KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 KoTePa-hanke KOUVOLAN TERVEYSPALVELUHANKE VÄLIRAPORTTI Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki Ylihoitaja Irma Suonoja Hallintosihteeri Tuija Rinne

2 2 1 TIIVISTELMÄ Uusi Kouvola syntyi kuuden kunnan liitoksesta. Uudessa kaupungissa yhdistettiin sosiaali- ja terveystoimi yhteiseksi perusturvan toimialaksi. Kuusankosken aluesairaala on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin itsenäinen tulosalue, joka hoitaa lähes pelkästään uuden kunnan asukkaita. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Kouvolan erityisenä haasteena on väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä varsinkin henkilöstön rekrytointi. Palvelutarpeen kasvu tulee johtamaan nopeasti kasvavaan kustannuskehitykseen. Sekä aluesairaalan että terveyskeskuksen toiminnassa rekrytointi on ollut ongelmana ja tästä syystä on jouduttu turvautumaan runsaasti kalliisiin ostopalveluihin. Kouvolan kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2008 käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin sekä muuttuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön Työtä varten nimettiin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen vetämä strategiatyöryhmä, joka käytti työssään ulkopuolisina asiantuntijoina professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2009 periaatepäätöksenä asiantuntijaselvityksen strategian jatkotyön pohjaksi. Jatkotyöskentely etenee KoTePa-hankkeena, jonka tavoitteena on ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on käyty perusteellisesti läpi konsulttien ehdotus terveyskeskuksen ja aluesairaalan toiminnan yhdistämisestä. Työryhmissä on ollut edustus sekä Kouvolan perusturvasta että Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä, myös henkilöstöjärjestöjen edustus sekä asiantuntijoita mm. sairaanhoitopiirin liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Tämä väliraportti on koostettu työryhmien työn tuloksista. Aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhdistäminen arvioitiin kaikissa työryhmissä myönteiseksi ratkaisuksi. Tärkeänä nähtiin, että Kouvola pysyy Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenenä. Koordinaatiotyöryhmä ehdottaa, että Kouvolan kaupunki tekisi aloitteen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin yhtymäkokoukselle neuvottelujen käynnistämisestä Kuusankosken aluesairaalan toiminnan yhdistämiseksi Kouvolan kaupungin terveydenhuoltoon alkaen. Aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan perusturvan toiminnaksi tapahtuisi liikkeenluovutusmenettelyä noudattaen, jolloin siirtyvän henkilöstön asema turvataan säädösten mukaisesti. Hankkeen jatkotyöskentelyssä on selvitettävä työryhmien esille nostamat kysymykset; kiinteistöratkaisut, maakunnallisesti järjestettävät tukipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut sekä työnjako Kotkan keskussairaalan ja aluesairaalan välillä. Erityiskysymyksenä on ratkaistava psykiatrisen sairaalan tuleva toiminta. Hankkeeseen on anottu rahoitusta STM:n Kaste-hankkeesta.

3 3 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ KoTePa-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET PROJEKTISSA NOUDATETTAVAT PERIAATTEET TIEDOTTAMINEN VALMISTELUVAIHEEN TYÖRYHMÄT OHJAUSRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ TALOUDEN- JA HALLINNON TYÖRYHMÄ Talous Henkilöstönäkökulma TERVEYDENHUOLTOTYÖRYHMÄ Somaattisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen Yhteispäivystys Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Kuntoutusryhmä MIELENTERVEYSPALVELUT - TYÖRYHMÄ Matalan kynnyksen palvelut Erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrinen laitoshoito KIINTEISTÖTYÖRYHMÄ TIETOJÄRJESTELMÄRYHMÄ TUKIPALVELURYHMÄ LISÄSELVITYKSET PALVELUTARPEEN MUUTOKSESTA ENNUSTE VUOTEEN KOKONAISTUOTANNON MUUTOS ERIKOISALOITTAIN TERVEYDENHUOLLOSSA VUODEOSASTOHOIDON MUUTOKSET Sairaansijat Vuodeosastojen henkilöstötarve Leikkaussalitoiminta Erikoislääkäreiden määrä RISKIT KoTePa-HANKKEEN JATKO VUONNA

