Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää?



Samankaltaiset tiedostot
A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

SOTE-lähipalvelut ja TERE-yhteistyö - arvio Pohjois-Pohjanmaan palvelutuottajien odotuksista

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Mielenterveystyön kehittäminen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Tilastokatsaus 11:2013

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

ESLI. MAAKUNTALt1r. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Hanna Kuninkaanniemi, Ete[ä-Savon Liikunta Ry

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet

Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistäminen Kainuussa

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Kouluterveyskysely 2008

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Transkriptio:

Miltä Etelä-Savon hyvinvointi näyttää? Etelä-Savon maakuntapäivä 9.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi Mikkelin ammattikorkeakoulu, kehityspalvelut

Maakunnallinen ryhtiliike Maakunnan terveyden edistämistyön kehittämiskohteet (Te työryhmä 16.5.2008) - Olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen - Ehkäisevät palvelut - Terveysnäkökulman huomioiminen eri hallintokuntien päätöksenteossa - Terveyden edistämisen rakenteet ja tehtävät - Kuntakohtaisen ja seudullisen tilastotiedon saaminen ja vertailtavuus valtakunnan tasolle - Tutkimuksen, kehittämisen, päätöksenteon ja käytännön työn välinen dialogi Hankkeen tavoite: Parantaa hyvinvointia ja vähentää sairastavuutta sekä sairauksien riskitekijöiden ilmenemistä Etelä-Savossa Maakunnallisen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman luominen Väestötason hyvinvoinnin edistäminen hankkeessa, mm: Sota läskiä vastaan 30.11.2009-30.11.2010 Valtuustokiertue, mukana 16 kuntaa Etelä-Savon Aluetoimisto -yhteistyö (mm. nuoret reserviläiset ja kutsuntaikäiset) Luennot, koulutukset, ohjaus

Ohjausryhmä Hartikainen Taina, Saimaan sydänpiiri Häkkinen Eeva, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Hämäläinen Sanna, Sulkavan kunta Kangaspunta Kari, Mikkelin ammattikorkeakoulu Kuninkaanniemi Hanna, Etelä-Savon Liikunta ry Kuuramaa Anja, Enonkosken kunta Kuuramaa Kari, Punkaharjun kunta Laitinen Petri, Aluehallintovirasto Leskinen Jaana, Kunnonkeskus Lipsanen Heino, Etelä-Savon Liikunta ry Manninen Anja, Diakoniaammattikorkeakoulu Niemi Kalevi, Mikkelin ammattikorkeakoulu Norontaus Merja, Pieksämäen kaupunki Närhinen Maria, Mikkelin kaupunki Ojuva Ulla, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pesonen Saara, Savonlinnan kaupunki Piisilä Sami, Tanhuvaaran urheiluopisto Pylkkänen Heikki, Itä-Savon sairaanhoitopiiri Reinikainen Timo, Savonlinnan Seudun Liikunta ry Rimpiläinen Pirjo, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Salo Marit, Mikkelin kaupunki Soininen Mali, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hankkeen valvoja: Markku Aholainen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014¹ Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Toimintalinja 3: Laadukkaat hyvinvointipalvelut Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja hankkeet Lähtökohtana pysyvä, tarvelähtöinen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen promotiivinen ja preventiivinen viitekehys Olemassa olevien resurssien ja verkoston hyödyntäminen sekä maakunnallinen koordinaatio Arviointi, tutkimus ja tiedotus ¹ Kuninkaanniemi H. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma 2011-2014. Savilahden kirjapaino Ky, Mikkeli, 2011

Strategia Väestöstrategia Hyvinvoinnin edistäminen pysyvä osa maakunnan kehittämistä Verkostorakenne Olemassa olevien voimavarojen hyödyntäminen Julkinen ja kolmas sektori sekä yksityiset palveluntuottajat Koordinaatio Etelä-Savon maakuntaliitto Sisältöpainotukset Suuntaavat toimenpiteitä Määritellään neljän vuoden välein Valinnassa mukana julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoita Indikaattorit Seurannan välineenä Tietoa päätöksenteon tueksi ja sisältöjen valinnan ohjaajaksi Hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus maakuntatasolla Käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus Indikaattoritiedon esittämisen työväline Tutkimus Valtakunnallinen tutkimustieto Maakunnan oma tutkimus Neuvottelukunta Pysyvä edustus + vaihtuva edustaja Kokoontuu keskimäärin neljästi vuodessa Tekee toimenpide-esityksiä päättäville tahoille vuosittain Toimeenpano Verkoston yhteistyönä Arviointi Jatkuva arviointi pysyväksi osaksi maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä 10.5.2011 Tiedotus Osa pysyvää hyvinvoinnin edistämisen rakennetta Maakunnan päämediat yhteityössä mukana Hyvis tiedotuskanavana toimijoille

Hyvinvointia ja terveitä elintapoja edistävät toimenpiteet välttämättömiä Puolet EU-maiden kansalaisista ylipainoisia tai lihavia (OECD 7.12.2010) + Vyötärölihavuus yksin ennustaa Metabolisen oireyhtymän kehittymistä¹ =? WHO:n arvion mukaan n. 90% T2D:sta ja yli 80% sepelvaltimotaudista olisi ehkäistävissä elintavoilla Ennaltaehkäisy terveellisillä elintavoilla kustannus-vaikuttavin tapa lisätä terveyttä väestötasolla (THL) Esimerkkejä terveydenhuollon kustannuksista vuositasolla (STM): lihavuus 190 milj. vähäinen liikunta 200-250 milj. tupakointi 246 milj. alkoholi 123-226 milj. tapaturmat 207-240 milj. ¹Cameron AJ, Zimmet PZ, Shaw JE, et al. The metabolic syndrome: in need of a global mission statement. Diabet Med 2009;26:306-309. 10.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi

Terveydenhuoltolaki (1.5.2011) Asiakaskeskeisyys, laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Toimijoiden välinen yhteistyö Kustannusten kasvun hillitseminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen ja mm. hyvinvointikertomus valtuustokausittain

Miltä Etelä-Savossa näyttää? Etelä-Savon väestö ikäryhmittäin, % (31.12.2010 154 668 henk.) Huoltosuhde, demografinen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 75v. 65 74 v. 25 64 v. 16 24 v. 7 15 v. 0 6 v. 10 % 0 % 1990 2000 2010 1990 2000 2010 Etelä Savo 51,1 54,7 59,5 Koko maa 48,7 49,4 51,6

Kansantaudit¹ Etelä Savossa vuosina 1990 2009 suhteessa koko maan keskiarvoon (100), ikävakioitu 1990 2000 2009 Kansantauti indeksi² 116,7 116,4 113,9 Diabetes 109,9 111,0 108,7 Psykoosit 137,8 132,4 120,5 Sydämen vajaatoiminta 117,5 115,8 117,0 Nivelreuma 107,1 108,0 103,6 Astma 106,2 114,4 114.4 Verenpainetauti 109,5 108,0 109,7 Sepelvaltimotauti 128,9 125,2 123,5 Kansantaudit Etelä Savossa vuosina 1990 2009 suhteessa koko maan keskiarvoon (100), vakioimaton 1990 2000 2009 Kansantauti indeksi 128,8 133,7 137,1 Diabetes 121,0 128,2 131,4 Psykoosit 144,5 143,6 132,0 Sydämen vajaatoiminta 136,3 141,7 151,9 Nivelreuma 118,0 121,4 119,6 Astma 113,1 120,9 126,5 Verenpainetauti 121,0 126,4 136,2 Sepelvaltimotauti 147,8 153,7 162,4 ¹ Seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Esiintyvyys suhteutettu koko maan keskiarvoon. ² Ao. indekseille laskettu keskiarvo 10.5.2011 Lähde: Terveyspuntarin kansantaudit, Kela: http://raportit.kela.fi/ibi_apps/wfservlet?ibif_ex=wit083al Hanna Kuninkaanniemi

Sairastavuusindeksi¹ Etelä Savossa 1990 2009 suhteessa koko maan keskiarvoon (100), ikävakioitu 1990 2000 2009 Sairastavuusindeksi 109,3 109,7 111,7 kuolleisuusindeksi 104,6 103,3 105,8 työkyvyttömyysindeksi 113,8 117,1 121,7 erityiskorvausoikeusindeksi 109,5 108,8 107,7 Sairastavuusindeksi Etelä Savossa 1990 2009 suhteessa koko maan keskiarvoon (100), vakioimaton 1990 2000 2009 Sairastavuusindeksi 120,9 125,6 133,6 kuolleisuusindeksi 117,7 124,7 136,1 työkyvyttömyysindeksi 125,5 129,2 138,6 erityiskorvausoikeusindeksi 119,4 122,8 126,2 ¹ Perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi, Kela: http://raportit.kela.fi/ibi_apps/wfservlet?ibif_ex=wit079al

Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % Etelä-Savo Koko maa TuLe- ja sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 1,8 2,8 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 3,4 4,4 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 8,9 12,2

35 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 30 % väestöstä 25 20 15 10 Etelä Savo Koko maa 5 0 1990 2000 2009

740 Lääkekorvauksia saaneet Korvattujen lääkkeiden kustannukset 70000 720 60000 700 50000 /1000 asukasta 680 660 1000 40000 30000 640 20000 620 10000 600 1990 2000 2009 0 1990 2000 2009 Etelä Savo 655,9 655,6 732,3 Etelä Savo 18507 37714 57761

