SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

Samankaltaiset tiedostot
Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

TAMPEREEN YLIOPISTO. Seurantatutkimus luokkalaisten oppilaiden vertaissuhteiden muutoksesta Tapaustutkimus hämeenlinnalaisesta luokasta

Sosioemotionaalinen kompetenssi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Kuka kiusaa ja miksi?

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lindholm Reetta. Sosiaalisen kompetenssin ja sosiaalisen statuksen yhteys lasten vertaissuhteissa

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Seinäjoki KT Laura Repo

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kysymykset kuntatoimijoiden näkökulmasta

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

KANSAINVÄLISTEN HENKILÖSTÖRESURSSIEN OHJAUS. Timo Malin

TA M P E R E E N Y L I O P I S T O. Tapaustutkimus eräästä neljännestä luokasta vertaisryhmänä ja Kaikki kavereita -interventio

(Työ)hyvinvoinnin perusteet

Unelma hyvästä urheilusta

Sisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? Laumasta tiimiin 28

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Miten kasvatusympäristö voi tukea oppilaiden sosioemotionaalista kehitystä? Kuinka lisätä sosiaalista sopeutumista, kompetenssia?

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Kuusiston koulu (Kaarina)

Keksikää mahdollisimman monta:

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Vertaissuhteet ja lasten sosioemotionaalinen hyvinvointi

Musiikkivideon viestit

Sosiaaliset suhteet - ohje

RYHMÄN VUOROVAIKUTUS KIUSAAMISPROSESSISSA Nuorten ja koulun henkilökunnan näkemyksiä ryhmän merkityksestä koulukiusaamisessa

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Päivi Hallinen OPPILAIDEN SOSIAALISET SUHTEET JA KOULUVIIHTYVYYS YLÄKOULUN ALUSSA

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop Tampere

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa LAPE-päivät KT Laura Repo

KUUSELA HEIDI ALAKOULUIKÄISEN LAPSEN KAVERISUHTEIDEN LAATU JA OPETTAJAN KEINOT KAVERISUHTEIDEN TUKEMISEKSI

MATERIAALIA. Laaksonen, V. & Repo, L (2016): Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseksi. Folkhälsan.

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

Kiusaaminen pienten lasten parissa 10/30/2016. Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke

SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN SOSIAALITYÖSSÄ

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Investointi sijaisvanhempaanparas

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

LAPSEN SOSIAALINEN ASEMA KOULULUOKASSA: PYSYVYYS SEKÄ YHTEYDET ONGELMAKÄYTTÄYTYMISEEN JA PROSOSIAALISUUTEEN

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Lapsi, sinä olet tähti!

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Transkriptio:

SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?.................................. 15 Vertaissuhteiden tutkimuksen historiaa ja nykypäivää........ 16 Yhteenvetoa........................................ 23 Luku 2 Hyväksytyksi tuleminen: lapsen sosiaalinen asema ryhmässä...................... 25 Status ryhmässä perustuu toverisuosioon ja -epäsuosioon.... 25 Ovatko lapset tietoisia omasta asemastaan ryhmässä?....... 30 Sosiometrisen tutkimuksen uusimpia suuntia.............. 30 Sosiometrisiin kyselyihin liittyviä eettisiä näkökohtia......... 31 Vertaisryhmään integroitumisen ja sosiaalisen aseman merkitys kehitykselle................ 32 Yhteenvetoa........................................ 34 Luku 3 Ystävyyssuhteet............................... 35 Mistä ystävän tunnistaa? Lasten välisten ystävyyssuhteiden identifiointi.............. 35 Ystävyyssuhteiden merkitys............................. 36 Sosiaalinen status vs. ystävyyssuhteet: erilaiset kehitykselliset edut?............................ 38 Ovatko ystävät luksusta vai välttämätön myönteisen kehityksen edellytys?........................ 39 Ystävyyssuhteiden laatu............................... 40