4 4 TAULUKOT TAULUKKO 1. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta TAULUKKO 2. Kouvolan perusturvan vakituiset työntekijät TAULUKKO 3. Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2023 asti TAULUKKO 4. Kouvolan kaupungin perusturvan henkilöstön eläköityminen ammattiryhmittäin TAULUKKO 5. Kouvolan terveysasemalla, yhteispäivystyksessä ja aluesairaalan yöpäivystyksessä käyneiden terveyskeskuspäivystyspotilaiden määrät TAULUKKO 6. Kouvolan erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit aluesairaalan ensiapupoliklinikalla kolmen käynneiltään suurimman erikoisalan osalta vuodelta 2008 ja vuoden 2009 käynnit ajalta TAULUKKO 7. Aikuisten psykiatristen sairaansijojen käyttö Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2001 ja 2008 TAULUKKO 8. Kouvolan väestön ikärakenteen aiheuttama erikoisaloittainen tuotannon muutos vuodesta 2007 vuoteen 2020 TAULUKKO 9. Sairaansijat 2009 sekä 5/2009 asiantuntijaselvityksen ehdotukset tarvittavista sairaansijoista TAULUKKO 10. KoTePa:n sairaalan osastojen sairaansijojen tarve vuonna 2020 TAULUKKO 11. KoTePa:n vuodeosastojen henkilökuntamitoitus 2020 TAULUKKO 12. KoTePa:n sairaalan leikkaussalitarve vuonna 2020 TAULUKKO 13. Erikoislääkäreiden määrä KoTePa:ssa vuonna 2020 TAULUKKO 14. KoTePa-hankkeen riskianalyysi KUVIOT KUVIO 1. Kuusankosken aluesairaalassa työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät KUVIO 2. Kouvolan perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys KUVIO 3. Terveydenhuoltoryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 4. Mielenterveysryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 5. Kiinteistötyöryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 6. Tietojärjestelmäryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 7. Tukipalvelutryhmän toimenpide-ehdotusten yhteenveto KUVIO 8. KoTePa:n erikoissairaanhoidon tuotantolaskennan kulku ja tulostaulut

5 5 2 JOHDANTO Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Elimäen, Valkealan ja Jaalan yhdistäminen uudeksi Kouvolaksi, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhdistäminen yhteiseksi perusturvaksi ja siirtyminen sopimusohjausmalliin ovat pohjana tulevaisuuden suunnittelulle. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa rakenteellisten uudistusten käynnistämisen palvelujen tuottamisessa. Merkittävin käynnistynyt rakenneuudistus on perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon integrointi yhteen organisaatioon. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistä yhteistyötä. Kouvolan erityisenä haasteena on väestön vanheneminen, lisääntyvät elintapasairaudet ja niiden aiheuttama palvelutarpeen kasvu sekä varsinkin henkilöstön saatavuus. Kouvolan kaupunginhallitus päätti käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka tavoitteena on vahvistaa uuden Kouvolan kaupungin edellytyksiä vastata toimintaympäristön muutoksiin ja terveydenhuollon kasvaviin menopaineisiin. Kaupunginhallitus perusti strategiaryhmän, jonka tehtäväksi annettiin: 1. Tehdä selvitys Kouvolan terveydenhuollon nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämistarpeista. 2. Analysoida toimintaympäristössä jo tapahtuneita ja tulevia muutoksia. 3. Arvioida Kouvolan kaupungin terveydenhuollon palvelujen eri järjestämisvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. 4. Valmistella edellä mainittujen selvitysten pohjalta mennessä konkreettiset esitykset palvelujen rakenteellisesta uudistamisesta. Työtä varten nimettiin strategiaryhmä, joka käytti työssään ulkopuolisena asiantuntijana professori Mats Brommelsia ja dosentti Outi Elonheimoa (DRG Medical Systems Oy). Asiantuntijoiden loppuraportti esiteltiin valtuustoseminaarissa Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksenä professori Mats Brommelsin ja dosentti Outi Elonheimon (DRG Medical Systems Oy) asiantuntijaselvityksen Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategia ja sen toimenpidesuosituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kaupunginhallitus on toiminut jatkovalmistelun ohjausryhmänä. Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki organisoi virkamiesvalmistelun. Kaupunginjohtaja oli puheenjohtajana koordinaatioryhmässä, joka koostui alatyöryhmien puheenjohtajista ja poliittisten valtuustoryhmien edustajista sekä Kouvolan kaupungin perusturvan ja Kuusankosken aluesairaalan edustajista. Koordinaatioryhmä raportoi jatkovalmistelun etenemisestä kaupunginhallitukselle ja toimenpide-ehdotukset esitellään myös valtuustoseminaarissa Lopullinen päätös hankkeen jatkosta tehdään kaupunginvaltuustossa Projekti on nimetty: KoTePa-hankkeeksi (Kouvolan terveyspalveluhanke). Projektitiimi Nimi Rooli Organisaatio puhelin sähköposti Kati Myllymäki Projektipäällikkö Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Irma Suonoja Projektivastaava Kouvolan kaupunki irma.suonoja@kouvola.fi Tuija Rinne Projektisihteeri Kouvolan kaupunki tuija.rinne@kouvola.fi

