Enemmän yrityslähtöisyyttä tulevaisuuden työllistämiseen, vanhempi neuvonantaja, Sitra 17.3.2016 Kuntoutuspäivät
Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen paremmin sopiviksi. Riippumattomasti. Koko Suomen eduksi. 2
Sitran rooli muutoksessa Suljettu teollisuusyhteiskunta 2015 2000 1990 1970 1980 Globaali palveluyhteiskunta T&K-rahoittaja Pääomasijoittaja ja yhteiskunnallinen kouluttaja Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja muutosagentti
enemmän yrityslähtöisyyttä tulevaisuuden työllistämiseen - Lisää työtarjouksia? - Lisää yrittäjien aamukahveja, kontakteja tai yrityskäyntejä? - Lisää kärsivällisyyttä siitä, että yritykset kyllä ovat yhteydessä kun tarvetta on? enemmän keskustelua minkälaista tulevaisuuden työtä syntyy kaikille suomalaisille Tarkastelunäkökulmana uutta työtä luova avoimen kilpailun sektori. Mitä tarkoittaa heikommassa työmarkkinaasemassa olevien kannalta ja miten voisimme edistää myös heidän asemaansa?
Miten määrittelisin avoimen kilpailun sektorin? Työn kautta. Kaikki tahot, jotka voivat lisätä työvoimaansa lisätäkseen tuottojaan, tuotavuuttaan tai kannattavuuttaan. Käsittää avoimen kilpailun markkinoilla toimivat: Taloudellisia vaikutuksia tavoittelevat yritykset Yhteiskunnallisia vaikutuksia tavoittelevat yritykset ja järjestöt Yritysmäisesti työskentelevät itsensä työllistäjät (työvoiman lisäys = tuottavan työajan lisäys).
Työn tulevaisuuden hahmottaminen ei ole uutta eikä vaikeimpia ennakoitavia asioita Uudet innovaatiot Kysyntä Kilpailu Organisaatio- ja tuotantorakenteet Jean-Marc Côté, v. 1899-1910 Muutokset työhön Työn muutoksia ensisijaisesti varjellaan.
Muutosvauhti sanelee jo osan muutosten ehdoista Copenhagen Institute for Futures Studies 2015 Copenhagen Institute for Futures Studies 2015
Yritykset etsivät osaamista entistä kompleksisemmassa kilpailuympäristössä, esimerkkejä: Disruptiivinen kilpailu: Oman alan huippuosaaminen ei riitä, kun kilpailu tulee toimialan ulkopuolelta. Työvoiman ylitarjontatilanteessa voi erityisesti olla pula osaajista tai vaikeus kohdata osaajaa. Tuotanto- ja arvoketjut lyhenevät / suoraviivaistuvat ja rikastuvat digitaalisilla sisällöillä. Kilpailua käydään isommalla ja yhteisemmällä areenalla. Kilpailu töistä työelämän sisälläkin on kovaa. Uudet työelämäsukupolvet (Y Z) haastavat työnantajia: He luovat verkostot omilla taidoillaan ja ehdoillaan, eivät välttämättä sitoudu samoin ehdoin kuin aiemmin ja hakevat erilaisia urakehityspolkuja. Joustavuus ei ole pelkästään työntekijän vaan vahvasti myös työnantajan vaatimus. Liiketoiminnan ohella työn tarjonta moniulotteistuu: Mikä työ on omaa, mikä ulkoistetaan, mitä tavoitetta vuokraus tukee Yrityksillä voi olla vaikeus hahmottaa ja hallita osaamisportfoliotaan.
Kilpailu konetta vastaan: Haetaanko luovaa vai automatisoitavaa osaamista (AI / IA)? Hidastaako avustavat tehtävät väistämätöntä muutosta? Onko HA (Human assitance) tulevaisuuden työtä heikossa työmarkkinaasemassa oleville? Futures Agency/ Gert Leonhard 2015
Ihminen ostaa entistä enemmän toiselta ihmiseltä, jakamis-/alustatalous luovat vertaistyötä. Työtön on eriarvoisessa asemassa tienata lisäansioita, osallistua keikkatalouteen ja monetisoida vapaa-aikaansa suhteessa työlliseen. Copenhagen Institute for Futures Studies 2015
Työelämämuutoksilla ei yhteiskuntaa valmiiksi saada vaan muutetaan muutoksiin sopivammaksi. Tarvitaan muutosvalmiutta, kehittymishalua ja ennakkoluuloton asenne työtä ja sen eri muotoja kohtaan - sekä työn ostajilta että myyjiltä On väärin väittää, että koko avoimen kilpailun sektori osaa ostaa työtä uusilla tavoilla. Tämä osaamattomuus voi myös heikentää kilpailukykyä. Resilienssin vahvistaminen erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta oleellista. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien asemaa vahvistuu, jos kykenemme suuntaamaan myös heitä uuteen uudenlaiseen työhön.
Millaista on uusi työ? Uusi työ on monimuotoista yrittäjämäistä projektimaista joustavaa verkottuvaa luovaa Näiden kysyntä kasvussa! oma-aloitteisuus muutosvalmius vuorovaikutustaidot aktiivinen oppijuus jaettu asiantuntijuus ongelmanratkaisukyky TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT KOROSTUVAT - Mitä olen tarjoamassa? Kenelle? Minkä tyyppisellä mallilla? Kuinka laajasti ja pitkäksi aikaa? Työtä ostavalla taholla on motiivina hakea tuottavaa osaajaa. Heikomassa työmarkkinaasemassa olevalle ei ole tässä suhteessa eri peliä. Peli on sama, tasoitusta voidaan ja pitää antaa.
PUHEENVUOROJA TYÖLLISTÄMISESTÄ Tekemätöntä työtä riittäisi, mutta ei ole aikaa selvittää sopivia vaihtoehtoja. Rekrytoinnin kannattavuus myös mietityttää. vuokraamoista ei saa sitoutunutta työvoimaa työvoimatoimiston kanssa ei haluta olla missään tekemisissä Sorvi seisoo tyhjänä. Tekijää ei löydy. Eikä haeta. Akuutti tarve yhdelle tai useammalle työntekijälle, mutta töiden jatkuvuuden epävarmuus vaikeuttaa rekrytointipäätöstä. Avuntarve on erityisesti ulkopuoliselle työhön valmentajalle, joka etsisi sopivat henkilöt sekä varmistaisi vaikka kädestä pitäen heidän onnistumisensa työssään. Kilpailullisista syistä työnantajat ovat myös yksilöllisiä! Joka toinen päivä joku tarjoaa jotain harjoittelijaa, tukea tai tapaamista rekrytointiin liittyen. Epävarmuus, ennustamattomuus ja hankaluus ovat vähentäneet kiinnostusta hyödyntää julkisia tukia työllistämiseen. Koska tekijöitä ei löydy, tehdään itse pidempää päivää
Suomessa on parhaillaankin 360.000 potentiaalista työtilaisuutta Arvio perustuu Sitran kolmeen selvitykseen siitä, miten ihmiset ovat töitä saaneet, arviota vahvistettu muilla rekrytointitutkimuksilla. Arvion kaava: Työvoimaviranomaisen luku avoimista työpaikoista n. 30.000. 1/3 avoimesta työpaikasta viranomaisella, loput yksityisillä. ¾ uudesta työpaikasta on saatu jotain muuta reittiä kuin avoimen työnhaun kautta. Mitä pitää myös huomioida: Avoimen kilpailun sektorin kannattavuus mahdollistaisi noin 400.000 uutta henkilötyövuotta. Jos työntekijä tuottaa enemmän kuin kustantaa, on mahdollisuuksia siis teoriassa aina. Työpaikkojen määrä on virtaista: kuukauden aikana viranomaisellakin keskimäärin 2 x tarjontaa hetkelliseen tilanteeseen nähden. Mitä arviolla tavoitellaan? Piilotyöpaikkojen ja piilevien työtilaisuuksien ilmiön esiin nostaminen positiivisena asiana. Ratkaisujen hakeminen nykyhaasteisiin.
Kolme kehittämiskohdetta: Uutta brändiä tarjoomalle: Emme kai ole myymässä työttömyyttä ja työtöntä vaan nopeasti saatavilla olevaa työvoimaa, jonka (kohderyhmästä riippuen) tuottavuutta ja osaamista voidaan kehittää ja kompensoida työnantajalle yksilöllisesti. Lisää informaatiota, löydettävyyttä. Uusia työkaluja, jotka istuvat paremmin tämän hetken työmarkkinoiden kysyntään ja tarpeisiin: Uusia Näytön paikkoja. Enemmän mahdollistamista itse tekemisen sijaan. Haluammeko tehdä itse tuloksen vai enemmän töitä? Tuloksentekomahdollisuus ja -riski voitaisiin jo Suomessakin antaa enenevässä määrin myös työtä välittävän avoimemman kilpailun markkinoiden hoidettavaksi.