5000 Kustannukset 4500 Nettokustannukset /asukas 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Kunnan nettokustannukset yhteensä Sosiaali ja terveystoimi yhteensä Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto (mukaan lukien hammashuolto) 0 2000 2009

Nuorten hyvinvointi ja elintavat 8. ja 9.luokan oppilaat, % Terveydentila keskinkertainen tai huono 16,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (R BDI) 13 Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa 13,9 Tupakoi päivittäin 14,1 Ylipaino 18 Liian vähän liikuntaa viikossa 50,3 Ei yhtään läheistä ystävää 10,2 Vanhemmuuden puutetta 20,5

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat Alkoholia vähintään kerran viikossa Tosihumalassa vähintään kerran Alkoholia vähintään kerran viikossa Tosihumalassa vähintään kerran Tupakoi päivittäin Tupakoi päivittäin Epäterveellisiä välipaloja koulussa Etelä-Savo Koko maa Epäterveellisiä välipaloja koulussa Etelä-Savo Koko maa Liian vähän liikuntaa viikossa Liian vähän liikuntaa viikossa Ylipaino Ylipaino 0 20 40 60 80 0 10 20 30 40 50 60 % oppilaista % oppilaista 10.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi

Asiantuntijuus ja koordinaatio Tutkimus, kehittämistyö ja tiedotus Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri AVI MAMK DIAK Toimeenpano ELY ISO Etelä-Savon media ja muut tiedotuskanavat Kunnat Muut julkiset toimijat 3. sektorin toimijat Etelä-Savon maakuntaliitto Yksityiset palveluntuottajat Eteläsavolaiset

Etelä-Savossa Väestön hyvinvointia edistävä työ ja ohjelmat maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat Tutkimus ja kehittämistyö Uudet hankkeet ja toimintamallit

Paappa kattilaan mitä tahhaasa, niin kyllä se lusikasta löötyy. -J Töytäri- -3kg -8kg -10kg -12kg -9kg 10.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi

Tilastolähteinä Kela. Terveyspuntarin kansantaudit. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/wfservlet?ibif_ex=nit083al Kela. Tilastotietokanta Kelasto. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto Luopa P ym. Kouluterveys 2008. Etelä-Savon raportti. Helsinki: Stakes 2008. Stakes. Kouluterveyskysely. Etelä-Savon taulukot 2008. Stakes. Kouluterveyskysely. Valtakunnalliset tulokset 2008. THL. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009. www.sotkanet.fi Viitattu 1.-7.5.2011 10.5.2011 Hanna Kuninkaanniemi

Kustannusvaikuttavat ja vaikuttavat toimenpiteet elintapoihin liittyen¹ Alkoholi Mini-interventio riskikäyttäjille terveydenhuollossa Alkoholin hinnan ja saatavuuden säätely Fyysinen aktiivisuus Liikuntapaikkojen ja palvelujen saatavuuden parantaminen yhdessä liikunnan terveyshyödyistä tiedottamisen kanssa Lyhyt interventio terveydenhuoltokäynnin yhteydessä tai kutsusta vapaaehtoisille Liikuntaa suosivat muutokset rakennetussa ympäristössä Tupakointi Vieroitustoimet, kuten lääkärin kehotus, neuvonta ja ryhmävieroitus sekä nikotiinikorvaushoito Hinnan korottaminen ja myynnin rajoitukset Tupakointikiellot ja -rajoitukset Ylipaino Ravinnon rasvojen laadun parantaminen ja määrän vähentäminen neuvonnan avulla yli 50-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville Ravintokuidun lisääminen ravintoon (alentaa kolesterolia) Elintarvikkeiden suolapitoisuuden vähentäminen elintarviketeollisuuden kanssa yhteistyössä Ravintoon ja liikuntaan vaikuttavat toimenpiteet Ravitsemusneuvonta Elämäntapaohjaus ¹Kiiskinen ym. 2008. Terveyden edistämisen mahdollisuudet Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM

Vaikuttavia toimenpiteitä mielenterveyden edistämiseen Ehkäisevä mielenterveystyö¹ TimeOut! Aikalisä! toimintamalli (THL) Mini-interventio alkoholinkäytön vähentämiseksi Vertaistukiryhmät työttömille Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luokse Mielenterveyskuntoutujien hyvinvoinnin edistäminen² Mielenterveyskuntoutujien avoryhmät kuntayhteistyönä Mielenterveyskuntoutujien omaisten ryhmät Viestinnällä ja strategialla vaikuttaminen² Tiedotus, tapahtumat ja verkostoyhteistyö ¹ Stengård ym. 2009. Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. ² Kuosmanen ym. 2010. Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä.