TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie KOTKA

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Karhulan koulu Vesivallintie KOTKA Työ nro T Kotka Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, KOTKA PUH FAX

2 T Väliraportti 1 (7) Karhulan koulu, Kotka SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET Luokka Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen painesuhteet Johtopäätökset Mikrobit sisäilmasta Havainnot ja mittaukset kohteessa Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset LIITTEET... 7

3 T Väliraportti 2 (7) Karhulan koulu, Kotka TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Markku Auervuolle Kauppakatu 3 A 3. krs KOTKA Tutkijat Erik Halsas Henna Rämä Yhteyshenkilö kohteessa Kristiina Juvonen, Lukion rehtori, p. (05) Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin Karhulan koulun sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukset tehtiin pääosin luokassa 303, jossa on koettu oireita. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakennuksen painesuhteiden seuranta Jatkuva seuranta, Sähköinen paine-eromittari ja dataloggeri Mikrobit ilmasta Kasvatus, laskenta ja tunnistus * Kosteuskartoitus Tramex Moisture Encounter Rakenteiden kosteusmittaukset Viiltomittaus / Rotronic HygroLog * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos

4 T Väliraportti 3 (7) Karhulan koulu, Kotka KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Karhulan lukio Vesivallintie KOTKA Rakennuksen isännöinti Sirpa Aalto, Kotkan kaupunki, p tai Rakennuksen käyttötarkoitus Koulu Kunnossapitovastuu Kotkan kaupunki Rakentamisvuosi Ensimmäinen vaihe 1954 (päärakennus), toinen vaihe 1957 ja kolmas vaihe 1960 Kerrosluku Päärakennus kolme kerrosta (tutkimukset) Lisärakennuksissa kaksi kerrosta Pääasiallinen runkomateriaali Välipohja on kaksoislaattaholvi. Yläpohja betonirakenne yläpuolisella eristyksellä. Kuvaus lvi-järjestelmistä Koulussa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Taustaa Tilan käyttäjällä on havaittu oireita.

5 T Väliraportti 4 (7) Karhulan koulu, Kotka HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 3.1 Luokka Johtopäätökset Luokassa 303 tehtiin lattiapinnoilta kosteuskartoitus, sekä kahdesta pisteestä viiltomittauksia muovimaton alta. Pintakosteusmittarilla tehdyssä kosteuskartoituksessa ei havaittu kohonneita lukemia. TAULUKKO 1. Viiltomittauksen tulos lattiamaton alta VM Mittauspaikka RH T Kosteus (g/m 3 ) VM 1 Sisäväliseinän vieressä 44 % +24 C 9,6 VM 2 Lattian keskivaiheilla 38 % +24 C 8,3 Luokassa sijaitsevan kiinteän komeron sisälevytys on kiinnitetty kivirakenteen päältä koolattuun puurimoitukseen. Kirjakomeron takaseinään tehtiin rakenneavaus. Tehdystä aukosta havaittiin merkkisavulla ilmavirtausta yläpohjasta luokkatilaan. Luokan oven avaus vaikutti ilmavirtauksen muuttumiseen päinvastaiseksi. Saatujen kosteusmittaustulosten perusteella lattiapinnoitteen vaurioituminen on epätodennäköistä. Kun kirjakomeron sisäpuolinen levyrakenne eikä sen ovi ole täysin tiiviitä, tulee komeron kautta ilmavirtauksia sisälle. Epäpuhtauksien kulkeutuminen ilmavirtauksien mukana on todennäköistä. Ilmavirtauksen suuntavaihtelut ovi auki - ovi kiinni tilanteessa viittaavat siihen, että komeron taustarakenteesta on yhteys yläpohjaan ja/tai vanhoihin ilmahormeihin Toimenpide-ehdotukset Suositellaan komeroiden sisärakenteiden purkamista ja rakenteen jatkoselvitystä tiivistysten korjaussuunnittelua varten. 3.2 Rakennuksen painesuhteet Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden seurattiin mittausjaksolla ilmanvaihdon normaalikäytöllä. Seurannan perusteella tilat ovat pääasiassa alipaineisia. Keskiarvot eri ajanjaksoista on esitetty taulukossa 2. Lisäksi luokassa 303 sijaitsevan komeron ja luokan sisäilman välistä paine-eroa seurattiin ajanjaksolla Paineeroseurantakäyrät on esitetty liitteessä 2.

6 T Väliraportti 5 (7) Karhulan koulu, Kotka Johtopäätökset TAULUKKO 2: Keskiarvoiset paine-erovaihtelut ulkoilmaan nähden tiloittain. Koko Viikonlopun Arkipäivinä (Pa) Kerros, tila mittausjakson aikana (Pa) aikana (Pa) 1. kerros, terveydenhoitaja kerros, (opettajahuone) kerros (luokka 303) kerros, terveydenhoitaja Paine-eroseurannan perusteella 1. kerroksen terveydenhoitajan tila oli mittausjakson aikana arkipäivisin selvästi alipaineinen ulkoilmaan nähden. Arkipäivinä tilan paine-erojen keskiarvo oli -14 Pa. Viikonloppuna sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero pieneni tilan ollessa vain lievästi alipaineinen (keskiarvo -3 Pa). Maanantaina 22.9 noin kello välisenä aikana paine-ero oli poikkeuksellisen suuri (-31 Pa). 2. kerros, opettajahuone Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero opettajahuoneessa oli mittausten mukaan keskiarvoisesti lievästi alipaineinen (-2 Pa), mittausjakson lopulla tila oli ajoittain hyvin alipaineinen (suurimmillaan -26 Pa). Viikonloppuna paineero oli vain lievästi alipaineinen (keskiarvo -2 Pa). Päivisin paine-erojen vaihtelu oli suurempaa. 3.kerros, luokka kerroksen luokassa 303 sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero oli mittausjakson aikana lievästi alipaineinen (keskiarvo -5 Pa). Viikonloppuisin päiväsaikaan alipaineisuus kasvoi hetkellisesti. Luokassa 303 sijaitseva komero Luokassa 303 sijaitsevan komeron (josta havaittiin ilmavirtaus) sekä luokkatilan sisäilman välinen paine-ero oli tasapainossa. Tämä kertoo myös siitä, että komero ei ole tiivis. Rakenteissa esiintyvät epäpuhtaudet siirtyvät sisäilmaan kovan alipaineen vaikutuksesta. Alipaineisuus johtaa korvausilman kulkeutumiseen rakenteiden läpi, jolloin epäpuhtauksia kulkeutuu sisätiloihin. Painesuhteiden tulisi olla mahdollisimman lähellä neutraalia rakennuksissa, joissa epäpuhtauksien kulkeutuminen rakenteiden läpi ei ole toivottavaa.

