Loppuraportti

Erityinen kuntajakoselvitys - Taloustyöryhmä Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Loppuraportti 16.12.2014

Työryhmä Rabbe Eklund (ordf/pj) Korsholm/Mustasaari Jan Finne Vasa/Vaasa Kent-Ole Qvisén Närpes/Närpiö Caroline Westerdahl Korsnäs Jyrki Jussila Kaskö/Kaskinen Rikard Haldin Kristinestad/Kristiinankaupunki Jaana Järvi-Laturi Storkyro/Isokyrö Pamela Buss Malax/Maalahti Markku Niskala Vörå/Vöyri Jukka Girén Laihela/Laihia Personalrepresentant/Henkilöstöedustaja: Heikki Mustonen, JHL Sekreterare/Sihteeri: Henrik Sandback, Korsholm/Mustasaari Työryhmä on pitänyt 7 kokousta touko joulukuussa 2014

Raportin rakenne FCG on laatinut jokaiselle kunnalle ja kolmelle eri yhdistymisvaihtoehdolle koosteen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi, johon on tehty 13 kappaletta painelaskelma, kun vain veroprosentti joustaisi vuoteen 2029. Työryhmä on tutustunut painelaskelmien eri vaihtoehtoihin, ja raportin lopulliseen versioon on käytetty vaihtoehtoa, jossa on valtionosuuksien reaalikasvu on puoli prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Kielilisä (2,1 miljoonaa euroa) Närpiön kaupungille on myös huomioitu vuodesta 2015 alkaen. FCG:n laskelmat, joissa on käytetty valtionosuuksien prosentin ja puolen prosentin kasvua, ovat liitteenä X. Huomaa FCG:n laskelmissaan käyttämät taustatekijät, jotka ovat liitteen neljällä ensimmäisellä sivulla! FCG on myös koonnut selvitysalueen taloudellisen analyysin, jossa yksittäisten kuntien taloutta tarkastellaan mukaan lukien vuoden 2013 tilinpäätös. Tämä analyysi Kuntatalouden tunnusluvut Vaasan selvitysalue on liitteenä Y. Työryhmä on koonnut myös oman materiaalin, jossa velkataakka ja kertyneen ylijäämän kehitys ilmenee kuntakohtaisesti ja erikseen kolmessa yhdistymisvaihtoehdossa. Tämä esitetään liitteessä Z. Työryhmä on todennut, että resurssit eivät riitä selvitysalueen kuntakonsernien tarkasteluun tai kuntien taselaskelmien yksityiskohtaiseen tarkasteluun.

Kuntayhdistelmät Laskelmissa on käytetty seuraavia kolmea eri yhdistelmävaihtoehtoa. - Kaikki kymmenen selvitysalueen kuntaa = Kaikki 10 - Kolme eteläistä kaupunki Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö = 3 kaupunkia - Muut seitsemän kuntaa 3 kaupungin pohjoispuolella = 7 kuntaa

Yleisiä huomioita tuloveroprosenteista Kaikissa selvitysalueen kunnissa on perinteisesti ollut korkea veroprosentti. Seuraavan sivun taulukosta ilmenevät tuloveroprosentit vuosilta 2001 2014 kaikkien kymmenen kunnan osalta. 140 merkinnästä 118 kappaletta (84,3 %) on + 0,5 prosenttiyksikköä korkeampia kuin maan keskiarvo, mikä on yksi kriisikunnan kriteereistä. Kaikki 10 on myös + 0,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeammalla vuoden 2011 loppuun asti, ja koko ajan maan keskiarvon yläpuolella.

Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Huom! Vaasan veroprosentti 2001-2012 on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Vöyrin veroprosentti 2001-2010 on laskettu vastaavasti Vöyrin, Maksamaan ja Oravaisten veroprosentteja painottamalla. Kriteeri on ylittynyt useimmissa selvitysalueen kunnissa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vaasan selvitysalue 18,52 18,74 18,97 18,98 19,03 19,17 19,19 19,45 19,56 19,63 19,68 19,72 19,86 20,20 Isokyrö 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 20,25 20,50 20,50 21,00 Kaskinen 18,50 18,50 18,00 17,75 17,75 17,75 17,75 17,75 18,75 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Korsnäs 19,25 19,25 19,25 19,25 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,00 21,00 Kristiinankaupunki 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 21,00 Laihia 18,00 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,75 20,00 20,75 Maalahti 19,75 19,75 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 20,25 21,00 Mustasaari 19,00 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 18,75 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 20,75 Närpiö 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 Vaasa 18,07 18,54 19,00 19,00 19,05 19,05 19,09 19,55 19,61 19,61 19,61 19,61 19,50 19,50 Vöyri 19,08 19,00 19,08 19,24 19,24 19,48 19,48 19,48 19,48 19,48 19,00 19,00 19,00 20,00 Koko Turkumaa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 Koko +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 =kriteeri ylittyy Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2014 kuntajako Vuosina 2001-2013 perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla 2013 tiedot ennakkotietoja

Yleisiä huomioita Velkaantuminen/Ylijäämä Velkaantuminen kasvaa ennen kaikkea viimeisten kahden vuoden 2012 ja 2013 aikana ja kasvaa edelleen vuonna 2014. Selvitysalueen velkataakka asukasta kohti oli 108 prosenttia maan keskiarvosta vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kaskisten, Mustasaaren, Kristiinankaupungin ja Vaasan velkaantuminen (euroa/asukas) vuonna 2013 ylittää maan keskiarvon, joka on 2 261 euroa/asukas. Kaksi muuta suhdelukua, jotka kuvaavat velkaantumista, omavaraisuutta ja suhteellista velkaantumista huonontuvat myös, kun velkataakka kasvaa. Kertynyt ylijäämä pienenee kahtena viime vuonna ja on vuoden 2013 tilinpäätöksessä vain 31,3 % maan keskiarvosta asukasta kohti. Tämä ilmenee selkeästi seuraavan sivun kaaviosta, joka käsittää ajanjakson 1997 2016, jossa vuosi 2013 on viimeinen tilinpäätösvuosi. Tilinpäätöksessä 2013 Kristiinankaupungilla ja Laihialla on kertynyttä alijäämää taselaskelmassaan. Liitteessä Z on kaavioita kaikista selvityskunnista ja kolmesta kuntayhdistelmästä. Lähteenä ovat yksittäisten kuntien tilinpäätökset, talousarviot ja taloussuunnitelmat.

Kriisikuntakriteerit Kolmella seuraavalla sivulla on koosteet kolmelta vuodelta 2011 2013 siitä, miten valtioneuvoston asettamat kriisikunnan raja-arvot ylittyvät. Yhteistä näille kolmelle vuodelle on, että tuloveroprosentti suurimmassa osassa kuntia ylittää kaikkina vuosina kriisikunnan raja-arvon. Kasvanut velkaantuminen näkyy siinä, että neljän kunnan vuoden 2013 tilinpäätös ylittää raja-arvon, kun tarkastellaan omavaraisuutta. Kristiinankaupunki ylittää kaikkina kolmena vuonna raja-arvot 12 kertaa kaikkiaan 18 mahdollisesta. Huomionarvoisin on Laihia, joka vuosina 2011 ja 2012 ei ylittänyt yhtäkään ainutta raja-arvoa, mutta tilinpäätöksessä 2013 ylitti kerralla neljä niistä: ainoastaan lainamäärä asukasta kohti ja suhteellinen velkaantuminen jäivät alle raja-arvojen. Se on esimerkki siitä, miten nopeasti kuntatalouden kehitys voi muuttua negatiiviseksi ilman että aiempien vuosien tilinpäätökset antavat siitä selkeitä varoitusmerkkejä.

Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2011 Huom! Vaasan veroprosentti on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < 0 291 243-817 551 32 2 265 217 305 406 207 Tulovero-% > 19,66 19,68 20,25 20,00 19,75 20,00 19,50 19,75 19,75 20,00 19,61 19,00 Lainamäärä, /as > 3128 1538 1187 2185 384 2241 916 1727 1708 1255 1931 570 Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < 0 623 883 7459 1988 213 437 652 536 360 490 763 Omavaraisuusaste, % < 50 % 62,2 % 61,6 % 76,9 % 73,4 % 40,7 % 66,2 % 54,1 % 52,3 % 66,7 % 62,7 % 63,0 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 38,0 % 33,3 % 53,9 % 17,0 % 54,2 % 27,4 % 41,2 % 46,1 % 32,2 % 40,4 % 22,5 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Lähde: Tilastokeskus

Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012 Huom! Vaasan veroprosentti on tässä Vaasan ja Vähänkyrön veroprosenttien väestömäärillä painotettu keskiarvo. Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < 0 171 216-37 182-70 78 116 121 149 321 114 Tulovero-% > 19,76 19,72 20,50 20,00 19,75 20,00 19,75 20,25 19,75 20,00 19,61 19,00 Lainamäärä, /as > 3393 1890 1524 2220 629 2769 1126 1809 2242 1706 2365 590 Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < 0 504 997 7048 2009-103 323 532 347 276 458 696 Omavaraisuusaste, % < 50 % 58,2 % 58,5 % 76,1 % 70,6 % 35,4 % 61,3 % 52,0 % 45,7 % 61,6 % 59,0 % 59,2 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 42,5 % 38,3 % 44,8 % 21,1 % 57,1 % 30,8 % 41,0 % 53,7 % 39,0 % 45,6 % 23,7 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Lähde: Tilastokeskus

Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013* Raja-arvo Vaasan selvitysalue Isokyrö Kaskinen Korsnäs Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Mustasaari Närpiö Vaasa Vöyri Vuosikate, /as < 0 218 196 828 284 46-114 27 219 257 284 97 Tulovero-% > 19,89 19,86 20,50 21,00 20,00 20,50 20,00 20,25 19,75 20,50 19,50 19,00 Lainamäärä, /as > 3830** 2442 1530 2273 490 3353 1865 2259 2872 1839 2657 919 Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < 0 402 918 7394 2091-328 -30 288 226 285 349 590 Omavaraisuusaste, % < 50 % 53,6 % 56,3 % 77,0 % 71,0 % 31,9 % 49,9 % 46,2 % 40,2 % 59,7 % 56,3 % 56,1 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 47,0 % 39,6 % 38,9 % 18,5 % 64,2 % 42,1 % 46,8 % 61,4 % 40,2 % 50,1 % 28,4 % Yhteenlasketut arvot ovat tarkistamattomia Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla *Ennakkotiedot 10.6.2014 **Alustava. Lähde: Tilastokeskus

Painelaskelmat ovat kokonaisuudessaan liitteessä X Laskelmat ovat kaavamaisia ja niiden tuloksista voi tulla liioiteltuja, esim. niin että kunnalla, jolla palvelujen kustannukset ovat nyt korkeat, nämä kustannukset kasvavat korkoa korolle vuoteen 2029 ja niistä tulee hyvin kalliita. Päinvastaisessa tapauksessa kunta, jolla kustannukset ovat nykyisin alhaiset, voi saada alhaisen kustannustason, kun lasketaan mekaanisesti eteenpäin. Olettamuksena laskelmissa on koko ajan se, että mitään ei tehdä kustannusten laskemiseksi. Ainoa tasapainotus tapahtuu arvioidulla tuloveroprosentin korottamisella. Ellei mitään tehdä kustannusten laskemiseksi ja verot pidetään vuoden 2014 tasolla, on yhteenlaskettu kertynyt alijäämä kymmenen selvityskunnan osalta yli 1,1 miljardia euroa vuoden 2029 lopussa. Asukasta kohti tämä alijäämä on 7 858 euroa. Nämä laskelmat on laadittu niin, että on otettu huomioon kuntien väestönkehitys, johon sisältyy demografinen rakenne. Korkokehitys ja poistojen kasvu on arvioitu varovasti. Korkotaso nousee vuoteen 2029, ja jo vuonna 2013 kuntien yhteenlaskettu velkataakka on 0,32 miljardia euroa, ja sen arvioidaan kasvavan 0,45 miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Prosenttia korkeampi korkotaso kasvattaa korkokuluja 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa vuoden 2017 alusta. Tilinpäätöksessä 2013 yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä selvityskunnissa on 0,05 miljardia euroa tai 389 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli 1 290 euroa. Laskelmat perustuvat palvelutarveindeksiin (palvelutarpeiden kehitys), joka lasketaan demografisen kehityksen pohjalta seitsemälle palveluryhmälle: päivähoito, perusopetus, toinen aste, vanhustenhuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja muu toiminta. Indeksi on 100 vuonna 2013. Taulukossa seuraavalla sivulla on kuntien palvelutarve yhteen koottuna. Kehitystä vuosina 2013 2029 on tarkasteltu samoin kehitystä vuosina 2025 2029. Painelaskelmat on laatinut FCG, ja ne on esitelty kunnittain ja erikseen kolmen kuntayhdistelmän osalta neljältä tarkasteluvuodelta 2017, 2021, 2025 ja 2029.

