Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta 6.6.2016 mennessä. Alueet sijaitsevat noin 15 17 km Viitasaaren keskustasta lounaaseen. Ympäristölupaa haetaan Viitasaaren kaupungissa Haukinevan ja Matkusnevan olemassaoleville turvetuotantoalueille. Haukinevan hanke on kooltaan noin 17,1 hehtaaria ja Matkusnevan hanke on kooltaan noin 13,6 ha. Hakijan arvion mukaan tuotanto kestää vuoteen 2030. Vuotuinen tuotanto on 10 000 m 13 500 m 3, pääosin jyrsinturvetta lämpölaitosten energiaksi. Kokonaistuotanto toiminta-aikana on arviolta 150 000-202 500 m 3. Hakija arvioi turvetuotannon Hauki- ja Matkussuolla päättyvän vuonna 2030. Hakojoen valuma-alueella ole tällä hetkellä toiminnassa olevaa turvetuotantoa. Tuotantoalueiden haltija on muuttunut ja uusi haltija hakee olemassa oleville tuotantoalueille ympäristölupia. Niiden luvitustilanne on seuraava: 1. Keski-Suomen ELY- keskus edellyttänyt, että Matkusnevan- Haukinevan turvetuotantoalueelle olisi tullut hakea ympäristölupaa 31.12.2013 mennessä. Koska lupaa ei oltu haettu määräaikaan mennessä Keski-Suomen ELY- keskus on kieltänyt turvetuotannon alueilla 1.1.2015 alkaen. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 16.3.2016 samalle hakijalle Sarvinevan turvetuotantoalueelle ( 32,7 ha ) ympäristöluvan sekä luvan toiminnan aloittamiseen. Lupa ei ole lainvoimainen, koska siitä ja aloitusluvasta on valitettu. Sarvinevan osuus Hakojoen valuma-alueesta on noin 0,9 %. Vesistötiedot ja suunnitellut vesiensuojelurakenteet Matkus- ja Haukineva sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella Niinijoen (14.425) ja Hakojoen valuma-alueilla (14.423) (karttaliite 1 ja 3) Hakemuksen mukaan vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan vesiensuojeluohjeistuksessa esitettyjä periaatteita. Tuotantoalueella kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta kosteikolle ja tämän jälkeen kolmen erillisen laskeutusaltaan kautta kohti alapuolista vesistöä. Ympärysojilla erotetaan ympäristön valumavedet tuotantoalueen
vesistä.tuotantoalueiden vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta erillisiin laskeutusaltaisiin. Laskeutusallas varustetaan virtausta säätelevällä mittapadolla ja tyhjennetään vuosittain lietteestä kuivaan ja mahdollisimman vähävetiseen aikaan. Myös tuotantokauden työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Hakemuksen mukaiset hankkeet ovat seuraavat: 1. Matkusnevan hanke on kooltaan 13,6 ha. Matkusnevan kuivatusvedet johdetaan metsäojastoa pitkin Iso-Korppiseen ja edelleen Korppispuroa pitkin Hakojärveen, Hakojokeen ja Keiteleeseen. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta kosteikolle ja tämän jälkeen kolmen erillisen laskeutusaltaan kautta kohti alapuolista vesistöä. Lohkosta on laskeutusaltaita 0,5 ha ja kosteikkoa 0,6 ha. Matkusnevasta on poistunut tuotannosta noin 2.6 ha. 2. Haukinevan hanke on kooltaan noin 17,1 hehtaaria. Haukinevan kuivatusvedet johdetaan metsäojastoa pitkin Niinijokeen ja edelleen Keiteleeseen. Lohko 1 on kooltaan 9,0 ha ja lohko 2 on kooltaan 5,2 ha. Lohkon 1 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan ( 0,3 ha ) kautta pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskenttä 1 on kooltaan 0,65 ha ja 7 % lohkon valuma-alueesta. Lohkon 2 (5,2 ha) kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan (0,3 ha) kautta pintavalutuskentälle 2 Pintavalutuskentän 2 on kooltaan 0,45 ha, joka on 8,5 ha lohkon valuma-alueesta. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueiden tuotantovaiheessa vuotuiset bruttopäästöt vesistöön tulevat olemaan Matkusnevalla 570 kg kiintoainetta, 5 kg fosforia, 108 kg typpeä ja 2 597 CODMn sekä Haukinevalla 433 kg kiintoainetta, 4 kg fosforia, 130 kg typpeä ja 3 093 CODMn. Hakijan arvion mukaan tuotannon kuormitus ei muuta Iso-Korppisen, Niinijoen ja Keiteleen vesistön laatua. Hauki- ja Matkusnevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Hankkeesta ei aiheudu haittaa pohjaveden muodostumiselle. Kalataloushaitat hakija ehdottaa kompensoitavaksi 300 euron vuosittaisella kalatalousmaksulla. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Haukinevalta noin 1,0 km koilliseen. Matkusnevan lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 km koilliseen ja lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 1,5 km koilliseen. Hakijan arvion mukaan tuotannosta ei aiheudu ympäröivälle asutukselle merkittävää pöly- ja meluhaittaa. Valmistelijat: Ympäristötarkastaja Unto Huttunen puh. 0400 893 683 (perustiedot) ja johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh. 020 632 3315 (lausunto).
Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta toteaa hankkeesta lausuntonaan seuraavaa: Lautakunta katsoo, että hankkeen toteuttamiselle ei ole nykyiseen ympäristönsuojelulakiin perustuvia esteitä. Yleisesti suoluonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun sekä ilmastonmuutoksen kannalta turvetuotanto ei täytä ympäristönsuojelun tavoitteita. Myös hitaasti uusiutuvan suoturpeen käyttö energiatuotannossa ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on koko EU:n alueella estää pinta- ja pohjavesien heikkeneminen. Lisäksi tavoitteena on saavuttaa pintaja pohjavesien vähintään hyvä tila 2015 mennessä ja turvata tilan säilyminen tulevaisuudessa. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi laaditut alueelliset vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty valtioneuvostossa. Suunnitelmissa on kuvattu vesienhoitoalueittain pinta- ja pohjavesien nykytila ja niihin vaikuttavat tekijät. Lisäksi on arvioitu vesien tilan turvaamiseksi ja parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä Valtioneuvoston hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma tarkentaa vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa. Vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan 6 vuoden välein. Ehdotukset vuosien 2016-2021 vesienhoitosuunnitelmiksi ovat valmistuneet. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vuosina 2016-2021 on yhtenä olennaiseksi on nostettu mm. turvetuotannon vesistökuormituksen vähentäminen. Turvetuotannon ympäristövaikutukset Turvetuotanto vähentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä. Lisäksi turvetuotanto muuttaa alueen maisemaa muistuttaen lähinnä peltomaisemaa. Erotuksena on, että turvetuotantoalue on toiminnan aikana kasviton. Lisäksi turvetuotanto vaikuttaa alueiden virkistyskäyttöön, kuten marjastukseen. Soiden merkitys esim. riistalintujen soidinalueena voi olla paikallisesti merkittävä muutos. Turvemaiden ojituksilla on merkittäviä lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia suon hydrologiaan, kuten pohjaveden pinnantasoon ja valuntaan. Valunnan nopeutuminen lisää mm. kevät tulvia, eroosiota ja edelleen niiden myötä vesistökuormitusta. Turvetuotanto on myös ilmastonmuutoksen kannalta haitallinen, koska turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu energiatuotannossa ilmaan hiilidioksidina, joka on määrällisesti merkittävin kasvihuonekaasu.
