Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma

Transkriptio

1 Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma Hanna Kuninkaanniemi, Etelä-Savon Liikunta Ry ISBN ISSN

2

3 MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA Etelä-Savon Liikunta ry 2011

4 MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA Etelä-Savon Liikunta Ry Savilahden Kirjapaino Ky Painosmäärä 200 kpl Mikkeli 2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh kirjaamo@esavo.fi faksi ISBN (nid.) ISBN (pdf.) ISSN

5 Tiivistelmä Väestön hyvinvointiin vaikuttavat sekä yksilöön liittyvät tekijät että yhteiskunnan yksilölle asettamat ulkoiset puitteet, normit, arvot, asenteet ja odotukset. Etelä-Savossa väestön hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoinnin edellytyksiä luomalla ja uhkatekijöitä poistamalla on nostettu yhdeksi maakunnan tason painopistealueeksi. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma kytkeytyy maakuntaohjelmaan ja luo viitekehyksen pysyvälle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle Etelä-Savossa. Väestön hyvinvointia edistävää työtä tehdään Etelä-Savossa paljon sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Pysyvän hyvinvoinnin edistämisen rakenteen perustana on olemassa olevan toimijaverkoston yhteistyö ja maakunnallinen koordinointi. Koordinoivan tahon esitetään sijoittuvan maakuntaliittoon. Ohjelman sisältöpainotukset nousevat maakunnan tarpeista ja yleisistä hyvinvointia kuvaavista tunnusluvuista. Sisällölliset painopistealueet luodaan verkoston yhteistyönä ja päivitetään neljän vuoden välein maakuntaohjelman uusimisen yhteydessä. Päävastuu ohjelman sisältöihin liittyvistä toimenpide-esityksistä on maakunnallisella neuvottelukunnalla, joka perustetaan osaksi pysyvää hyvinvoinnin edistämisen rakennetta Etelä-Savossa. Seurannassa hyödynnetään sekä olemassa olevia valtakunnallisia indikaattorilähteitä että maakunnan oman tutkimuksen tuottamaa tietoa. Myös tiedotuksella ja viestinnällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Julkaisu sisältää Selvitysosan, jossa kuvataan Etelä-Savoa tyypillisin väestön hyvinvointia määrittävin tunnusluvuin, sekä Tulevaisuusosan, joka sisältää esityksen muun muassa maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenteesta, toiminnan koordinoinnista sekä toimenpiteiden suuntaamisen ja valinnan prosessista, jossa koko verkosto on osallisena. Asiasanat: Etelä-Savo, hyvinvointi, koordinaatio, terveyden edistäminen, terveys, tiedotus, väestö, yhteistyö

6 Lukijalle Saimaan maakunta Etelä-Savo tarjoaa kauniit puitteet elämiseen, työntekoon ja harrastamiseen. Maakunnassa myös tehdään paljon erinomaista työtä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikuttavan hyvinvointia edistävän toiminnan edellytyksenä on laajan toimijaverkoston aito ja koordinoitu yhteistyö. Tämän ohjelman tavoitteena on vahvistaa sekä väestön hyvinvoinnin edellytyksiä, että toimijoiden sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hyvinvoinnin mahdollisuuksien luomisessa jokaisen panos on arvokas ja tärkeä. Seuraavassa kiteytyy eräs näkemys paitsi ystävyydestä myös hyvinvoinnista. Ystävyys on kahden ihmisen syvään juurtunut tapa edistää toistensa hyvinvointia. -Eustace Budgell Ajatuksen myötä ja ystävyyden sekä yhteistyön voiman havainneena toivon maakunnalle positiivista tulevaisuutta. Mikkelissä Hanna Kuninkaanniemi Kiitän Etelä-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoita. Ohjelmaa ei olisi ilman teitä ja osakseni saamaa lämmintä vastaanottoa sekä luottamusta. Kiitos myös Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän jäsenille. Erityiskiitos kannustuksesta, keskusteluista ja mukavista yhteistyön hetkistä ESSHP:n Kanerva-Kaste hankekoordinaattori Eeva Häkkiselle, Sosterin Kanerva-Kaste projektipäällikkö Ulla Ojuvalle, ELY-keskuksen nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja Pirjo Rimpiläiselle, Aluehallintoviraston suunnittelija Petri Laitiselle, Mikkelin Ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkö Kari Kangaspunnalle, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yksikön johtaja Mali Soiniselle ja maakuntaliiton maakunta-asiamies Markku Aholaiselle sekä esimiehelleni aluejohtaja Heino Lipsaselle ja koko työyhteisölleni Etelä-Savon Liikunnassa.

7 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 sivu 2. MAAKUNNALLISEN OHJELMAN TAUSTALLA KANSALLISIA OHJELMIA JA TERVEYDENHUOLTOLAKI Kansalliset ohjelmat linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä Terveydenhuoltolaki 4 3. OHJELMAN HYINVOINTI- JA TERVEYSNÄKEMYS 5 4. ETELÄ-SAVON TUNNUSLUKUJA Väestö Kunnallinen ja seudullinen terveyden edistäminen ja hyvinvointityö Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Väestön hyvinvointia kuvaamassa Työttömyys ja työkyvyttömyys Kansantauti-indeksi ja sairastavuusindeksi Nuorten sairastavuus Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet Ikääntyneiden asuminen Alkoholijuomien myynti Elintavat Tapaturmat Etelä-Savonterveydenedistämisaktiivisuus MAAKUNNALLINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Mistä tuleva sai alkunsa? Ohjelman strategia, tavoitteet ja tehtävät Hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenne Koordinaatio Ohjelman sisältöpainotukset Verkosto sisältöjen valinnassa Ohjelmakausi Indikaattorit ja seuranta Maakunan hyvinvointikertomus Tutkimus Neuvottelukunta Toimenpiteet Arviointi Tiedotus YHTEENVETO 32 LÄHTEET Liitteet Liite 1 Maakunnallisen ryhtiliikkeen ohjausryhmän kokoonpano Liite 2 Kaste-hankkeiden tavoitteita Etelä-Savossa Liite 3 Kansantaudit Etelä-Savossa vuosina , vakioimaton Sairastavuusindeksi Etelä-Savossa , vakioimaton Liite 4 Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viitekehys Liite 5 Indikaattorit Liite 6 Sisältöpainotuksiin liittyviä vaikuttavia toimenpiteitä ohjelmakaudelle Liite 7 Esimerkkejä sisältöpainotuksiin liittyvistä käynnistyvistä ja kehittyvistä hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleista maakunnan tasolla

