamatoimintojen aluetta. Sen koillis- ja kaakkoispuolella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), samoin urheiluopiston länsipuolella. Keskustan itä- ja länsipuolelle on osoitettu teollisuustoimintojen alueita (T). Laajimmat teollisuusalueet ovat valtatien 4 länsipuolella. Maa- ja metsätalous Kaava-alueen itäosassa on laajasti maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Erityisalueet Keskustan itäpuolella on turpeenottoaluetta (EO). Turvesuon ja Urheiluopistontien varresta on osoitettu käytöstä poistuva tai poistettu jätteenkäsittelyalue (ET2-m). Suojelualueet Urheiluopiston luoteispuolella on suojelualuetta (Sg). Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta merkittäviä geologisia muodostumia. Toivosuo on suojelualuetta (Ss). Merkinnällä osoitetaan rakennuslain perusteella suojeltavia soita. Virkistys Tien 313 pohjoispuolelle on osoitettu itä-länsisuuntainen ulkoilureitti ja urheiluopiston kohdalle pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti. Liikenne Valtatie 4 on osoitettu moottoritieksi tai moottoriliikennetieksi (mt). Tiet 140 ja 313 on osoitettu seututieksi (st). Valtatiellä on Vierumäen kohdalla eritasoliittymä. Seutukaavassa on osoitettu poikkiviivalla varustetulla katkoviivalla ohjeellinen ratalinjaus.
5 Tekninen huolto Kaava-alueelta on osoitettu useita vedenottamoja (ET1). Nelostien itäpuolelle sekä kaava-alueen pohjoisosan poikki on osoitettu pääsähkölinjat. Pohjavesi Nelostien itäpuolella on laaja alue, joka on osoitettu vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv1). Kuva 4.1 Ote Päijät-Hämeen seutukaavasta. 4.2.2 Maakuntakaava, luonnos 2004, ehdotus 2005 Päijät-Hämeen maakuntakaava on valmistelun alaisena. Maakuntahallitus on valinnut voimakkaan kasvun vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa osayleiskaava-alue on osoitettu kehittämisen kohdealueena. Maakuntakaavaluonnoksen voimakkaan kasvun vaihtoehdossa muutostarpeina on osoitettu Vierumäen keskustaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Muita muutostarpeita ovat asuntoalueiden laajeneminen keskustassa sekä laajat teollisuuden kasvualueet nelostien länsipuolelle tien 313 varteen. Lisäksi maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Lahti-Mikkeli oikoradan linjaus sekä vaihtoehtoinen tielinjaus Vierumäeltä Vääksyyn. Ehdotus maakuntakaavaksi on tulossa nähtäville syksyllä 2005. Siinä on luovuttu vähittäiskaupan suuryksikön esittämisestä. Osayleiskaava-alue on osoitettu kehittämisen kohdealueena.
6 Kuva 4.3 Ote maakuntakaavaehdotuksesta. 4.2.3 Yleiskaava Kaava-alueella ei ole yleiskaavaa. Vuonna 1985 on laadittu osayleiskaavan luonnos ja vuonna 1991 osayleiskaavaehdotus. Niitä ei kuitenkaan ole hyväksytty kunnanvaltuustossa. 4.2.4 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja. 4.3 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Maakuntakaavan valmisteluun liittyen on laadittu Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 16.6.2004, jonka Lahden seutuvaltuusto on hyväksynyt 2.12.2004 ja Heinolan kaupunginvaltuusto 25.1.2005. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli on nähtävissä osoitteessa http://www.paijat-hame.fi /tehtavat/maakuntakaava/rakennemalli.htm
7 4.4 Selvitykset Osayleiskaavaa varten laaditaan ja kootaan seuraavat selvitykset: rakennuslupatiedot maanomistus. (suurimpien yritysten, kaupungin, urheiluopiston ja valtion maanomistus). yhdyskuntatekninen huolto: vesihuolto (kaupunki), sähköverkko (Vattenfall Verkko) kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys (IPROY) kulttuurihistoriaselvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Raakakopio on jo saatavissa. (projektityöntekijä Nina Könönen) hydrogeologiset selvitykset uusien vedenottamojen tutkimus (IPROY) ympäristöluvat ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän tiedot EU-projektin ohjelma maakuntakaavan selvitykset Lahti-Mikkeli rataselvitys alueen viistokuvaus 4.5 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Saarijärven harju kuuluu harjujensuojeluohjelman alueisiin. Kullaanlähteet kuuluvat Natura 2000 ohjelman alueisiin.
8 5 Osayleiskaavan tavoitteet sta tulee oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy. Osayleiskaavalla on seuraavanlaisia tavoitteita: teollisuuden laajenemissuuntien määrittely, teollisuus- ja asuntoalueiden välisten suojavyöhykkeiden varaaminen, Laviassuon turvetuotantoalueen jatkokäytön suunnittelu, uusien asuntoalueiden ja nykyisten asuntoalueiden laajenemissuuntien osoittaminen, alueiden varaaminen sekä paikallisten asukkaiden että ohikulkevien tarvitsemia palveluja varten, virkistysreittien osoittaminen urheiluopistolle ja Vuolenkosken suuntaan sekä opiston tarpeiden huomioonottaminen, kevyen liikenteen reittien osoittaminen maantien 140 ja Vuolenkoskentien varteen, ympäristöhäiriöiden kuten moottoritien ja teollisuuden aiheuttaman melun ja päästöjen vaikutusten torjuminen, luonnonsuojelullisten näkökohtien huomioonottaminen, pohjavesivarojen turvaaminen.
