KOHTI OMNIALAISEN TYÖVALMENTAJAN ROOLIA ERITYISOPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISESSA Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2013 Marja Kuusisto
TIIVISTELMÄ Tekijä Marja Kuusisto Vuosi 2013 Työn nimi Kohti omnialaisen työvalmentajan roolia erityisopiskelijan työssäoppimisessa TIIVISTELMÄ Sivut 11 s. Idea tämän kehittämistyön tekemiseen tuli Opetushallituksen rahoittamasta valtakunnallisesta TOPTEN-hankkeesta, jossa on mukana Omnian ammattiopiston lisäksi viisi muuta ammattioppilaitosta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on omnialaisen työvalmentajamallin kehittäminen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden näkökulmasta. Kehittäminen tarkoittaa sekä toimintaa että konkreettista henkilöiden resursointia. Erityisopiskelija tarvitsee eriasteista tukea paitsi opinnoissaan oppilaitoksessa, erityisesti siirtymävaiheissa, joista siirtyminen työssäoppimispaikkaan koulun ulkopuolelle voi olla hyvinkin haasteellista. Tässä kohtaa ammattitaitoisen työvalmentajan tarjoama tuki ja ohjaus voi tuottaa onnistuneen, loppuunviedyn työssäoppimisen ja avata parhaassa tapauksessa opiskelijalle oven tulevaan työpaikkaan. Työvalmentajalla tulee olla aikaa tutustua opiskelijoihin ennen työssäoppimisen alkua, jotta heidän välilleen syntyy luottamus. Painotan kehittämistyössäni työvalmentajan antamaa psykososiaalista tukea erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle, koska se mahdollistaa oppimisen uudessa ja oudossa, mutta turvallisessa ympäristössä. Kehittämistyöni pohjautuu kirjalliseen lähdeaineistoon sekä omiin kokemuksiin työssäoppimisen ohjaavana opettajana ja tässä vaiheessa vielä vähäisiin kokemuksiin yhteistyöstä työvalmentajan kanssa. Työvalmentajan tekemän työn tarpeellisuudesta olen täysin vakuuttunut. Oma opiskelijani sai tukea työmatkan kulkemiseen, työpaikalla olemiseen ja oppimisen sekä kuulumisten raportointiin puhelimitse, kun työvalmentaja oli miltei päivittäin yhteydessä. Monille opiskelijoille tämä yhteydenpito tarjoaa jatkuvan psykososiaalisen tuen. Aikataulujen muutosten vuoksi keskityn tässä kehittämistyössä niiden taustatietojen keräämiseen, jotka ovat keskeisiä työvalmentajan toiminnassa.
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 OMNIAN AMMATTIOPISTO OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ... 2 2.1 Ammatillinen erityisopetus Omnian ammattiopistossa... 2 2.2 Työssäoppiminen Omnian ammattiopistossa... 3 2.2.1 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen... 4 3 PSYKOSOSIAALINEN TUKI... 6 4 TYÖPAIKKAOHJAAJA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJANA... 7 5 TYÖVALMENTAJA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJANA... 9 6 POHDINTA... 10 LÄHTEET...11
1 JOHDANTO Valitsin kehittämistyöni aiheeksi omnialaisen työvalmentajan roolin erityisopiskelijan työssäoppimisen tukemisessa. Omnian ammattiopisto on mukana valtakunnallisessa TOPTEN-hankkeessa yhdessä viiden muun ammattioppilaitoksen kanssa kehittämässä työelämäyhteistyötä, työssäoppimista ohjaavien opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamista sekä koko työssäoppimisen prosessia. Keskityn työssäni työvalmentajan keskeisten tehtävien kartoittamiseen ja erityisopiskelijoiden työssäoppimisjaksoilla tapahtuvaan ohjauksen ja tuen kehittämiseen. Työvalmentajan roolin kehittämisellä parannetaan opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Ammatillisessa erityisopetuksessa oleville opiskelijoille tulee tarjota perusopetuksen lisäksi erilaisia tukimuotoja opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opiskelijoilla on tarve tehostettuun tukeen ja ohjaukseen työssäoppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa, etteivät opinnot keskeytyisi työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisen aloittaminen uudessa työpaikassa on jännittävää kaikille opiskelijoille, mutta varsinkin erityisopiskelijoille siirtyminen tutuista