676/10.03.02/2016 Tela 1.3.2016 16 TUTKIMUSRAPORTTI Iitin virastotalo Rautatienkatu 20 47400 Kausala Työ nro T3046 Kotka 1.2.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH. 05-2255 500 WWW. INSINOORISTUDIO. FI E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI
T3046 Tutkimusraportti 1 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 3.1 Ulkoseinä... 4 3.1.1 Rakennetyypit ulkoseinissä... 4 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 5 3.1.3 Merkkiaine ulkoseinä- ja kellariseinärakenteet... 7 3.1.4 Johtopäätökset... 7 3.1.5 Toimenpide-ehdotukset... 8 3.2 Väliseinät... 8 3.2.1 Rakennetyyppi... 8 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 8 3.2.3 Johtopäätökset... 9 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset... 9 3.3 Välipohja... 9 3.3.1 Rakennetyypit... 9 3.3.2 Havainnot kohteessa... 9 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset... 9 3.4 Alapohja... 10 3.4.1 Rakennetyypit... 10 3.4.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 10 3.4.3 Johtopäätökset... 10 3.4.4 Toimenpide-ehdotukset... 10 3.5 Yläpohja... 10 3.5.1 Rakennetyypit... 10 3.5.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 11 3.5.3 Merkkiaine yläpohjarakenteet... 11 3.5.4 Johtopäätökset... 12 3.5.5 Toimenpide-ehdotukset... 12 3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia... 12 3.6.1 Johtopäätökset... 12 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset... 13 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET... 13 4.1 Lisätutkimukset... 16 5 LIITTEET... 16
T3046 Tutkimusraportti 2 (16) 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Iitin kunta Rautatienkatu 20 47400 Kausala Tutkija Timo Mielo Heini Karhu Otto Koski Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Iitin virastotalon sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennuksen riskirakenteita ja niiden kuntoa sekä sisäilman laatua tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Mikrobit, materiaalinäytteet Suoraviljely 22.10.2015 Mikrobit, pyyhintänäytteet Merkkiainemittaukset Kasvatus, laskenta ja tunnistus * Suoraviljely Kasvatus, laskenta ja tunnistus 5 % vetykaasu, Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin 22.10.2015 2.10.2015 Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter 22.10.2015 * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos
T3046 Tutkimusraportti 3 (16) 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Iitin kunta Rautatienkatu 20 47400 Kausala Rakennuksen käyttötarkoitus Toimistorakennus (entinen kauppa/pankki) Kiinteistönhoito Iitin kunta Rakentamisvuosi 1981 Kerrosluku 2 ja kellarikerros Pääasiallinen runkomateriaali Betoni pilari/palkkirunko Alapohja on maanvarainen betonilaatta Kuvaus iv-järjestelmistä Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Piirustukset - Pohjapiirustukset - 2005 tehdyn remontin suunnitelmat - Tutkimusraportti, Oy Insinööri Studio, 15.7.2004 - IV muistio, Oy Insinööri studio, 18.3.32008 - Tutkimusraportti, Oy Insinööri Studio, 7.7.2008 - Sisäolosuhderaportti, Halton Oy, 6.4.2010 - Yhteenveto sisäilmaongelmien tutkimisesta, TTL, 27.6.2014 - Tutkimusraportti, Oy Insinööri Studio, 7.5.2015 - Työterveyshuollon työpaikkakäyntiraportit ja sisäilmakyselyt - Tasakaton SLD tarkastus, Kattotutka Oy, 10.6.2015 Tausta Iitin virastotalon ulkoseinärakenteita on korjattu ja lattiapinnoitteita vaihdettu sisäilmaongelmien poistamiseksi. Osalla tilojen käyttäjistä on edelleen esiintynyt oireita, jotka viittaavat sisäilmaongelmaan. Saatujen tietojen mukaan virastotalon vesikate on vuotanut, mutta yläpohjan kunnosta ei ole tietoa. Tutkimukset kohdistettiin tiloihin, joissa on aistittu poikkeavaa hajua (porrashuone 011) ja tiloihin, joissa tilojen käyttäjät ovat oireilleet sekä rakenteisiin, joita ei ole aiemmin tutkittu tai rakenteiden kunnosta ja korjaustoimenpiteiden riittävyydestä on esitetty henkilökunnan taholta epäilyjä.
