Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012
|
|
- Jarno Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus... 5 Väestö- ja perherakenne / yleiset... 5 Lapset ja lapsiperheet... 6 Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto Toimenpiteet: PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Muut hyvät käytännöt Liite 1. Hyvinvointiohjelman tukemien toimintamallien levittämisen kuntakohtaiset aikeet, tilanne
2 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan liittyvä kehittämistyö laajana yhteistyöprosessina ja kumppanuutena. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin tavoitetila 2017 on: "Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa." Maakunnallisen hyvinvointiohjelman päämäärät jäsentyvät BSC-näkökulmia mukaillen seuraavasti: Asiakas- /vaikuttavuusnäkökulma 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät Toimintamalli- ja prosessinäkökulma: 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu Talous- ja voimavaranäkökulma: 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä Osaamisen ja uudistumisen näkökulma: 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista Strategisten päämäärien 1 ja 2 osalta hyvinvointiohjelman ohjausryhmä on määritellyt keskeisten asiakas- /vaikuttavuusnäkökulman mittareiden tavoitetasot vuodelle 2017 (kts. alla). Kunnat ja alueet määrittävät omista lähtökohdistaan omat tavoitetasonsa. Linkki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan: Muutos Nyt -Hyvinvointisopimus (sopimuspohja liitteenä) 2
3 Mitattavat tavoitteet: Päämäärä 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee Indikaattori: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela), vakioitu iän suhteen Indikaattori perustuu kolmeen osaindeksiin: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee tilanteen kunnan alueen sairastavuudesta suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Lähtötaso ,9; Tilanne ,7 Tavoitetaso 2017 alenee 5 prosenttiyksikköä Indikaattori: Terveyspuntarin kansantauti-indeksi (Kela), vakioitu iän suhteen Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta sekä psykoosit. Indikaattori ilmaisee alueen yleistilanteen suhteessa maan keskiarvoon (=100). Lähtötaso ,2; Tilanne ,8 Tavoitetaso 2017 alenee 5 prosenttiyksikköä Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan terveyserot pienenevät Indikaattori: koettu terveys keskitasoinen tai huono Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuuden prosentteina Kouluterveyskyselyyn ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn vastanneista. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: Naiset 38 % Miehet 44 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa Naiset 38 % Miehet 39 % Lähtötaso 2006, koko maa: Naiset 35 % Miehet 37 % Tilanne 2011, koko maa Naiset 35 % Miehet 39 % Tavoitetaso 2017: Lähenee koko maan tasoa Päämäärä 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee Tavoite: Nuorisotyöttömyys vähenee Indikaattori: Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Lähtötaso ,6% (nuorisotyöttömät) Tilanne ,7 % Lähtötaso ,4% (työttömät, % työvoimasta); Tilanne ,0 % Tavoitetaso 2017 alle keskimääräisen maakunnallisen työttömyysprosentin Tavoite: Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Indikaattori: Toimeentulon pitkäaikaisasiakkuudet Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneiden ja vuotiaiden osuudet prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: v. 1,7 % v. 1,1 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa: v. 2,4 % v. 1,5 % Lähtötaso 2006, koko maa: v. 2,5 % v. 1,8 % Tilanne 2011, koko maa v. 2,9 % v. 2,2 % Tavoitetaso 2017: Vähenevät molemmissa ikäluokissa (säilytään alle maan keskiarvon) Tavoite: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Indikaattori: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Indikaattori ilmaisee niiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähtötaso 2006: 9,6 % Tilanne 2010: 9,8 % Tavoitetaso 2017: 5,0 % 3
4 Keskeiset väestön hyvinvointiin liittyvät muut asiakirjat ja ohjelmat, jotka ohjaavat toimintaa Pohjois-Pohjanmaan alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Kaste on kansallinen ohjelma, jossa luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä. Se perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon eheyteen. Kaste-ohjelman tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaste-ohjelma on laadittu alueiden ja keskushallinnon keskeisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat - Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät - Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia - Lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti - Asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen - Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Linkki KASTE-ohjelmaan 4
5 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Kainuu; V2 = Lappi; V3 = Keski-Pohjanmaa; V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Nettomuutto / 1000 asukasta ,9-5,6-0,9-1,4 3,1 Huoltosuhde, demografinen ,5 57,6 54,2 59,3 52,9 5
6 Lapset ja lapsiperheet indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,9 17,1 18,6 19,4 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista ,7 24, ,3 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 32,3 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan 36,5 34,3 34,6 34 oppilaista 2011 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista ,8 15, ,7 15 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,4 17,1 16, ,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 12,9 15,8 15,9 14,2 15,5 oppilaista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan 6,8 6,5 6 4,2 8 oppilaista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 9,9 10,7 9,8 9,1 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 6,9 7,8 7,7 7,8 7, Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 7,3 9,6 10,4 5,6 8, Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % 6,3 7,4 5,1 5,3 6,7 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 1,4 0,9 1,4 6
