Akavan Erityisalojen vuoden 2014 toimintasuunnitelma
Sisällys Johdanto: Uusi strategia linjaa toimintaa... 4 Edunvalvonta... 5 Yksityissektorin edunvalvonta... 5 YTN-toiminta... 5 Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta... 6 Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta... 6 Kuntasektorin edunvalvonta... 7 Valtiosektorin edunvalvonta... 8 Kirkon sektorin edunvalvonta... 9 Korkeakoulusektorin edunvalvonta... 10 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta... 11 Yksilöedunvalvonta... 12 Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen... 12 Työlainsäädäntö ja kehittämishankkeet... 12 Koulutuspolitiikka... 13 Ammatillinen edunvalvonta... 13 Elinkeinopoliittinen edunvalvonta... 13 Järjestöpoliittinen edunvalvonta Akavassa... 14 Aluevaikuttaminen... 14 Kansainväliset asiat ja kansainvälinen edunvalvonta... 14 Jäsen- ja järjestöpalvelut... 15 Jäsenedut... 15 Jäsenrekisterin kehittäminen ja tietojen hyödyntäminen... 16 Tutkimustoiminta... 16 Opiskelijatoiminta... 17 Koulutustoiminta... 18 Aluetoiminta... 19 Viestintä ja markkinointi... 19 Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen ja painopisteet... 19 Jäsenviestintä... 20 Liiton vaikuttavuus... 21 Markkinointi... 21 Hallinto ja henkilöstö... 22 2
Hallinto... 22 Organisaation ja henkilöstön kehittäminen... 22 Liiton henkilöstö... 23 Talous... 23 Jäsenmaksut ja vakuutukset... 23 Hankintasuunnitelma... 24 3
Johdanto: Uusi strategia linjaa toimintaa Akavan Erityisalojen toiminnan painopisteitä ja kehittämistoimia valittaessa vuodelle 2014 on jo alustavasti pyritty ennakoimaan muuttuvan ja päivitettävän liittostrategian vaikutuksia. Akavan Erityisalojen liittostrategiaa on hallitus valmistellut vuoden 2013 aikana ja strategiasta päättää Akavan Erityisalojen syysliittokokous. Liittostrategiassa on sen työstämisvaiheessa nostettu esitys perustehtäväksi ja päämääräksi seuraavat. Liiton perustehtävä olisi: Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistykset toimivat yhdessä jäsentensä hyvän työelämän ja oikeudenmukaisen palkkauksen puolesta. Liiton päämäärä vuonna 2020 olisi: Me olemme jatkuvasti kehittyvä ja esimerkillisesti toimiva ammattiliitto vahva, vakaa ja vaikuttava. (Tiivistelmä hallituksen strategiaesityksestä on kuviossa 1.) Vuoden 2014 suunnittelussa on tärkeänä pohjana ollut liiton toimiston tuloksekas, asiantunteva ja hyvin tavoitettavissa oleva palvelu liiton jäsenkunnalle päämääränä vahva jäsenpito. Se ja innovatiivinen uusjäsenhankinta ovat liiton kasvun, elinvoimaisuuden ja vahvan talouden perusta myös vuonna 2014. Kustannustietoisuus on ollut tärkeä tausta vuoden 2014 toiminnan taloudelliselle suunnittelulle. Liiton menoja kasvattavat liiton oleellisten taustaorganisaatioiden kuten Akavan ja ERKO-työttömyyskassan merkittävästi nousevat jäsenmaksut. Akavan Erityisalojen organisaation kehittämisessä painopiste vuonna 2014 on uudistuvan liittostrategian toteuttaminen ja strategian jalkauttaminen toimintaan. Tämä alkaa vuonna 2014 ja uuden liittostrategian jalkauttamisprosessi suunnitellaan tarkasti vuoden 2014 alkupuolella, kun liiton tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet ovat valmiit. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Kuvio 1. Esitys Akavan Erityisalojen strategian 2014 2020 peruselementeiksi 4
Edunvalvonta Yksityissektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen yksityissektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:ssä, jonka neuvottelemien työehtosopimusten tai alakohtaisen edunvalvonnan piirissä piirissä on valtaosa jäsenkunnastamme. Liiton yksityissektorin edunvalvontaa ohjaa ja kehittää yksityissektorin neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimivat liiton työmarkkinalakimies ja omalla vastuualueellaan yksityissektorin asiamies. Neuvottelukunnan tehtävänä on nostaa esille ja sovittaa yhteen yksityissektorin jäsenistön edunvalvontatarpeita liiton toiminnassa ja vahvistaa samalla jäsenyhdistysten yhteistoimintaa sektorilla. Neuvottelukunta jatkaa oman toimintansa kehittämistä, syventää toimialakohtaista osaamistaan ja käyttää monipuolisesti viestinnän keinoja toiminnassaan. Neuvottelukunta kokoontuu vuoden aikana