T3046 Tutkimusraportti 4 (16) Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. 3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Ulkoseinä 3.1.1 Rakennetyypit ulkoseinissä Rakenne sisältä ulos lukien on seuraava: Kellarikerros, tuuletettu maanvastainen seinä (sos.tilat 016, siivouskeskus 015, porraskäytävä 011) - maalattu kipsilevy, ylä- ja alaosassa tuuletusaukot - tuuletusväli 100 mm + koolaus + lämmityskaapeli - betoni Kellarikerros, maanvastainen seinä (käytävä 019) - tiili - mineraalivilla - bitumikerros - betoni Porraskäytävän 011 ulkoseinärakenteet: Kellariseinän pilarista kellarin 019 käytävän ovelle - maalattu kipsilevy - 100 mm ilmarako + koolaus - polyuretaanilevy - betoni Ikkunaseinän pilarista oikealle - maalattu kipsilevy - höyrynsulkumuovi - 150 mm mineraalivilla - tuulensuojalevy - ilmarako - betoni Ulkoseinät, 1 krs. - maalattu kipsilevy - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla - tuulensuojalevy - ilmarako - tiiliverhous/pelti
T3046 Tutkimusraportti 5 (16) Sokkeli, 1 krs. (työhuone 120) - maalattu kipsilevy - höyrynsulkumuovi - mineraalivilla - styrox - tuulensuojalevy (vanha) - ilmarako - betoni 3.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Sisäilman laadun parantamiseksi ensimmäisen kerroksen työhuoneiden ulkoseinärakenteita on korjattu vaihtamalla lämmöneristeet tuulensuojalevyyn asti ja tiivistämällä rakenneliitoksia. Työhuoneiden 116 ja 117 korjaustoimenpiteiden laajuudesta ja riittävyydestä on ollut henkilökunnan keskuudessa ollut epäilyjä. Kellarikerroksessa Kauppakadun puoleiset kellariseinärakenteet on korjattu poistamalla rakenteista vaurioituneet eriste- ja puumateriaalit. Kellariseinän lämmön- ja vedeneristys on siirretty rakenteen ulkopuolelle ja sisäverhousrakenteet on muutettu tuulettuvaksi seinärakenteeksi. Tuuletus tapahtuu painovoimaisesti. Myös porrashuoneen 011 ajoluiskan puoleiset ulkoseinän rakenteita on korjattu uusimalla eristemateriaaleja käytävän 019 palo-oveen asti. Käytävän 019 ajoluiskan puoleisia maanvastaisia ulkoseinärakenteita ei sen sijaan ole korjattu. Ulkoseinärakenteiden mikrobinäytteet Korjaustoimenpiteiden riittävyyden arvioimiseksi otettiin kellarikerroksen ja 1. kerroksen ulkoseinärakenteiden eristemateriaaleista ja kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden betonipinnoilta mikrobinäytteitä. Mikrobinäytteitä 1. kerroksen ja kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden eristemateriaaleista otettiin yhteensä 11 kappaletta. Näytteiden yhteenveto on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Mikrobitulosten yhteenveto ulkoseinärakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 11 8 2-1 Ensimmäisen kerroksen työhuoneen 120 ulkoseinän yläosasta, ikkunan oikealta puolelta otetussa eristenäytteessä oli heikko viite vauriosta ja näytteessä esiintyi A. versicolor ja Chaetomium-kosteusvauriomikrobeja (liite 2, näyte 5). Samasta kulmauksesta sokkelin eristeestä otetussa näytteessä oli yksittäisiä kosteusvaurioindikaattoreita, mutta tulosta voidaan pitää tavanomaisena (liite 2, näyte 4). Työhuoneen 120 ikkunan vasemmalta puolelta, ulkoseinän yläosasta ja sokkelirakenteesta otetuissa näytteessä ei kummassakaan ollut viitteitä vaurioista (liite 2, näytteet 6 7).