9 6 Alueen suunnittelutyön osalliset Vierumäen osayleiskaavoituksen osallisia ovat mm. alueen maanomistajat alueen asukkaat alueen käyttäjät alueen yritykset ja yrittäjät yrityselämän järjestöt ja muut toimijat Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy, LAKES Heinolan Yrittäjät ry Heinolan kauppakamaritoimikunta PHP Oy, Vattenfall Oy, TeliaSonera Oyj Suomen urheiluopisto asukasjärjestöt yms. Vierumäen kyläyhdistys vammaisneuvosto vanhusneuvosto SoTeKo Heinola-seura ry nuorisojärjestöt liikuntajärjestöt eläkeläisjärjestöt kulttuurijärjestöt Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry kaupungin toimialat tekninen toimi ympäristötoimi sosiaali- ja terveystoimi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi koulutoimi elinkeinotoimi/lakes Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Heinolan toimipiste valtion viranomaiset Ratahallintokeskus Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hämeen ympäristökeskus Päijät-Hämeen liitto Museovirasto, maakuntamuseo, kaupunginmuseo Asikkalan, Nastolan ja Iitin kunnat muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa (MRL 62 )
10 7 Osayleiskaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Tekninen lautakunta päätti 21.6.2005 191 valita n laatijaksi :n Hollolasta. Kaavoituksen vireilletulosta on tiedotettu vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa. n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, Itä-Häme-lehdessä ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi kaavoituksen kuluessa pidetään yhteyttä paikallisiin tiedotusvälineisiin. a sekä kaavaluonnosta ja -ehdotusta pidetään nähtävillä Heinolan kaupungintalossa, Rauhankatu 3, 2. kerros, suunnitteluosasto. Valmistelumateriaalia esitellään myös kaupungin Internet-sivuilla. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta siihen saakka, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia suunnittelutyön aikana, niistä tiedotetaan erikseen. 8 Käsittelyjärjestys ja alustava aikataulu Ajankohta Tapahtuma Päätöksenteko ALOITUSVAIHE Ilmoitus kaavahankkeen vireilletulosta kaavoituskatsauksessa 2004 31.1.2005 Kaavoitusohjelman 2005-2009 toteutusjärjestyksen hyväksyminen 31.8.2005 Osayleiskaavoituksen aloituskokous Hämeen ympäristökeskuksessa syksy 2005 (OAS) OAS tiedoksi kaupungin hallintokunnille, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja viranomaisille Kaupunginhallitus Tekninen ltk vireilletuloilmoitus Itä-Häme-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla OAS nähtäville Muu tiedottaminen ja neuvotteluja osallisten kanssa Perusselvitysten laatiminen, tavoitteiden asettaminen
11 kevät 2006 syksy 2006 LUONNOSVAIHE Tavoitteiden tarkentaminen Kaavaluonnoksen laatiminen Luonnoksen esittely luottamushenkilöille Luonnos julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi kuulutus Itä-Häme-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla yleisölle tiedottaminen lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta muilla osallisilla mahdollisuus esittää mielipiteitä Viranomaisneuvottelu Vastineiden antaminen EHDOTUSVAIHE Kaavaluonnoksen täydentäminen kaavaehdotukseksi Kaavaehdotus nähtäville 30 vrk ajaksi kuulutus Itä-Häme-lehdessä yleisölle tiedottaminen lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta muilla osallisilla mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia Vastineiden antaminen ja tarvittaessa lausuntojen ja mielipiteiden perusteella korjauksia kaavaehdotukseen Viranomaisneuvottelu Tarvittaessa korjattu osayleiskaavaehdotus nähtäville 30 vrk ajaksi HYVÄKSYMISVAIHE Tekninen ltk, kaupunginhallitus Tekninen ltk, kaupunginhallitus Tekninen ltk, kaupunginhallitus kevät 2007 Ehdotus hyväksytään Kaupunginvaltuusto Valitusmahdollisuus Kouvolan hallinto-oikeuteen, valitusaika 30 vrk päätöksen julkistamisesta (kuntalain 92 ) Ilmoitus hyväksymisestä Hämeen ympäristökeskukselle
12 9 Kaavoituksesta aiheutuvia arvioitavia vaikutuksia Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteisen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön taloudellisuutta rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelujen saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä (MRL 5 ) Kaavaa laadittaessa tulee tarpeellisessa määrin selvittää suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 ). Osayleiskaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavasta aiheutuvat vaikutukset suhteessa nykytilaan. Vaikutusten arviointi tehdään mm. seuraavista osa-alueista: väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella yhdyskuntarakenteen taloudellisuus maisema ja taajamakuva asuminen palvelut työpaikat ja elinkeinotoiminta virkistys liikenteen järjestäminen tekninen huolto ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt sosiaalinen ympäristö luonnonolot luonnon monimuotoisuus vesistöt ja vesitalous pohjavesi maa- ja metsätalous luonnonsuojelu kunnallistalous terveellisyys ja turvallisuus
Yhteystiedot Heinolan kaupunki Kaavasuunnittelija Eero Manerus puh. (03) 849 3245 sähköposti eero.manerus@heinola.fi Osastopäällikkö, RA Matti Kautto puh. (03) 523 5270 sähköposti matti.kautto@ristola.com Arkkitehti Soili Lampinen puh (03) 523 5276 sähköposti: soili.lampinen@ristola.com