Palvelutarveindeksi 2013 = 100 Indeksi v:ksi 2029 Palvelutaso yli keski-indeksin kaikkina vuosina vuoteen 2029 Päivähoito Perusopetus Toinen aste Vanhustenhuolto Perus- terv.- huolto Muu toim. Palvelutarpeet yli keski-indeksin ainakin vuosina 2025 ja 2029 Toinen aste Erikoissairaanhoito Päivähoito Perusopetus Vanhusten huolto Perus- terv.- huolto Muu toim. Erikoissairaanhoito Keskiindeksi 2029 Kaikki 10 119 123 119 13-1 123 118 7 kuntaa 120 125 120 134 125 119 3 kuntaa 111 111 111 121 111 107 Isokyrö 111 119 111 107 Korsnäs 141 141 119 Laihia 127 131 142 127 124 Maalahti 130 130 122 118 Mustasaari 161 139 161 139 131 Vaasa 124 132 124 118 Vöyri 145 139 145 139 118 Kaskinen 224 144 224 144 133 Kristiinank. 124 107 124 107 101 Närpiö 122 122 109 Kaikki kunnat 0 4 1 3 0 6 0 0 4 2 6 0 7 0

Palvelutarveindeksi mikä se on Indeksi on laskettu kullekin kunnalle erikseen. Lähtöarvo on 100 vuonna 2013 joka kunnalle. Palvelutaso vuonna 2013 vaihtelee kuntien välillä. Kunnissa tapahtuvan demografisen kehityksen pohjalta on laskettu seitsemän eri palveluryhmän palvelutarpeet sekä keski-indeksi, jossa ryhmät on laskettu yhteen neljänä selvitysvuonna 2017, 2021, 2025 ja 2029. Taulukon vasemmassa puoliskossa on huomioitu ne palveluryhmät, joissa palvelutarpeet ovat kunnittain kaikkina neljänä selvitysvuonna olleet yli kuntien keski-indeksin selvitysvuonna. Merkintä on indeksiarvo kustakin kunnasta vuonna 2029. Ne neljä palveluryhmää: erikoissairaanhoito (6 merkintää) perusopetus (4 merkintää), vanhustenhuolto (3 merkintää) ja toinen aste (1 merkintä) käyvät ilmi vertailusta. Erikoissairaanhoito ja perusopetus nousevat esiin myös kaikissa kolmessa kuntayhdistelmässä. Taulukon oikeassa puoliskossa on tehty vastaavaa vertailu kahdelta selvitysvuodelta 2025 ja 2029. Samat neljä palveluryhmää nousevat esiin kuitenkin niin, että vanhustenhuollon merkinnät ovat kaksinkertaistuneet kuuteen ja vanhustenhuolto nousee esiin myös kuntayhdistelmissä. Uudet merkinnät on varjostettu.