T3046 Tutkimusraportti 6 (16) Työhuoneen 118 ulkoseinän yläosassa eikä sokkelirakenteessa ollut viitteitä vaurioista (liite 2, näytteet 8 9). Työhuoneesta 117 ulkoseinän yläosan eristenäyte otettiin alaslasketun katon yläpuolelta. Näytteessä ei ollut viitettä vauriosta (liite 2, näyte 10), mutta seinärakenteen höyrynsulun liitoskohdat ja läpiviennit olivat tiivistämättömiä. Ulkoseinän alaosasta, työhuoneen 117 korotetun lattian alapuolelta, otetussa näytteessä mikrobikasvusto oli erittäin runsasta ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioindikaattoria (liite 2, näyte 11). Tulos viittaa vahvasti vaurioon rakenteessa. Kellarikerroksen käytävän 019 ulkoseinän alaosasta otetuista mikrobinäytteistä toisen näytteen tulos viittasi heikosti vaurioon ja siinä kasvoi kosteusvauriolle tyypillisiä mikrobeja, A. versicoloria, mikä viittaa näytteenottopaikan läheisyydessä olevaan vaurioon (liite 2, näyte 2). Aiemmin vuonna 2004 kellariseinärakenteen lämmöneristeestä otetussa näytteessä esiintyi selkeä viite kosteusvauriosta. Näytteenottohetkellä rakenteesta aistittiin lievää homeen hajua. Toisessa näytteessä ei ollut viitteitä vaurioista (liite 2, näyte 3). Porraskäytävän ikkunan alapuolella ulkoseinän eristenäytteessä ei kasvanut lainkaan mikrobeja (liite 2, näyte 1). Kellarikerroksen Kauppakadun puoleisen tuuletetun ulkoseinärakenteen betonipinnoilta otettiin yhteensä 4 pintasivelynäytettä. Näytteiden yhteenveto on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pintasivelynäytteiden tulosten yhteenveto, ulkoseinärakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei mikrobeja Mikrobeja niukasti Mikrobeja kohtalaisesti Mikrobeja runsaasti Pintasivelynäytteet 4 1 1 2 - Sosiaalitilan 016 tuulettuvan seinärakenteen betonipinnalta noin metrin korkeudelta otetussa pintasivelynäytteessä ei kasvanut mikrobeja (liite 3, näyte 1), mutta näytteenottoaukossa oli aistittavissa homeen hajua. Betonipinta oli kuiva. Siivouskeskuksen 015 ja porraskäytävän 011 tuuletetun seinärakenteen pintasivelynäytteet otettiin ulkoseinän betonipinnalta lattianrajasta. Molemmissa näytteissä oli kohtalaisesti mikrobeja (liite 3, näytteet 2 3) ja useita kosteusvauriolajeja. Näytteenottoaukossa oli aistittavissa homeen hajua. Seinärakenteen betonipinnat olivat kuivat. Porraskäytävän 011 korjatusta ulkoseinärakenteesta, ajoluiskan kohdalla, otettiin pintasivelynäyte 2 metrin korkeudelta lattianrajasta. Näytteessä esiintyi niukasti mikrobeja (liite 3 näyte 4), mutta näytteenottoaukossa oli aistittavissa voimakas homeen haju. Samassa kohtaa betoniseinässä havaittiin pintakosteuden ilmaisimella poikkeavaa kosteutta, joka johtuu ulkopuolisen kosteuseristeen puuttumisesta.
T3046 Tutkimusraportti 7 (16) 3.1.3 Merkkiaine ulkoseinä- ja kellariseinärakenteet 3.1.4 Johtopäätökset Merkkiainemenetelmällä todettiin ulkoseinien ja sokkelirakenteiden eristetilasta ilmayhteys toimistohuoneiden sisäilmaan. Vuotokohtia olivat välipohjien ja ulkoseinien liitoskohdat, yläpohjan ja ulkoseinien liitoskohdat sekä ulkoseinien ja ikkunarakenteiden liitokset. Myös korjatun kellariseinän tuuletetusta sisäverhouksesta todettiin merkkiaineella ilmayhteys ylempien toimistohuoneiden sisäilmaan (lämmitysverkoston läpiviennit). Tehtyjen tutkimusten perusteella sisäilman laatua voi heikentää 1. kerroksen ulkoseinien paikallisesti vaurioituneiden lämmöneristeiden epäpuhtaudet, huoneiden 116 ja 117 kohdalla. Vaurioituneiden lämmöneristeiden epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan vuotoilmareittien kautta sisäilmaan tilojen ollessa alipaineisia. Vaurioista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet aiheuttaa paikallisesti tilojen käyttäjille mahdollista terveyshaittaa huoneiden 116 ja 117 alueella. Kellarikerroksen korjatuissa maanvastaisissa kellariseinäseinärakenteissa ei ole merkittäviä kosteusvaurioita, mutta kellariseinän tuulettuvaan sisäverhousrakenteeseen kulkeutuu havaintojen mukaan epäpuhtauksia vuotoilmareittien kautta alapohjarakenteen alustäytöstä. Alapohjan alustäytöstä kulkeutuva vuotoilma haisee voimakkaasti homeelle, mikä viittaa alustäytön poikkeavaan mikrobikasvustoon. Alustäyttöön on mahdollisesti jäänyt ylimääräistä rakennusjätettä tai esim. anturoiden muottilaudoitus on paikoillaan. Alapohjan alustäytöstä kulkeutuvat epäpuhtaudet pääsevät leviämään kellariseinän tuulettuvan sisäverhousrakenteen kautta ylempien toimistohuoneiden sisäilmaan vähäisissä määrin esim. putkiläpivienneistä sekä porrashuoneisiin, josta epäpuhtaudet kulkeutuvat edelleen 1. kerroksen sisäilmaan. Alustäytöstä sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittaa, erityisesti kauppakadun puoleisella sivustalla. Mikrobinäytteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella 1. kerroksen Kauppakadun puolisissa ulkoseinärakenteissa ei ole laaja-alaisia kosteusvaurioita, mutta työhuoneen 120 ikkunan oikealla puolella ulkoseinärakenteen yläosassa on viitteitä paikallisesta vauriosta. Kyseisessä materiaalinäytteessä esiintyvät yksittäiset kosteusvaurioindikaattorimikrobit ovat todennäköisimmin yläpohjarakenteesta tulevan vuotoilmavirtauksen aiheuttamaa kontaminaatiota. Vuonna 2004 tehdyn korjauksen yhteydessä ulkoseinärakenteeseen on jätetty vanha tuulensuojalevy, joka on todennäköisesti kosteusvaurioitunut. Lisäksi ulkoseinän yläosien kautta kulkeutuu vuotoilmaa sisäilmaan myös kosteusvaurioituneen yläpohjarakenteen kautta (kts. kohdat 3.5.4 ja 3.5.5). Tehdyt korjaustoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä työhuoneen 117 osalta. Työhuoneen 117 ulkoseinärakenteessa on epäpuhtauksia, jotka voivat kulkeutua ilmavirtojen mukana muihin toimistotiloihin (116) ja siten heikentää sisäilman laatua paikallisesti. Alaslasketun katon yläpuolella oleva epätiivis
T3046 Tutkimusraportti 8 (16) höyrynsulku mahdollistaa sisäilman kosteuden kulkeutumisen ulkoseinärakenteeseen, mikä voi johtaa kosteusvaurioihin rakenteessa. Kellarikerroksessa vanhassa, korjaamattomassa, ajoluiskan vastaisessa ulkoseinärakenteessa (käytävä 019) esiintyy nyt ja aiemmin tehtyjen tutkimuksien mukaan paikallisia kosteusvaurioita, mutta merkkiainemenetelmällä niistä ei havaittu ilmayhteyttä ylempien kerroksien toimistohuoneisiin, jolloin ne eivät heikennä merkittävästi 1. kerroksen sisäilman laatua. 3.1.5 Toimenpide-ehdotukset 3.2 Väliseinät 3.2.1 Rakennetyyppi Kosteusvaurioituneet ulkoseinärakenteen eristeet suositellaan poistettavaksi huoneiden 117/116 osalta ja rakenteet uusitaan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Ulkoseinärakenteet höyrynsulun ilmanpitävyyteen tulee kiinnittää eritystä huomiota. Kauppakadun puoleiset ulkoseinärakenteet tiivistetään sisäpuolelta ilmanpitäviksi. Ulkoseinärakenteiden tiiveys tulee todentaa merkkiainemittauksin. Kellarikerroksen tuuletetun ulkoseinärakenteen toimintaa tehostetaan alipaineistamalla tuuletusväli koneellisesti, jolloin rakenteessa olevien epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estetään. Pääaulan 102 ja kunnanvaltuuston/kunnanhallituksen kokoushuoneiden välinen seinärakenne on seuraava: - 2 x kipsilevy - mineraalivilla - 2 x kipsilevy 3.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Väliseinärakenteen mikrobinäytteet Mikrobinäytteitä 1. kerroksen kunnanhallituksen ja -valtuuston kokoushuoneiden väliseinärakenteista otettiin yhteensä 5 kappaletta. Näytteiden yhteenveto on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Mikrobitulosten yhteenveto väliseinärakenne Väliseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 5 3 1-1 Väliseinänäytteissä (12, 13 ja 16) ei ollut viitettä vaurioista (liite 2, näytteet 12 13 ja 16), näytteessä 15 oli heikko viite vauriosta (liite 2, näyte 15).
