TERVEYDENHUOLTORYHMÄ Loppuraportti 16.2.2011 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmä on kokoontunut kuusi (6) kertaa: 20.5.2010 17.8.2010 11.10.2010 2.11.2010 30.11.2010 21.12.2010 1.2 Toimeksianto Kuusankosken aluesairaalan toiminnan yhdistäminen perusterveydenhuoltoon prosessiorganisaation ja palveluverkon selvittäminen tavoitteena integroitu potilaslähtöinen palvelukokonaisuus Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan sairaalan työnjaon selkiyttäminen ennaltaehkäisevätoiminta (neuvolat, terveyden edistämisen yksikkö, kytkentä hyvinvointikertomukseen) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen päivystys, jossa mukana sosiaalipäivystys, selviämisyksikkö Työryhmän tehtäviä: terveydenhuollon palveluverkon määrittely jatkomääritykset toiminnan tulevasta volyymistä tilaohjelman laadinnan pohjaksi kliinisen työn uudistamismahdollisuudet = malliprosessit: integroidusta terveydenhuollosta yhteispäivystyksen aloittaminen v.2010 aikana (huom. kansallinen päivystyssuositus) tietojärjestelmätarpeiden määrittely lähete/konsultaatiokäytäntöjen määrittely rajapinta keskussairaalaan ja ostopalveluihin 45101 Kouvola Faksi 020 615 3054 etunimi.sukunimi@kouvola.fi
Sivu 2 1.3 Työryhmä Rooli Nimi asema organisaatio puheenjohtaja Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki sihteeri Moisio Laura projektisuunnittelija Kouvolan kaupunki henk.ed. Haimi Terhi sairaanhoitaja Tehy/Kuusankosken aluesairaala Karonen Erkki ylilääkäri Kouvolan kaupunki Jaatinen Pekka ylilääkäri Kouvolan kaupunki Kääriäinen Anna-Maija ylihoitaja Kouvolan kaupunki 17.8.2010 saakka Lahti Anssi avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki 11.10.2010 alk. Lehtonen Mervi vt. avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala Onali Markku ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala 20.5.2010 saakka Parkkima Marja-Liisa osastonhoitaja Kouvolan kaupunki 17.8.2010 alk. And Anne osastonhoitaja Kouvolan kaupunki Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Salminen Martti osastonylilääkäri Kuusankosken aluesairaala henk.ed. Salmio Johanna terveyskeskuslääkäri Juko/Kouvolan kaupunki Sihvonen Kristiina tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Toukoaho Martti vanhus- ja kotihoidon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki henk.ed. Taavila Tarja sairaanhoitaja Tehy/Kouvola Työryhmään on lisäksi tarpeen mukaan osallistunut eri alojen asiantuntijoita. Näitä ovat mm. hygieniakoordinaattori ja KoTePa tietojärjestelmät projektin asiantuntijat. 1.4 Alatyöryhmät 1.4.1 Kuntoutustyöryhmä Puheenjohtaja Marja Hartikainen, osastonhoitaja, Kuusankosken aluesairaala KoTePa -hankkeen terveydenhuoltotyöryhmässä perustettiin alatyöryhmä suunnittelemaan ja valmistelemaan kuntoutuspalvelut-yksikön kokonaisuutta. Kuntoutuspalvelut yksikkö pitää sisällään sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon puolella työtä tekevän henkilöstön. 1.4.2 Kuntoutuksen alatyöryhmän työskentelyn kuvaus Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Työryhmässä on valmisteltu kuntoutuksen esimiestyön järjestämistä. Vuosi 2011 on siirtymäkautta, jonka ajan kuntoutuksessa toimivat kokopäiväinen osastonhoitaja ja vt. osastonhoitaja terveyspalvelujohtajan päätöksellä. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus selvittää lopullinen kuntoutuspalvelujen esimiestyön järjestäminen. Työryhmä on suunnitellut kuntoutuksen toiminnan toteuttamista vuodelle 2011. Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon mm. tulevien lomautusten/talkoovapaiden vaikutukset sekä yhteistyö kotihoidon kanssa jne.