viiteen kokoukseen ja yhteen suunnitteluseminaariin. Yksityissektorilla jäsenistöä työskentelee noin 12 800 henkilöä pääosin asiantuntija- ja esimiesammateissa. Koska jäsenistöä sijoittuu käytännössä lähes kaikentyyppisille toimialoille, yksityissektorin keskeisenä haasteena on valita yhdistäviä tavoitteita ja toimintamuotoja erilaisille ammatillisille ja edunvalvonnallisille ryhmille. Moni yksityissektorin jäsenistöstä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työehtosopimusten piirissä. Kolmannella sektorilla työskentelevät ovat monesti Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn sopimusten piirissä. Lisäksi Akavan Erityisalat solmii omissa nimissään joitakin työehtosopimuksia. Työllisyys- ja kasvusopimuksen myötä lähes kaikki työehtosopimukset ovat voimassa koko vuoden 2014. Näillä aloilla liiton työt painottuvatkin tällöin kyseisten alojen seurantaan, soveltamiseen, jäsentilaisuuksiin ja mahdolliseen työryhmätyöskentelyyn. Liiton yksityissektorilla toimii myös työehtosopimuksettomien jäsenten asemaa edistävä Sopu-työryhmä. Yksityisen sektorin jäsenistö tarvitsee ja turvautuu merkittävästi yksilöedunvalvonnan palveluihin. Keskeisenä haasteena on edelleen henkilöstöedustusjärjestelmän ja yritysyhdistystoiminnan vahvistaminen muun muassa koulutuksen ja viestinnän keinoin. Liitto jatkaa yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen tekemistä ja hyödyntämistä edunvalvonnassaan toimintavuonna. Kysely on osa YTN:n työmarkkinatutkimusta ja -tilastointia. YTN-toiminta Liitto toimii aktiivisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n edunvalvontakentässä. Liiton asiamies-, lakimies-, viestintä- ja assistenttiresursseja kohdennetaan niille aloille, jotka ovat keskeisimpiä liiton jäsenkunnan edunvalvonnan kannalta. Tällaisia aloja ovat mm. järjestösektori ja kaupan ala. Toimintavuonna selvitetään liiton toimintamahdollisuuksia ja kohdennuksia uusillakin aloilla. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että jäsenistömme tulee paremmin huomioon otetuksi YTN:n edunvalvontatyössä. Sopimusalakohtaisen edunvalvonnan lisäksi liiton edustajat toimivat YTN:ssä mm. neuvottelijoina, kouluttajina ja yritysyhdistysten yhteysasiamiehinä. Lisäksi liitolla on edustus YTN:n hallituksessa sekä työsuojelutiimissä. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollisesti toteutuessa lähes kaikki YTN:n solmimat sopimukset ovat voimassa vuoden 2014. Kaupan alan ja järjestösektorin ollessa kuitenkin merkittävässä määrin 5
työehtosopimusten ulkopuolella, jatkuu näillä aloilla toiminta työehtosopimusten kehittämiseksi ja uusien aikaansaamiseksi. YTN Kaupan ala Kaupan alan taustaryhmätoiminnan tavoitteena on alan järjestäytymisen lisääminen, jäsenistön aktivoiminen sekä luottamusvaltuutettujen ja yritysyhdistysten määrän lisääminen alan yrityksissä. Liitto tarjoaa YTN:n kaupanalalle asiamiehen työpanoksen. YTN Järjestösektori Liitosta toimii YTN:n järjestösektorilla yksityissektorin asiamies alan vastuullisena asiamiehenä. Liitto tarjoaa alalle myös viestintätukea ja sihteeripalveluita. Liiton jäsenyhdistysten jäsenistä noin 3 000 työskentelee järjestösektorilla, jota pidetään kolmannen sektorin edelleen laajentuessa jäsenkasvun kannalta potentiaalisena alana. Vuoden 2014 aikana jatketaan työtä työehtosopimusten kehittämiseksi, jalkauttamiseksi ja uusien aikaansaamiseksi järjestösektorille. YTN:n tavoitteena on päästä mukaan sopimusosapuoleksi alalla jo oleviin ei-akavalaisiin sopimuksiin ja erityisesti Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sosiaalialan järjestöjen työehtosopimukseen. Alalle on myös tavoitteena saada Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa alakohtainen työehtosopimus, johon työnantajat voisivat liittyä liityntäpöytäkirjoin. Jäsenistölle järjestetään vuoden aikana alakohtaisia työsuhdetilaisuuksia sekä panostetaan järjestösektorin luottamusmies- ja luottamusvaltuutettuverkostoon. Työehtosopimuksettomien jäsenten edunvalvonta Liiton yksityissektorin jäsenistä merkittävä osa työskentelee työpaikoilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta tai joissa työntekijät ovat jonkin muun kuin akavalaisen työehtosopimuksen piirissä. Tämän ryhmän