T3046 Tutkimusraportti 9 (16) 3.2.3 Johtopäätökset Näytteessä 16 kasvoi runsaasti Penicillium-sientä, joka viittaa vahvasti vaurioon (liite 2, näyte 14). Kunnanhallituksen ja valtuuston kokoustilojen välisen väliseinärakenteen vaurio on suorassa yhteydessä sisäilmaan. Otettujen näytteiden perusteella kunnanhallituksen ja valtuuston kokoustilojen välisessä väliseinärakenteessa esiintyy kosteusvaurioita, jotka saattavat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Väliseinärakenteissa ei havaittu rakenneavauksen yhteydessä ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä, eikä kiinteistön edustajalta saadun tiedon mukaan kunnanhallituksen ja valtuuston kokoushuoneiden alueella ole esiintynyt vesivahinkoja. Tällöin väliseinän eristeen poikkeava mikrobikasvusto johtuu todennäköisimmin huonolaatuisesta eristeestä, joka on vaurioitunut ennen asennusta esim. työmaavarastoinnissa. 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset 3.3 Välipohja 3.3.1 Rakennetyypit Väliseinärakenteen vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan ja uusitaan muun korjausrakentamisen yhteydessä. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohjarakenne on seuraava: - pinnoite - tasausvalu - betonilaatta/ontelolaatta 3.3.2 Havainnot kohteessa Välipohjarakenteessa ei havaittu sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. 3.3.3 Toimenpide-ehdotukset Ei toimenpiteitä
T3046 Tutkimusraportti 10 (16) 3.4 Alapohja 3.4.1 Rakennetyypit Rakenne ylhäältä alas lukien on seuraava: Porraskäytävä 011 - kivilaatta - betonilaatta > 400 mm - styrox - hiekka (alustäyttö) 3.4.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa 3.4.3 Johtopäätökset Porraskäytävän 011 alapohjarakennetta selvitettiin rakenteeseen tehtyjen porareikien kautta. Molemmissa porarei issä oli vahva homeen haju. Pintakosteuden ilmaisimella todettiin poikkeavaa kosteutta porraskäytävän 011 alapohjarakenteessa. Havaintojen perusteella alapohjarakenteeseen kohdistuu maaperän kosteuden aiheuttamaa kosteusrasitusta. Mikrobien esiintyminen maaperässä on normaalia. Aistinvaraisien havaintojen perusteella alustäytössä esiintyy kuitenkin poikkeavaa mikrobikasvustoa, joka johtuu todennäköisimmin rakennusaikana alustäyttöön jääneestä orgaanisesta rakennusjätteestä tai esim. anturoiden muottilaudoitukset ovat voineet jäädä paikoilleen. Alustäyttö voi olla myös humuspitoista. 3.4.4 Toimenpide-ehdotukset 3.5 Yläpohja 3.5.1 Rakennetyypit Alapohjarakenteen rakenneliittymät tiivistetään ja kellariseinän tuulettuva sisäverhous alipaineistetaan erillisellä poistoilmapuhaltimella. Yläpohjan rakenne ylhäältä alas lukien on seuraava: Ensimmäinen kerros - kermi - 2 x kovavilla n. 100 mm - bitumisively - TT-laatta
T3046 Tutkimusraportti 11 (16) Hallintosiipi - kermi - aluslaudoitus - ilmatila n. 100 mm. - tuulensuojavilla 50 mm - villa n. 100 mm - höyrynsulkupahvi (alumiini) - ruodelaudoitus - alakattorakenteet 3.5.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Yläpohjarakenteen mikrobinäytteet Yläpojan lämmöneristeistä otettiin yhteensä 4 materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten, joista kaksi otettiin valtuustosalin yläpohjasta ja kaksi hallintosiiven yläpohjasta. Näytteiden yhteenveto on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Mikrobitulosten yhteenveto yläpohjarakenne Väliseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 4 1 1-2 Valtuustosalin yläpohjasta vesikatteen alta otetussa näytteessä esiintyi vahva viite vauriosta ja samasta kohtaa TT-laatan päältä otetussa näytteessä oli heikko viite vauriosta (liite 2, näytteet 17 ja 18). Näytteenottohetkellä rakenteesta aistittiin homeen hajua ja lämmöneriste oli vesimärkä. Hallintosiiven yläpohjan tuulensuojasta otetussa näytteissä esiintyi vahva viite vauriosta (liite 2, näyte 19). Yläpohjan lämmöneristeen alapinnasta otetussa näytteessä ei ollut viitettä vaurioista (liite 2, näyte 20). Näytteenottohetkellä rakenteesta aistittiin voimakasta homeen hajua ja vesikatteen aluslaudoituksessa oli havaittavissa näkyvää homekasvustoa. Kattotutka Oy:n tarkastusraportin mukaan vesikate on uusimisen tarpeessa muilta osin kuin 2. kerroksen-, IV-konehuoneen- ja ajoluiskan vesikatteet. Raportissa havaittiin myös kosteuspoikkeamia yläpohjarakenteissa. 3.5.3 Merkkiaine yläpohjarakenteet Merkkiainemenetelmällä todettiin hallintosiiven yläpohjarakenteen eristetilasta ilmayhteys toimistohuoneiden sisäilmaan. Vuotokohtia olivat yläpohjan höyrynsulun epäjatkuvuuskohdat sekä rakenneliitokset ulkoseinä ja väliseinärakenteisiin. Merkkiainemittauksen mukaan yläpohjan eristetilasta kulkeutui vuotoilmaan myös ulkoseinärakenteen kautta toimiston sisäilmaan, jossa vuotokohtina olivat ulkoseinärakenteen yläosan rakenneliitokset. Valtuustosalin yläpohjan mahdollisia vuotoilmareittejä sisäilmaan ei voitu merkkiaineella selvittää, koska merkkiainetta ei voitu laskea luotettavasti