8

9 1. Johdanto Hyvinvointiin liittyy sekä objektiivisesti mitattavia että subjektiivisesti koettavia tekijöitä. Edelleen toimiva on Erik Allardtin kuvaus vuodelta 1976, jossa hyvinvointi, onnellisuus, elintaso ja elämänlaatu jäsentyvät nelikentälle. Yksinkertaisimmillaan hyvinvointia voidaan tarkastella aineellisiin ja persoonattomiin resursseihin perustuvien tarpeiden, kuten tuloja asumistason sekä työllisyyden, koulutuksen ja terveyden kautta. Selkeästi mitattavista tekijöistä onnellisuuteen ja elämälaatuun liittyviin subjektiivisiin kokemuksiin siirryttäessä voidaan tarkastella esimerkiksi yhteisyyden kokemista, tyytyväisyyttä omaan elämään sekä sitä, kuinka hyvin ihminen itse kokee asioidensa olevan. (1) Valtion ja yhteiskunnan tasolla väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa muun muassa sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden ylläpitämistä sekä syrjäytymisen vähentämistä; väestön hyvän terveyden, toimintakyvyn ja terveellisten elintapojen edistämistä, päihdehaittojen ehkäisemistä, sairauksien vähentämistä ja terveyserojen kaventamista; ehkäisevän työn osaamisen lisäämistä; sekä terveellisen elinympäristön turvaamista. (2) Peruspalveluministeri Paula Risikko painotti Päämajasymposiumissa heinäkuussa 2010 muun muassa elintapojen terveyttä edistävää merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Vastuu hyvinvoinnin lisääntymisestä koskettaa meitä jokaista. (3) Elintavoilla voi muun muassa vaikuttaa suomalaisten hyvinvoinnin uhkana oleviin kansansairauksiin sekä mielenterveyden ongelmiin, joiden yksittäisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä runsas alkoholin käyttö ja tupakointi (4-5). Jopa geneettisestä alttiudesta huolimatta on havaittu, että elintavoilla voi vaikuttaa sairauksien ja niiden riskitekijöiden ilmenemiseen (6-7). Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan % elintapasairauksista olisi ehkäistävissä elintavoilla. Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen uskotaankin olevan kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia (8). Esimerkiksi elintapoihin liittyvien riskitekijöiden arvioidaan aiheuttavan vuositasolla kustannuksia pelkästään terveydenhuollolle seuraavasti: lihavuus 190 milj., vähäinen liikunta milj., tupakointi 246 milj., alkoholi milj.. (3) Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset olivat noin 4,2 miljardia euroa vuonna 2004 (9). Jokin edellä mainituista elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä koskettaa huomattavaa osaa suomalaista väestöä. Suuntaus on huolestuttava, sillä viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat muun muassa, että vyötärölihavuus yksin ennustaa metabolisen oireyhtymän kehittymistä (10), alkoholi on yleisimpien päihteiden joukosta haitallisin sekä käyttäjälle että muille aiheutunutta varaa ja haittaa kokonaisuudessaan arvioiden (vaarallisempi kuin esimerkiksi huumeet heroiini ja crack kokaiini) (11), ja jo passiivinen tupakointi, jolle maailmanlaajuisesti altistuvat erityisesti lapset, aiheuttaa huomattavia terveyshaittoja ja kuolemia (12). Hyvinvointiuhkiin puuttuminen ja väestön hyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta kansantautien yleistyminen ja terveyserojen lisääntyminen saadaan pysähtymään ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot eivät kasva räjähdysmäisesti. Etelä-Savossa hyvinvoinnin edistäminen on nostettu osaksi maakuntavaltuuston hyväksymää Etelä-Savon maakuntaohjelmaa , jossa yksi ohjelman neljästä toimintalinjasta on Laadukkaat hyvinvointipalvelut. Kokonaisuuteen kuuluvat ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut; teknologiapalvelujen hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen saatavuudessa ja tuotannossa; palvelutuotannon monipuolistuminen; sekä toimivat ja tehokkaat kunta- ja palvelurakenteet. (13)

10 Tässä julkaisussa esiteltävä Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma nivoutuu maakuntaohjelman toimintalinjoihin tukien tavoitteiden kannalta olennaisten toimenpiteiden kehittämistä ja toteutusta erityisesti ennakoivan terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Tavoitteena on jatkuva, koordinoitu ja tarvelähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Keskeisten sairastavuuden tunnuslukujen lasku on pitkän aikavälin tavoite, joka on saavutettavissa muun muassa elintapoihin liittyvien muutosten kautta. Ohjelma on luotu vuonna 2010 käynnistyneessä eteläsavolaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeessa Maakunnallinen ryhtiliike. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto (maakunnan kehittämisraha) ja hallinnoi Etelä-Savon Liikunta ry. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu laaja edustus maakunnasta niin alueellisesti kuin toimisektoreittain. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 1. 2

11 2. Maakunnallisen ohjelman taustalla kansallisia ohjelmia ja terveydenhuoltolaki Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sitoutuu osaltaan valtakunnallisten ohjelmien, Terveys 2015 ohjelman (14) ja KASTE-ohjelman (15) päätavoitteisiin sekä ennakoi toukokuussa 2011 uudistuvan terveydenhuoltolain (16) toimeenpanoa. Ohjelmat on esitelty lyhyesti alla Kansalliset ohjelmat linjaavat väestön hyvinvoinnin edistämistä Vuonna 2001 Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspoliittisia päätöksiä (14). Ohjelman kahdeksan päätavoitetta kohdistuvat keskeisiin kansanterveydellisiin ongelmiin, joihin vaikuttamisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö eri tahoilla. Terveyden edistämisen laatusuositus tukee ohjelman toteutusta kuntatasolla tavoitteenaan väestön hyvinvoinnin nostaminen kuntien yhteisvastuulliseksi painoalueeksi mm. voimavaroja ehkäisevään työhön suuntaamalla ja hyvinvointiosaamista tukemalla (17). Vuonna 2007 hallitus käynnisti Terveyden edistämisen politiikkaohjelman, joka myös painottaa väestön terveydentilan parantamista ja terveyserojen kaventamista. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan ja yhtenäistämään eri tahojen toimia väestön terveyden edistämiseksi ja terveyteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. (18). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE puolestaan määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat toimenpiteet. Ohjelman päätavoitteet vuosille ovat kuntalaisten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen väheneminen; hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen ja hyvinvointi ja terveyserojen kaventuminen; palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen, ja alueellisten erojen väheneminen. (15) Itä- ja Keski-Suomessa vuonna 2008 alkaneet Kaste-hankkeet, Lapset ja perheet Kaste (19); Vanhus-Kaste (20); Kanerva-Kaste (21), ovat saaneet Sosiaali- ja terveysministeriöltä jatkorahoitusta vuosille Liitteessä 2 on listattuna hankkeiden tavoitteita ja hankkeissa Etelä-Savossa tehtävää kehittämistyötä. Hyvinvoinnin lisääminen ja koordinoitu yhteistyö on tärkein näitä hankkeita ja Etelä-Savon maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaa yhdistävistä tavoitteista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikuttavuuden saavuttamiseksi koordinoitu yhteistyö hankkeiden ja toimijoiden välillä on sekä hyödyllistä että välttämätöntä. 3

12 2.2. Terveydenhuoltolaki Hallituksen esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja terveyspalvelujen sisällöistä (16). Laki on tarkoitettu tulevan voimaan (79 ). Lain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tavoitteena on myös edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista ja tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ehdotuksessa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja terveysongelmien ennaltaehkäisyä (lakiehdotuksen 2 luku). Lakiin sisältyy velvoite terveys- ja hyvinvointiasioiden huomioon ottamisesta kunnan kaikessa toiminnassa (11 ). Se velvoittaa kunnan asettamaan tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä sekä niihin tarvittavista voimavaroista. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä tulee tehdä kunnan eri toimialojen välisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain ja laajempi hyvinvointikertomus tulee tehdä kerran valtuustokaudessa. (12 ) Kunnan tulee myös muun muassa järjestää terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tukevaa neuvontaa, joka edistää toimintakykyä, mielenterveyttä ja elämänhallintaa. (13 ) Alueellinen terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarjoamaan asiantuntemusta ja tukea kunnille kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat tulee valmistella kuntien kanssa yhteistyössä. (36 ) Erikoissairaanhoidon järjestäminen sekä tieteellisestä tutkimuksesta ja kehittämisestä huolehtiminen on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien vastuulla. (42 ) 4