edunvalvontaa koordinoimaan perustettu yksityissektorin neuvottelukunnan alainen Soputyöryhmä jatkaa toimintaansa vuonna 2014. Keväällä 2012 lanseerattua matalan kynnyksen Kysy työstä -toimintamallia jalkautetaan edelleen kiinteäksi osaksi liiton ja jäsenyhdistysten edunvalvontaa. Toimintamallia hyödynnetään osana liiton koulutus- ja aluetapahtumia sekä muita jäsentilaisuuksia ja esille tuodaan erityisesti sopimuksettomien asemaa. Sopimuksettomat jäsenet otetaan vahvasti huomioon liiton viestinnässä ja www-sivuilla sekä jäsenille tarkoitetun sähköisen palvelukanavan kehittämisessä. Vuoden aikana pyritään tuottamaan tälle jäsenkunnalle tietoa myös kohdennetusti hyödyntäen erityisesti Kysy työstä -konseptia. Sopimuksettomille jäsenille suunnatun kyselyn kautta arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja tarkastellaan tulevaisuuden painopistealueita. Akavan Erityisalat nostaa esille sopimuksettomien jäsenten asemaa myös Akavassa ja YTN:ssä. Toimintavuonna järjestetään sopimuksettomien aiheesta vaikuttajaseminaari. Akavan Erityisalojen oma sopimustoiminta ja muu yksityissektorin edunvalvonta Liiton yksityisen museoalan työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan osana työllisyys- ja kasvusopimusta ainakin kevääseen 2016. Neuvottelut kattavavammaksi av-käännöstoimistojen työehtosopimuksesta jatkuvat liitossa vuonna 2014. Liiton yrityskohtaiset työehtosopimukset Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja Viparoon neuvotellaan alkuvuodesta 2014. Liiton tekemät palkkasuositukset ja suositukset työsuhteen ehdoiksi uusitaan keväällä 2014. Yksityissektorin jäsenistölle suunnattu koulutus- ja jäsentapahtuma Inspiraatiopäivä järjestetään keväällä 2014 työtä ja työuria -teeman alla. Tätä täydentävät liiton koulutustarjonta ja jäsenyhdistysten kanssa 6
järjestettävät yhteiset tapahtumat. Toimintavuonna nostetaan esille työtä ja työuria -teemaa eri muodoissa sopimustavoitteissa, viestinnässä ja koulutuksissa. Yksityissektorin painotuksia 2014 Panostus järjestösektorille sekä YTN:n että oman liiton piirissä. Sopimuksettomilla aloilla työskentelevien jäsenten tukeminen. Uusien työehtosopimusten tulkinta jäsenten ja henkilöstöedustajien tukena. Kuntasektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä kunta-alan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat on JUKOn jäsen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. Liiton kuntasektorin asiamies toimii JUKOn kuntasektorin edunvalvonnasta päättävissä toimielimissä JUKOn kunnan neuvottelukunnassa ja JUKOn hallituksessa. JUKOn kuntasektorin edunvalvontaa valmistellaan KVTES-jaostossa ja neuvottelujen taustaryhmissä mm. palkkaus- ja työaikakysymyksissä. JUKOn kuntasektorin paikallistyöryhmä käsittelee kuntien säästötoimia ja paikallisia sopimuksia, järjestövalmiustyöryhmä kehittää liittojen yhteistä järjestövalmiusorganisaatiota, koulutustyöryhmä koordinoi liittojen luottamusmieskoulutusta. Liiton kuntasektorin asiamies toimii em. ryhmissä ja mm. järjestää ja kouluttaa luottamusmieskoulutusta. Akavan Erityisalojen kuntasektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi kunnan neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton kuntasektorin asiamies. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai sidosryhmistä. Kuntasektorin edunvalvonnan piirissä on yli 6 500 liiton jäsentä, joista lähes kaikkiin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Kuntasektorin KVTES-sopimus päättyy 28.2.2014 ja uusi sopimus neuvoteltiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisena lokakuussa 2013 ajalle 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuksessa on kaksi jaksoa, joista ensimmäinen on 1.3.2014 31.12.2015. Jälkimmäisen jakson 1.1.2016 31.1.2017 toteutuminen neuvotellaan kesällä 2015. Uudelle sopimuskaudelle asetettiin työryhmät kehittämään palkkahinnoittelua ja työaikamääräyksiä. Sopimuskauden keskeinen tavoite on KVTES-sopimuksen palkkausliitteen 2 (sivistystoimi) kehittäminen. Tavoitteet linjataan asianomaisten jäsenyhdistysten kanssa. Kuntasektorin keskeisiä teemoja vuonna 2014 ovat liiton edustamien ammattiryhmien ja jäsenten asema kuntarakennemuutoksissa sekä kuntien