7 7
8 8
9 9
10 10
11 Nuoret indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kokee terveydentila keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,5??? 22,8 22,2 20,4 20,7 Kokee terveydentila keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden 17,2 18,5 19,9 20,4 17,1 opiskelijoista 2011 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta 16, ,5 11,4 11,9 työvoimasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 3,4 3,3 1,3 2,9 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, 44,4 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.??? 49 44,6 47,4 47 vuoden opiskelijoista 2011 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, 31,1 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27,8 30,3 35,7 31, Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2??? 41,6 45,4 38,4 39,7 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,8 12,4 10,8 9,7 10,7 34,6??? 40,5 40,4 33,1 39,4 21, ,4 20,2 24,3 19,8??? 22 21, ,6 13,7 16,7 16,3 17,5 13,1 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 18,2??? 20,5 19,5 11, ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,6 9,6 9,8 5,4 13,6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 9,6 10,2 7,7 11,4 11
12 12
13 13
14 14
15 15
16 16
17 Työikäiset indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Työttömät, % työvoimasta ,5 12,9 7,8 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä , ,1 17,5 23,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % 22,7 21,3 19,9 19,7 17,3 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 9,5 40 vuotta täyttäneitä, % 10,3 8,7 9,8 6,6 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä 8,3 10,1 7,4 7,5 6,3 väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % 8,7 9,5 8,8 9 8,2 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2,5 2,7 2,2 2,1 2,1 väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen (nivelreuma) vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 2,6 2,6 1,9 2,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-8,8 11 9,9 8,1 7,3 64-vuotiaista 2011 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat ,7 5,3 4,9 4,1 3,8 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,2 2,9 2,5 2 1,8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 1,8 2,1 1,1 2,2 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat ,2 1 0,9 0,8 0,8 vuotiaat, % vastaavanikäisistä 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä 10,4 12,8 11,7 9,6 8,6 väestöstä 2011 Alkoholikuolleisuus / asukasta ,3 57,5 31,1 27,8 35,1 17
18 18
19 19
20 20
21 21
22 22
23 Ikäihmiset indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 91,3 89,5 88,5 89,6 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 45,6 47,7 45,4 42,1 48,8 asuntoväestöstä 2011 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 1,7 3,3 1,3 4, Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet 15,5 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 11,7 13,7 10,7 12,2 väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 2,4 2,6 3,2 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä
24 24
25 25
26 Yhteenveto Kuntalaisilla on oikeus asettaa oma terveys ja hyvän elämän osa-alueet valitsemaansa tärkeysjärjestykseen, kun he tekevät terveyteensä vaikuttavia päätöksiä. Palvelujärjestelmän kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin ja kyky tukea kuntalaisen terveyttä edistäviä valintoja vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia. Terveyshyöty ja vaikutukset syntyvät yhteisen toiminnan tuloksena. Vastuunkantajia ovat niin yhteiskunta ja kunta kuin yksilöt ja yksilöiden lähiyhteisöt. Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöinä vaikuttavat elinympäristössä vallitsevat olosuhteet: esim. perusturva varhaisessa vaiheessa, taloudellinen toimeentulo, lähiyhteisön tukiverkko, sosiaaliset verkostot yhteisössä sekä turvallinen ja luotettava ympäristö. Lapset ja nuoret Kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla nuorten koettu terveydentila ja liikuntatottumukset ovat kehittyneet suotuisasti, mutta nuorten ylipaino yleistyy. Peruskoululaisten koettu oma terveydentila on hieman parantunut: terveydentilansa hyväksi kokevien osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Nyt 84 % oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi, pojat yleisemmin kuin tytöt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokee 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 21 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun lukioissa vastaava osuus on 17 %. Riittävästi liikuntaa harrastavien oppilaiden osuus on kehittynyt positiivisesti: suosituksen mukaan liikkuvien osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Tällä aikavälillä Pohjois-Pohjanmaalla liikuntaa harrastavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 14 %:n suhteellinen kasvu. Kuitenkin noin kolmannes (32 %) peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on edelleen fyysisesti inaktiivisia eli harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla on yleensä ystävä, jonka kanssa keskustella omista asioista. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan 91 %:lla oppilaista on ainakin yksi läheinen ystävä, tytöillä yleisemmin kuin pojilla. Osuus kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Nämä nuoret voivat keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan ystävän kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla ilman läheistä ystävää oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (9 %). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuus kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 2,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen Tällä aikavälillä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden vuotiaiden osuudessa tapahtui 70 %:n suhteellinen kasvu. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2011 noin 1%. Sairastavuus Ihmisten perimä, ympäristö sekä elintavat vaikuttavat sairastavuuteen. Elintavat ovat usein jo lapsuudessa tai nuoruudessa vakiintuneiden, usein tiedostamattomien tottumusten pohjalta opittuja. Siksi elintapojen muutos on vaikeaa. Osalla muutoksen esteenä on tietoiseen pyrkimykseen perustuvat valinnat ja käyttäytyminen. Kuitenkin sekä väestön elinolosuhteisiin että yksilöiden valintoihin voidaan vaikuttaa. Elintavoilla on usein ratkaiseva vaikutus yksilön riskiin sairastua. Kelan sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Pohjois-Pohjanmaalla työkyvyttömyys, pitkäaikaissairastavuus ja kuolleisuus ovat yleensä vuodesta toiseen melko stabiileja. Siksi muutokset sairastavuusindeksissä tapahtuvat hitaasti. Pohjois-Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 kansantautien esiintymisen suhteen maan 19 maakunnan joukossa sijalla 12 (122,4). Vakioidun indeksin mukaan Pohjois- Pohjanmaan luku oli 138,8. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon kansansairauksia, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Kansantauti-indeksi on vuodesta toiseen melko stabiili. Indeksiluvun rinnalla on tarpeen seurata yleisimpien kansantautien esiintyvyyden trendejä. Pohjois-Pohjanmaalla diabeteksesta on tullut verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin jälkeen kolmanneksi yleisin kansantauti. Tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuoto ilmaantuu usein työikäisille. Vuonna 2011 yli 40-vuotiaista ainakin 8,7 % sairasti diabetesta. Diabetes on 10 vuodessa lisääntynyt yli 40 -vuotiaiden ikäryhmässä 3,4 prosenttiyksikköä. Pohjois-Pohjanmaalla aikuisiän diabeteksen yleisyydessä on tapahtunut 64 %:n suhteellinen lisäys. Samaan aikaan väestön ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Ylipaino onkin diabeteksen tärkein vaaratekijä, ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa laaja-alaisesti. Ryhmässä annetulla ohjauksella saavutetaan sama teho kuin yksilöohjauksella: painon pysyvä pieneneminen keskimäärin 5%:lla sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen. Alkoholikuolleisuus on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla: vuonna 2011 alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemia oli 30,4 / asukasta. Nyt alkoholisyyt ovat työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolemansyy. Alkoholikuolleisuuden kasvun taustalla on lisääntynyt alkoholin kulutus. 26
27 Johtopäätökset ja konkreettiset toimenpidenostot Muutos Nyt - yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Käytäntöjen levittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aluelähtöisesti. Toimenpiteet: PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka Pakka-toimintamalli on Stakesin vuosina Suomen oloihin kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Toimintamallissa yhdistetään viranomaisvalvonta, yritysten omavalvonta ja kansalaisvalvonta alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estämiseksi, vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Aikuisten lihavuuden ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito ryhmässä. Videopuhelinteknologia mahdollistaa kustannustehokkaasti myös ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen saatavuuden pitkienkin etäisyyksien päähän. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Työmenetelmässä rakennetaan peruspalveluita, joiden tehtävänä on ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen heidän lapsilleen. Kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan konkreettinen tutkimukseen perustuva kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Muut hyvät käytännöt Yhteisesti sovittujen muiden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa valmistellaan valtuustokauden aikana. 27
28 Liite 1. Hyvinvointiohjelman tukemien toimintamallien levittämisen kuntakohtaiset aikeet, tilanne
Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012
Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011
POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotMUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS 2013 2017
MUUTOS NYT HYVINVOINTISOPIMUS 2013 2017 Muutos Nyt -hyvinvointisopimus 2013 2017 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä ihmisen
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotNUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ
NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotSAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE
SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SOTE-SOPAN ALKUPALOJA JA KUNNON JÄLKKÄRIT MAAKUNNAN HYVINVOINTIOHJELMA LEIKKUULAUDALLA Suvi Helanen suunnittelija PPSHP Tellus Innovation Arena 14.04.2016, Oulun yliopisto Kansansairauksien
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet
Pohjois-Pohjanmaan HYTE-rakenteiden nykytila, toimintamallit ja kehittämistarpeet Pohois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2017, Pudasjärvi 6.4.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen)
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotTerveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSaamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari
Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
LisätiedotLasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen
Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotVerkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen
Lisätiedot