OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen keskeiset periaatteet, mikä opetussuunnitelmassa muuttuu Oppilashuollon uudet toimintamallit - uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - yhteisöllinen opiskeluhuolto - yksilökohtainen opiskeluhuolto - opiskeluhuolto ja kolmiportainen tuki Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja hojks) - kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon suhde Tmi Arja Kitola, Retkitie 6, 23100 Mynämäki +358 50 441 8660, arja.kitola@tmikitola.fi Y-tunnus 2075760-9 www.tmikitola.fi, www.facebook.com/tmikitola
Opetusjärjestelyiden eriyttäminen ja joustavat ryhmittelyt - säädökset, keinot ja toteuttaminen - tietoa ja tarinoita hyviksi koetuista käytännöistä Perusopetuksen laatukriteerit - perusopetuksen laatukriteereiden esittely - laadunarvioinnin prosessit opetustoimessa Oppilaitoksen turvallisuuden suunnittelu, kehittäminen ja johtaminen - turvallisuuden suunnittelu, havainnointi, arviointi ja johtaminen - oppilaitoksen kokonaisvaltainen turvallisuuspolitiikka - riskien tunnistaminen ja arviointi Osallistujamäärää ei ole rajattu. Koulutus perustuu luentoon, mutta mikäli ryhmä on pieni, kokonaisuus toimii hyvin pohtivana ja kehittävänä keskustelupiirinä. Aiheet voidaan toteuttaa myös työpajatyöskentelyn avulla. Sivu 2/5
Laajemmat koulutus- ja kehittämiskokonaisuudet: Oppilaitoksen turvallisuuskäytänteiden arviointi ja kehittäminen - turvallisuuden suunnittelu, havainnointi, arviointi ja johtaminen - oppilaitoksen kokonaisvaltainen turvallisuuspolitiikka - turvallisuuskäytänteiden arviointi ja nykytila-analyysi - riskienhallintamalli - riskien priorisointi ja riskianalayysit - turvallisuuspoikkeaminen seuranta ja dokumentointi Turvallisuuden arvioinnissa otetaan huomioon mm. Opetustoimen turvallisuusoppaassa ja Perusopetuksen laatukriteereissä mainitut turvallisuusnäkökohdat ja muut oppilaitoksen toimintaa ohjaavat säädökset ja ohjeet. Koulutuksen aikana luodaan konkreettisia työkaluja turvallisuusepäkohtien havainnointiin jo paljon ennen vahinkojen tai tapaturmien tapahtumista. Samalla kehitetään toimintakulttuuria, jossa jokainen henkilö päivittäin pystyy viemään turvallisuutta pienen askeleen eteenpäin. Koulutuksen aikana luodaan työkaluja vastuunjakamisiin ja toimenpiteiden toteuttamisiin ja toteuttamisten seuraamisiin. Havainnointi ja seuranta voivat tapahtua esimerkiksi opettajille jo tutun wilman avulla helposti päiväkirjamerkintöjen yhteydessä. Koulutus perustuu osin yhteistoiminnalliseen työskentelyyn, joten sopiva osallistujamäärä on noin 20 henkilöä yhtä ryhmää kohti. Työyhteisö hyvinvoivan tulevaisuuden tekijänä - työhyvinvointi ja työtyytyväisyys; mm. kiva työpaikka, työyhteisön hyvä henki - toimintakyvyn kehittyminen; mm. tiimityö, ryhmädynamiikka, sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot, yhteistyö työyhteisöhengen rakentajana - pätevyyden lisääntyminen; osaamisen haasteet ja pätevyyden tunteet, oman työn osaamisalueiden kuvaaminen ja sanoittaminen - osaamisen kartoittaminen sähköisen osaamiskartoituksen avulla, henkilökohtaiset osaamisanalyysit - työyhteisön roolit - työyhteisö tulevaisuuden tekijänä Koulutus rakennetaan tilaajan tarpeiden mukaan, mutta paras kokonaisuus syntyy noin viidestä koulutuspäivästä sekä osaamistarpeiden Sivu 3/5