palvelurakennemuutoksessa. Kuntien talouden kiristyessä kunnissa käydään todennäköisesti vuonna 2014 yt-neuvotteluja koskien sekä henkilöstön lomautuksia että henkilöston vähentämistä. Yt-neuvotteluja käyvissä kunnissa jäseniä tuetaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa järjestettävillä jäsen- ja luottamusmiestapaamisilla, tiedotuksella sekä työsuhdeneuvonnalla. Liiton edustamien ammattiryhmien työn vaikuttavuutta nostetaan esille jakamalla vaikuttamisaineistoja ja jatkamalla niiden tekemistä. Vaikuttamisaineistoja tehdään keskeisistä ammattiryhmistä niiden edellyttämän koulutustason profiloimiseksi ja näitä ryhmiä koskevien kuntien säästötoimien vastustamiseksi. Luottamusmiesvaalit toimitetaan kunnissa ja kuntayhtymissä keväällä 2014. Tavoitteena on saada Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä ehdokkaaksi vaaleissa. Tavoitteena on myös lisätä jäsenten tietämystä 7
JUKOn luottamusmiesjärjestelmästä. Luottamusmiesten koulutus järjestetään yhteistyössä JEAn, VAKAVAn ja Talentian kanssa. Järjestövalmiuden kehittäminen on edelleen keskeisellä sijalla. Paikkakuntakohtaista järjestövalmiutta valmistellaan yhteistyössä JUKOn kanssa 20 suureen kaupunkiin. Tavoitteena on saada liiton jäsenet kaikkiin paikallisiin järjestövalmiusryhmiin ja tarjota yhteyshenkilöille koulutusta ja ohjeistusta. Liiton omaa kuntasektorin järjestövalmiussuunnitelmaa tarkennetaan Kuntasektorin edunvalvontatiedotus toteutetaan verkkosivujen, Yhteenveto-lehden, yhteisakavalaisen Kuntatiimi-tiedotteen ja uutiskirjeiden avulla. Kuntatiimi-tiedotteesta toimitetaan myös ruotsinkielinen käännös Kommunteamet. Kirjastoalan ammatillisten ja aatteellisten järjestöjen Minerva-yhteistyössä liitto on mukana yhdessä Kuntien asiantuntijat Kumula ry:n kanssa. Yhteistyössä valmistellaan kirjastoalan asemaan ja palkkaukseen liittyviä kannanottoja ja kampanjointia. Tutkimustoiminnassa selvitetään kuntasektorin jäsenten palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevia kysymyksiä. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutetaan syksyllä 2014. Kunnan neuvottelukunta kehittää liiton kuntasektorin edunvalvontaa ja omaa toimintaansa. Neuvottelukunnan kunnan kokousten teemoitukseen kiinnitetään erityistä huomiota toimintavuonna. Tavoitteena on myös neuvottelukunnan työmarkkinatietoisuuden lisääminen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Neuvottelukunta kokoontuu vuoden aikana seitsemään kokoukseen ja yhteen suunnitteluseminaariin. Neuvottelukunnassa käsittelyssä olevia ja päätökseen tulevia edunvalvonta-asioita käsitellään yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa jo valmisteluvaiheessa. Kuntasektorin edunvalvontatyössä tämä toteutetaan yhteisellä valmistelulla kuntasektorin jäsenyhdistysten edustajista koostuvassa KVTES-taustaryhmässä. Kuntasektorin edunvalvonnan painopisteitä 2014 Jäsenten tukeminen kuntien henkilöstöön kohdentuvissa säästöpaineissa. Jäsenten aktivointi JUKOn luottamusmiesvaaleissa. Jäsenten edunvalvontatietoisuuden lisääminen. Valtiosektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen valtiosektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Akavan Erityisalat on JUKOn jäsen Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. Liiton valtiosektorin edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi valtion neuvottelukunta, jossa esittelijänä toimii liiton valtiosektorin asiamies. Neuvottelukunta kokoontuu noin 8-10 kertaa vuodessa käsittelemään valtiosektorin asioita liiton näkökulmasta. Neuvottelukunta kehittää liiton valtiosektorin edunvalvontaa ja omaa toimintaansa sekä on aloitteellisen JUKOn valtiosektorin edunvalvonnan kehittämisessä. Neuvottelukuntaan kutsutaan tarvittaessa asiantuntijoita liiton toimistosta tai sidosryhmistä. Toimintavuonna neuvottelukunta tiivistää keskusteluyhteyttä ja yhteistyötä liiton hallituksen kanssa. 8