13 3. Ohjelman hyvinvointi- ja terveysnäkemys Tässä julkaisussa terveysnäkemyksen lähtökohtana on maailman tunnetuin virallinen terveyden määritelmä vuodelta 1946 (WHO), jonka mukaan terveys tarkoittaa täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. Terveyden edistäminen puolestaan on prosessi, joka kasvattaa yksilön vaikutusmahdollisuuksia omasta terveydestä ja terveyden osatekijöistä huolehtimiseen, ja siten parantaa terveyttä sekä yksilötasolla että väestötasolla. Terveyden mittaaminen on kuitenkin tunnistettu ongelmia tuottavaksi. Yleisesti hyväksytty ja käytetty termi on terveyshyöty, joka voidaan saavuttaa joko terveyden paranemisen tai kustannusten pienenemisen myötä. (22-23) Eteläsavolainen terveysnäkemys sisältää edellä olevan ajatuksen terveydestä ja täydentää sitä laajemmalla hyvinvointiajattelulla. Ohjelmassa hyvinvointi ja terveys ymmärretään dynaamisena fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä ja hyvinvointina, joiden prosessinomaisuus tunnistetaan ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointiin katsotaan vaikuttavan sekä ympäristön, elinolojen, palveluiden että johtamisen (kuvio 1). Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää kaikki ne välilliset ja välittömät toimenpiteet, jotka vaikuttavat positiivisesti eteläsavolaisen väestön hyvinvointiin. Hyvinvoinnin edistäminen on ennen kaikkea hyvinvoinnin edellytysten luomista ja vahvistamista sekä tunnettuihin riskitekijöihin vaikuttamista tai niiden minimoimista. Kuvio 1. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 5

14 SELVITYSOSA 4. etelä-savon tunnuslukuja Etelä-Savo on Itä-Suomessa sijaitseva maakunta, jossa on kolme kaupunkia (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna) sekä 14 kuntaa (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava). Seutukunnat rakentuvat kolmen kaupunkikeskuksen ympärille seuraavasti: Mikkelin seutuun kuuluvat virallisen seutujaon mukaisesti Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina. Savonlinnan seutuun kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Pieksämäen seutu muodostaa oman seutukuntansa. Lisäksi Juva, Joroinen ja Rantasalmi, JJR-allianssi, tekevät hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä keskenään. Tässä luvussa kuvataan maakuntaa erilaisin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmaan liittyvin tunnusluvuin Väestö Etelä-Savon asukasluku on (tilanne ). Väestöennuste on laskeva ja rakenne vanheneva. Vuonna 2020 asukasmääränodote on Vuosina lasten, nuorten ja työikäisten osuus maakunnan väestöstä on pienentynyt, kun taas 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. (Kuvio 2.) (24) Kuvio 2. Etelä-Savon väestö ( henk ) ikäryhmittäiset prosenttiosuudet (24) Väestöllinen huoltosuhde on valtakunnallista tasoa korkeampi lähestyessään arvoa 0,6 vuonna Etelä-Savossa sataa työikäistä kohti huollettavan ikäisiä on 58, koko maassa vastaavasti alle 51. (Kuvio 3.) (24) 6

15 SELVITYSOSA Kuvio 3. Huoltosuhde, demografinen. Etelä-Savo / Koko maa (24) 4.2. Kunnallinen ja seudullinen terveyden edistäminen ja hyvinvointityö Väestön terveyden edistämistyötä tehdään sekä sairaanhoitopiireissä että kunta- ja seutukuntatasolla. Maakunnassa on kaksi sairaanhoitopiiriä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina sekä lisäksi Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva Suomenniemi. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Sosteriin kuuluvat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Heinävesi kuuluu Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa toimii terveyden edistämisen yhdyshenkilö. Sosterin jäsenkunnissa toimii kuntakohtainen perusturvatyöryhmä, joka käsittelee terveyden edistämisen asioita kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Mikkelissä ja Pieksämäellä toimii lisäksi poikkihallinnollinen kaupunginjohtajan asettama hyvinvointityöryhmä, joka valmistelee kaupungin hyvinvoinnin edistämisen painotukset ja ohjelman. Vastaavalla ajatuksella Savonlinnassa toimii kaupunginjohtajan asettama liikuntatyöryhmä. Savonlinnassa kaupungin johtoryhmä on terveyden edistämisen vastuussa. Seudullinen ajattelu Mikkelin seutukuntien sosiaali- ja terveystoimessa vahvistuu, jos valmisteilla oleva yhteistoiminta-alue hyväksytään Mikkelin seutukunnan kunnissa, Mikkelissä; Hirvensalmella; Kangasniemellä; Mäntyharjulla; Pertunmaalla; Puumalassa ja Ristiinassa sekä lisäksi Suomenniemellä. Yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy yhteiselle lautakunnalle, johon tulee edustus jokaisesta mukana olevasta kunnasta. Palveluntuotannosta vastaisivat palveluntuotantoyksiköt, ja kuntalaiset saisivat hakeutua palveluihin yhteistoiminta-alueella vapaasti. Päätökset toiminnan käynnistämisestä tehdään vuoden 2011 alussa ja toteutuessaan yhteistoiminta-alue aloittaisi tammikuussa

16 SELVITYSOSA 4.3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset vuonna 2008 olivat Asukaskohtaiset nettokustannukset on esitetty kuviossa 4. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat kasvaneet 1990-luvulta saakka. Erityisen voimakasta kustannusten nousu on ollut 2000-luvulla. Vuonna 2008 asukaskohtaiset nettokustannukset olivat 3124, vuonna 1995 vastaavat kustannukset olivat alle puolet tästä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannusten nousu on ollut maltillisempaa. (24) Kuvio 4. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Etelä-Savossa (24) 4.4. Väestön hyvinvointia kuvaamassa Seuraavassa kuvataan Etelä-Savoa eräiden Terveys 2015 indikaattorien, Kaste-ohjelman tavoiteindikaattorien, elintapojen ja muiden tyypillisten hyvinvointia kuvaavien tunnuslukujen valossa. Vertailuarvona käytetään koko maan arvoa tai vaihtoehtoisesti tilanteen kehitystä Etelä-Savossa seurataan 1990-luvulta uusimpaan saatavilla olevaan tulokseen (vuosilta ) Työttömyys ja työkyvyttömyys Työttömien osuus työikäisistä oli vuonna 2008 laskenut alle puoleen vuoden 1995 tasosta Etelä-Savossa. Nuorisotyöttömyyden lasku oli erityisen voimakasta vuosina Myös pitkäaikaistyöttömyys oli vuoteen 2008 asti tasaisessa laskussa. Vuosina työttömyys on kuitenkin kääntynyt uudelleen nousuun. (Kuvio 5.) Etelä-Savossa työttömien osuus työikäisistä on koko maata suurempi, ja erityisesti nuorisotyöttömiä on selvästi enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on muuta maata suurempi. (Kuvio 6.) (24) 8

17 SELVITYSOSA Kuvio 5. Työttömyys Etelä-Savossa (24) Kuvio 6. Työkyvyttömyyseläkettä saavat (24) Kansantauti-indeksi ja sairastavuusindeksi Kahden keskeisen hyvinvointia ja sairastavuutta mittaavan indeksin perusteella sairastavuus Etelä-Savossa on maan keskitason yläpuolella. Kansantauti-indeksi kuvaa seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) esiintyvyyttä suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Etelä-Savon vuoden 2008 tilastoitu indeksin ikävakioitu arvo on 114,3. Yksittäisten kansantautien osalta lukua merkittävimmin nostavat sepelvaltimotauti (123,6), psykoosit (121,6) ja sydämen vajaatoiminta (117,9). Ikävakioitua arvoa tarkasteltaessa suunta 1990-luvulta tähän päivään on ollut lievästi positiivinen lukuun ottamatta astmaa ja verenpainetautia, joiden esiintyvyys on lisääntynyt. (Taulukko 1.) Ikävakioimattomasti tarkasteltuna lähes kaikissa seitsemässä erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavassa sairaudessa indeksin arvo on noussut. (Liite 3.) Tätä selittää Etelä-Savon väestön ikärakenne ja sen kehitys. (25) 9

18 SELVITYSOSA Taulukko 1. Kansantaudit 1 Etelä-Savossa, ikävakioitu (25) Kansantauti-indeksi² 116,7 116,4 114,3 Diabetes 109,1 111,0 108,8 Psykoosit 136,3 132,4 121,6 Sydämen vajaatoiminta 118,2 115,8 117,9 Nivelreuma 108,9 108,0 104,3 Astma 108,2 114,4 115,1 Verenpainetauti 108,5 108,0 108,9 Sepelvaltimotauti 127,9 125,2 123,6 1 Seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Esiintyvyys suhteessa maan keskiarvoon Indekseille laskettu keskiarvo Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä, ja suhteuttaa arvon maan keskiarvoon (100). Etelä-Savon ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2008 on 111,8. Arvo on noussut 1990-luvun alusta lähes kahdella. Alaindeksien arvot eriteltynä ovat: kuolleisuusindeksi 106,7; työkyvyttömyysindeksi 121,1; ja erityiskorvausoikeusindeksi 107,7. Näistä työkyvyttömyysindeksi, eli työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, on noussut huomattavasti 1990-lukuun verrattuna. Myös kuolleisuus on lisääntynyt. Ikävakioitu erityiskorvausindeksi on sen sijaan lievästi laskenut. (Taulukko 2.) Ikävakioimattomasti tarkasteltuna kaikki kolme alaindeksiä ovat nousseet. (Liite 3.) (26) Taulukko 2. Sairastavuusindeksi 1 Etelä-Savossa, ikävakioitu (26) Sairastavuusindeksi 110,1 109,7 111,8 - kuolleisuusindeksi 106,7 103,3 106,7 - työkyvyttömyysindeksi 114,6 117,1 121,1 - erityiskorvausoikeusindeksi 109,0 108,8 107,7 1 Perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Luku on suhteutettu koko maan keskiarvoon

19 SELVITYSOSA Nuorten sairastavuus Nuorten sairastavuus on yleisesti vähäisempää kuin aikuisväestöllä, mutta tietyiltä osin oireilu on lisääntynyt ja myös sairastavuusluvut ovat kasvussa. Lähes viidennes Etelä-Savon nuorista lukiolaisista ja ammattikoululaisista kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta kärsii useampi kuin joka kymmenes, (kuvio 7), kymmenesosalla on lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, ja melkein joka viides on ylipainoinen (kuvio 8). (27-29) Kuvio 7. Nuorten keskivaikea tai vaikea masentuneisuus R-BDI depressiomittarilla mitattuna (27-29) Ylipaino, nuoret Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijt Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Etelä-Savo Koko maa % Kuvio 8. Nuorten ylipaino (27-29) 11

20 SELVITYSOSA Oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä on kasvanut koko maassa huomattavasti 1990-lukuun verrattuna. Erityiskorvaus myönnetään henkilölle, jolla on jokin vakava, pitkäaikainen lääkehoitoa vaativa sairaus. Etelä-Savossa vuonna 2007 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 1000 vastaavanikäistä kohti oli 290, koko maassa 231. (Kuvio 9.) (24) Kuvio 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja / 1000 vastaavanikäistä (24) Vuonna 2008 lähes 70 % 65 vuotta täyttäneistä eteläsavolaisista oli oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin. (Kuvio 10.) (24) Kuvio 10. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65-vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisistä (24) 12

21 SELVITYSOSA Depressiolääkkeistä korvausta saaneita on Etelä-Savossa vähemmän kuin muualla maassa kaikissa ikäryhmissä nuoria vuotiaita lukuun ottamatta. Ikääntyneistä ( 65 vuotiaista) useampi kuin joka kymmenes ja työikäisistä (25-64-vuotiaista) hieman alle kymmenesosa ovat saaneet korvausta em. lääkeryhmästä. (Kuvio 11.) (24, 30) Kuvio 11. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet. % vastaavanikäisistä (24, 30) Psykoosin vuoksi erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutettuja on maakunnassa sen sijaan keskimääräistä enemmän. (Kuvio 12.) (24, 30) Kuvio 12. Psykoosin vuoksi erityiskorvattava lääkehoito (24, 30) 13

22 SELVITYSOSA Eteläsavolaisista 40 vuotta täyttäneistä yli viidesosa on verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettu, vastaavasti sepelvaltimotaudin ja diabeteksen osalta noin joka kymmenes. (Kuvio 13.) (24) Kuvio vuotta täyttäneiden erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö Etelä-Savossa (24) Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet Myös potentiaalisesti menetettyjä elinvuosia (PYLL-indeksi) käytetään yleisesti kuvattaessa väestön hyvinvoinnin tilaa. Mittari korostaa nuorena tapahtuneita, ennenaikaisia kuolemia ja on siten erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisyn tarpeita ja kohteita arvioitaessa. Verenkiertoelimistön sairauksien, ja itsemurhien sekä alkoholisyiden takia elinvuosia menetetään Etelä-Savossa sekä miesten että naisten osalta keskimääräistä enemmän. (Taulukko 3.) (31) Taulukko 3. Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (31) Etelä- Savo/Suomi Etelä- Savo/Suomi Verenk.elinten sairaus, PYLL² 3512/ /1149 Alkoholisyy, PYLL² 1559/ /298 Itsemurha, PYLL² 1378/ /276 2 Potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävuosina 25 80, vuosia/ asukasta, vuosilta

23 SELVITYSOSA Ikääntyneiden asuminen Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia on Etelä-Savossa 14 % ja koko maassa 11 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on eteläsavolaisista 75 vuotta täyttäneistä 5,5 %, koko maassa lähes 6 %. (Kuvio 14.) (24) Kuvio 14. Ikääntyneiden asuminen (24) Alkoholijuomien myynti Alkoholin myynti litroina asukasta kohti on ollut tasaisessa kasvussa 2000-luvulla ja oli tähänastisessa huipussaan vuonna 2007 ollessaan 9,8 litraa 100 %:n alkoholia henkilöä kohti. Vuonna 2009 alkoholin myynti oli lähes samalla tasolla (9,6 l/asukas). Etelä-Savossa 100 %: sta alkoholia myydään asukasta kohti vuosittain yli litra enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Vuonna 2004 tapahtunut alkoholin veroale näkyy alkoholin myynnissä hyppäyksenä runsaan kahdeksan litran myynnistä yli yhdeksän litran myyntiin. Vuosina 2008 ja 2009 tehtyjen alkoholiveron nostojen vaikutus alkoholin myyntiin on sen sijaan ollut vähäisempi, ja laskenut myyntiä Etelä-Savossa vuositasolla vain 0,1 litraa asukasta kohti. (Kuvio 5.) 15.) (24) Kuvio 15. Alkoholijuomien myynti (24) 15