Palvelutarve Kun palvelutarpeita tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kunnittain, nähdään, että palvelutarve vuoteen 2029 mennessä kasvaa kaikissa kunnissa ja kaikissa palveluryhmissä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Yksityiskohtaiset tiedot ovat liitteessä X. Päivähoidon osalta tarve laskee (indeksi alle 100) Maalahdessa, Vöyrillä, Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa. Toisen asteen osalta palvelutarve laskee Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa sekä kolmen kaupungin yhdistelmässä. Palvelutarve perusterveydenhuollossa ja ryhmässä muu toiminta laskee myös Kristiinankaupungissa sekä kolmen kaupungin yhdistelmässä, kun taas palvelutarve perusopetuksessa laskee Kaskisissa. Ellei päivähoitoa oteta huomioon, vain Kaskinen ja Kristiinankaupunki osoittavat palvelutarpeen laskua sekä 3 kaupunkia, jossa Närpiö kolmantena kaupunkina osoittaa kasvavaa palvelutarvetta kaikissa palveluryhmissä. Palvelutarve kasvaa eniten vanhustenhuollossa, ja kasvun painopiste on jakson lopussa. Kuntien määrä kaksinkertaistuu, kun tarkastellaan kehitystä vuonna 2025 ja 2029 verrattuna koko jaksoon. Erikoissairaanhoidontarve on vakiintuneempi, eikä kasvu ole yhtä dramaattinen kuin vanhustenhuollossa. Perusopetus on kolmas merkille pantava ryhmä, joka osoittaa palvelutarvetta, joka on suurempi kuin kussakin kunnassa/kuntayhdistelmässä keskimäärin.

Palvelutarpeen pohjalta on laadittu tuloslaskelma kullekin kunnalle/kuntayhdistelmälle vuoden 2029 loppuun asti, nk. painelaskelmat. Kertynyt alijäämä vuonna 2029 on laskettu näistä tuloslaskelmista. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat liitteenä X. Kertynyt alijäämä 2029 Toimintakatteen pienennystarve vuonna 2017, jotta vuonna 2029 saavutetaan nollatulos euroa per asukas euroa per asukas prosenttia toimintakatteesta 2013 vuosittainen tuottavuuden kasvu prosentteina Kunta 1 000 euroa v. 2029 1 000 euroa v. 2013 v:sta 2017 Kaikki 10-1 124 274-7 858-86 483-663 12,2 1,9 7 kuntaa -995 574-7 907-76 583-679 12,5 1,9 3 kuntaa -130 309-7 596-10 024-567 10,1 1,5 Isokyrö -13 663-2 828-1 051-217 4,1 0,6 Korsnäs -5 854-2 321-450 -203 3,6 0,5 Laihia -63 758-7 076-4 904-613 11,7 1,8 Maalahti -50 708-8 348-3 901-699 11,5 1,8 Mustasaari -91 974-4 008-7 075-369 7,5 1,1 Vaasa -795 806-10 853-61 216-923 16,7 2,7 Vöyri -79 736-11 065-6 134-917 16,3 2,6 Kaskinen -20 696-15 173-1 592-1 179 23,1 3,8 Kristiinank. -79 745-12 887-6 134-876 15,4 2,4 Närpiö -26 014-2 709-2 001-214 3,9 0,6

Edellissivun laskelmat ovat hyvin kaavamaisia, kuten jo sivulla 17 todettiin, kun laskelmissa jo vuonna 2017 aletaan kompensoida palvelutarpeen kasvua, joka ilmenee myöhemmin. Laskelmat on lähinnä nähtävä esimerkkeinä niistä haasteista, joiden edessä olemme ennen vuotta 2029. Taulukon vasemmanpuoleisessa osassa näkyy yhteensä kertynyt alijäämä sellaisena, kun sen arvioidaan olevan vuonna 2029. Alijäämä on myös laskettu euroina asukasta kohti vuodeksi 2029 arvioidun asukasluvun mukaan. Taulukon oikeanpuoleisessa osassa on laskettu toimintakatteen pienentämistarve laskettuna kolmelletoista vuodelle 2017 2029 niin että kertynyt alijäämä vuonna 2029 on jaettu luvulla 13. Se on laskettu myös euroina asukasta kohti vuoden 2013 asukasluvun mukaan. Jos toimintakate yhdistelmälle Kaikki 10 on 86,5 miljoonaa euroa (663 euroa/asukas) matalampi vuonna 2017 kuin sen arvellaan olevan ilman toimenpiteitä ja kasvua, sen jälkeen koko selvitysalueen palvelutarpeen mukaan kertynyt alijäämä olisi 0 euroa vuonna 2029. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa oikealla kerrotaan toimintakatteen pienennystarve prosentteina vuodesta 2013. Se vaihtelee 3,6 prosentista 23,1 prosenttiin. Yhdistelmälle Kaikki 10 pienennysprosentti on 12,2 prosenttia. Oikeassa reunassa olevassa sarakkeessa on laskettu tuottavuuden kasvu vuosittain. Jos Kaikki 10 vuodesta 2017 alkaen vuosittain laskee toimintakatettaan 1,9 prosentilla, on kertynyt alijäämä 0 euroa vuonna 2029. Joka vuosi oletetaan olevan palvelutarpeen mukaista kasvua. Tuottavuuden kasvun tarve vaihtelee 0,5 3,8 prosenttiin vuodessa yksittäisissä kunnissa.