kuvioista outoon ympäristöön lisää haasteellisuutta ja vie paljon energiaa. Näissä tilanteissa tutun aikuisen, opettajan tai työvalmentajan, tuki on erittäin merkityksellistä. Kehittämistyöni aihe on ajankohtainen. Nuorten työttömyysprosentti on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 19.6, työpaikkoja on hävinnyt Suomesta valtaisa määrä ja Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työpaikkojen määrä alkaa kasvaa vasta ensi vuoden puolella. Silloinkin työllisyyden kasvua saatetaan joutua odottamaan pidemmälle kuin ensi vuoden alkuun. Ammatillinen perustutkinto työssäoppimisjaksoineen on tutkinnon alusta lähtien nähtävä osana opiskelijan urapolkua, jossa jokainen työssäoppimispaikka on mietittävä huolella ja jossa jokainen sopiva työssäoppimispaikka on opiskelijalle mahdollinen tuleva työpaikka. Työllistymisen tulee olla tavoitteena heti opintojen alkuvaiheesta lähtien ja siihen valmistautuminen on osa ammatin opiskelua. Opiskelijalle annettava tuki ja ohjaus on työvalmentajan keskeisin tehtävä, mutta erittäin tärkeää on myös luoda hyvät suhteet yhteistyöyrityksiin sekä toteuttaa työn räätälöintiä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. 1
2 OMNIAN AMMATTIOPISTO OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ Omnian ammattiopisto kuuluu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Omnia on monialainen ja suuri ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vuositasolla Omniassa on 11.000 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joista perustutkintokoulutuksessa on noin 6.000 opiskelijaa. ( Omnia, intranet 2013.) Henkilökuntaa on noin 750. Koulutuskuntayhtymä Omnian tulosyksiköitä ovat ammattiopiston lisäksi Aikuisopisto, Oppisopimustoimisto, Nuorten Työpajat ja InnoOmnia. Opiskelijat tulevat pääsääntöisesti Espoon ja lähikuntien peruskouluista tai lukioista, mutta myös muualta Suomesta sekä ulkomailta. ( Opiskelijan opas, 2013.) Omnian ammattiopistossa opiskelee vuosittain noin 600 erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Omnian ammattiopistossa on valittavana 19 perustutkintoa ja 36 koulutusohjelmaa. Koulutustarjonnassa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille on omia ryhmiään eri tutkinnoissa ja lisäksi tarvittavaa tukea annetaan kaikille perusryhmissä opiskeleville. 2.1 Ammatillinen erityisopetus Omnian ammattiopistossa Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on lain mukaan antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja ammattitaidon saavuttamiseksi sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98, 5.) Tavoitteen saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen ja psykososiaalisten tukipalvelujen avulla. Tällöin pyritään saavuttamaan ammatillisen koulutuksen tavoitteet niin pitkälti kuin se opiskelijan omat edellytykset huomioon ottaen on mahdollista. Erityisopetus on suunnitelmallista ja pitkäkestoista tukea opiskelijalle opintojen aikana. Erityiset opetus- ja ohjaustoimenpiteet kohdistuvat paitsi heikkoihin koulumenestyjiin myös niihin erilaisiin oppijoihin, jotka voivat suoriutua opinnoistaan hyvin oppimistuloksin lyhennetyssä opiskeluajassa. (Omnian erityisopetussuunnitelma 2012, 4.) Omnian koulutuksessa keskeisenä tekijänä on ottaa huomioon yhteiskuntavastuu nuoren kasvun tukemisessa, täten Omnian tehtävä on omalta osaltaan huolehtia koko ikäluokan kouluttamisesta toiminta- 2