Sivu 3 Työryhmässä on valmisteltu palvelusopimus kuntoutuksen osalta. Työryhmässä valmistellaan koti- ja vanhustyön puolella työskentelevän kuntoutushenkilökunnan siirtyminen 1.1.2012 nykyiseen Kouvolan kuntoutuspalvelut-yksikköön. 1.4.3 Jatkotyöskentely Työryhmä jatkaa työskentelyä linjaorganisaatiossa Kuntoutuksen työryhmänä. Työryhmän jatkotyöskentely koettiin tärkeäksi, koska kuntoutuksen osa-alueella muutokset jatkuvat ja tulee uusia asioita, joita on hyvä pohtia moniammatillisessa työryhmässä, jossa on edustus eri sektoreilta ja yksiköistä. Kokoonpanoa täydennetään kuntoutuspalvelujen vt. osastonhoitajalla. 1.5.1 Sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjuntatyön alatyöryhmä Terveydenhuoltoryhmä näkee sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntojen torjunnan tärkeänä, jonka vuoksi perustettiin alatyöryhmä. Sairaalahygienia ja tartuntatautiyksikön suunnittelun ja valmistelun vastuuhenkilöinä toimivat Kouvolan kaupungin hygieniakoordinaattori Jaana Palosara ja Carean, Kuusankosken aluesairaalan hygieniahoitaja Katja Laine. 1.5.2 Alatyöryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa sairaala- ja laitosinfektioiden ja tartuntatautien torjuntatyön nykytilanne ja selvittää KAS:n yhdistymisen myötä torjuntatyön toteuttamiseksi vaadittavat resurssit.. Tavoitteena oli toiminnan yhtenäistäminen ja tehostaminen; yhteisten työ- ja toimintaohjeitten, toimintaprosessien sekä kirjaamis- ja dokumentointikäytäntöjen käyttöönotto. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli laatia esitys torjuntatyön toteutumisen valvomisesta ja ohjauksesta. Valmistelutyöryhmällä ei ollut päätösvaltaa 1.5.3 Sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjuntatyön alatyöryhmän toiminnan kuvaus 22.6.2010 kokoonnuttiin infektioiden ja tartuntatautien torjunnasta vastaavien henkilöiden kanssa ensimmäisen kerran keskustelemaan nykytilanteesta. Keskustelun tiimoilta sai työryhmä hyvän pohjan tulevaan selvitys- ja valmistelutyöhön. Työryhmä kokoontui kuukausittain, yhteensä 4 kertaa. Sihteeri ja puheenjohtaja valmistelivat käsiteltävät asiat. Työryhmän työskentely päättyi 9.12.2011. Sairaala- ja laitosinfektioiden ja tartuntatautien torjuntaja kehitystyö jatkuu edelleen linjaorganisaatiossa Työryhmän esityksen mukaisesti perustettiin sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjuntatyöstä vastaava yksikkö 1.1.2011 alkaen avoterveydenhuollon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon alle. Yksikön tehtävät jakaantuvat hoitoon liittyvien infektioiden (=sairaala- ja laitosinfektiot) sekä tartuntatautien torjuntatyöhön. Henkilöstöresurssit koostuvat hygieniakoordinaattorista, hygieniahoitajasta ja tartuntatautihoitajasta. Tartuntatautilääkäri osallistuu riittävin resurssein yhdessä yksikön kanssa tartuntatautien torjuntatyöhön hänelle määrättyjen lain velvoitteiden mukaisesti. Työryhmä esitti myös infektioiden hoitoon sekä sairaala- ja laitosinfektioiden torjuntatyön tukemiseksi perehtyneen erikoislääkäriresurssin hankkimista. Erikoislääkärin työpanosta ei ole vielä käytettävissä, vaan infektioiden hoitoon ja torjuntatyöhön liittyvissä asioissa konsultoimme sairaanhoitopiirin ja/tai tarvittaessa HUS:n infektiolääkäriä.