T3046 Tutkimusraportti 12 (16) (laajalle alalle) yläpojan eristetilaan. Yläpohjarakenteen TT-laattojen saumat on juotettu rakennusvaiheessa ja TT-laatan päällä on höyrynsulkuna bitumisively, jolloin merkittäviä vuotoilmavirtauksia yläpohjan eristetilasta valtuustosalin alueelle voidaan pitää epätodennäköisinä. Vuotoilmavirtauksia 1. kerroksen yläpohjarakenteista sisäilmaan voidaan pitää mahdollisina kohdissa, joissa esiintyy talotekniikan läpivientejä. 3.5.4 Johtopäätökset Merkittäviä vuotoilmavirtauksia 1. kerroksen yläpohjarakenteista sisäilmaan voidaan pitää mahdollisina kohdissa, joissa on yläpohjarakenteissa talotekniikan läpivientejä esim. pääaulan alueella IV-kanavat. Otettujen näytteiden perusteella yläpohjarakenteissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita, joista on todettu selkeä ilmayhteys hallintosiiven toimistohuoneisiin. Merkittäviä vuotoilmavirtauksia 1. kerroksen yläpohjarakenteista sisäilmaan voidaan pitää mahdollisina kohdissa, joissa on yläpohjarakenteissa talotekniikan läpivientejä esim. pääaulan alueella IVkanavat, erityisesti rakennuksen ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Yläpohjarakenteista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua ja aiheuttavat tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Yläpohjan vauriot johtuvat vesikatteen vuodoista ja yläpohjarakenteen huonosta tuulettuvuudesta. 3.5.5 Toimenpide-ehdotukset Hallintosiiven yläpohjarakenne suositetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. Hallintosiiven yläpohjarakenne on ns. kevytrakenteinen, jolloin sen tiivistäminen luotettavasti on erittäin hankalaa. 1. kerroksen yläpohjarakenteet suositetaan myös uusittavaksi, mutta ennen yläpohjan korjausta vuotoilmavirtauksia yläpohjasta sisäilmaan voidaan estää tehokkaasti tiivistämällä talotekniikan läpiviennit. 3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia 3.6.1 Johtopäätökset Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka toimi tutkimusten aikana tavanomaisesti. Tehtyjen havaintojen ja kokemusperäisen arvion perusteella tuloilmajärjestelmissä ei esiinny merkittäviä sisäilman epäpuhtaus- /kuitulähteinä. Havaintojen ja saatujen lähtötietojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi merkittävinä sisäilman epäpuhtauslähteinä.
T3046 Tutkimusraportti 13 (16) 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset Mahdollisten rakennusosien korjausten yhteydessä varmennetaan ilmanvaihdon käyttötarkoituksenmukainen toiminta. 4 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Yhteenveto Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella Iitin virastotalon eri rakennusosissa on kosteusvaurioituneita rakenteita ja materiaaleja, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan merkkiainemenetelmällä. Vaurioista sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet voivat yhdessä muiden haittatekijöiden kanssa aiheuttaa terveyshaittaa sekä työntekijöiden kokemia ärsytysoireita. Yläpohjarakenteet Otettujen näytteiden perusteella yläpohjarakenteissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita, jotka johtuvat vesikatteen vuodoista ja yläpohjarakenteen huonosta tuulettuvuudesta. Yläpohjarakenteista on todettu selkeä ilmayhteys hallintosiiven toimistohuoneisiin merkkiainemenetelmällä. Pääaulan alueella vuotoilmavirtauksia voidaan pitää mahdollisina, erityisesti rakennuksen ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Yleisesti 1. kerroksen yläpohjarakenteen vaikutus sisäilman laatuun on vähäisempää kuin hallintosiiven yläpohjan, johtuen rakenteen paremmasta tiiviydestä. Yläpohjarakenteista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua ja aiheuttavat tilojen käyttäjille mahdollista terveyshaittaa. Hallintosiiven yläpohjarakenne suositetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. Hallintosiiven yläpohjarakenne on ns. kevytrakenteinen, jolloin sen tiivistäminen luotettavasti on erittäin hankalaa. Yläpohjarakenteen korjaukset voidaan suorittaa loppukeväästä/kesällä 2016, jolloin ulkoilma on riittävän lämmintä yläpohjan eristeiden poistoon. kerroksen yläpohjarakenteet suositetaan myös uusittavaksi, mutta ennen yläpohjan korjausta vuotoilmavirtauksia yläpohjasta sisäilmaan voidaan estää tehokkaasti tiivistämällä talotekniikan läpiviennit. Talotekniikan läpiviennit voidaan tiivistää alkukeväästä 2016. 1. kerroksen yläpohjan korjauksen hankesuunnittelu on käynnissä ja yläpohjan korjaaminen ei ole kannattavaa ennen suunnittelun valmistumista. Koska 1. kerroksen yläpohjan vaikutus sisäilman laatuun merkittävissä määrin on epätodennäköistä, voidaan yläpohjan korjaamista siirtää tiivistyskorjauksen jälkeen myöhempään ajankohtaan. Muiden yläpohjasta mahdollisesti johtuvien rakenteellisten vaurioiden estämiseksi 1. kerroksen yläpohja tulisi korjata kuitenkin viimeistää 2019 edellyttäen, että nyt jo havaitut vesikatteen epäjatkuvuus kohdat korjataan esim. kattokaivojen liitokset vesikatteeseen.