alueellaan ja tarjota ammatillista koulutusta kaikille ammatillisiin opintoihin tuleville. Omniassa järjestettävän erityisopetuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus nuorille kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorille heidän kykyjensä mukaiset valmiudet ammattiin, työllistymiseen, jatko-opintoihin sekä itsenäiseen elämään. (Omnian erityisopetussuunnitelma 2012, 5.) Omniassa tuetaan erityisopetuksen keinoin niitä opiskelijoita, jotka eivät kykene tavanomaisen opetuksen menetelmin etenemään opinnoissaan. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee ammatissaan. Erityisopetuksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa käytetään joustavia ja oppijan valmiuksia painottavia opetusmenetelmiä sekä käytännön työssä oppimista. (Omnian erityisopetussuunnitelma 2012, 5.) 2.2 Työssäoppiminen Omnian ammattiopistossa Omnian ammattiopiston työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa kerrotaan, miten työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. (Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 2012, 2.) Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu, mitä osia tutkinnosta toteutetaan työssäoppien. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille ja yksittäisten työssäoppimisjaksojen pituus voi vaihdella. Omnia nimeää työssäoppimista ohjaavan opettajan, joka vastaa ohjauksesta ja opiskelijan arvioinnista. Ohjaava opettaja antaa työpaikalle tarpeelliset tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja valmiuksista. Työpaikka nimeää työpaikkaohjaajan, joka toimii työpaikan edustajana työssäoppimisjakson suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. (Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 2012, 4.) Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon Omnian ammattiopiston erityisopetussuunnitelmassa määritellyt periaatteet. Erityisopiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa on määritelty opiskelijan opinnoissaan tarvitsema tuki. HOJKS:iin tulee kirjata myös opiskelijan tarvitsema tuki työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä sekä ohjaamisen ja tuen vaikutus osaamisen arviointiin. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävä on tarkistaa erityisopetuksen koordinaattoreilta opiskelijat, jotka tarvitsevat työssäoppimisessa erityistä tukea. Erilaisilla tukitoimilla on aina tavoitteena saavuttaa vähintään arvosana T1. 3
(Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 2012, 4.) Työssäoppimisen tavoitteena on edistää opiskelijan ammattitaidon ja osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan, turvata opiskelijalle työelämälähtöinen ammattitaito ja edistää opiskelijan työllistymistä. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sisältyvät keskeisenä osana opiskelijan HOPSiin ja erityisopiskelijan HOJKSiin. Näissä suunnitelmissa tuodaan konkreettisesti esille, miten työssäoppimisen avulla luodaan polku työllistymiseen tai jatko-opintoihin ammatillisen koulutuksen jälkeen. (Honkanen ym. 2008, 231.) Työssäoppimisen luonteeseen kuuluu, että sitä ei voida ennakolta täysin suunnitella ja ohjeistaa. Työssä opitaan myös ammattitaidon hiljaista ja näkymätöntä tietoa. Työssäoppiminen on monimuotoista ja oppimisympäristöt vaihtelevat. Työssäoppiminen edellyttää työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyötä opiskelun suunnittelussa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Pääongelma on, miten yhdistää kouluopetus ja työssäoppiminen siten, että kokonaisuus on eri osapuolten kannalta oikeudenmukainen ja toimiva sekä tutkintotavoitteiden mukainen. (Onnismaa ym. 2002, 92, 101.) 2.2.1 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen Keskeistä erityisopiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisprosessin ohjaamisessa ovat huolellinen suunnittelu, sopiminen, valmentaminen, toteuttaminen, seuranta, varmistaminen, arviointi ja palaute. Ohjauksessa pitää muistaa, että erityisopiskelija on oman oppimisprosessinsa ja ammatillisen kasvunsa subjekti. Hänen tulee sitoutua suunnitelmiin ja toteuttamiseen. Sitoutuminen ja motivoituminen eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, vaan niitä voidaan vahvistaa pedagogisin keinoin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. (Honkanen ym. 2008, 231-232.) Työssäoppiminen on erityisopiskelijalle merkityksellinen etappi kohti koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Työssäoppimisen onnistuminen kokonaisuudessaan on