Tuloveroprosentit 2015 (todelliset), 2021 ja 2029 painelaskelmien mukaan. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat liitteessä X. Seuraavien kolmen sivun taulukoissa esitellään kuntien tuloveroprosenttilaskelmia vuosille 2021 ja 2029 ellei mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä tuloveroprosentin korottamiseksi niin että kertyneeksi alijäämäksi jää 0 euroa kunakin vuonna. Vertailut tehdään todellisiin vuoden 2015 tuloveroprosentteihin. Vuoden 2021 korotus lasketaan vuoden 2015 suhteen ja vuoden 2029 korotus lasketaan vuoden 2021 suhteen. Oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen on laskettu korotus vuodesta 2015 vuoteen 2029. Se vaihtelee 2,90 prosenttiyksiköstä 16,20 prosenttiyksikköön. Koko selvitysalueella vero nousisi 5,20 prosenttiyksiköllä 25,50 prosenttiin vuonna 2029. Huomaa, että tämä tarkoittaa vain sitä, että tulos kunakin vuonna on 0 euroa! Jotta alijäämän kertyminen estettäisiin, vaaditaan, että tuloveroprosentit ovat vuosittain sillä tasolla kuin liitteestä X ilmenee.

VEROT 2015 ERITELTY VUODEN 2015 TULOVEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kommun Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosentti Korotus v:sta 2015 Tuloveroprosentti Korotus v:sta 2021 yhteensä 2015-2029 Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20

VEROT 2021 ERITELTY VUODEN 2021 ARVIOIDUN TULOVEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kunta Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosenttdesta 2015 prosentti desta 2021 2015 - Korotus vuo- Tulovero-Korotus vuo- yhteensä 2029 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20

VEROT 2029 ERITELTY VUODEN 2029 ARVIOIDUN VEROPROSENTIN MUKAAN Vero 2015 Kunta Tuloveroprosentti Arvioitu vero 2021 Arvioitu vero 2029 Korotus Tuloveroprosentti vuodesta 2015 prosentti vuodesta 2021 2015 - Korotus Tulovero- Korotus yhteensä 2029 Mustasaari 20,75 21,25 0,50 23,65 2,40 2,90 Närpiö 21,00 21,20 0,20 24,40 3,20 3,40 "7 kuntaa" 20,16 22,50 2,34 25,10 2,60 4,94 Kaikki 10" 20,30 22,60 2,30 25,50 2,90 5,20 Korsnäs 21,00 21,60 0,60 25,60 4,00 4,60 Isokyrö 21,50 21,80 0,30 25,70 3,90 4,20 Vaasa 19,50 23,20 3,70 25,70 2,50 6,20 Laihia 21,50 22,35 0,85 25,75 3,40 4,25 Maalahti 21,50 24,00 2,50 27,20 3,20 5,70 Vöyri 21,00 24,60 3,60 28,00 3,40 7,00 "3 kaupunkia" 21,20 23,54 2,34 28,54 5,00 7,34 Kristiinank. 21,50 25,40 3,90 32,70 7,30 11,20 Kaskinen 21,00 28,70 7,70 37,20 8,50 16,20