T3046 Tutkimusraportti 14 (16) Ulkoseinä- ja kellariseinärakenteet Varsinaisessa ulkoseinärakenteessa havaittiin laaja-alaisia kosteusvaurioita toimistohuoneen 117 alueella. Kyseisen ulkoseinärakenteen vaurio johtuu viistosateen aiheuttamasta kosteusrasituksesta ennen ajoluiskan vesikaton rakentamista. Vaurio on paikallinen ja sen sisäilman laatua heikentävä vaikutus on toimistohuoneiden 116 ja 117 alueella. Hallintosiiven ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä ei havaittu laajaalaisia kosteusvaurioita, mutta ulkoseinärakenteen tuulensuoja levy on vanha ja se on todennäköisesti kosteusvaurioitunut aiemmin. Kellarikerroksen korjatuissa maanvastaisissa kellariseinäseinärakenteissa ei ole merkittäviä kosteusvaurioita, mutta kellariseinän tuulettuvaan sisäverhousrakenteeseen kulkeutuu havaintojen mukaan epäpuhtauksia vuotoilmareittien mukana alapohjarakenteen alustäytöstä. Alapohjan alustäytöstä kulkeutuvat epäpuhtaudet pääsevät leviämään kellariseinän tuulettuvan sisäverhousrakenteen kautta ylempien toimistohuoneiden sisäilmaan vähäisissä määrin esim. putkiläpivienneistä sekä porrashuoneisiin, josta epäpuhtaudet kulkeutuvat edelleen 1. kerroksen sisäilmaan. Kaikista edellä mainituista ulkoseinä- ja kellariseinärakenteista on todettu ilmayhteys sisäilmaan merkkiainemenetelmällä ja rakenteista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua ja aiheuttavat tilojen käyttäjille mahdollista terveyshaittaa. Kellarikerroksessa vanhassa, korjaamattomassa, ajoluiskan vastaisessa ulkoseinärakenteessa (käytävä 019) esiintyy paikallisia kosteusvaurioita, mutta merkkiainemenetelmällä niistä ei havaittu ilmayhteyttä ylempien kerroksien toimistohuoneisiin, jolloin ne eivät heikennä merkittävästi 1. kerroksen sisäilman laatua. Kosteusvaurioituneet ulkoseinärakenteen eristeet suositellaan poistettavaksi huoneiden 117/116 osalta ja rakenteet uusitaan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Ulkoseinärakenteet höyrynsulun ilmanpitävyyteen tulee kiinnittää eritystä huomiota. Ulkoseinän korjaukset voidaan suorittaa loppukeväästä/kesällä 2016, jolloin ulkoilma on riittävän lämmintä ulkoseinän eristeiden poistoon. Muutoinkin korjaus vaatii erityisjärjestelyitä tietotekniikan osalta. Kauppakadun puoleiset ulkoseinärakenteet tiivistetään sisäpuolelta ilmanpitäviksi. Ulkoseinärakenteiden tiiveys tulee todentaa merkkiainemittauksin. Ulkoseinän tiiveys korjataan yläpohjan uusimisen yhteydessä. Hallintosiiven työntekijöille on suositeltavaa tarjota korvaavat väistötilat ennen yläpohjan korjausta. Kellarikerroksen tuuletetun ulkoseinärakenteen toimintaa tehostetaan alipaineistamalla tuuletusväli koneellisesti, jolloin rakenteessa olevien
T3046 Tutkimusraportti 15 (16) epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan estetään. Kellariseinärakenteen alipaineistus voidaan suorittaa alkukeväästä 2016. Alapohjarakenteet Alapohjarakenteeseen kohdistuu maaperän kosteuden aiheuttamaa kosteusrasitusta. Mikrobien esiintyminen maaperässä on normaalia. Aistinvaraisien havaintojen perusteella alustäytössä esiintyy kuitenkin poikkeavaa mikrobikasvustoa, joka johtuu todennäköisimmin rakennusaikana alustäyttöön jääneestä orgaanisesta rakennusjätteestä tai esim. anturoiden muottilaudoitukset ovat voineet jäädä