tärkeä tekijä työelämään ja ammattiin valmentautumisessa sekä opiskelijan henkilökohtaisen kasvun mahdollistajana. Erityisopiskelijalla on oikeus saada kaikki mahdollinen tuki sekä koulussa että työssäoppimisjaksolla, jotta hänelläkin on mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan. Työssäoppimisen ohjaus on siten avainasemassa ja siltä vaaditaan tänä päivänä yhä enemmän, koska sopivien työssäoppimispaikkojen löytyminen on erittäin haasteellista ja toisaalta työpaikoilla ei ole aina resurssia opiskelijan tarkoituksenmukaiseen ja riittävään ohjaukseen ja tukeen. Monet erityisopiskelijat ovat syystä tai toisesta hitaita oppijoita. He tarvitsevat runsaasti aikaa käsitteiden, asioiden, paikkojen ja työvaiheiden 4
oppimiseen ja tämä aika on heille annettava. On parempi, että opiskelija kokee osaavansa jonkin asian hyvin ja vaikka unissaan - huolimatta siitä, että ko. työtehtävä olisi jonkun mielestä äärettömän helppo ja yksinkertainen. Se, että erityisopiskelijaa kuormitetaan hänelle liian vaativilla tehtävillä ja liian nopeasti, ei palvele hänen itseluottamustaan eikä motivaatiotaan opintoja ja työelämää kohtaan. (Valmis näyttöön 2006, 22-23.) Monesti erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on myös eriasteisia sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä ongelmia. (Nuutila ym. 2008, 186). Erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaus voi olla hyvin haasteellista ja siksi ohjaamiseen osallistuvien tulee tietää kaikki tukikeinot, jotka auttavat kyseistä opiskelijaa. Tukikeinoja voivat olla: töiden sopiva rytmitys, tarpeelliset tauot, asioiden kertaaminen, selkeät ja yksinkertaiset ohjeet, kuvien käyttö, työohjeiden kirjoittaminen, annetaan yksi tehtävä kerrallaan, virheiden korjaaminen välittömästi, rauhallinen työskentelyympäristö. Työvalmentajan on hyvä olla mukana työssäoppimista edeltävillä ohjaavan opettajan tunneilla, joilla valmistaudutaan työssäoppimisjaksolle. Tällöin hän tutustuu opiskelijoihin, kertoo heille työelämän pelisäännöistä ja perehtyy opettajan johdolla kunkin opiskelijan tuen tarpeisiin ja kullekin opiskelijalle asetettuihin, juuri hänelle mitoitettuihin tavoitteisiin. Työssäoppimisprosessi vaatii opettajalta erittäin hyvää ennakkosuunnittelua, hyviä vuorovaikutustaitoja eri toimijoiden välillä, työpaikkaohjaajan riittävää valmentamista kohtaamaan tukea tarvitseva opiskelija ja aktiivista seurantaa koko työssäoppimisen ajan. 5
3 PSYKOSOSIAALINEN TUKI Psykososiaalinen tuki tarkoittaa ihmisen henkistä ja sosiaalista tukemista. Tuettavan ja tukijan välinen suhde on hyvin merkityksellinen. Parhaimmillaan ja toimivimmillaan suhde on vuorovaikutteinen, tuen saajaa ymmärtävä, molempien voimavaroja hyödyntävä ja suhde toimii tuettavan hyväksi. Ennen kaikkea psykososiaalinen tukeminen on ihmisen omien selviytymiskeinojen ja voimavarojen etsimistä, jotta hän pärjää elämässään ja ymmärtää itseään. (Helminen, 2005, 183.) Suuri osa nuorista ihmisistä saa vanhemmilta, ystäviltä ja muulta lähipiiriltä riittävän avun ja tuen selviytyäkseen nuoruusajan haasteista. Yllättävien muutosten ilmaantuessa avun ja tuen tarve kasvaa ja nuori ei välttämättä löydä itse selviytymiskeinoja. Psykososiaalista tukea voi antaa sekä kanssakulkija että ammatti-ihminen. Psykososiaalisen tuen kautta rakennetaan pohjaa nuoren itsenäiselle elämänhallinnalle ja terveen identiteetin muodostumiselle. Nuoria tulee tukea kasvussa ja kehityksessä kohti täysivaltaista osallisuutta niin omassa elämässä kuin suhteessa yhteiskuntaan. (Helminen, 2005, 28.) Vance Peavyn mukaan arvokkain lahja, jonka voi toiselle ihmiselle antaa, on läsnäolon lahja, niin ohjaussuhteessa kuin arkielämässäkin (Peavy 2006, 11). 6