Sivu 4 Lisäksi työryhmä teki esityksen uudelle johtoryhmälle moniammatillisen hygieniatoimikunnan perustamisesta 1.1.2011 alkaen. Toimikunnan tehtävänä olisi valvoa sairaala- ja laitosinfektioiden sekä tartuntatautien torjuntatyön toteutumista ja ohjata sitä. Hygieniaohjausryhmä nimettiin 31.1.2011. 2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN TYÖSKENTELYN KUVAUS 2.1 Päivystystoiminnan järjestäminen Nykyisin terveyskeskuksessa annetaan akuuttiaikoja kaikilla terveysasemilla virka-aikana. Päivystyspotilaita ja paaripotilaita varten on keskitetty päivystys arkisin klo 8-16 Kouvolan pääterveysasemalla. Iltaisin klo 16 22, arkipyhinä ja viikonloppuisin klo 8-22 perusterveydenhuollon päivystys on entisen Kuusankosken aluesairaalan, nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan tiloissa. Ongelmana on päivystyksen siirtäminen arkisin, koska tästä seuraa toiminnan hidastumista, tuottavuuden laskua ja potilaiden ambulanssisiirtoja kesken hoidon ja tutkimuksen. Työryhmä näkee päivystystoiminnan järjestämisen yhdessä pisteessä järkeväksi, sillä päivystystoiminnan pirstaleisuus on merkittävä haitta toiminnassa ja tämä aiheuttaa viiveitä ja kustannuksia. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhteinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyspiste nähtiin ainoana toimivana ratkaisuna. Toukokuussa 2010 järjestettiin koulutustilaisuus kansallisen päivystyssuosituksen linjauksista Kouvolan kaupungissa päivystystyötä tekevälle henkilöstölle. Koulutustilaisuudessa asiantuntijoina olivat mm. Päivystys ja valvonta-klinikkaryhmän vastaava ylilääkäri Raija Malmström, HUS ja Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen, HUS. Syyskuussa käytiin tutustumassa Jyväskylän päivystysyksikkö Novan toimintaan, jossa lääkärikoulutusta ja päivystyksen kehittämistä on järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti kehitetty. Työryhmän näkemyksen tueksi on teetetty selvitys päivystystoiminnasta. Selvityksen tekivät Keski- Suomen sairaanhoitopiirin päivystysyksikkö Novan ylilääkäri Jorma Teittinen ja sairaanhoitaja, asiakasmanageri Ari Solonen. Selvitystä varten he tekivät laajoja henkilöstöhaastatteluja, tutustuivat toimintaan ja toimitiloihin sekä toiminnan tunnuslukuihin. Näiden pohjalta tarkasteltiin ja arviointiin mm. nykyistä toimintaa, toiminnan volyymia, tilajärjestelyjä sekä ehdotetaan kuinka yhteispäivystys ja osaamisen kehittäminen tulevaisuudessa Kouvolan kaupungissa kannattaisi järjestää. 2.2. KouvolaEffica asiakastietojärjestelmän kehittäminen Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtyminen Kouvolan kaupungin perusturvan toiminnaksi Pohjois-Kymen Sairaalana edellytti tietojärjestelmien yhdistämistä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakastietojärjestelmien integraatio ja käyttöönotto henkilöstön koulutuksineen oli erittäin haasteellinen. Haastetta projektiin lisäsi asiakastietojärjestelmien yhteensovittaminen jo olemassa olevien tietojärjestelmien, kuten taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kanssa. Asiakastietojärjestelmän rakentamisen haastetta lisäsi Kouvolan terveyspalvelut hankeen tavoitteiden mukaisen tietoteknisen infrastruktuurin suunnittelu ja toteutus. KoTePa tietojärjestelmät projektin tuli huomioida myös rinnakkaisten kehittämishankkeiden, mm. VOPA ja Labrat Efficaan, yhdistäminen asiakastietojärjestelmään tulevaisuudessa. Nämä asiat yhdessä tiukan aikataulun
Sivu 5 kanssa vaativat niin paljon työtä ja tietoteknistä asiantuntemusta, että se irrotettiin omaksi projektikseen. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen on merkittävä yhteistyöhanke tietoteknologian ja terveydenhuollon käytännön työn välillä. Terveydenhuoltoryhmän osuus on tuoda esille käytännön tarpeet tietojärjestelmien kehittämiseen sekä kuvata ja implementoida uudet toimintamallit. Terveydenhuollon työryhmä on tehnyt yhteistyötä KoTePa tietojärjestelmät projektin kanssa ja ollut aktiivisesti mukana KouvolaEffica asiakastietojärjestelmän kehittämisessä. Työryhmä on ottanut kantaa mm. toimintamallien rakentamiseen ja tätä kautta asiakastietojärjestelmien kehittämiseen terveydenhuollon toimintaa tukevaksi. Näihin toimintamalleihin ovat kuuluneet mm. uudet lähetepalaute käytännöt, lääkehoidon toteuttaminen ja erityistä huomioitavaa lehdelle kirjaaminen. KoTePa tietojärjestelmät projektilla on oma loppuraportti, jossa kuvataan tehtävät ja asiakastietojärjestelmän rakentaminen tarkemmin. 