24 SELVITYSOSA Elintavat Työikäisten elintavoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Eteläsavolaisten tottumukset ovat keskimäärin terveellisemmät kuin muualla maassa. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia, niukasta kasviksia ravinnossaan käyttäviä ja päivittäin tupakoivia on oman ilmoituksen perusteella Etelä-Savossa vähemmän kuin muualla maassa. Miehet kuitenkin tupakoivat ja käyttävät ravinnossaan niukasta kasviksia naisia yleisemmin. (Kuvio 16.) (31) Kuvio 16. Työikäisten elintavat (31) Etelä-Savon työikäisistä miehistä alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran viikossa ilmoittaa käyttävänsä 22 % ja naisista 4 %. Vastaavat luvut koko maassa keskimäärin ovat suuremmat: 28 % ja 8 %. (Kuvio 16.) (31) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleita nuoria ja työikäisiä on kuitenkin koko maan tasoa enemmän (kuvio 17) ja myös ikääntyneillä päihteiden vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on kasvanut. (24) Kuvio 17. Päihteiden vuoksi hoidossa/1000 vastaavanikäistä (24) 16

25 SELVITYSOSA Nuorten elintavoissa on huolestuttavia piirteitä. Etelä-Savon peruskoulun luokkalaisista sekä lukiolaisista yli puolet ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista yli 70 % harrastaa terveytensä kannalta liian vähän vapaa-ajan liikuntaa. Noin 60 % ei syö kouluruokailussa kaikkia aterianosia, mutta säännöllisesti (vähintään 2krt/vko) epäterveellisiä välipaloja kouluaikana nauttii yli neljännes. Sokeroituja virvoitusjuomia 3-5 kertaa viikossa käyttää erityisesti ammattikoululaiset (55 %). Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja vain harva syö päivittäin. Tupakoivia nuoria on erityisesti ammatillisten oppilaitosten oppilaissa, joista lähes 45 % tupakoi päivittäin. Myös eteläsavolaiset nuoret ilmoittavat käyttävänsä alkoholia vähemmän kuin Suomen nuoret valtakunnallisesti sekä alkoholin määrää että käyttökertojen useutta kysyttäessä. (Kuviot 18 20) (27 29) Alkoholia vähintään kerran viikossa Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa Elintavat, luokan oppilaat Tupakoi päivittäin Epäterveellisiä välipaloja koulussa 2krt/vko Etelä-Savo Koko maa Liian vähän liikuntaa viikossa % luokan oppilaista Kuvio 18. Peruskoulun luokan oppilaiden elintavat (27 29) Elintavat, lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat Alkoholia vähintään kerran viikossa Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin Epäterveellisiä välipaloja koulussa 2krt/vko Etelä-Savo Koko maa Liian vähän liikuntaa viikossa % oppilaista Kuvio 19. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden elintavat (27 29) 17

26 SELVITYSOSA Elintavat, ammattillisten oppilaitosten opiskelijat Alkoholia vähintään kerran viikossa Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin Epäterveellisiä välipaloja koulussa 2krt/vko Etelä-Savo Koko maa Liian vähän liikuntaa viikossa % oppilaista Kuvio 20. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elintavat (27 29) Tapaturmat Tapaturmien vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on Etelä-Savossa vähentynyt vuotiaiden joukossa, mutta lisääntynyt alle 15-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. (Kuvio 21.) Suurin osa tapaturmista tapahtuu kotona. Ikä- ja sukupuolivakioitu tapaturmakuolleisuus :tta asukasta kohti on ollut Etelä-Savon pelastusalueella muuta maata suurempi vuosina (24, 32) Kuvio 21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja / 1000 vastaavanikäistä (24) 18

27 SELVITYSOSA 4.5. Etelä-Savon terveydenedistämisaktiivisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisari kuvaa kunnan tai alueen terveydenedistämisaktiivisuutta eli toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä. Mittari tarkastelee terveydenedistämisaktiivisuutta seitsemää näkökulmaa arvioiden: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, sekä muut ydintoiminnat. Nämä yläkäsitteet sisältävät tarkentavia alakäsitteitä, joita kutakin arvioidaan erikseen. Etelä-Savon tulos suhteessa koko maahan on esitetty taulukossa 4. (33) Taulukko 4. Terveydenedistämisaktiivisuus, TEAviisari (33) Terveydenedistämisaktiivisuus Etelä-Savo Koko maa Sitoutuminen Johtaminen Seuranta ja tarveanalyysi Voimavarat Yhteiset käytännöt Muut ydintoiminnot Tulosten mukaan vahvuuksia (tulos 75 pistettä) Etelä-Savossa ovat mm. ongelmien ja mittareiden määrittäminen, terveydenhoitajien henkilömitoitus verrattuna kansallisiin suosituksiin, sekä alkoholinkäytön varhainen tunnistaminen. Erityisiä kehittämiskohteita tulosten mukaan ovat mm. luottamushenkilöhallinnon ja johtoryhmän sitoutuminen, toimeenpanosuunnitelmien toteutuminen, johtamisvastuu terveyden edistämisessä, raportointi ikäryhmittäin, ongelmien tunnistaminen ja neuvonnan ja ohjauksen tarjoaminen. (33) 19

28 TULEVAISUUSOSA 5. maakunnallinen hyvinvoinnin edistäminen 5.1. Mistä tuleva sai alkunsa? Etelä-Savon maakunnallisen terveyden edistämisen ensimmäinen seminaari järjestettiin huhtikuussa vuonna 2008 Tanhuvaaran urheiluopistolla. Tällöin maakuntaan päätettiin perustaa terveyden edistämisen työryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran Juvalla toukokuussa Kokoontumisen yhteydessä linjattiin Etelä-Savon terveyttä edistävään toimintaan liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia. Yhteenveto on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Terveyden edistämistyön vahvuudet ja heikkoudet Etelä-Savossa. Lähde: Kokouksen muistio Vahvuudet Heikkoudet Maakunnassa on terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön osaamista Pieni alue on hallittavissa Hyvinvointityöryhmätyöskentely, hyvinvointiselvitykset Terveyden edistämisen yhdyshenkilöt toimintaa koordinoimaan (Mikkeli, Pieksämäki) SOSTERI:n jäsenkuntien myönteinen ote terveyden edistämiseen Alueen päätiedotusvälineiden tuki Olemassa olevaa osaamista ei hyödynnetä täysillä Etelä-Savo/Itä-Savo yhteistyö haastavaa Ehkäiseviin palveluihin ei ole resurssoitu riittävästi Terveysnäkökulmaa ei oteta riittävästi huomioon eri hallintokuntien päätöksenteossa Terveyden edistäminen koetaan vain julkissektorin ja asiantuntijoiden tehtäväksi Kuntakohtaisen ja seudullisen tilastotiedon saaminen ja vertailtavuus valtakunnan tasolle Tutkimuksen, kehittämisen, päätöksenteon ja käytännön työn välinen dialogi vielä heikkoa Mahdolliselle Etelä-Savon terveyden edistämisen keskukselle hahmoteltiin maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan koordinoivaa roolia. Kansansairauksien ja muiden terveysongelmien ehkäisy sekä terveyserojen kaventaminen nähtiin tärkeäksi. Vuoden 2008 lopulla linjattiin päätoimisen, maakunnallisen terveyden edistämisen koordinaattorin tarpeesta ja marraskuussa 2008 allekirjoitettiin aiesopimus maakunnan sairaanhoitopiirien, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupunkien, Saimaan sydänpiirin, Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon Liikunta ry:n välillä. Keskuksen perustamishanke tai maakunnallisen hyvinvoinnin edistämisen koordinointi ei käytännössä vielä tuolloin kuitenkaan toteutunut, ja Maakunnallinen ryhtiliike käynnistettiin vastaamaan haasteeseen vuosien vaihteessa. 20