Valtiosektorin edunvalvonnan piirissä on noin 3 500 liiton jäsentä joihin sovelletaan valtion yleistä työ- ja virkaehtosopimusta. Valtion virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2014 ja uusi sopimus neuvoteltiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisena lokakuussa 2013 ajalle 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen 31.1.2017. Osana tuloksellista edunvalvontaa JUKOn valtion neuvottelukunta ja keskuslakkotoimikunta järjestävät työtaisteluharjoituksia vähintään kerran vuodessa ja myös virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Vuonna 2014 Akavan Erityisalojen valtion neuvottelukunta osallistuu neuvottelukuntana ao. harjoitukseen. Valtiosektorilla toteutetaan edelleen toimintavuonna merkittäviä muutoksia osana valtion kehittämis- ja tuloksellisuusohjelmaa. Odotettavissa on myös virastojen ja laitosten yt-neuvottelujen jatkuminen, koska virastoille budjetoidut varat ovat osin alimitoitettuja. Liitto järjestää yhdessä JUKOn ja muiden akavalaisten liittojen kanssa tarvittaessa virastojen henkilöstölle tilaisuuksia muun muassa yt-menettelyn vaikutuksista. Liitto toimii aktiivisesti jäsenten etujen puolustamiseksi myös muissa valtion muutoksissa kuten esimerkiksi virastojen yhdistämistilanteissa. Akavan Erityisalat toteuttaa valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen toimintavuonna. Työmarkkinatutkimusta hyödynnetään muun muassa neuvottelutavoitteiden laadinnassa ja tiedotuksen suuntaamisessa. Tutkimustuloksia käytetään perusteltaessa jäsenistömme edunvalvontatavoitteita sekä JUKOssa että eri virastoissa käytävissä neuvotteluissa. Vuonna 2014 valtiosektorin neuvottelukunta järjestää yleisen jäsentilaisuuden, jonka tavoitteena on nostaa valtiosektorilla toimivien liiton jäsenyhdistysten jäsenten tietoisuutta edunvalvonnasta, sopimustilanteesta/sopimuksesta. Tavoitteena on myös tarjota tietoa ja tukea työssäjaksamiseen ja muuhun työhyvinvointiin jatkuvien muutosten keskellä. Akavan Erityisalojen verkkosivuille kootaan oman liiton sekä JUKOn valtion neuvottelukunnan materiaalia sekä muuta ajankohtaista valtion edunvalvontaan liittyvää tietoa. Valtiosektorin jäsenten edunvalvontatiedotus toteutetaan Akavan Erityisalojen verkkosivujen, Yhteenvetolehden, yhteisakavalaisen Keppi & porkkana -tiedotteen sekä liiton valtiosektorin uutiskirjeiden kautta. Valtion edunvalvonnan painopisteitä 2014 Jäsenten tukeminen valtion virastojen tuloksellisuus- ja säästöpaineissa. Jäsenten edunvalvontatietoisuuden parantaminen. Uuden virkaehtosopimuksen tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Kirkon sektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen kirkon sektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä kirkon virka- ja työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Kirkon sektorilla työskentelee noin 200 jäsenyhdistystemme jäsentä. Akavan Erityisaloilla on JUKOn kirkon neuvottelukunnassa edustus ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa jäsenten edunvalvontaan. Kirkon hallintoa tullaan kehittämään palvelukeskusten kautta. Tällöin erityisesti hallinnollista työtä tekevien jäsenten työ- ja toimintaympäristö tulee muuttumaan, mikä tuo haasteita edunvalvontaan. Liitto osallistuu edelleen kirkon tiedotusalan vuotuiseen koulutustapahtumaan yhdessä jäsenyhdistyksensä Viestin kanssa. Liitto tiedottaa tarvittaessa kirkon sektorin jäsenille erillisellä 9
jäsentiedotteella erityisesti sopimusneuvotteluista ja -ratkaisusta. Kirkon virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2014. Kirkon sektorin edunvalvonnan painopisteitä 2014 Palvelukeskusuudistus ja hallintohenkilöstön asema. Uuden virka- ja työehtosopimuksen tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Korkeakoulusektorin edunvalvonta Akavan Erityisalojen yliopistosektorin edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla vahvasti Akavassa ja sen neuvottelujärjestössä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Akavan Erityisalat toimii JUKOssa Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta. JUKO edustaa jäsenyhdistystemme jäseniä yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa. Ammattikorkeakoulupuolella sopimustilanne on hajanainen ja edunvalvonnan painopiste on yksilöedunvalvonnassa. Liiton korkeakoulusektorin työmarkkinaedunvalvonnasta huolehtii korkeakoulutoimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton koulutuspoliittinen asiamies. Toimikunnan tehtävänä on vastata yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin neuvottelutoiminnasta ja edistää jäsenistön tarpeiden huomioon ottamista, viestintää ja jäsenyhdistysten yhteistoimintaa korkeakoulusektorilla. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana neljään kokoukseen. Yliopistosektorilla työskentelee noin 1 100 jäsentä, jotka kuuluvat 11 eri jäsenyhdistykseen. Yliopistot ovat valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä, joiden toimintaa säännellään yliopistolaissa. Työehtosopimustoiminnasta vastaa akavalaisittain Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja työnantajapuolta edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat ry. Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.3.2014. Koska yliopistot tulivat mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiseen neuvotteluratkaisuun syksyllä 2013, työehtosopimuskausi jatkuu suoraan keväällä 2014. Toiminta painottuu tällöin tiedottamiseen, uuden sopimuksen tulkintaan ja työehtosopimuksen kehittämiseen liittyvään työryhmätyöskentelyyn. Liiton keskeisenä tavoitteena on parantaa yliopistojen hallinto- ja kehityshenkilöstön asemaa palkkauksellisesti ja edustuksellisesti. Liitto järjestää tarvittaessa yliopistojäsenistölle ajankohtaisista muutoshaasteista kenttätilaisuuden sekä huolehtii sektorikohtaisesta ajankohtaisviestinnästä mm. JUKOn sähköisen Yliote-tiedotteen ja liiton uutiskirjeen kautta. Jäsenistölle tehtävästä työmarkkinatutkimuksesta saadaan pohjaa edunvalvontatoimenpiteille ja sisältöjä viestintään. Liitto vaikuttaa myös toimialan lainsäädännön kehittämiseen ja toimintaedellytyksiin Akavan kannanottojen, Akavan yliopisto-ryhmän ja Akava-Unifin toiminnan kautta. Ammattikorkeakoulusektorilla työskentelee noin 600 jäsentä, jotka kuuluvat 13 eri jäsenyhdistykseen. Ammattikorkeakoulujen jäsenet työskentelevät useiden kunnallisten ja yksityisten työehtosopimusten piirissä. Ammattikorkeakoulu-uudistus 2014 alusta muuttaa voimakkaasti ammattikorkeakoulujen rahoitusta, rakenteita ja koulutussisältöjä. AMK:t tulevat jatkamaan 2014 organisaatioiden ja tehtävien sulauttamista henkilöstövähennyksin. Liitto tukee AMK-jäsenistöä muutostilanteissa yksilöedunvalvonnan palveluin ja sektorikohtaisella ajantasaisella viestinnällä kentän muutoksista. Jäsenistölle järjestetään tarvittaessa AMK-jäsentilaisuuksia, joissa hyödynnetään liiton työmarkkinatutkimusta. Liitto vaikuttaa toimialan lainsäädännön kehittämiseen ja 10
alan edellytyksiin ennen muuta Akavan kannanottojen, Akavan AMK-ryhmän ja Akavan Arene-yhteistyön kautta. Liitto jatkaa myös Akavassa tehtävän AMK-sidosryhmäyhteistyön tukemista ja kehittämistä. Korkeakoulusektorin painopisteitä 2014 Yliopistojen hallintohenkilöstön edustuksellisen aseman parantaminen. Ammattikorkeakoulu-uudistus ja jäsenten paikallinen tukeminen muutoksessa. Uusien työehtosopimusten tulkinta jäsenten ja luottamusmiesten tukena. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa suunnittelee ja koordinoi ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta, jossa esittelijänä toimii liiton lakimies. Edunvalvonnan kohderyhmiä ovat päätoimiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät, ei-työsuhteiset freelancerit sekä apurahalla työskentelevät jäsenet. Yhteensä näissä ryhmissä on noin 800 jäsenyhdistysten jäsentä. Toimikunta tekee ehdotukset ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaa koskevista linjauksista ja kannanotoista. Toimintavuoden aikana keskeinen edunvalvonnallinen asia on hankintadirektiivin johdosta tehtävä hankintalain kokonaisuudistus. Toimikunnan toimesta lähetetään jäsenistölle kysely hankintalain toimivuudesta ja tulosten perusteella pyritään vaikuttamaan kansallisen hankintalain valmisteluun ammatinharjoittajien ja yrittäjien näkökannalta. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana neljään kokoukseen. Ammatinharjoittajille ja yrittäjille järjestetään kolme koulutustilaisuutta ajankohtaisista asioista jäsenistön toivomusten ja toimikunnan ehdotusten mukaan. Toimintavuoden aikana painopisteenä on yrittäjän työhyvinvointi, josta järjestetään yksi koulutustilaisuus. Toimintavuoden aikana alkaa uusi ESR-ohjelmakausi (2014 2020). Mikäli ohjelmakauden toimintalinjat sen mahdollistavat, haetaan ESR-rahoitusta ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvointia koskevaan hankkeeseen. Lisäksi tehdään hakemus Kelalle ammatinharjoittajille ja yrittäjille suunnatusta ASLAKkuntoutuksesta. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta jatkaa omaa koulutustoimintaansa järjestämällä Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä -koulutuksia. Koulutusten kohderyhminä ovat liiton palkansaaja- ja opiskelijajäsenet. Koulutukset palvelevat liiton kannalta jäsenpitoa ja ammatinharjoittajajäsenyyden kannalta jäsenhankintaa. Lisäksi jäsenhankinnan suoramarkkinointi toteutetaan EPortin kautta. Toimintavuoden aikana jäsenhankintaa toteutetaan myös osallistumalla Oma Yritys -messuihin muiden akavalaisten liittojen kanssa edellyttäen, että riittävän moni akavalainen liitto osallistuu messuille. Toimintavuoden aikana osana jäsenpitoa tehostetaan tiedottamalla tehostetummin jäseneduista. Lisäksi järjestetään jäsenistölle verkostoitumistilaisuus. Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvontaan vaikutetaan Akavan kautta sekä elinkeinopoliittisen toimikunnan EPOn että ammatinharjoittajien ja yrittäjien työryhmän toimintaan osallistumalla. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonnan painopisteitä 2014 Vaikuttaminen hankintalain kokonaisuudistukseen. 11
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työhyvinvoinnin parantaminen. Yksilöedunvalvonta Akavan Erityisalojen tarjoama yksilöedunvalvonta, työsuhdeneuvonta ja oikeudellinen apu erimielisyystilanteissa ovat jäsenistön erityisen paljon arvostamia palveluita. Maan taloudellinen tilanne ja yritysten sekä julkisen puolen säästöpaineet yt-neuvotteluineen heijastuvat suoraan jäsenistön edunvalvontatarpeisiin ja ratkaisevat lopulliset painotukset yksilöedunvalvonnassa. Uudet työ- ja virkaehtosopimukset lisäävät sopimustulkintoihin liittyvän neuvonnan tarvetta. Liiton yksilöedunvalvontaa hoitavat viisi lakimiestä ja neljä asiamiestä. Toimeksiannot jaetaan työnantajasektoreittain, jolloin yksityisestä sektorista vastaavat kolme lakimiestä ja asiamies sekä julkisesta sektorista kaksi lakimiestä ja kolme asiamiestä. Yksilöedunvalvonnan tavoitettavuutta parannetaan toimintavuonna puhelin- ja sähköpostipalvelua kehittämällä. Yhteydenottojen määrän arvioidaan kuukausitasolla olevan noin 800. Jäsenyhdistyksille toimitetaan vuosittain yhteenvetotietoa yksilötason edunvalvonnan jutuista. Liiton asiamiehet ja lakimiehet kouluttavat jäsenistöä säännöllisesti ajankohtaisista yksilöedunvalvonnan aiheista. Jäsenistölle tarjottava palkkaneuvontaa tukeva järjestelmä, ns. palkkapuntari uusitaan vuoden 2014 aikana. Ulkopuolisen kumppanin tuottamat urapalvelut täydentävät osaltaan jäsenen yksilöedunvalvonnasta saamaa palvelua. Liiton verkkosivustolle, erityisesti syksyllä 2013 avautuvalle, kirjautumisen takana olevalle jäsensivustolle tuotetaan liiton lakimiesten toimesta oikeudellisia sisältöjä työelämän edunvalvonta-aiheista. Yhteiskunnallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen Työlainsäädäntö ja kehittämishankkeet Työelämän ajankohtaisiin lainsäädäntö- ja kehittämishankkeisiin Akavan Erityisalat vaikuttaa ennen muuta keskusjärjestö Akavan kautta. Myös neuvottelujärjestöjen, JUKOn ja YTN:n kautta sekä liiton omien kannanottojen avulla nostetaan esille jäsenkunnalle tärkeitä työelämäkysymyksiä. Merkittävät työelämäkysymykset pohjautuvat voimassa olevaan hallitusohjelmaan ja ne valmistellaan kolmikantaisesti. Mahdollinen työllisyys- ja kasvusopimus sekä siihen liittyvä Suomen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma nostaa yhteiskunnalliseen valmisteluun lukuisia työelämää koskevia lainsäädäntöhankkeita ja selvitystöitä vuodelle 2014. Akavan Erityisalat nostaa esille jäsenistön edunvalvontatarpeita ja pyrkii vaikuttamaan valmistelutyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liitolle keskeisiä teemoja ovat mm. korkeakoulutettujen alipalkkakysymykset, määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät haasteet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, työaikajoustot sekä työhyvinvointi asiantuntija- ja esimiestyössä. Liitto huolehtii viestinnän keinoin myös siitä, että jäsenistö saa ajoissa tietoa voimaantulevista lakimuutoksista Merkittävänä työelämäaiheena 2014 tulee olemaan työurien jatkamistoimenpiteet ja työeläkejärjestelmän uudistaminen. Toimintavuoden syksyllä liitto valmistautuu edunvalvonnallisilla teemoilla keväällä 2015 pidettäviä eduskuntavaaleja varten. Akavan Erityisalat osallistuu Akavan toimielinorganisaatiossa olevien liiton edustajien kautta Akavan vaikuttamis- ja edunvalvontatyöhön. Vuonna 2014 merkittäviä asioita tulevat olemaan Akavan hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Lisäksi Akavassa valmistellaan 12