Analyysi kertyneen alijäämän eliminoimiseksi Kun verrataan kolmen kuntayhdistelmän verokehitystä vuonna 2029 ja vaatimusta toimintakatteen pienentämisestä, nähdään, että korkeat pienennysprosentit Kaikille 10:lle (12,2 %) ja 7 kunnalle (12,5 %) tasapainotetaan pienemmällä tuloveroprosentin korotuksella (+ 5,20 ja + 4,94). 3 kaupungilta vaaditaan matalampaa pienennysprosenttia (10,1 %) ja korkeampaa tuloveroprosenttia (+ 7,34), jotta saavutetaan sama vaikutus. Se osoittaa 3 kunnan olennaisesti suurempaa riippuvuutta valtionosuuksista. Vaasalla, Mustasaarella ja Kaskisilla on matalampi valtionosuusprosentti kuin muilla kunnilla. Tämä merkitsee, että muut kunnat ovat herkkiä valtionosuusjärjestelmän muutoksille.

Sote-uudistus, hyvin alustavat laskelmat viikolta 49/2014 Kunta Asukasluku 31.12.2013 Valtionosuudet 2015-2014 Soteuudistus Sote+ valtionosuudet euroa per asukas antaa 13 vuodessa Kaikki 10 130 510-8 830 517 11 764 000 2 933 483 22 38 135 279 7 kuntaa 112 824-6 966 344 14 754 000 7 787 656 69 101 239 528 3 kaupunkia 17 686-1 864 173-2 990 000-4 854 173-274 -63 104 249 Isokyrö 4 854-68 823-939 000-1 007 823-208 -13 101 699 Korsnäs 2 218-436 053-385 000-821 053-370 -10 673 689 Laihia 8 007-914 861 299 000-615 861-77 -8 006 193 Maalahti 5 580-695 683 1 259 000 563 317 101 7 323 121 Mustasaari 19 153-1 348 708-2 382 000-3 730 708-195 -48 499 204 Vaasa 66 321-2 458 514 17 139 000 14 680 486 221 190 846 318 Vöyri 6 691-1 043 702-237 000-1 280 702-191 -16 649 126 Kaskinen 1 350-140 690 168 000 27 310 20 355 030 Kristinank. 7 001-353 823-2 269 000-2 622 823-375 -34 096 699 Närpiö 9 335-1 369 660-889 000-2 258 660-242 -29 362 580

Sote-uudistus, hyvin alustavat laskelmat viikolta 49/2014, ERITELTY Kunta Asukasluku 31.12.2013 Valtionosuudet 2015-2014 Sote-erotus Sote+ valtionosuudet euroa per asukas antaa 13 vuodessa Kaikki 10 130 510-8 830 517 11 764 000 2 933 483 22 38 135 279 7 kuntaa 112 824-6 966 344 14 754 000 7 787 656 69 101 239 528 3 kaupunkia 17 686-1 864 173-2 990 000-4 854 173-274 -63 104 249 ERITELTY EUROA PER ASUKAS MUKAAN Kristiinank. 7 001-353 823-2 269 000-2 622 823-375 -34 096 699 Korsnäs 2 218-436 053-385 000-821 053-370 -10 673 689 Närpiö 9 335-1 369 660-889 000-2 258 660-242 -29 362 580 Isokyrö 4 854-68 823-939 000-1 007 823-208 -13 101 699 Mustasaari 19 153-1 348 708-2 382 000-3 730 708-195 -48 499 204 Vöyri 6 691-1 043 702-237 000-1 280 702-191 -16 649 126 Laihia 8 007-914 861 299 000-615 861-77 -8 006 193 Kaskinen 1 350-140 690 168 000 27 310 20 355 030 Maalahti 5 580-695 683 1 259 000 563 317 101 7 323 121 Vaasa 66 321-2 458 514 17 139 000 14 680 486 221 190 846 318