29 TULEVAISUUSOSA 5.2. Ohjelman strategia, tavoitteet ja tehtävät Terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä erotetaan usein kaksi strategiaa: korkean riskin strategia ja väestöstrategia, joista jälkimmäiseen tässä julkaisussa esiteltävä Etelä- Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma keskittyy. Korken riskin strategia on terveydenhuollon keskeistä työtä ja siitä on suuri hyöty korkean riskin väestölle. Kansanterveyteen vaikutus on rajallinen. Väestöstrategiassa terveydenhuolto tukee muita toimijoita ja sen kustannusvaikuttavuus ja vaikutus kansanterveyteen on suuri. Kuvion 22 mukaisesti toimitaan siis ensisijaisesti pallon ylemmällä puoliskolla. Kuvio 22. Hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus. Mukaillen Barry 2007 (34) Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma luo maakuntaan pysyvän hyvinvoinnin edistämisen rakenteen sekä viitekehyksen ja jatkumon eteläsavolaiseen väestötason hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Viitekehys, jossa esitetään tiivistetysti ohjelmakauden sisältöpainotukset (ks. luku 5.5.2) ja sisältöalueille/ikäkaudelle sijoittuvia toimijoita maakunnassa, on kuvattuna liitteessä 4. Tavoitteena on vahvistaa maakunnan hyvinvoinnin edistämisen kulttuuria ja dynaamista ja tarvelähtöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Verkostomainen yhteistyö on ohjelman ja toiminnan vaikuttavuuden kantava lähtökohta. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma lujittaa eteläsavolaisia terveyden edistämisen vahvuuksia ja vastaa maakunnan haasteisiin. Ohjelmassa määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällölliset painotukset ja niiden seuraamiseen tarkoitetut tavoiteindikaattorit maakunnan tasolla. Ohjelma on linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelman kanssa ja tukee tämän laajemman ohjelman tavoitteita ensisijaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma vahvistaa hyvinvointia edistävää työtä myös seutukunta- ja kuntatasolla. 21

30 TULEVAISUUSOSA 5.3. Hyvinvoinnin edistämisen verkostorakenne Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisoituminen perustuu maakunnassa olemassa oleviin rakenteisiin ja toimijoihin. Uuden organisaation perustamisen ei katsota tuovan lisäarvoa tämän hetken ja lähitulevaisuuden hyvinvointia edistävään toimintaan, koska osin päällekkäisiä rakenteita on maakunnassa jo nyt paljon. Olemassa olevien voimavarojen ja resurssien hyödyntäminen sekä yhdistäminen ovat perustava ajatus eteläsavolaisessa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä verkostomaisessa rakenteessa, jonka toimintakenttä on esitetty kuviossa 23. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri M A M K D I A K AVI ELY Kuvio 23. Etelä-Savon toimijakenttä Verkostossa on mukana perinteisten terveyden edistämisen organisaatioiden lisäksi paljon muita toimijoita. Maakunnallinen verkosto myös kokoaa ja hyödyntää olemassa olevita tai kehittyiä alueellisia ja paikallisia yhteistyörakenteita. (Kuvio 24). Kuvio 24. Verkostokaari 22

31 TULEVAISUUSOSA Verkoston toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja terveyttä väestötasolla, ehkäistä ja vähentää kansantauteja ja muita terveysongelmia, kaventaa alueellisia eroja maakunnan sisällä, saada aiempaa useammat tahot kiinnittämään huomioita hyvinvointiin sekä saada terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat osaksi perustoimintaa. Hyvinvoinnin edistämistyön erityisiä haasteita on esitetty kuviossa 25. Kuvio 25. Hyvinvoinnin haasteet Päävastuualueet Etelä-Savon väestötason hyvinvoinnin edistämisen kolmella tasolla Asiantuntijuus ja koordinaatio; Tutkimus ja tiedotus; Toimeenpano on esitetty kuviossa 26. Nuolet kuvaavat sitä, että toiminta on prosessinomaista ja vastavuoroista. Suurin osa toimijoista on jossakin määrin osallinen useammalla kuin yhdellä tasolla. Kuvio 26. Päävastuualueet hyvinvoinnin edistämisen kolmella tasolla Hyvinvoinnin edistämisen väestöstrategian mukaisesti maakunnan sairaanhoitopiirit, Etelä- Savon sairaanhoitopiiri sekä Itä-Savon sairaanhoitopiiri, tarjoavat ensisijaisesti asiantuntemusta ja tukea muun muassa levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja. Lisäksi hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kokoaminen kuuluu lakiesityksen mukaan sairaanhoitopiirien vastuualueeseen. Asiantuntijuus korostuu myös Aluehallintoviraston (AVI) sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) roolissa. 23

32 TULEVAISUUSOSA Maakunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä tutkimus- ja kehittämistyössä vahva rooli on muun muassa ammattikorkeakouluilla ja muilla tutkimus-/osaamiskeskuksilla. Tiedostuksessa erityinen tehtävä on maakunnan päämedialla sekä omalla hyvinvointiin ja terveyteen liittyvällä julkaisukanavalla (molemmat käsitellään omana kohtanaan myöhemmin). Toimenpidetasolla seudullisuus Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnilla sekä Juva-Joroinen-Rantasalmi -alueella on huomionarvoista. Kunnilla on edelleen vastuu kuntakohtaisesta tavoitteenasettelusta ja toimenpiteiden määrittelystä sekä toimeenpanosta. Muiden julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä yksityisten palveluntuottajien osuus hyvinvoinnin edistämistyön käytäntöön viemisessä on välttämätön ja yhteistyötä on sekä mahdollista että tarpeen tiivistää. Toimeenpanovastuullisena nähdään lisäksi, ja erityisesti, myös jokainen maakunnan asukas Koordinaatio Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää koordinointia. Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinointi sijoittuu Etelä-Savon maakuntaliittoon. Vaihtoehtoisena sijoituspaikkana esillä oli erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulu. Terveydenhuollon lakiesitys puolestaan lujittaa sairaanhoitopiirin osuutta terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistämisen alueellisessa työssä (36 ). Maakunnallisista asiantuntijatahoista Etelä-Savon maakuntaliitto on selkeästi koko maakuntaa edustava julkinen toimija. Ammattikorkeakouluja ja sairaanhoitopiirejä Etelä-Savossa sen sijaan on kaksi. Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiotahoon tulee kuitenkin ottaa kantaa uudelleen, sikäli kun tilanne maakunnan kahden sairaanhoitopiirin osalta muuttuu. Koordinoinnin päätehtävänä on muun muassa maakunnan hyvinvointia edistävän toiminnan kehittäminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen sekä tutkimuksen, arvioinnin ja kehittämistyön vahvistaminen toiminnoissa ja toimintojen tarpeiden määrittelyssä. Koordinoiva taho vastaa myös sisältöpainotusten määrittelyprosessin ja toimenpideprosessin kulusta (mm. asiantuntijoiden kuulemisesta ja neuvottelukunnan toiminnasta, luvut ). 24