2.3 Palveluverkko selvityksen käynnistäminen Työryhmän toimeksi antoon kuului prosessiorganisaation ja terveyspalveluverkon selvittäminen tavoitteena integroitu potilaslähtöinen palvelukokonaisuus. Terveyspalveluiden rakenteita on välttämätöntä tarkastella, jotta lakisääteiset terveyspalvelut voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa. Valtuustoryhmien yhdessä laatima Kouvola-sopimus kaupungin talouden tasapainottamisesta (20.5.2010) sisälsi myös toimeksiannon tarkastella terveyspalveluverkkoa. Terveydenhuoltoryhmässä jo valmistelukaudella tehtiin pohjakartoitusta tulevaisuuden palveluverkkoon ja pohdittiin, mitä palveluita uuteen sairaalakeskukseen tulisi. Ryhmässä arvioitiin prosentuaalisesti sairaalakeskuksen tulevan palvelutarpeen osuutta sekä muualle jäävän toiminnan osuutta ja palveluiden tarvetta. Kouvolalla oli mahdollisuus hakea Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat PARETO hankkeen EAKR rahoitusta palveluverkkoselvityksen tekemiseen. Hankeen tiukan aikataulun, vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi selvitystä ei ollut mahdollista tehdä kokonaan KoTePa -hankkeen omana työnä. Uuden sairaalarakentamisen päätöksenteon pohjaksi tulee kuitenkin olla tietoa nykypalveluverkon toimivuudesta sekä tulevaisuuden palvelutarpeesta. 2.4 Rajapinta keskussairaalaan ja ostopalveluihin Terveydenhuoltoryhmällä oli toiminnan näkökulmasta tehtävänä pohtia ja ottaa kantaa kuinka Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtyminen Kouvolan kaupungin toiminnaksi Pohjois-Kymen sairaalana vaikuttaa palvelujen tuottamiseen organisaatiorajapinnan siirtyessä Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean välille. Terveydenhuollon ryhmässä on pohdittu ja otettu kantaa mm. kliinisten tukipalveluiden, lääkehuollon ja puhtauspalveluiden sisällölliseen järjestämiseen Pohjois-Kymen sairaalassa. Työryhmä on ottanut kantaa palveluiden tuottamiseen puolustusvoimille Pohjois-Kymen sairaalassa integraation jälkeen, hengityshalvauspotilaiden hoidon järjestämiseen sekä Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan ja Pohjois-Kymen sairaalan yhteistyöhön.
Sivu 6 Terveydenhuollon työryhmä on ottanut kantaa myös erikoislääkäreiden koulutusoikeuksien säilyttämiseksi tarvittavan e-kirjaston ja e-lehtien hankkimiseen. Tämän lisäksi työryhmä on aktiivisesti ottanut kantaa ostopalvelulääkäreiden käyttöön ja virka lääkärirekrytointiin ja keskustellut mm. rekrytointisuunnitelman rakentamisesta sekä koulutusmallin rakentamisesta taloon tuleville uusille lääkäreille. 3. TERVEYDENHUOLTORYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työryhmän toimenpide-ehdotukset Vuonna 2011 Pohjois-Kymen sairaalan tiloissa toimivan Kouvolan päivystyksen suunnittelutyö viedään loppuun ja pääterveysaseman keskitetty päivystys siirtyy Pohjois-Kymen sairaalaan. Sosiaalipäivystyksen ja selviämisaseman kehittäminen ja liittäminen yhteispäivystykseen tehdään erillishankkeen suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta yhteispäivystyksen rakentaminen käynnistetään siten, että tavoitteena on toimiva yhteispäivystys 1.6.2011. Yhteispäivystyksen rakentamista käytännössä lähtee tekemään päivystystoiminnan kehittäjänä osastonhoitaja Jari Hinkkurinen yhteistyössä päivystysalueen palvelupäällikkö, ylilääkäri Kimmo Salmion kanssa. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan kansallisen päivystystyöryhmän antamat linjaukset päivystystoiminnan järjestämisestä, päivystystoiminnan aseman vahvistaminen organisaatiossa, päivystysyksikössä työskentelevien ammattitaidon ylläpitäminen, hoitoonohjauksen kehittäminen, lääkärirekrytointi ja yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen terveydenhuollon käytännöntyötä tukevaksi jatkuu edelleen. Projektissa on kerätty mm. lähete-palautekäytäntöihin liittyvät tekniset ongelmat ja ne on toimitettu ohjelman toimittajalle lähete-palautedialogin jatkokehitystä varten. Ohjelmiston toimittaja on ottanut jatkokehitysehdotukset vastaan ja järjestää kevään 2011 aikana tilaisuuden ohjelmiston kehitystyöstä, yhteyshenkilöksi tänne on nimetty hankkeen edustaja. Vuonna 2012 Terveyspalvelut hankeen aloittama terveyspalveluiden kehittäminen jatkuu aktiivisesti Kouvolassa linjaorganisaatiossa yhteistyössä käytännön työtä tekevän henkilöstön kanssa. Kotiutustiimin ja yöpartion toimintaa kehitetään tukemaan vanhustenhuollon päivystysaikaisia tarpeita. 5 vuoden kuluttua Koko päivystystoiminta on, myös sosiaalipäivystys ja selviämisasema, keskitetty sairaalakeskukseen, asianmukaisiin tiloihin. Toimivat prosessit päivystystoiminnassa ja tulevaisuuden kehityshaasteisiin vastaaminen.