Sote-uudistus, KOMMENTTI Ne hyvin alustavat laskelmat, jotka on tehty sote-uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksista vuoden 2014 kustannus- /tuottotasolla osoittavat, että vain Vaasa, Maalahti ja Kaskinen ovat nettovoittajia. Tulos on nähtävä ohjeellisena: suunta näkyy, mutta tasot voivat vielä muuttua paljon! Myös vaihtoehdot Kaikki 10 ja 7 kuntaa ovat voittajia. Valtionosuusuudistuksen vaikutusta kolmeen eri kuntayhdistelmävaihtoehtoon ei tiedetä. Laskelmissa yksittäisten kuntien valtionosuuksien summa on laskettu yhdistelmien valtionosuudeksi. Muunlaisia laskelmia kuin nämä ei toistaiseksi ole saatavissa. HUOMAA, että kielilisiä ei ole mukana näissä vertailuissa. Kun Närpiöstä tulee kaksikielinen, sen valtionosuus nousee noin 2,1 miljoonalla eurolla vuodessa. Kun Korsnäsistä tulee kaksikielinen, kunnan valtionosuuksien arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Johtopäätökset I Työryhmän mielestä sote-uudistus ja kuntauudistus eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Uudistukset on erotettava toisistaan ja toteutettava eri ajankohtina. Sote-uudistus on toteutettava ennen kuntauudistusta. Työryhmä on tutustunut niihin hyvin alustaviin laskelmiin, joita on olemassa sote-uudistuksen vaikutuksista yhdistettynä valtionosuuksien muutoksiin. Arviot ovat vuoden 2014 tasoa, ja ne antavat sen käsityksen, että taloudellisesti kokonaisuus hyötyy selvitysalueen yhteisestä kunnasta. Vaihtoehtoa 3 kaupunkia ei voida perustella taloudellisena vaihtoehtona. Laskelmat sote-uudistuksen vaikutuksesta tukevat FCG:n laskelmia, jotka osoittavat, ettei vaihtoehto 3 kaupunkia ole taloudellisesti tai demografisesti perusteltu. Pitkällä aikavälillä 3 kaupunkia ei olisi kestävä vaihtoehto. Vaihtoehto 7 kuntaa on taloudellisesti jonkin verran vahvempi kuin Kaikki 10. Ajatellen byrokratiaa, joka epäilemättä syntyy, kun suurempi kokonaisuus luodaan, on perusteltua, että kuntaliitos tapahtuu pienemmässä muodossa ja sitä on mahdollisuus laajentaa.

Johtopäätökset II Vaasan kaupunki on voinut vuosia pitää yllä kunnallista palvelutasoa korkeana, koska verotulot ovat olleet korkeat. Kaupungit palvelut tuotetaan vastaavasti vertailujen mukaan keskitasoa suuremmin kustannuksin. Kaupungin käyttötalous on nykyisellään heikko, koska matalasuhdanne on jarruttanut verokehitystä ja valtion säästötoimet ovat pienentäneet valtionosuuksia. Tehdyt päätökset ja toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin jo pienentäneet kustannuksia Vaasassa. Vaasan kaupunki on avainasemassa uusien kuntarakenteiden luomisessa kehittämisalueella, ja on erittäin tärkeää, että kaupungin talous saadaan tasapainoon. Myös jatkossa palvelujen tasoa ja niiden laajuutta on arvioitava. Seudun näkökulmasta on hyvin tärkeää, että erikoissairaanhoidon kustannuksia ja sitä kautta erikoissairaanhoidon palvelutasoa arvioidaan kriittisesti. Erikoissairaanhoito on usein kuntien suurin yksittäinen menoerä, eikä Vaasa ole siinä suhteessa mikään poikkeus. Työryhmä on tutustunut henkilöstötyöryhmän ja teknisen työryhmän raportteihin. Palkkaharmonisoinnista mahdollisten kuntaliitosten yhteydessä tehdyt laskelmat muodostavat hyvän pohjan, kun on arvioitava, miten palkkaharmonisointi vaikuttaa kokonaistalouteen. Teknisen työryhmän laskelmissa investointitasoista arvioidaan myös niiden ilmoitettujen investointien hinta, joiden kustannuksia ei ole laskettu. Ellei investointiohjelmaan tehdä mitään supistuksia, laskelmat ovat hyvä arvio selvitysalueen investointitasosta.