Ystävät ovat tärkeitä entä viholliset?.................... 41 Yhteenvetoa........................................ 42 Luku 4 Vertaissuhteiden ongelmat ja ongelmien seuraukset..............................43 Onko torjutuksi tuleminen riski?........................ 43 Vertaissuhteissa esiintyvien ongelmien vaikutukset lyhyellä aikavälillä................................... 45 Kiusatuksi joutumisen pitkäaikaisvaikutukset............... 52 Yhteenvetoa........................................ 57 Luku 5 Aggressiivisuus vertaissuhteiden ongelmana......... 59 Reaktiivinen ja proaktiivinen aggressio.................... 59 Epäsuora aggressio: tapaukset Riikka ja Petra.............. 65 Reaktiivinen aggressio, proaktiivinen aggressio ja koulukiusaaminen................................. 66 Onko erilainen puuttuminen tarpeen?.................... 67 Yhteenvetoa........................................ 68 Osa II Näkökulmia sosiaaliseen pätevyyteen Luku 6 Mitä on sosiaalinen pätevyys?.................... 71 Sosiaalisen pätevyyden ulottuvuudet..................... 71 Onnistuneen ryhmään liittymisen edellytyksiä.............. 74 Yhteenvetoa........................................ 78 Luku 7 Miten olla viisaasti toisten kanssa: sosiaalisten taitojen näkökulma......................... 79 Millainen taito on sosiaalinen taito?..................... 79 Sosiaalisten taitojen mittaaminen....................... 80 Yhteenvetoa........................................ 86 Luku 8 Kognitiot sosiaalisen toiminnan ohjaajina........... 87 Sosiaalisen tiedon käsittelyn vaiheet...................... 87

Esimerkkinä aggressiiviset lapset........................ 89 Sisäiset representaatiot suuntaavat sosiaalisen tiedon käsittelyä............................ 95 SIP-mallin kritiikkiä.................................. 99 Onko aggressiivisuus aina taitamattomuutta?.............. 99 Yhteenvetoa....................................... 106 Luku 9 Emootiot, niiden säätely ja sosiaalinen pätevyys.....109 Emootiot ja sosiaalisen informaation prosessointi.......... 109 Emotionaalisuus ja emootioiden säätely: yksilölliset erot ja vaikutus sosiaaliseen pätevyyteen......... 110 Yhteenvetoa....................................... 112 Luku 10 Sosiaaliset tavoitteet: motivationaalinen näkökulma sosiaaliseen pätevyyteen.....113 Interpersoonallinen kehä ja sosiaalisten tavoitteiden mittaaminen................. 114 Tavoitteita selittäviä tekijöitä.......................... 117 Yksilön tavoitteet vaihtelevat tilanteesta ja ihmissuhteesta toiseen............................. 122 Yhteenvetoa....................................... 125 Luku 11 Sosiaalinen pätevyys kontekstissa...............127 Lapsen asema ryhmässä vaikuttaa muiden suhtautumiseen...................... 127 Ryhmä vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen.............. 130 Sosiaalinen konteksti säätelee yksilöllisen riskin vaikutusta... 131 Myös kontekstiin on puututtava........................ 132 Yhteenvetoa....................................... 133 Osa III Vertaiset ja muut kasvattajat Luku 12 Nuori vertaisryhmässä: tekeekö seura kaltaisekseen?..........................137

Vertaissuhteiden moninaisuus......................... 137 Valikoitumis- ja sosialisaatiovaikutus samankaltaisuuden selittäjinä......................... 138 Miten nuori päätyy riskiryhmään?...................... 143 Aggressiivisuus ja antisosiaalisuus...................... 144 Koululuokka sosiaalisena kontekstina................... 148 Ystävät, kaveriporukat ja alakulttuurit: kuka nuoreen vaikuttaa?............................. 150 Kuka mukautuu?................................... 151 Vanhempien vaikutus................................ 153 Yhteenvetoa....................................... 157 Luku 13 Tyttöjen ja poikien kulttuurit...................159 Me ja he...................................... 159 Vertaisryhmä vahvistaa sukupuoliroolin mukaista käyttäytymistä................. 160 Tutkimus esikouluikäisten parissa...................... 161 Yhteenvetoa....................................... 163 Luku 14 Ryhmäsosialisaatioteoria......................165 Ryhmäsosialisaatioteorian keskeiset väittämät............. 165 Vertaiset, vanhemmat ja muut sosialisaatiokontekstit....... 174 Aikuisilla on väliä myös ryhmäsosialisaatioteorian mukaan..................... 176 Yhteenvetoa....................................... 178 Osa IV Interventiot: miten puuttua vertaissuhteissa esiintyviin ongelmiin? Luku 15 Sosiaalisen pätevyyden edistäminen: mitä, kuka ja kenelle?................................181 Sosiaalisten taitojen suora opettaminen................. 182 Sosiokognitiiviset interventiot......................... 185

Top-down vai bottom-up?............................ 186 Sosioekologiset interventiot........................... 188 Työskentely vanhempien kanssa........................ 190 Koko ikäluokalle suunnattu vai pienryhmälle räätälöity interventio?.................. 190 Luku 16 Yhteenvetoa: millainen on toimiva interventio?.....193 Hakemisto........................................199 Lähteet...........................................211 Liitteet...........................................227