33 TULEVAISUUSOSA 5.5. Ohjelman sisältöpainotukset Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman hyvinvointinäkemys on laaja ja moniulotteinen. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi myös toimintojen kohdentaminen on merkityksellistä. Ohjelman sisältöpainotukset nousevat maakunnan tilanteesta ja tarpeista olemassa oleviin tunnuslukuihin ja tutkimustietoon pohjautuen. Ohjelman sisällöt suuntaavat toimenpiteitä ja kehittämistarpeita sekä määrittävät seurattavien indikaattorien valinnan. Sisältöpainotusten toimenpiteitä kohdentavaa roolia on mahdollista kasvattaa muun muassa hankerahoituksissa Verkosto sisältöjen valinnassa Sisältöpainotukset ja niihin liittyvät tavoitteet päivitetään neljän vuoden välein maakuntaohjelman uudistamisen yhteydessä ja ne valitaan elämäkaariajatteluun perustuvissa kolmessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijat ovat verkoston toimijoita, jotka työskentelevät seuraavien ikäryhmien hyvinvoinnin edistämisen parissa: Lapset ja nuoret, Työikäiset, Ikääntyneet. (Kuvio 27.) Asiantuntijoiden kuuleminen tapahtuu esimerkiksi Delfoi-menetelmää hyödyntäen. Olemassa olevien foorumeiden, kuten käynnistysvaiheessa olevien Lastensuojelujärjestöjen tapaamisten ja Vanhusten asumisen työryhmän (ks. liite 7.) hyödyntäminen sisältöpainotusten valintakanavana on suositeltavaa. Koordinoiva taho vastaa asiantuntijanäkemysten hankkimisesta. Kuvio 27. Asiantuntijaryhmät sisältöpainotusten valintaan. Ohjekausittaiset sisältöpainotukset valitaan kolmessa elämänkaarijaotteluun perustuvassa asiantuntijaryhmässä. 25

34 TULEVAISUUSOSA Ohjelmakausi Ohjelmakauden sisällölliset painopisteet Etelä-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmassa hyväksyttiin ohjausryhmässä ja ovat seuraavat (liite 4.): - Alkoholi - Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky - Mielenterveys ja hyvä elämä - Tapaturmat - Tupakointi - Ylipaino ja ravitsemus Sisällöt ja tavoitteet ovat soveltuvin osin yhtenevät valtakunnallisen ja alueellisten KASTEohjelmien kanssa. Yhteinen päämäärä edesauttaa tavoitteiden saavuttamista ja selkiyttää toimenpiteitä kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla. Sisältöpainotuksiin liittyviä vaikuttavia toimenpiteitä on listattuna liitteessä 6. Liitteessä 7 on esimerkkejä sisältöihin liittyvistä maakunnan tason uusista ja/tai kehittyvistä toimintamalleista Indikaattorit ja seuranta Ohjelman sisältöpainotuksiin liittyvät tavoitteet pohjautuvat saatavilla olevaan indikaattoritietoon. Tavoiteindikaattorit on poimittu sisältöalueittain eri indikaattorilähteistä ja tietokannoista: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ja Terveytemme Atlas, sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) Terveyspuntari sekä tilastotietokanta Kelasto. Mahdollista on hyödyntää myös Kanerva-Kaste hankkeessa kehitetty TEHO-indikaattorityövälinettä. Käytettävät indikaattorit on listattuna ja luokiteltuna sisällöittäin ja ikäryhmittäin liitteessä 5. Indikaattoreiksi on poimittu valittuja sisältöalueita kuvaavat osoittimet, joista on saatavilla maakuntakohtainen, riittävään otoskokoon pohjautuva tieto Etelä-Savon osalta. Olemassa olevien (validien) mittareiden ja indikaattoreiden käyttö mahdollistaa seurannan ja luotettavan vertailun Etelä-Savon ja koko maan välillä ja myös tiedon saatavuus on hyvä. Tavoiteindikaattoreita ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia seurataan vuosittain ja tulos päivitetään indikaattorilistauksen yhteyteen vertailutiedoksi sekä Etelä-Savon maakunnan että koko maan tilanteen osalta. Ohjelmakausittain tehtävä hyvinvointikertomus on tulosten esittämismuoto. Kerättävää indikaattoritietoa ja seurattavia indikaattoreita täydennetään ja muokataan tarpeen mukaan. Tämä tapahtuu viimeistään uusien sisältöalueiden määrittelyn yhteydessä. 26

35 TULEVAISUUSOSA Maakunnan hyvinvointikertomus Terveydenhuollon lakiesitys velvoittaa kunnat tekemään hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Tämä ohjelma esittää, että myös Etelä-Savon maakuntaan tehdään oma hyvinvointikertomus, johon kerätään hyvinvointitiedot maakunnan tasolla seurattavista indikaattoreista ohjelmakausittain. Tavoitteena on ottaa käyttöön Kanerva-Kaste ja TerPS hankkeiden sekä THL:n ja Kuntaliiton yhteistyössä kehittämä sähköinen hyvinvointikertomus, jonka avulla kerätään olennainen hyvinvointitieto päätöksenteon tueksi ja strategiseen suunnitteluun. Työväline selkiyttää ja yhtenäistää hyvinvointitietojen keräämistä ja vähentää päällekkäistä työtä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen pilotointi on käynnistymässä Pieksämäellä. Tavoitteena on saada sähköinen hyvinvointikertomus käyttöön muissakin Etelä-Savon kunnissa ja liittää maakunnan tason sisältöpainotukset osaksi kuntien hyvinvointityötä. Tämä vahvistaa osaltaan maakunnallista yhteistyötä Tutkimus Tutkimustieto, sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen, on olennaisessa roolissa maakunnallisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja sisältöjä määritettäessä. Tutkimustulokset ja tilannetta kuvaavat indikaattorit toimivat päätöksenteon tukena ja toimintojen tarpeen määrittäjänä. Tutkimuksella on erityisen tärkeä rooli myös arvioinnin välineenä. Kerättävää indikaattoritietoa on saatavilla valtakunnallisista tietolähteistä ja tutkimusaineistoista. Kansallisista tutkimuslähteistä hyödynnetään Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen keräämää väestötutkimusdataa. Tutkimuslähteinä käytetään seuraavia kyselytutkimuksia: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK), Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK), sekä Kouluterveys. Maakunnallista tutkimustietoa saadaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmakatsauksesta. Vuonna