Paikallisesti turvetuotannosta aiheutuu pöly- ja meluhaittaa ja vesistökuormitusta. Turvetuotannosta syntyy lastauksen ja kuljetuksesta pöly- ja melupäästöjä. Myös pölypäästöt kulkeutuvat tuulen mukana osittain vesistöihin, mutta näiden päästöjen määrä on vähäinen verrattuna tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttamiin suoriin vesistövaikutuksiin. Pöly- ja meluhaitat vaihtelevat tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan. Hauki- ja Matkusnevan turvetuotantoalueet rajoittuvat pääosin ojitettuihin metsätalousmaihin. Kaikki ympärillä olevat metsäalueet ovat puustoisia ja näin ollen pidättävät osaltaan turpeen pölyn ja melun leviämistä lähialueille. Yleisesti turvetuotannon suot keskittyvät samalle alueelle ja niiden päästöt tulevat pistekuormituksena yhteen vesistöön. Turvesoilta tulevia päästöjä pitäisikin verrata päästölähteinä jätevedenpuhdistamoilta tuleviin jätevesiin eikä maa- ja metsätalouden päästöihin. Jälkimmäisistä tulee vesiin hajakuormituksena rehevöittäviä ravinteita, typpeä ja fosforia. Suot ovat niukkaravinteisia ja niistä turvetuotannon jätevesiin liukenee humusta. Humus vesistöön päätyessään hajoaa ja kuluttaa vesieliöille tärkeätä happea. Happikato puolestaan vapauttaa vesistön pohjaan varastoituneen fosforin ja järven rehevöityminen alkaa. Ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat: -Lupamääräyksissä tulee vesistövaikutuksia tarkastella valuma-aluekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että muu alueen turvetuotanto ja kuormitustekijät huomioidaan vesiensuojelurakenteiden vaatimuksissa. -Hankkeen kuivatusvedet johdetaan vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen FI 0999253 sivuitse. Pohjavesialueella sijaitsee Kalaniemen vesiosuuskunnan vedenottamo. Hanke ei saa vaarantaa pohjavesialueen tilaa eli kuivatusvedet eivät saa suotautua pohjaveteen. Mm. humusaineksen hajoaminen pohjavedessä voi aiheuttaa muutoksia hapetus-pelkistysreaktioihin ja aiheuttaa maaperän raudan ja mangaanin vapautumista pohjaveteen. - Ojitusta ei saa ulottaa mineraalimaahan - Hakemuksesta ei riittävästi selviä hankkeen vaikutus Keitelejärven Kajamanlahden tilaan. Lahtivedet ovat mataluutensa ja vesien pidemmän viipymän vuoksi herkempiä vesistökuormitukselle. Yleensä niiden tila on heikompi kuin varsinaisen järvialtaan tila. Keiteleen vedenlaatu on Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan hyvässä tilassa eli tavoitetilassa. Pysymistä hyvässä tilassa ei saa vaarantaa. Kajamanlahden veden
tila ei välttämättä noudattele järvialtaan vedenlaatua. -Tarkkailusuunnitelman mukaan hakija suorittaa itse vesistötarkkailun. Tämä vaarantaa tarkkailun puolueettomuuden ja laadun. Tarkkailu tulee siirtää ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen tehtäväksi. Vesistötarkkailutulokset alueelta ovat varsin niukat. Siten vesistötarkkailun lähtötiedot vaikutusseurannalle. -Melu- ja pölyhaittoja sekä vesistökuormitusta tulee ehkäistä käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikka ja käytäntöjä. - Vesien suojelurakenteiden ja -menetelmien tulee edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja siten uuden turvetuotantoalueen kyseessä ollen harkittavaksi tulisi ottaa myös valumavesien kemiallisen puhdistamisen vaatimus. - Tuotantoalueen eristysojien teon yhteydessä tulee varmistua siltä, etteivät vedet valu suoalueelta lähteviin muihin metsäojiin ja sitä kautta alapuoliseen vesistöön. Hakijan tulee aktiivisesti kehittää pintavalutuskenttää tehokkaampia menetelmiä humuksen poistoon turvetuotantoalueen kuivatusvesistä erityisesti tulvavesien osalta. -Lupakäsittelyssä tulisi ottaa huomioon ympäristölautakunnan jäsenten tiedoksi tuotu epäily, jonka mukaan tuotantoalueiden valvonta on ollut puutteellista ja että aikaisempia vesiensuojelurakenteita on mahdollisesti poistettu. - Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta esittää, että Hauki- ja Matkusnevan turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailutiedot toimitetaan Äänekosken ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -