Lahden kaupunki (2008-03756) Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö

1 Lahden kaupunki (2008-03756) Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2009 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2396a (Anttilanmäen asemakaavamuutos) Asemakaava koskee: Lahden kaupungin Asemantaustan (25.) kaupunginosan kortteleita25214, 25216 25218, 25220 25229, 25231 25233, 25237 25239, 25254 ja korttelin 25253 tontteja 3-9 ja 10-15 sekä erityis-, puisto-, urheilu- ja katualueita Asemakaavan muutoksella muodostuu: Lahden kaupungin Asemantaustan (25.) kaupunginosan korttelit 25216-25218, 25220-25229, 25231-25233, 25237-25239, 25254 ja korttelin 25253 tontit 3-9 ja 10-15 sekä lähivirkistys-, puisto- ja katualueita Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako: Lahden kaupungin Asemantaustan (25.) kaupunginosan korttelin 25238 tontille 4, korttelin 25225 tonteille 21 ja 22, korttelin 25220 tontille 23, korttelin 25224 tonteille 10 ja 11, korttelin 25233 tonteille 10. Asemakaavan pohjalta on laadittava erillinen sitova tonttijako: korttelin 25233 tontille 11

2 1. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen ja siellä sijaitsevien rakennusten historiallisen, rakennustaiteellisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja ominaisuuksien säilymisen. Asemakaava suojelee alueen kokonaisuuden kannalta merkittävät rakennukset siten, ettei niitä pureta. Rakennusten julkisivuihin ei sallita kaupunkikuvaan eikä niiden rakennustaiteelliseen arvoon merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Asemakaava määrittelee muiden kuin suojeltavien rakennusten osalta rakennusoikeuden, rakennusten käyttötarkoituksen, laajentamistavat ja lisärakentamisen sijoittamisen ja laajuuden. Suojelluiksi merkittyjä rakennuksia on mahdollista laajentaa ullakolle ja kellarissa olemassa olevan vaipan sisällä pohjavesiolosuhteet huomioiden. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite1_A2396a_sijaintikartta.pdf Liite2_A2396a_kartta+määräykset.pdf Liite3_A2396a_selostus+tilastot.pdf Liite4_A2396a_OAS.pdf Liite5_A2396a_yleiskaavaote.pdf Liite6_A2396a_ajantasaote.pdf Liite7_A2396a_rakennustapaohjeet.pdf Liite8_A2396a_meluselvitys.pdf Liite9_A2396a_lausunnot.pdf Liite10_A2396a_mielipiteet.pdf Liite11_A2396a_Anttilanmäen miljöön erityispiirteitä.pdf Liite12_A2396a_Anttilanmäen historiaa karttojen ja kaavojen valossa.pdf Liite 13_A2396a_muistutukset.pdf Liite 14_A2396a_vastineet muistutuksiin.pdf 2. TIIVISTELMÄ Lahden kaupungin arvo kestävän kehityksen näkökulmasta on mm. vastuu kulttuuriympäristöjen säilymisestä yhdyskuntarakenteen nopeissa muutoksissa. Anttilanmäen asemakaavan muutostyö on ilmoitettu vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa. Toukokuussa 22.5.2007 pidettiin asukastilaisuus, jossa esitettiin asemakaavamuutoksen tavoitteita ja jaettiin / postitettiin asukkaille tiedustelu oman tontin rakentamistarpeista. Suunnittelualue jaettiin teknisesti kolmeen alueeseen (A,B,C) ja syyskuussa pidettiin kullekin alueelle asukastilaisuus. Tilaisuuden aluksi tehtiin maastokäynti alueella (go-tour), jonka jälkeen esiteltiin alustavia suunnitelmia. Ennakkokuulemisen aikana (15.12.2008 15.01.2009) osallisille varattiin mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen sekä pyydettiin ennakkolausunnot eri tahoilta. Saadun palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen ja siellä sijaitsevien rakennusten historiallisen, rakennustaiteellisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja ominaisuuksien säilymisen. Asemakaava suojelee alueen kokonaisuuden kannalta merkittävät rakennukset siten, ettei niitä pureta. Rakennusten julkisivuihin ei sallita kaupunkikuvaan eikä niiden rakennustaiteelliseen arvoon merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Asemakaava määrittelee muiden kuin suojeltavien rakennusten osalta rakennusoikeuden, rakennusten käyttötarkoituksen, laajentamistavat ja lisärakentamisen sijoittamisen ja laajuuden. Suojel-

luiksi merkittyjä rakennuksia on mahdollista laajentaa ullakolle ja kellarissa olemassa olevan vaipan sisällä pohjavesiolosuhteet huomioiden. Rakennusoikeudet on tutkittu tonttikohtaisesti. Käyttämätön rakennusoikeus on pyritty osoittamaan tonteille antamalla rakennuksille laajennusmahdollisuus tai osoittamalla tontille lisäsrakentamista. Lisärakentamisen arvioinnissa on otettu huomioon tontin rakentamiskelpoisuus ja olevat rakennukset. 3 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ja historia Anttilanmäen alue on saanut nimensä Anttilan talosta, joka oli Lahden kylän kantatiloja. Alue oli vuoteen 1933 saakka Hollolaa. Anttilanmäki syntyi työväestön ja maaseudulta muuttaneiden hakeutuessa huokeille kaavoittamattomille tonteille kaupungin rajan ulkopuolelle. Se oli vuosisadan alkupuolella suurin kaava-alueen ulkopuolelle syntyneistä yhdyskunnista. Alkuperäinen Anttilanmäki on rakennettu ennen sotia. Talot olivat pääosin asukkaiden itsensä pystyttämiä mökkejä. Rakentamistapa on ollut vapaa mutta materiaaleiltaan ja massoittelultaan suhteellisen yhtenäinen. Aluetta uhkasi purkutuomio, mutta 1975 se kuitenkin sai osittain säilyttävän asemakaavan ja rakentamisohjeistot, joita täydennettiin 1984. Museovirasto ja ympäristöministeriö julkaisivat 1993 valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden luettelon, johon Anttilanmäki sisältyi. Alue kuuluu Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, harmaa kirja. Anttilanmäen historiallista aluetta ja rakennustapaa edustavat myös kaava-alueen vieressä sijaitsevat 1900-luvun alkupuolen talot pihapiireineen (Nikkarinpolku 2, Kerintie 2). 3.1.2 Julkinen ulkotila, puistot ja katutilat Mäen korkeimmalla kohdalla keskellä asuinaluetta sijaitsee puisto sekä urheilu- että leikkialue. Anttilanmäen alueella pihoja ja katutilaa sitovat toisiinsa pensas- sekä lauta-aidat. 3.1.3 Nykytilanne Alueella on melko pieikokoisia asuin- ja ulkorakennuksia, tontteja kiertäviä aitoja, kapeita mutkittelevia teitä, jyrkkiä kallioita ja runsasta kasvillisuutta. Alueen alkuperäinen luonne on kuitenkin nopeasti murentunut vanhojen rakennusten purkamisen ja teiden leventämisen myötä. Viimeisen vuosikymmenen aikana alueelta on hävinnyt runsaat viisikymmentä rakennusta, joiden tilalle on rakennettu mittakaavaltaan ympäristöstä poikkeavia rakennuksia. Rakennusoikeus on jopa e=0,35 0,4, joka tehokkuutena on vanhalla pientalovaltaisella alueella poikkeuksellisen korkea.

4 3.1.4 Rakennuskanta Vuoden 2007 tilanne / vanhat (oranssi) ja uudet rakennukset

5 tuntematon 2,22% 1990-2000 13,33% - 1920 37,04% 1980-1989 17,04% 1970-1979 2,22% 1960-1969 1,48% 1940-1959 2,22% 1921-1939 24,44% Anttilanmäen rakennuskannan ikä 2000 Piharakennusten mittasuhteet Päärakennusten mittasuhteet

6 Anttilanmäen vanhimpien säilyneiden rakennusten julkisivujen mitat ovat keskimäärin noin 8 10 metriä, mutta joitakin rakennuksia on aikojen saatossa laajennettu jopa yli 15- metrisiksi. Runkosyvyys on vaihdellut 4,5 8 metrin välillä. 1920 luvun lopulla alueelle rakennettiin suurempia, useamman perheen rakennuksia, joiden julkisivujen pituus saattoi olla yli 20 metriä. Runkosyvyyskin kasvoi joissain rakennuksissa jopa 10 metriin. Vanhoissa Anttilanmäen rakennuksissa ikkunat ovat yleensä pystysuuntaisia ja symmetrisesti sijoiteltuja. Ikkunoiden pinta-ala oli noin 1/10 1/12 huoneen lattiapinta-alasta. Monissa kuisteissa ikkunapinta-alat olivat sen sijaan huomattavasti suurempia. Kuistilla oli merkittävä osa talon ulkonäössä, koska se on ensimmäinen kiinnekohta pihaan astuttaessa. Anttilanmäen vanhojen rakennusten sisäänkäynnin kohdalla on usein umpikuisti. Umpikuisti rakennettiin useimmiten taloihin, jotka sijaitsivat tuulille alttiilla paikalla. Kevytrakenteinen ja siro peltikatos ulko-oven yläpuolella oli myös yleinen ratkaisu. Osassa kuisteista on hyvin suuria, pienistä ikkunaruuduista kasattuja lasipintoja, kun taas toisissa seinäpinnat ovat umpinaisempia yhdellä tai kahdella ikkunalla ja ovella varustettuja. 3.1.5 Rakennusoikeus Rakennusoikeudet on tutkittu tonttikohtaisesti. Vaalean ruskeilla ja vihertävillä alueilla rakennusoikeutta on vielä käyttämättä.

7 3.1.6 Luonnonympäristö ja palvelut Luonnonympäristö: Anttilanmäen pientaloalue hahmottuu selkeästi rautatieaseman eteläpuolella omaksi tiiviiksi asuinalueekseen. Mäen jyrkkärinteiset kallioseinämät korostavat maiseman rakennetta. Isot ja hahmokkaat pihapuut, maisemapuut, yhdistävät alueen vehreäksi kokonaisuudeksi. Alue on suojassa pohjoistuulilta Salpausselän takana ja mäen kallioiset etelärinteet keräävät auringon säteilyä. Paikallisilmasto on leuto ja suotuisa kasvillisuuden kehittymiselle. Anttilanmäen silokallioita ohuesti peittävä maaperä on moreenia, joka mäen alareunoilla muuttuu hiekaksi ja hiedaksi. Puistot ja puutarhat, joiden maaperä on hienojakoista, ovat kehittyneet aikojen kuluessa multaisiksi ja hyvin kasvuvoimaisiksi. Korkeilla paikoilla ketomaiset puistot ja puutarhat ovat taas vallitsevia. Anttilanmäen puistoissa on näkyvissä sekä kulttuurin jättämiä jälkiä että maiseman alkuperäisiä piirteitä. Anttilan ja Saksalan talot, jotka vuosisadan alussa olivat mäen ensimmäiset maatilat, ovat jo hävinneet, mutta niiden ympäristössä on vielä paljon merkkejä senaikaisista piha- ja puutarhakasveista. Omenapuita, kirsikkapuita, syreenejä, pihakoivuja, jättitatarta ja ukonmansikkaa kasvaa edelleen entisissä talojen pihapiireissä. Maiseman alkuperäisiä piirteitä ovat mäen laella ja eteläpuolella yksittäin tai metsikkönä kasvavat vanhat männyt. Paljaille kalliopinnoille on sopeutunut kasvamaan sekä kulttuuri- että luonnonlajistoa. Niistä ovat yleisimpiä kaukasianmaksaruoho, keltamaksaruoho, ajuruoho ja kevätkynsimö. Miljöön kannalta tärkeät alueet Alueella on suuria korkeuseroja ja avoimia kalliopintoja. Kaupunkikuvan kannalta merkittävä puusto sekä muu kasvillisuus on sekä piha-alueilla että puistossa monilajinen. Yleisimmin alueella kasvaa koivua, pihlajaa, syreeniä ja monivuotisia kukkakasveja. Kasvillisuus vaihtelee puistoalueista pienipiirteiseen, yksityiskohtaiseen puutarhaan. Avoimet

8 nurmikkopihat eivät ole alueelle tyypillisiä. Asukkaiden ylläpitämä kasvipankki jakaa perinnekasveja alueella. Pihat ja aidat: Anttilanmäen perinteinen piha on luonnonmukaisesti hoidettu. Pihalle on tyypillistä suuret puut, ketomaisesti kasvavat kasvit ja sorapintaiset kulkuväylät. Alueen maisemapuita Isot ja hahmokkaat pihapuut ja maisemapuut yhdistävät alueen vehreäksi kokonaisuudeksi.

9 Anttilanmäen alueelle yleisimpien aitojen väritys on punainen tai ruskea. Anttilanmäen puutaloalueen perinteinen tontti muodostuu päärakennuksesta, piharakennuksesta sekä niiden väliin jäävästä pihasta. Vanhan pihan suunnittelulähtökohdat lähtivät ihmisen tarpeista ja asunnon kokonaistaloudellisuudesta. Tontin pinnanmuodot sekä maaperän koostumus olivat tärkeitä tekijöitä rakennuspaikkaa valittaessa. Rakennukset pyrittiin sijoittamaan kohoavalle paikalle kalliolle tai soramaalle, kun taas savi- tai multa- pitoiselle maaperälle rakentamista pyrittiin välttämään. Päärakennus sijoitettiin lähes poikkeuksetta kadun viereen. Alueen vanhimpia rakennuksia on myös sijoitettu tontin korkeimmalle kohdalle, jolloin sen paikka oli mahdollisimman kuiva ja sen asema muodostui hallitsevammaksi. Piharakennukset, kuten esimerkiksi sauna, talli ja puuliiteri sijoiteltiin pihan sivuille tai perälle, jolloin pää- ja piharakennusten väliin jäi suojaisa piha. Tontin pohjoissivu oli luontevin paikka piharakennukselle, koska silloin rakennus suojasi pihaa kylmiltä tuulilta. Jos piharakennuksen ainoa soveltuva paikka oli tontin aurinkoiset sivut, pyrittiin rakennus tekemään matalaksi, jotta piha saisi mahdollisimman paljon auringonvaloa. Auringonvalo sekä lämpösäteily olivat merkittäviä asioita rakennusten sijoittelussa. Rakennukset pyrittiin sijoittamaan tontille siten, että mahdollisimman moni seinä saisi auringonvaloa, jolloin ikkunoita saatiin aurinkoisille julkisivuille. Ikkunoiden kautta saatu auringon lämpösäteily lämmitti merkittävästi huonetiloja. Varjon puoleisille julkisivuille tehtiin yleensä huomattavasti vähemmän ikkunoita. Auringon vaikutuksesta seinärakenteet pysyivät myös kuivina. Tontin aurinkoiselle sivulle jätettiin tilaa pienelle kotipuutarhalle. Pihaan pyrittiin jättämään mahdollisimman paljon suuria puita, jotka suojasivat liialliselta helteeltä ja vaimensivat myrskyisten tuulten vaikutusta. Lehtipuita istutettiin rakennusten väliin ja tontin reunoille estämään mahdollisten tulipalojen leviäminen. Anttilanmäen pihat ovat olleet vuosisadan alun omakotiasukkaan perinteinen ympäristö ja pihapiirit ovat olleet vilkkaan toiminnan keskipisteenä. Hiekkaisia käytäviä pitkin kuljettiin tonttia reunustaviin mitä moninaisimpiin rakennuksiin. Puutarhassa kasvatettiin raparperia, perunaa, marjapensaita ja hedelmäpuita. Pihapuiksi istutettiin luonnonpuita: koivuja, pihlajia ja vaahteroita. Kukkapenkit olivat vaatimattomia ja ne sijaitsivat rakennusten

vieressä. Luonnonnurmi kasvoi rehevämpänä tonttien reunoilla, joissa kulutus oli vähäisempää. Palvelut: Alue sijaitsee radan eteläpuolella aivan ydinkeskustan tuntumassa ja sieltä on hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan. Anttilanmäen ala-aste, leikkipuisto, asukasyhdistyksen virkistyskäytössä oleva mäkitupa ja suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitseva baari ovat alueen keskeisiä palveluja. 10 Kadut ja katutilat: Nousukatu Vihdinkatu 1970-luvulla Alueelle tyypillinen katutila on hyvin kapea, mutkitteleva ja vaihteleva. Katutilaa rajaavat paikoin katuun kiinni sijoitetut rakennukset, aidat sekä kasvit. Katutilan vaihtelevuuden takia aitaa ei tarvitse rakentaa kaikkialle, vaan aidan sijasta katu voi rajautua myös pensaisiin tai rakennuksen seinään. Tonttien liittymien sekä katujen risteyksien kohdalla aitojen, porttien tai kasvillisuuden sijoittamisessa tulee huomioida riittävä näkyvyys. Aito- jen ja porttien tulee olla perinteisen mallisia, sahatusta laudasta rakennettuja ja peitto- maalilla maalattuja. Pintakäsittelemättömän kestopuun käyttö ei ole järkevää muualla kuin maata koskettavissa rakenteissa. Pohjavesi: Suunnittelualue sijaitsee osin violetilla merkityllä pohjaveden muodostumisalueella.

11 Ympäristöhäiriöt: Uudenmaankadun liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyinen liikennemäärä Uudenmaankadulla on noin 22 500 ajon./vrk ja Moisionkadulla 1400 ajon./vrk. 3.1.7 Maanomistus Kaava-alue on pääosin yksityisten tontinomistajien omistuksessa. Katualueet ja koulu ovat Lahden kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskee valtakunnallisena alueidenkäyttötavoitteena merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymisen varmistaminen. Anttilanmäen esikaupunkiasutusta on ehdotettu uudelleen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.

12 Anttilanmäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Museoviraston 2000- luvulla tekemien tarkistusten mukaan Anttilanmäki säilynee valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Kaavamuutoksen tavoitteena on varmistaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Maakuntakaava

Lahden yleiskaava 1998 13

Lahden yleiskaavassa 1998 suunnittelualue kuuluu pääosin asumiskäyttöön varatulle alueelle (A). Alueella on lisäksi vinoviivoituksella osoitettu aluemerkintä, joka on kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristökokonaisuus. Asemakaavat, asemakaavan muutokset ja muut maankäyttösuunnitelmat on erityisesti näillä alueilla laadittava paikallisten olojen ehdoilla siten, että kaupunkiympäristön luonne säilyy ja mahdolliset puutteet korjautuvat. Mikäli alueella on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakenteita, niiden ulkoasu tai luonne ympäristönsä osana tulee säilyttää. Voimassa olevat asemakaavat: 14 1. A-1314 LH 18.8.1992 2. A-1199 LH 22.5.1991 3. A-021 YM 8.11.1983 4. A-1303 LH 23.3.1992 5. A-1303 LH 23.3.1992 6. A-003 YM 1.8.1984 7. A- 1166a LH 22.5.1991 8. A-2024 KV 22.10.2001 9. A-778 YM 17.5.1988 10. A-1258 LH 3.12.1991 11. A-793 KV 7.3.1988 12. A-54919 YM 4.5.1983 Suunnittelualueella voimassa olevien asemakaavojen tehokkuus vaihtelee välillä e=0,24 0,6. Muut suunnitelmat: Kaupungin toimesta alueelle on laadittu rakennustapaohjeisto 1984 / täydennytty 2003, tutkimus Anttilanmäen historiaa karttojen ja kaavojen valossa 2008, selvitys Anttilanmäen miljöön erityispiirteistä 2008 sekä rakennusvalvonnan ja kaupunginmuseon selvityksiä alueen rakentamisesta ja rakennuskannasta. Asemakaavamuutoksen pohjakartta on tarkastettu 2008.

15 398 A-021 08.11.1983 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKEN-TAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-003 01.08.1984 AO/s-2 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUS-TEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 200 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-793 07.03.1988 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA PEITTOMAALATTUA, HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45, UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- TAI KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUSTEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M². TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEITA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-778 17.05.1988 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-1166a 22.05.1991 KA/s TOIMISTORAKENNUSTEN JA ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. 398 A-1199 22.05.1991 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-1258 03.12.1991 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-1303 23.03.1992 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN.

