HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2(10) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET... 4 3. MAAKUNTAKAAVAT... 4 4.YLEISKAAVAT... 7 5. ASEMAKAAVAT... 8 6. RANTA-ASEMAKAAVAT... 8 7. RAKENNUSJÄRJESTYS... 9 8. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET JA MAANKÄYTTÖHANKKEET... 10 9. KAAVOITUSOHJELMA 2015 2018... 10
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 3(10) 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) tuli voimaan 1.1.2000. Lain yleinen tavoite on järjestää maankäyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun ja saada aikaan alueidenkäytössä tasapainoinen kokonaisratkaisu. Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. MRL 11 Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä. Kaavoitusviranomainen Hartolan kunnassa alueidenkäytön suunnittelusta vastaa 1.11.2015 alkaen tekninen lautakunta. Kunnan yhdyshenkilöt kaava-asioissa Maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-asiat tekninen johtaja Taneli Rasmus rakennustarkastaja Pasi Hinkkuri toimistosihteeri Pirjo Kemppi Kaavatoimikunta Olli Eskola Mikko Ruoppi Reino Peltonen Maritta Virtanen Merja Olkkonen Taneli Rasmus Pasi Hinkkuri Janne Myntti puheenjohtaja varapuheenjohtaja tekninen johtaja 1.12.2015 alkaen Kaavatoimikunta kokoontui 5.6.2015 ja 2.9.2015 Kehittämiskeskustelu Kaavatoimikunta ja Hämeen ympäristökeskus käyvät kerranvuodessa kehittämiskeskustelun, jossa käsitellään kunnan maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen ja vireillä oleviin kaavaasioihin liittyviä kysymyksiä. Viranomais- ja työneuvotteluita on käyty useita.
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 4(10) 2. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioonottamisen kaavoituksessa laatimalla valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Hartolaa koskevat tavoitteet ovat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tavoitteissa on keskeistä hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys sekä aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen 3. MAAKUNTAKAAVAT Päijät-Hämeessä on laadittu osa-alueiden seutukaavoja seuraavasti: Seutukaava 1, joka koskee virkistys- ja suoja-alueita Seutukaava 2, joka koskee Lahden ja Heinolan kaupunkiseutua Seutukaava 3, joka koskee taajama-alueita Voimassaoleva Päijät-Hämeen alueen kattava seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.2.1999. Lainvoimainen Päijät-Hämeen seutukaavasta tuli 15.10.2001 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Päijät-Hämeen seutukaavan korvaavan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.2.2006. Vahvistunut 11.3.2008. Maakuntakaavan aikatähtäyksenä on vuosi 2020 ja aluevarausten mitoitusta varten on valittu voimakkaan väestökasvun malli, jolloin kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa väestön määrä kasvaisi. Hartolan väkiluvuksi vuonna 2020 on esitetty 3800 as ja työpaikkaluvuksi 1376 tp. Väestö vähenemistä on esitetty Koitin ja Vuorenkylän lähivaikutusalueella. Hartolan keskuksia kaavassa ovat: Kuntakeskus: Hartolan taajama Lähi- tai palvelukyliä, joissa paikallistason palveluja: Koitti, Pohjola, Vuorenkylä Maaseutukyliä, joissa jokin kaupallinen tai julkinen palvelu: ei merkitty Hartolaan Haja-asutuskyliä, joissa ei varsinaisia palveluja: Rusi, Murakka, Kalho. Kylien määrä on lisääntynyt, sillä niitä on pidetty tärkeinä maaseudun asutuksen sekä lisääntyvän loma- ja vapaa-ajan asumisen kannalta.