4 TYÖPAIKKAOHJAAJA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJANA Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijan oppimista ja tukee ja opettaa häntä työpaikalla. Käytännössä työpaikkaohjaajana toimii henkilö, joka tekee töitä yhdessä opiskelijan kanssa. Työpaikkaohjaaja on siis alan ammattilainen, kiinnostunut tehtävästään, motivoitunut ohjaamaan opiskelijaa ja hän tuntee riittävästi alakohtaista opetussuunnitelmaa. Työpaikkaohjaaja perehtyy opettajan johdolla opiskelijan työssäoppimisen tavoitteisiin. Hän tiedottaa työssäoppimisesta työpaikan henkilökunnalle. Työpaikkaohjaajan ja opettajan tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista ja luoda sille turvallinen, otollinen ympäristö ja olosuhteet. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset vaikeudet ja tukea vahvuuksia. Onnistumisen kokemukset kohottavat opiskelijan itsetuntoa ja auttavat häntä löytämään oman tapansa oppia. Työssäoppimisjakson tulisi tarjota opiskelijalle oppimiskokemuksia, joiden lähtökohtana ovat hänen henkilökohtaiset oppimisedellytyksensä, sillä on tuhat tapaa oppia ja jokainen oppii tavallaan. (Opas työpaikkaohjaajalle). Työpaikkaohjaaja on opiskelijan tukija, kannustaja, neuvonantaja ja rinnalla kulkija työssäoppimisen aikana. Työpaikkaohjaajan persoonaan voidaan liittää seuraavat ominaisuudet: empatia ja herkkyys vastaanottaa viestejä ja kyky kuulla ja havaita kyky ottaa ohjattavan tunteet vakavasti välittömyys vuorovaikutuksessa, vastaanottavuus sekä lämmin ja positiivinen suhtautumistapa kontrollointikyky, joka ilmenee jämäkkänä rajojen asettamisena motivaatio, aktiivisuus ja kyky yhteistoiminnallisuuteen. Työssäoppimisjaksoilla on tärkeää ottaa huomioon opiskelijan turvallisuustekijät. Opiskelijan perehdyttämisestä määrätään työturvallisuuslaissa. Työn turvallisen tekemisen lisäksi perehdyttämisen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tutustumaan työpaikan tapaan toimia sekä työpaikan tehtäviin, sääntöihin ja muihin työntekijöihin. (Mykrä T. 2007, 11, 14). Kannustavan ja emotionaalisesti oikeanlaisen ilmapiirin luominen on yksi työpaikkaohjaajan avaintehtäviä, koska tunnetila ohjaa oppimista kaikilla ihmisillä, se auttaa keskittymään, se rauhoittaa, se innostaa tai vastaavasti tekee levottomaksi ja estää näkemästä ja kuulemasta. Opiskelijan rauhallinen työtahti mahdollistuu, kun työpaikkaohjaaja rauhoittaa omaa työtään. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijalle palautetta työssäoppimisjakson aikana ja osallistuu yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa ammattiosaamisen näytön suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. 7
Jotta työssäoppiminen onnistuisi, se vaatii epävarmuuden sietokykyä, erilaisuuden hyväksymistä, tervettä itsekritiikkiä ja kyseenalaistamista, nöyryyttä hyväksyä omia puutteita ja samalla uskoa omiin kykyihin (Kaulio, P. 2001, 6). Työnantajien rekrytointiperusteina ovat yhä useammin henkilökohtaiset ominaisuudet kuten kyky ja halu oppia uutta, oma-aloitteisuus, asenteet, tarkkuus ja huolellisuus sekä taidot toimia ryhmässä. 8
5 TYÖVALMENTAJA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJANA Työvalmentajan työ edellyttää tekijältään moninaista ja monialaista osaamista. Psykososiaalisen tuen antaminen on tehtävistä keskeisin ja jotta tukeminen onnistuu, vaaditaan työvalmentajalta empatiakykyä, erittäin hyviä vuorovaikutustaitoja, herkkyyttä reagoida erilaisiin viesteihin sekä kykyä kuunnella, kuulla ja havaita. Esimerkiksi sosiaalisten taitojen opettelu on monen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla jatkuva prosessi, johon joudutaan tuon tuosta palaamaan (Poikonen 1998, 27). Seuraavana on listaus työvalmentajan tehtävistä ennen työssäoppimista, työssäoppimisen aikana ja työssäoppimisen jälkeen. Työvalmentaja, ennen työssäoppimista: alkukeskustelu opiskelijoista ohjaavan opettajan ja/tai erityisopetuksen koordinaattorin kanssa, arvioidaan opiskelijan tuen tarve ja keskustellaan hänen vahvuuksistaan sovitaan työvalmentajan, työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan vastuut työvalmentaja luo valmennettaviin luottamuksellisen suhteen olemalla mukana