paikoilleen. Alustäyttö voi olla myös humuspitoista. Havaintojen mukaan alustäytöstä pääsee kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Alapohjarakenteen rakenneliittymät tiivistetään ja kellariseinän tuulettuva sisäverhous alipaineistetaan erillisellä poistoilmapuhaltimella. Alapohjan rakenneliittymät voidaan tiivistää kellariseinän alipaineistuksen yhteydessä alkukeväästä 2016. Väliseinärakenteet Otettujen näytteiden perusteella kunnanhallituksen ja valtuuston kokoustilojen välisessä väliseinärakenteessa esiintyy kosteusvaurioita, jotka saattavat heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Väliseinän eristeen poikkeava mikrobikasvusto johtuu todennäköisimmin huonolaatuisesta eristeestä, joka on vaurioitunut ennen asennusta esim. työmaavarastoinnissa. Väliseinärakenteen vaurioituneet eristemateriaalit poistetaan ja uusitaan muun korjausrakentamisen yhteydessä. Välipohjat Välipohjarakenteessa ei havaittu sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi merkittävinä sisäilman epäpuhtauslähteinä. Mahdollisten rakennusosien korjausten yhteydessä varmennetaan ilmanvaihdon käyttötarkoituksenmukainen toiminta. Kaikki sisäilman laatua parantavat korjaustoimenpiteet tulisi suorittaa erillisen korjaussuunnittelun mukaisesti.
T3046 Tutkimusraportti 16 (16) 4.1 Lisätutkimukset Tässä tutkimuksessa esille tulleiden mahdollisten lisätutkimusten tarve sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Timo Mielo 5 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Näytteenottopaikat Analyysivastaus, materiaalinäytteiden mikrobianalyysi Analyysivastaukset, pintasivelynäytteiden mikrobianalyysi
T3046 Iitin virastotalo Iitti NÄYTTEENOTTOPAIKAT LIITE 1 1(3) US = mikrobinäyte ulkoseinän eristeestä KS = mikrobinäyte kellarinseinän eristeestä SK = mikrobinäyte sokkelineristeestä VS = mikrobinäyte väliseinän eristeestä YP = mikrobinäyte yläpohjan eristeestä PKS = pintasivelynäyte kellariseinän pinnalta = Numerointi viittaa analysointivastausten näytenumerointiin = tulos vahvasti poikkeava = = tulos poikkeava = = tulos tavanomainen KS2 PKS4 US1 KS3 PKS3 PKS2 PKS1
T3046 Iitin virastotalo Iitti NÄYTTEENOTTOPAIKAT LIITE 1 2(3) VS13 VS15 VS16 VS12 US = mikrobinäyte ulkoseinän eristeestä KS = mikrobinäyte kellarinseinän eristeestä SK = mikrobinäyte sokkelineristeestä VS = mikrobinäyte väliseinän eristeestä YP = mikrobinäyte yläpohjan eristeestä PKS = pintasivelynäyte kellariseinän pinnalta = Numerointi viittaa materiaalinäytteiden analyysivastauksen numerointiin 1-20 ja pintasivelynäytteiden analyysivastauksen 1-4 numerointiin. US8 SK9 US6 SK7 SK4 US5 VS14 US11 = tulos vahvasti poikkeava = = tulos poikkeava = = tulos tavanomainen US10
T3046 Iitin virastotalo Iitti NÄYTTEENOTTOPAIKAT LIITE 1 3(3) US = mikrobinäyte ulkoseinän eristeestä KS = mikrobinäyte kellarinseinän eristeestä SK = mikrobinäyte sokkelineristeestä VS = mikrobinäyte väliseinän eristeestä YP = mikrobinäyte yläpohjan eristeestä PKS = pintasivelynäyte kellariseinän pinnalta = Numerointi viittaa materiaalinäytteiden analyysivastauksen numerointiin 1-20 ja pintasivelynäytteiden analyysivastauksen 1-4 numerointiin. YP19 YP17 YP18 = tulos vahvasti poikkeava = = tulos poikkeava = = tulos tavanomainen YP20
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 3