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 5(10) UUSI MAAKUNTAKAAVA 2014 Uuden maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt aloitusvaiheella 2009-2010. Maakuntakaavaa varten tehdään ennen luonnosvaihtoehtojen valmistelua ns. rakennetarkastelut. Tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa luonnehtia kolmea erilaista vaihtoehtoa kertomusten muodossa, joiden avulla voidaan syöttää lähtötiedot ja asetukset vaihtoehtoihin. Valmistelu on jatkunut edelleen seuraavasti: Maakunnan suunnittelun kokonaisuus muodostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavasta ja maakuntaohjelmasta. Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen tähtäävät liiton lakisääteisten tehtävien ohella maakunnan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvän elinympäristön turvaamiseen, maakunnallisen yhteenkuuluvuuden sekä yhteistyön tiivistämiseen. LUONNOS- JA TAVOITEVAIHE 2010-2012 Luonnos- ja tavoitevaiheen aikana liiton toimistossa: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiset edustukselliset ryhmät on koottu ja käynnistetty niiden toiminta. Edustuksellisina ryhminä ovat toimineet: maankäytön ohjausryhmä, arviointiryhmä, alue- ja yhdyskuntarakenneryhmä, kaupanryhmä, pohjavedet-ryhmä, luonnonvarojen käyttö-ryhmä, elinkeinoelämän maankäytön tarpeet-ryhmä ja kulttuuriryhmä. Ryhmät jatkavat toimintaansa kaavatyön edetessä. Ryhmien toimintaan osallistuu lukuisa joukko maakunnan eri sidosryhmistä. 2. Tausta-aineisto on valmisteltu periaatekeskusteluja varten maakuntavaltuuston seminaariin 6.6.2011 ja on käyty keskustelut suurista periaatekysymyksistä (ilmasto- ja energiaohjelma, rakennetarkastelujen johtopäätökset). 3. Selvityksiä on käynnistetty, ajantasaistettu ja täydennetty. Valmisteluvaiheen aikana valmistuivat mm. seuraavat selvitykset: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010, Päijät-Hämeen keskusverkon määrittely 2011, Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenne 2012. Maakuntavaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelman 11.6.212. Liikennejärjestelmätyö on käynnissä maakuntakaavatyön rinnalla. Useita selvityksiä on käynnissä. 4. Vaihtoehtoiset maankäytön tulevaisuuden ratkaisut 2012 on valmisteltu ja arvioitu. Maakuntakaavan mitoitusväestön määrittämisen avuksi on valmisteltu Päijät-Hämeen rakennetarkastelut 2012. Päijät-Hämeen liitossa tehdyissä rakennetarkasteluissa on tarkasteltu kolmea mahdollisimman erilaista ja fiktiivistä rakennevaihtoehtoa vuoteen 2035: 0+, ratamalli ja monikeskusmalli. Näille vaihtoehtoisille malleille on kirjoitettu kuvaukset, joissa valtakunnantason talouskehitys sekä harjoitettu ilmasto- ja ympäristöpolitiikka olivat erilaiset. Tämän myö-
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 6(10) tä väestö- ja työpaikkakehitys sekä Helsingin metropolialueen että Pietarin vaikutuksesta muodostuivat erilaisiksi. Myös satsaukset liikenneverkkoon poikkesivat vaihtoehdoissa toisistaan. Vastaavasti maakunnan osa-alueilla näiden tekijöiden on arvioitu johtavan erilaisiin tilanteisiin väestön ja asumisen, elinkeinojen ja palveluiden sekä yhteyksien ja liikenteen ja ympäristön osalta. 5. Maakuntavaltuustolle esiteltiin luonnosaineisto 11.6.2012. 6. Maakuntahallitus päätti luonnosaineiston nähtäville laittamisesta 12.6.2012. Asetettin luonnosaineisto nähtäville (MRA 30) 1.8. 30.9.2012 väliseksi ajaksi. 7. Kaavaluonnosaineisto on kuulutettu virallisissa lehdissä ja nähtäville asetettu kartta ja selostus. Luonnosvaiheessa on keskitytty keskeisiin periaateratkaisuihin. Kartalla on esitetty nykyiseen lainvoimaiseen maakuntakaavaan kohdistuvat muutospainealueet. Alueiden kuvaukset löytyvät tunnuksen perusteella kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa tärkeässä roolissa ovat keskeiset periaatekysymykset, joihin on pyydetty ottamaan kantaa. 8. Lausunnot on pyydetty osallisilta 30.9.2012 mennessä. 9. Luonnosaineistosta saatu palaute on työstetty yhteenvedoksi ja vastineiksi, jotka on hyväksytty maakuntahallituksessa 12.11.2012. 10. Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymät on koottu Päijät-Hämeen seurantaraporttiin 2009-2012 ja toimitettu maakuntavaltuustolle 3.12.2012. 11. Alueiden käytön ja mitoituksen tarkemmat tavoitteet on konkretisoitu kaavaehdotuksen pohjaksi. 12. Tarkemmat tavoitteet kaavaehdotuksen laatimiseksi on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.12.2012. Maakuntakaavan tarkemmat tavoitteet sekä yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet on koottu yhteen asiakirjaan maakuntakaavaluonnoksen selostuksen kanssa. EHDOTUSVAIHE 2013-2014 Ehdotusvaiheen aikana liiton toimistossa: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 2. Jatketaan sidosryhmäyhteistyötä ja neuvotteluja perustettujen edustuksellisten ryhmien ja muiden tarpeellisten asiakohtaisten sidosryhmien kanssa (esim. puolustusvoimat, energiayhtiöt jne.). 3. Järjestetään luottamushenkilöille perehdyttämistä, tiedotetaan kaavatyön etenemisestä ja järjestetään seminaari kaavaehdotukseen liittyen. 4. Järjestetään kuntiin suunnattu työneuvottelukierros maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen tavoitteiden mukaisten sijoittumisratkaisujen löytämiseksi yhdessä liikennejärjestelmätyön kanssa. 5. Saatetaan loppuun käynnissä olevat ja vielä käynnistettävät selvitykset. 6. Valmistellaan kaavaehdotuskartalle sijainnin suunnittelun pohjalta aluevaraukset, osaaluemerkinnät, liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon verkostot ja muut maankäytön merkinnät sekä merkintöjen selitykset, määräykset ja kaavaselostus. 7. Järjestetään yleisötilaisuuksia tarvittaessa aihekohtaisesti sekä koko kaavaehdotuksen esittelemiseksi ja yleisökeskustelun järjestämiseksi. 8. Asetetaan kaavaehdotus nähtäville MRL 65 mukaisesti kuuluttamalla kuntien virallisissa lehdissä ja laittamalla kaava-aineisto nähtäville kuntien ilmoitustauluille ja liiton kotisivuille. 9. Valmistellaan luonnos vastineiksi saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin ja laaditaan niistä yhteenveto. 10. Järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja ympäristöministeriön kanssa ja 2. viranomaisneuvottelu MRA 11 mukaisesti.