7 T Väliraportti 6 (7) Karhulan koulu, Kotka Mikrobit sisäilmasta Havainnot ja mittaukset kohteessa Sisäilmassa esiintyviä mikrobeja tutkittiin ilmanäytteiden avulla. Näytteitä otettiin sisäilmasta neljä, ja yksi vertailunäyte ulkoilmasta. Analyysivastaus on liitteenä 3. Luokka 303 Luokasta 303 otetussa näytteessä esiintyy niukkana kasvustona kosteusvauriomikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Acremonium). Edellä mainittuja lajeja ei esiinny ulkoilmasta otetussa vertailunäytteessä, mutta se ei poissulje ulkoilmalähdettä. Luokka 205 Luokasta 205 otetussa näytteessä esiintyy niukkana kasvustona kosteusvauriomikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Acremonium, Eurotium). Edellä mainittuja lajeja ei esiinny ulkoilmasta otetussa vertailunäytteessä, mutta se ei poissulje ulkoilmalähdettä. Luokka 112 Luokasta 112 otetussa näytteessä esiintyvä suuri bakteeripitoisuus on peräisin tilan käyttäjistä. Luokassa 112 oli opetusta juuri ennen näytteenottoa ja ilma luokassa mittausaikaan oli raskas. Näytteessä esiintyy niukkana kasvustona kosteusvauriomikrobeja, ja mikrobeja joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (Acremonium, Exophiala). Edellä mainittuja lajeja ei esiinny ulkoilmasta otetussa vertailunäytteessä, mutta se ei poissulje ulkoilmalähdettä. Auditorio Johtopäätökset Auditoriossa oli opetusta juuri ennen mittausta, joka näkyy hieman kohonneena bakteeripitoisuutena näytteessä. Tila on suuri, joten bakteeripitoisuus ei nouse yhtä suureksi kuin luokasta 112 otetussa näytteessä. Kun otetaan huomioon ulkoilmassa esiintyvät mikrobilajit, voidaan näytettä pitää sisäilmalle tavanomaisena. Koska mittaukset on tehty sulan maan aikana, kaikissa tuloksissa näkyy vahvasti ulkoilman mikrobilajisto. Näytteissä esiintyy joitakin yksittäisiä kosteusvauriomikrobeja, jotka voivat olla peräisin yläpohjasta (luokassa 303 komeron sisältä tuleva ilmavirtaus), rakenteista tai olla aiemmin ulkoilmasta kulkeutuneita mikrobeja.

8 T Väliraportti 7 (7) Karhulan koulu, Kotka Sisäilmassa esiintyville mikrobeille ei ole käytössä yksiselitteisiä raja-arvoja. Sulan maan aikana otetuissa näytteissä ulkoilman mikrobit lisäävät sisäilman mikrobipitoisuuksia. Biologista haittaa ei arvioida pelkästään mikrobimittauksin, vaan arvioinnissa huomioidaan mikrobimittausten lisäksi käyttäjien kokemat oireet ja haitat rakennuksessa sekä muut tekijät kuten ilmanvaihdon puhtaus ja toiminta sekä siivouksen puhtaustaso Toimenpide-ehdotukset Komeron sisärakenteen sekä samanlaisten rakenteiden jatkoselvitys, jonka perusteella tehdään korjaussuunnitelma. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Henna Rämä Erik Halsas Ympäristöterveysinsinööri Rkm, RTA (VTT-C ) 4 LIITTEET Liite 1 Painesuhteiden seuranta Liite 2 Analyysivastaus, ilmanäytteen mikrobit Liite 3 Menetelmäkuvaukset

9

10

11

12

13

14

15

16

17 T MENETELMÄT LIITE 3 Karhulan koulu Sivu 1/1 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteisiin tehtiin avauksia, joista niiden kuntoa voitiin tarkemmin tarkastella. Ilmavuotoreittejä rakenteista sisäilmaan selvitettiin merkkisavun avulla. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta käsin. Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli seurattiin pitkäkestoisena mittauksena välisenä aikana kolmessa tilassa sekä sisäilman ja komeron välisiä painesuhteita yhdessä tilassa välisenä aikana (HK instruments ltd, DPT / Tinytag). Mikrobit sisäilmasta Ilmanäytteenotossa käytettiin Andersen-keräintä (6-vaiheimpaktori) ja kasvatusalustoja. Mitattavissa tiloissa vältettiin turhaa oleskelua mittausten aikana. Ilmanäytteiden mikrobianalyysi on tehty Työterveyslaitoksella.