16 398 A-1166a 22.05.1991 KA/s TOIMISTORAKENNUSTEN JA ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. 398 A-1199 22.05.1991 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-1258 03.12.1991 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. 398 A-1303 23.03.1992 AO/s-1 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN, KORJATTAVIEN RAKENNUSTEN JA UUDISRAKENNUSTEN TULEE SOVELTUA YMPÄRISTÖÖN. ASUINRAKENNUSTEN JULKISIVUJEN TULEE YLEENSÄ OLLA POLTTOMAALATTUA HIENOSAHATTUA PUUPANELIA. SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA VOI KÄYTTÄÄ SILEÄÄ RAPPAUSTA. KATTOKALTEVUUDEN TULEE OLLA 25-45 ASTETTA. UUDET ASUINRAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 4 METRIN JA TALOUSRAKENNUKSET VÄHINTÄÄN 2 METRIN PÄÄHÄN NAAPURITONTISTA. NAAPURIT VOIVAT KESKINÄISESTÄ SOPIMUKSESTA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSET MYÖS YHTEEN. UUDET RAKENNUKSET TULEE RAKENTAA VÄHINTÄÄN 1 METRIN PÄÄHÄN PUISTO- JA KATUALUEESTA KUITENKIN NIIN, ETTÄ RAKENNUKSEN ETÄISYYS KATUALUEEN VASTAKKAISESTA REUNASTA ON VÄHINTÄÄN 7 METRIÄ. TARVITTAESSA RAKENNUSLAUTAKUNTA VOI MYÖNTÄÄ POIKKEUKSIA ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYISTÄ RAKENTAMISETÄISYYKSISTÄ. YKSITTÄISEN RAKENNUKSEN SUURIN SALLITTU KERROSALA ON 280 M2. TONTILLE SAA RAKENTAA ENINTÄÄN KAKSI ASUINRAKENNUSTA. TONTIT ON RAJATTAVA PUISTO- JA KATUALUEETA VASTAAN PENSAS- TAI PUUAIDOIN. Suunnittelualueen asemakaavat (12 kpl) on vahvistettu 1983-2001. Suunnittelualueella voimassa olevien asemakaavojen tehokkuus vaihtelee välillä e=0,24 0,6.

17 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella on lukuisia eriikäisiä asemakaavoja, joissa tavoitteet rakennetun ympäristön kannalta ovat erilaiset. Tämän vuoksi asemakaava ei kaikin osin vastaa rakentamisen ohjauksessa tämän päivän tarpeita. Asemakaavamuutoksen tarkoitus on turvata viihtyisän asuinympäristön säilyminen sekä tukea arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä ja ympäristöön sopeutuvaa rakennusten korjausta, muutostöitä ja lisärakentamista. 4.1.1 Kaavoituksen historia Anttilanmäen alueen pohjakartta 1925

18 Carolus Lindbergin kilpailuehdotus Kun eteläiset esikaupunkialueet liitettiin Lahteen 1935, järjestettiin aluetta koskeva asemakaavakilpailu, jonka voitti Carolus Lindbergin laatima ehdotus. Anttilanmäen pohjoisosan kerrostalokaava 1976 Lahden kaupungin eteläpuolella sijaitseva asemantausta alkoi rakentua Riihimäen Pietarin junaradan rakentamisen aikoihin noin 1870- luvulla. Aivan rautatieaseman tuntumassa sijaitsevan Anttilanmäen alueen itäosa oli Anttilan talon omistuksessa kun taas länsiosan omisti Saksalan talo. Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin läheisyys ai-