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 7(10) 4.YLEISKAAVAT Vahvistuneet yleiskaavat Taajama-alueen osayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 22.6.1995. Jääsjärven rantayleiskaava on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 9.6.1998. Jääsjärven rantayleiskaava ja taajama-alueen osayleiskaavan muutos on vahvistettu kunnanvaltuuston päätöksellä 10.11.2004, tullut voimaan 2005. Rautaveden- Rusin rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 20.6.2005. Kaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan 1.10.2007. Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.6.2008. Kaava on tullut kokonaan voimaan ilman muutoksia Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 21.9.2009. Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 25.2.2010. Kaava on tullu kokonaan voimaan ilman muutoksia 14.1.2013 Vireillä olevat yleiskaavat Jääsjärven rantayleiskaavan muutos käynnistyi kaavatoimikunnassa 7.12.2011, tarkoituksena on nostaa rakennusoikeus 150 m2 >>250 m2 ja korjata mahdolliset virheet eikä tarkoitus ole lähteä muuttamaan mitoitusta ja kustannukset on tarkoitus periä maanomistajilta kuuluu osana hankkeeseen Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään kunnanhallitus päätti käynnistää kaavoituksen 11.3.2013 OAS ja vanha kaava-aineisto nähtävillä 4.4. 15.5.2013 yleisötilaisuus 8.5.2013 kaavaluonnos nähtävillä 9.2. 13.3.2015 yleisötilaisuus 6.2.2015 kaavatoimikunta 5.6.2015 kaavaehdotus nähtävillä 17.9. 23.10.2015 Taajama-alueen osayleiskaavan muutos käynnistyi kunnan aloitteesta kuuluu osana hankkeeseen Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään kunnanhallitus päätti käynnistää kaavoituksen 3.6.2013 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELY-keskuksessa 14.6.2013 OAS ja vanha kaava-aineisto nähtävillä 1.7-16.8.2013 yleisötilaisuus 12.9.2013 kaavaluonnos nähtävillä 9.2. 13.3.2015 yleisötilaisuus 6.2.2015
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 8(10) kaavatoimikunta 2.9.2015 tekninen lautakunta 5. ASEMAKAAVAT Vuoden 2012 2016 aikana vireillä olleet/olevat asemakaavamuutokset Koulun ympäristön asemakaavan muutos kaava voimaan 27.8.2012 Kuninkaantien ja Keskustien välisen alueen asemakaava ja asemakaavan muutos kaava voimaan 27.8.2012 Markkinakentän alueen asemakaavan muutos kaava voimaan 3.10.2012 Yhtenäiskoulun ja Kunnanviraston alueen kaavamuutos Käynnistynyt Yhtenäiskoulun ja Liikuntahallin kevyen liikenteen turvaamisen takia marraskuussa 2014 Alueella on myös muita muutostarpeita Kaavan laatija on Ritva-Maija Kuuskoski ja Juate Paavinlammin alueen asemakaavan muutos Käynnistynyt koko Terveyskeskuksen alueen asemakaavan yhtenäistämisen ja piha-alueiden toiminnallisuuden takia marraskuussa 2014, vaikka rakennushanke pystyttiinkin toteuttamaan nykyisellä Y tontilla. Kaavan laatija on Ritva-Maija Kuuskoski ja Juate 6. RANTA-ASEMAKAAVAT Vuoden 2010 2014 vireillä olleet ranta-asemakaavat ja rantaasemakaavamuutokset Tippavaaran ranta-asemakaava kaava voimaan 1.12.2011 - Pohniemen ranta-asemakaava kaava voimaan 14.1.2013 - Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan muutos kaava voimaan 2014 Vireillä olevat ranta-asemakaavamuutokset Keihäsniemen ranta-asemakaavan muutos käynnistyi kunnanhallitus 3.4.2006 viranomaisneuvottelu 8.3.2006 kaavaluonnos kunnanhallitus 3.4.2006 OAS ja luonnos nähtävillä 12.4. 11.5.2006 kesken