kartoittamisesta. Koulutus perustuu pääosin yhteistoiminnalliseen työskentelyyn, joten sopiva osallistujamäärä on noin 10-15 henkilöä yhtä ryhmää kohti. Mikäli ryhmä koostuu saman työyhteisön ihmisistä, koulutus toimii myös työnohjauksellisena työkaluna. Perusopetuksen laadun kehittäminen - perusopetuksen laatukriteereiden ja korttien esittely - perusopetuksen laatukriteereiden avaaminen laaturyhmässä (asiakkaan nimeämistä henkilöistä koostuva ryhmä) - benchmarkkaaminen, ideoiden ja kokemusten jakaminen - sisäinen, yhteistoiminnallinen arviointi henkilökuntakokouksissa, tarvittaessa sisäisen arvioinnin mittariston työstäminen, oppilaiden ja oppilaskuntien osallistaminen sisäiseen arviointiin - kehittämiskohteiksi valittujen alueiden toiminta- ja kehittämissuunnitelmat - asian esittely lautakunnalle tai kunnanhallitukselle - ulkoinen arviointi valituille kohderyhmille Koulutukseen sisältyy tarpeen mukaan noin 10 lähipäivää, työskentelyssä tarvittavien materiaalien ja lomakkeiden työstäminen, sisäisen ja ulkoisen arvioinnin mittariston laatiminen, laadunarvioinnin sähköinen toteuttaminen ja arvioinnin analyysi sekä prosessin ja arviointitulosten esittely lautakunnille/ kunnanhallituksille. Koulutuksen kesto on 1-2 vuotta. Koulutuksen aikana työstetään kaikki 13 perusopetuksen laatukorttia. Mahdollisuus myös tilata ainoastaan joihinkin tiettyihin laatukortteihin liittyvä koulutus ja arviointi. Toivottavaa on, että samaan koulutusprosessiin osallistuu useampi kunta, jolloin erilaisten käytäntöjen benchmarkkaamisesta saadaan koulutukselle lisäarvoa. Koulutus perustuu osin yhteistoiminnalliseen työskentelyyn, joten sopiva osallistujamäärä on noin 15-20 henkilöä yhtä ryhmää kohti. Oppimisen edistäminen uuden opetussuunnitelman avulla Paikallisen opetussuunnitelmatyön suunnittelu, organisointi, koordinointi ja johtaminen. Opetussuunnitelmatyön työryhmien työskentelyn johtaminen, ala- ja yläkoulujen yhteistyön koordinointi, arvokeskustelut, toimintaympäristöanalyysi, oppilaiden ja huoltajien osallisuus, nivelvaiheiden erityispiirteet, paikallisten opetussuunnitelmatekstien kirjoittaminen. Muu asiakkaan tilaama opetussuunnitelmatyö. Sivu 4/5
Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset Osaamiskartoituksen ensisijaisena tavoitteena on oman työn osaamisalueiden ja -vaatimusten kartoittaminen sekä oman tämän hetken osaamisen ja tavoiteosaamisen itsearviointi. Osaamiskartoitus vahvistaa ammatillista itsetuntoa ja työyhteisön hyvinvointia. Sen avulla voidaan myös selkeyttää esim. oppilashuollon toimijoiden tehtäviä ja vastuualueita. Osaamisen tunnistaminen on tärkeä osa myös strategista johtamista, laatutyötä ja opetussuunnitelmaprosesseja. Osaamiskartoituksen henkilökohtaista analyysiä voi käyttää myös kehityskeskustelun tukena. Henkilökohtaisen analyysin lisäksi osaamiskartoitus antaa vertailutietoja esim. ammattiryhmäkohtaisiin keskiarvoihin ja näitä tietoja voidaan käyttää mm. täydennyskoulutussuunnittelun apuna. Katso tarkemmin http://tmikitola.fi/tiedostot/osaamiskartoituksen%20esittely2012.pdf Sivu 5/5