heutti voimakasta muuttopainetta vielä silloin Hollolan kuntaan kuuluneen Anttilanmäen alueelle, jolloin alue palstoitettiin vuokratonteiksi. Alueelle rakentui pääosin 1900-1920 lukujen aikana tiivis ilman rajoituksia syntynyt, mutta yhtenäinen pientaloalue. Asukkaille Anttilanmäen alue oli edullinen asumisvaihtoehto alhaisen verotuksen ja rakennusjärjestyksen puuttumisen vuoksi. Halpa tonttimaa, Lahden kaupungin läheisyys, hyvät liikenneyhteydet sekä alueella sijainneiden teollisuuslaitosten tarjoamat työpaikat houkuttelivat asukkaita alueelle. Rakennusjärjestyksen ja asemakaavan puuttumisen vuoksi Anttilanmäelle sai rakentaa ilman ammattihenkilöiden laatimia suunnitelmia. Rakentamisessa käytettiin mielikuvitusta ja sovellettiin aikakauden eri tyylejä, joista jugend ja vuosisadan alun klassismi on nähtävillä alueen säilyneissä vanhoissa rakennuksissa. Vuonna 1933 tehdyssä alueliitoksessa Hollolan pitäjään kuulunut Anttilanmäki liitettiin Lahden kaupunkiin, jolloin yhdyskuntarakenteen kehittymistä pystyttiin ohjaamaan kaupungin toimesta uudisrakentamisen ja kunnallistekniikan osalta. Vuonna 1935, järjestettiin Lahden eteläisten osien alueita koskeva asemakaavakilpailu, jonka voitti arkkitehti professori Carolus Lindberg. Voittaneessa ehdotuksessa Anttilanmäelle esitettiin tehokkaampaa esikaupunkimaista rakentamista, joka tarkoitti vanhan rakennuskannan lähes täydellistä hävittämistä. Asemakaava vahvistettiin vuonna 1937. Voimaan tullutta kaavaa tarkennettiin vuonna 1951, jolloin muun muassa moottoriajoneuvoille taattiin sujuvat liikkumismahdollisuudet leventämällä kapeat kujat 10 metriä leveiksi ajoväyliksi. Kaavoitustyö jatkui vuoden 1976 kaavalla, jossa Anttilanmäen pohjoisosa kaavoitettiin kerrostalovaltaiseksi alueeksi, kun taas etelärinteen miljöö pyrittiin säilyttämään. Anttilanmäen kaupunkirakenteen uudistussuunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta suurelta osin, joten uudistuspyrkimyksistä luovuttiin vuonna 1981, jolloin kaupunginvaltuusto asetti alueen pohjoisosan rakennuskieltoon. Alueen voimassa oleva asemakaava laadittiin vuonna 1983 määräämällä Anttilanmäki erillispientalojen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaava ei ole kuitenkaan suojellut rakennuksia, joten kaavan sallima suuri tonttitehokkuus on johtanut useiden vanhojen rakennuksien purkamiseen ja uusien suurempien talojen rakentamiseen. 19 4.1.2 Rakennusten kulttuurihistoria Anttilanmäen puistoissa on näkyvissä sekä kulttuurin jättämiä jälkiä että maiseman alkuperäisiä piirteitä. Anttilan ja Saksalan talot, jotka vuosisadan alussa olivat mäen ensimmäiset maatilat, ovat jo hävinneet, mutta niiden ympäristössä on vielä paljon merkkejä senaikaisista piha- ja puutarhakasveista. Omenapuita, kirsikkapuita, syreenejä, pihakoivuja, jättitatarta ja ukkomansikkaa kasvaa edelleen entisissä talojen pihapiireissä. Maiseman alkuperäisiä piirteitä ovat mäen laella ja eteläpuolella yksittäin tai metsikkönä kasvavat vanhat männyt. Paljaille kalliopinnoille on sopeutunut kasvamaan sekä kulttuuri- että luonnonlajistoa. Niistä ovat yleisimpiä kaukasianmaksaruoho, keltamaksaruoho, ajuruoho ja kevätkynsimö. Anttilanmäen puutaloalueen perinteinen tontti muodostuu päärakennuksesta, piharakennuksesta sekä niiden väliin jäävästä pihasta. Vanhan pihan suunnittelulähtökohdat lähtivät ihmisen tarpeista ja asunnon kokonaistaloudellisuudesta. Tontin pinnanmuodot sekä maaperän koostumus olivat tärkeitä tekijöitä rakennuspaikkaa valittaessa. Rakennukset pyrittiin sijoittamaan kohoavalle paikalle kalliolle tai soramaalle, kun taas savi tai multapitoiselle maaperälle rakentamista pyrittiin välttämään.

20 Piirros Anne-Maj Rope 4.2 Voimassa olevan asemakaavan toteuttamisen arviointi 4.3 Suunnittelutyön käynnistäminen Asemakaavaa on ryhdytty laatimaan Lahden kaupungin aloitteesta. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutosehdotuksen on laatinut teknisen ja ympäristötoimialan maankäyttö yhteistyössä karttapalvelun, rakennusvalvonnan, Lahden kaupunginmuseon, liikennesuunnittelun ja vihertoimen kanssa.