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 9(10) - Putkijärven ranta-asemakaavan muutos - kaavatoimikunta 16.5.2008 - kunnanhallitus 8.12.2008 - OAS ja kaavaluonnos nähtävillä 30.12.2008 6.2.2009 - kesken Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos Purnuvuoren rantakaava vahvistettu 9.3.1992 Maanomistaja ja Ilmatar Oy käynnistäneet kaavamuutoksen, jotta alueelle voitaisiin rakentaa 3 tuulivoimalaa hankkeen esittely kunnanhallitukselle useita tilaisuuksia Vuorenkyläläisille työneuvottelu Hämeen ELY-keskuksessa 18.11.2011 kaavatoimikunta 7.12.2011 kunnanhallitus 12.12.2011 päätti kaavoituksen käynnistämisestä OAS ja kaavaluonnos nähtävillä 14.12.2011 5.1.2012 viranomaisneuvottelu 24.1.2012 Ympäristöselvitys 3.2.2012, lopullinen, aikaisemmin luonnos Melumallinnus 7.3.2012, lopullinen, aikaisemmin luonnos kaavatoimikunta 27.2.2012 kunnanhallitus 30.3.2012 kaavaehdotus nähtävillä 3.4.- 4.5.2012 yleisötilaisuus 19.4.2012 viranomaisneuvottelu 18.5.2012 kaavatoimikunta 5.6.2013 kunnanhallitus 24.6.2013 kunnanvaltuuston tutustuminen maastoon 5.8.2013 kaavaehdotus 2 nähtävillä 5.8. - 6.9.2013 viranomaisneuvottelu 12.11.2013, kaavaehdotus 2 kunnanhallitus 13.1.2014, kaavaehdotus 3 nähtäville kaavaehdotus 3 nähtävillä 20.1.- 21.2.2014 viranomaisneuvottelu 30.4.2014, kaavaehdotus 3 lisälausunnot elokuussa 2014 ympäristölautakunnan lausunto 14.1.2016 kesken 7. RAKENNUSJÄRJESTYS Hartolan kunnan rakennusjärjestys 1.1.2002 ja muutos 5.9.2007 Rakennusjärjestysmuutos OAS nähtävillä 25.5. 25.6.2015 Ympäristölautakunnan iltakoulu 11.6.2015 Ympäristölautakunta 10.9.2015 rakennusjärjestysluonnos nähtävillä 17.9. 23.10.2015 Rakennusjärjestystyöryhmä 30.12.2015
HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 10(10) Ympäristölautakunta 14.1.2016 rakennusjärjestysehdotus nähtävillä 25.1. 24.2.2016 8. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET JA MAANKÄYTTÖHANKKEET Hartolan Jääsjärven suuntaaminen elinkeinoja kehittäväksi maankäytön suunnittelun keinoin ja kytkeminen Kirkonkylään hanke päättyi 28.2.2015 9. KAAVOITUSOHJELMA 2015 2018 Hartolassa 1. Yleiskaavat Hartolan taajaman osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt 2013. Jääsjärven rantayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt 2013 Murakan kyläyleiskaava on käynnistynyt 2013 (oikeusvaikutukseton) Etelä-Hartolan rantayleiskaavan muutokset ja virheiden korjaaminen Pohjois-Hartolan rantayleiskaavan muutokset ja virheiden korjaaminen Rautavesi-Rusin rantayleiskaavan ajantasaistaminen 2. Asemakaavat Uusia asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia käynnistetään tarpeen mukaan Taajaman asemakaava on suurelta osin hyvin vanhaa. Tutkitaan asemakaavojen uudistustarve taajaman alueella. 3. Pohjakartat Taajama-alueen asemakaavan pohjakartan uusiminen Taneli Rasmus tekninen johtaja Lisätietoja antaa: Taneli Rasmus tekninen johtaja 044 743 2252 taneli.rasmus@hartola.fi tai Pirjo Kemppi toimistosihteeri 044 743 2210 pirjo.kemppi@hartola.fi