36 TULEVAISUUSOSA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lisäksi pilotoinut Alueellinen terveys ja hyvinvointi tutkimuksen (ATH), joka kuvaa väestön hyvinvointia alueen tarpeiden mukaisesti huomioiden elintapojen lisäksi myös hyvinvoinnin laajemman ulottuvuuden. ATH-tutkimuksen toteuttaminen Etelä-Savon maakunnassa on mahdollista vuonna 2012 (tarvittaessa jo vuonna 2011). Hyvinvoinnin kokemuksellinen tieto ja vahvemmin hyvinvointia kuin sairastavuutta kuvaavat indikaattorit kuitenkin toistaiseksi puuttuvat olemassa olevista tietolähteistä Etelä-Savon maakunnasta. Subjektiivisesti hyvinvoinnin, elämän mielekkyyden kokemisen (1) ja esimerkiksi omien vaikuttamismahdollisuuksien arviointi on väestön hyvinvointia ja erityisesti ohjelmakauden sisältöpainotusta Mielenterveys ja hyvä elämä arvioitaessa keskeistä. Myös esimerkiksi ikääntyvän väestön elintavoista ei ole kattavasti saatavilla maakuntakohtaista tietoa. Etelä-Savon Ammattikorkeakoulujen, Mikkelin Ammattikorkeakoulun (MAMK) sekä Pieksämäen Diakonia korkeakoulun (DIAK), ja alueen muun tutkimuksellisen osaamisen (mm. yliopisto, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO) hyödyntäminen maakunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistuu ohjelman myötä. Kvalitatiivisen tutkimuksen tekeminen esimerkiksi hyvän elämän kuvaajana on eräs esillä ollut vaihtoehto. Myös tutkimuslaitosten kehittämis- ja arviointiosaaminen tehostaa maakunnan hyvinvointia edistävää toimintaa Neuvottelukunta Vaikuttavan toiminnan edellytys on toimijoiden aito yhteistyö ja sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen. Maakunnallinen neuvottelukunta on osa verkoston pysyvää, yhteistoiminnallista rakennetta ja toimeenpanevaa voimaa. Foorumin käynnistys aloitettiin yhteistyökokouksessa joulukuussa Neuvottelukunnan pysyvinä jäseninä ovat seuraavien organisaatioiden johdon virallisesti nimeämät henkilöt: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Diakonia Ammattikorkeakoulu, Aluehallintovirasto, ELY-keskus, sekä koordinaatiovastuulliseksi ohjelman myötä esitetty maakuntaliitto. Neuvottelukunnan jäseninä ovat myös kolmannen sektorin (järjestökentän) edustaja ja yksityisen sektorin edustaja. Lisäksi kokouksiin vaihtuvaksi jäseneksi kutsutaan käsiteltävän aiheen mukaan edustus esimerkiksi hiippakunnasta, poliisista, pelastuslaitokselta tai oppilaitoksista. (Kuvio 28.) 28

37 TULEVAISUUSOSA Kuvio 28. Neuvottelukunnan jäsenet Neuvottelukunnan tärkein tavoite on maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisen äänen kannattaminen. Neuvottelukunnan ydintehtäviin kuuluvat maakunnan tason toimenpide-esitysten teko ja tutkimus-, tiedonkeruu- ja kehittämistyöhön liittyvien interventioiden ja toimintojen suunnittelu. Neuvottelukunta raportoi ja antaa toimenpide-esityksiä vuosittain järjestettävän ylimaakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seminaarin yhteydessä. Neuvottelukunta kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa lähtökohtaisesti eri puolilla maakuntaa. Neuvottelukunnan toimintamuoto ei tällä hetkellä vaadi ulkopuolisen rahoituksen hakemista. Kustannukset syntyvät kunkin organisaation nimeämän henkilön työajasta sekä kokouskustannuksista. 29

38 TULEVAISUUSOSA 5.8. Toimenpiteet Koko maakunnallisen toimijaverkoston yhteistyönä valitut ohjelmakauden sisältöpainotukset ohjaavat toimenpiteitä. Neuvottelukunta tekee valittuihin sisältöpainotuksiin liittyvät toimenpide-esitykset sekä tutkimus-, kehitys- ja hanke-ehdotukset. Esitykset tehdään suoraan ko. asiasta päättävälle taholle. Toimenpiteisiin vaikuttaa ja niitä suuntaa näin koko maakunnallinen verkosto. Maakunnallinen koordinaatio vastaa prosessin kulusta. (Kuvio 29.) Kuvio 29. Toimenpiteet verkoston yhteistyönä 5.9. Arviointi Ohjelman tavoitteena on toimia pohjana pysyvälle, ja toimintaperiaatteeltaan dynaamiselle ja tarpeisiin vastaavalle eteläsavolaiselle hyvinvoinnin edistämiselle. Jatkuva arviointi esimerkiksi terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen ja terveyden edistämisen laatusuosituksen pohjalta mahdollistaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisen. Arvioinnin päämääränä voi olla kehittämistyö, raportointivelvoite tai uuden tiedon tuottaminen. Arviointia voidaan käyttää paitsi lopputulosten analysointiin myös esimerkiksi toiminnan suuntaamiseen, toimenpide- ja kehitysehdotuksiin ja perustyön täsmentämiseen. Toiminnan jatkuva arviointi edesauttaa onnistuneen ja tavoitteiden mukaisen lopputuloksen saavuttamisen. Arviointiin kuuluu vähintään kolme periaatetta (35): 1. Seurannan ja arvioinnin tulee olla kiinteä osa toimintaa. 2. Työssä tulee varmistaa laadun osatekijöiden (arvot ja etiikka, tietoperusta, tavoitteellinen yhteistyö, tavoite, resurssitoteutusprosessit) tasapaino. 3. Saavutetut tulokset tulee suhteuttaa alkutilanteeseen. Muun muassa seuraavat asiat ovat keskeisiä hyviä käytäntöjä kehitettäessä ja ne tulee huomioida sekä toimenpiteitä suunniteltaessa että toimintaa arvioitaessa (36): - Toimintaa ohjaavat hyvinvoinnin edistämisen arvot. - Tutkimus ja arviointi ovat osa toimintaa, jonka perustana on näyttöön perustuva tieto. - Toteuttajilla on riittävät valmiudet kehittää hyviä käytänteitä. - Toiminnassa hyödynnetään verkostoyhteistyötä. - Toiminnalla on johdon tuki ja vaadittavat, riittävät resurssit. Toimenpiteitä arvioitaessa yksi mahdollinen työväline on Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa toimivassa KEHYs-hankkeessa (Kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon yhtenäiset käytännöt) kehitettävä hyvien käytäntöjen kuvausjärjestelmä ja käytännepankki. (37) 30

39 TULEVAISUUSOSA Tiedotus Viestinnällä ja tiedotuksella on olennainen merkitys väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Positiivinen, avoin ja selkeä viestintä voi parhaimmillaan olla toiminnan onnistumisen kulmakivi. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää paitsi itseisarvoisesti, myös siksi, että faktaperusteisen viestinnän avulla on mahdollista vähentää esimerkiksi sairauksiin ja ongelmiin, kuten mielenterveyden häiriöihin liittyviä virhekäsityksiä. (38) Maakunnan suurten päivälehtien Länsi-Savon ja Itä-Savon kanssa on keskusteltu tiedotusyhteistyöstä, jossa hyödynnetään sekä sähköistä että perinteistä paperista mediaa. Toimijoiden välinen tiedotus ja tietoisuus toisistaan ovat osaltaan yksi edellytys verkoston tehokkaalle toiminnalle. Keväästä 2011 alkaen maakunnan molempien sairaanhoitopiirien alueella toimivaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä kehitettyä Hyvis-verkkosivustoa esitetään hyödynnettävän ja kehitettävän toimijakentän yhteisenä tiedotus- ja julkaisukanavana. Hyvikseen liittyvät tietosisällöt ja asiointipohjat muuttuvat alkuvuonna 2011, jonka jälkeen toimijoiden tiedotuskanavan kehittämistyö on mahdollista. 31

40 6. Yhteenveto Etelä-Savo on kaunis maakunta, jossa on hyvät mahdollisuudet hyvään elämään. Näiden edellytysten luomiseen voimme jokainen omalta osaltamme vaikuttaa. Pienistä puroista kasvaa onnellisuuden meri - tai Etelä-Savoon sovellettuna - järvi. Kuvio 30. Tiivistää ohjelman pääkohdat. Kuvio 30. Ohjelman ydinkohdat 32