uusia keskusteluasiakirjoja mm. aiheesta: Hyvinvointiyhteiskunta 2018, julkisen sektorin rakenne ja toimivuus. Myös keskusteluasiakirja koulutuspolitiikkaan on työn alla vuonna 2014. Akavan Erityisalat seuraa ja valmistautuu Akavan kautta myös EU-vaalien lähtötavoitteisiin ja keskusteluun. Vuonna 2014 on suunniteltu myös Akavan kuluttaja- ja yhteiskuntavastuuprofiilin vahvistamista ja tässäkin on tärkeää saada kuuluviin myös Akavan Erityisalojen jäsenkunnan näkemykset. Yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteita ja linjauksia valmistellaan tarpeen mukaan Akavan Erityisaloissa hallituksessa ja liiton eri neuvottelukunnissa ja toimikunnissa. Koulutuspolitiikka Akavan Erityisalat edustaa Akavassa jäsenryhmiään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Koulutuspolitiikkaa koordinoi Akavassa hallituksen alainen koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta, jossa Akavan Erityisaloilla on edustus. Liiton koulutuspoliittinen asiamies tapaa vuoden aikana myös tärkeimmät sidosryhmät. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten edustamien alojen kannalta merkittäviä kysymyksiä vuonna 2014 ovat mm. lykkääntynyt korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja ammattikorkeakoululain uudistusten täytäntöönpano. Koko ammattikorkeakoulukenttä on vahvasti muuttunut rahoituksen, rakenteiden ja lainsäädännön osalta. Akavan Erityisalat jatkaa myös vuonna 2014 akavalaisessa yhteistyössä tehtävää toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa ja syventää suhteita ammattikorkeakoulu- ja yliopistokentän toimijoihin, mm. rehtoreihin yhteisjärjestöjen Arenen ja Unifin kautta. Maan hallituksen rakenneohjelmassa on myös muita jäsenistöllemme tärkeitä hankkeita. Muutoksia ovat hakijasuman mahdollinen purkaminen tietyille aloille sekä opintoaikojen lyhentäminen muun muassa opintotukikannustimien myötä. Useita alojamme koskettaa osin ristiriitaisesti myös esitys kelpoisuusvaatimusten alentamisesta; tämä parantaa alemman korkeakoulututkinnon ja huonontaa ylemmän korkeakoulututkinnon kelpoisuutta työmarkkinoilla. Koulutuksen maksullisuuskeskustelu noussee esille myös toimintavuonna. Akavan Erityisalojen sisällä koulutuspolitiikan koordinointia selkeytetään. Tämä merkitsee myös vastuiden selkeyttämistä liiton ja jäsenyhdistysten kesken. Ennakoivaa raportointia kehitetään muun muassa koulutuspoliittisen asiamiehen kuukausikatsauksen avulla sekä aktivoimalla jäsenyhdistyksiä. Myös lausuntokäytäntöä uudistetaan. Ammatillinen edunvalvonta Jäsenistön ammatillisesta edunvalvonnasta vastaavat ensi sijassa jäsenyhdistykset. Toimialakohtaista yhteistyötä lisäämällä ammatillista edunvalvontaa syvennetään toimintavuonna sosiaali- ja terveyspalvelualoilla ja järjestösektorilla. Akavan Erityisaloilla on edustus Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa toimikunnassa sekä Kulttuuripoliittisen ohjelman seurantaryhmä Akavan Erityisalojen oma sosiaali- ja terveyspoliittinen ryhmä (soterpo) toimii taustaryhmänä liiton edustajalle Akavan sosiaali- ja terveyspoliittisessa työryhmässä. Liiton oman soterpo-ryhmän tarkoituksena on koordinoida liiton edustamien eri ammattialojen edunvalvontaa sosiaali- ja terveysalalla ja luoda mahdollisuus eri ammattiryhmien yhteisille toimille. Ryhmässä ovat mukana ammattialaa edustavat jäsenyhdistykset. Akavan Erityisalojen piirissä toimii myös järjestösektorin ammatillinen ryhmä. Elinkeinopoliittinen edunvalvonta Akavan Erityisalojen elinkeinopoliittista edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti vaikuttamalla Akavan kautta liiton edustamien alojen yleisiin toimintaedellytyksiin. 13