ohjaavan opettajan tunneilla työssäoppimista edeltävällä jaksolla työvalmentaja tutustuu opiskelijalle asetettuihin tavoitteisiin ja keskustelee hänen kanssaan työelämän pelisäännöistä tutustuttaa opiskelijan tulevaan työpaikkaan Työvalmentaja, työssäoppimisen aikana: tukee opiskelijaa työmatkalla ja työssäoppimispaikassa tukee opiskelijaa tottumaan uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin toimii tulkkina työssäoppimispaikan ja opiskelijan välillä jatkuva tai tarpeen mukainen yhteydenpito opiskelijaan on mukana opiskelijan arvioinnissa Työvalmentaja, työssäoppimisen jälkeen: keskustelee opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa työssäoppimisen onnistumisesta ja kokemuksista on mukana oppilaitoksessa työssäoppimisen purkupäivänä osallistuu tulevien työssäoppimisten suunnitteluun 9
6 POHDINTA Pikkusaaren (2012, 25-26) mukaan työvalmentajat tukevat työnteon mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikilla kansalaisillamme on oikeus työhön ja ansaitsemiseen ja sitä kautta hyvään elämään. Työvalmentajien toiminnan keskeisimpiä arvoja ovat tasa-arvoisuus ja tasapuolisuus. Opiskelijoiden erityiset ja välistä hyvinkin monisyiset oppimisvaikeudet lisäävät haasteita opettajien ja työpaikkaohjaajien työssä. Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen on välttämätöntä. Työvalmentaja hyödyttää sekä opiskelijaa, työpaikkaohjaajaa että opettajaa. Espoon seudun koulutuskuntayhtymässä on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutusta jo 1990-luvulta lähtien. Työpaikkaohjaajien koulutus on lisännyt myös erityisopiskelijoiden osalta koulun ja työssäoppimispaikkojen välistä yhteistyötä. Toivon yhteistyön edelleen syvenevän työvalmentajan toiminnan avulla. Työvalmentaja on tärkeässä roolissa tukiessaan onnistunutta työssäoppimista ja sitä kautta erityisopiskelijoiden työllistymistä. Tänä päivänä työnhaku on jo laajentunut sosiaaliseen mediaan, joka tulee olemaan yksi työvalmentajan työväline. On tiedostettava yleisellä tasolla, että työvalmentajia tarvitaan helpottamaan toisaalta opiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä ja toisaalta tekemään yhteistyötä työnantajien kanssa, jotta oikea työntekijä ja oikea työpaikka kohtaavat. Työvalmentajan roolin kartoittamisen jälkeen työni jatkuu oppilaitoksessa omnialaisen työvalmentajamallin kehittämisessä, jolla pyritään takaamaan työssäoppimisen tasalaatuisuus ja yhtenevät mahdollisuudet kaikille opiskelijoille. 10
LÄHTEET Daavittila, O., Keijonen, M. ym. 2006. Keskuspuiston ammattiopisto. Valmis näyttöön! Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä. Loimaa: Priimus Paino Oy. Helminen, J. 2005. (toim.) Kiintopisteitä nuoruusaikaan Psykososiaalinen tuki ja työ nuorten kanssa toimittaessa. Helsinki: Diakoniaammattikorkeakoulu. Helsingin Sanomat 20.9.2013. Sanoma News Oy. Honkanen, E., Kaikkonen, L. & Kotila, H. (toim.) 2008. Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. Härkäpää, K. (toim.) 1998. Kokemuksia tuetusta työllistymisestä. Helsinki: Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö. Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 Mykrä, T. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla. Educa-Instituutti Oy.Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Omnian erityisopetussuunnitelma 2012. Omnian työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma 2012. Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2002. Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Jyväskylä: PS-kustannus. Opas työpaikkaohjaajalle Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt. Keskuspuiston ammattiopisto. Julkaisu on osa ERTO-pk-yritysten työpaikkaohjaajakoulutushanketta, joka toteutettiin 1.12.2006-31.12.2007. Peavy, V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien Kustannus. Pikkusaari, S. 2012. Työ(hön)valmennus on taitolaji. Hämeenlinna: Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy. 11