6 6 Projektiorganisaatio Terveydenhuollon strategia - organisointi Poliittinen ohjaus Päätöksenteko Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja = ohjausryhmä Kotka-SHP yhteistyöryhmä Koordinaatioryhmä = kaikkien alaryhmien puheenjohtajat, poliittisten ryhmien edustus Tekninen Asiantuntijavalmistelu Kiinteis -tö Kaupungin sisäinen valmistelu Talous ja hallinto Mielen terveys palvelut Terveyspalvelut Yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmistelu Tieto järjestel mät Tukipalvelut

7 7 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on muuttanut kuntarakennetta ja ohjaa kuntia edelleen nostamaan tuottavuutta palvelurakenteen uudistamisen kautta. Valtioneuvoston selonteko PARAS-hankkeen etenemisestä annettiin eduskunnalle marraskuussa Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamista. Hallitusohjelman mukaisesti kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistetään terveydenhuoltolaiksi. Hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lisäksi uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lakia (sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki), jossa määritellään kuntia koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne vuodesta 2013 eteenpäin. Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti elokuussa 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamista sosiaali- ja terveysaluemallilla. Ministeri Risikon mukaan nykyrakenteilla ei selvitä tulevaisuuden haasteista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Talouden taantuman vaikutukset ovat pitkäaikaiset. Taantuma myös nopeuttaa muutostarvetta. Tulevaisuudessa tarvitaan nykyistä selkeämpiä ja vahvempia rakenteita, koska esimerkiksi nykyinen perus- ja erikoissairaanhoidon rajanveto aiheuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia ongelmia. Lisäksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kiinteä yhteys. Sosiaali- ja terveysalueet olisivat riittävän suuria kuntia tai kuntayhtymiä, joita maassa olisi Ne järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja valtaosan erityispalveluista. Sosiaali- ja terveysalueet perustuisivat luonnollisiin asioimis- ja työssäkäyntialueisiin. Etelä-Karjalassa on muodostettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) vuoden 2009 alussa. Piiriin on yhdistetty alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten palvelut ja sosiaalihuolto. Kuntien nykyisin järjestämä terveys- ja sosiaalipalvelujen tuotanto ja henkilöstö siirtyvät piirille vuoden 2010 alusta. Imatran kaupunki on mukana ainoastaan erikoissairaanhoidon osalta. Piirin väestöpohja on noin asukasta. Päijät-Hämeessä aloitti toimintansa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Yhtymän toimialat ovat erikoissairaanhoito, sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä ympäristöterveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysyhtymä antaa erikoissairaanhoidon palveluja 15 jäsenkunnalle. Iitti kuuluu piiriin. Jäsenkuntien asukasluku oli yhteensä Kahdeksan kuntaa (asukasluku ) on siirtänyt yhtymälle kaikki sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelunsa päivähoitoa lukuun ottamatta. Läntiseen perusturvapiiriin kuuluvat kunnat (asukasluku ), ovat siirtäneet yhtymään laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuollon sekä apuvälinehuollon toiminnan perusapuvälineiden osalta. Heinola ja Lahti järjestävät perustason palvelut itse. Heinolassa oli vuodenvaihteessa asukkaita ja Lahdessa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (väestöpohja ) on kolme erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa; Kymenlaakson keskussairaala (Kotka), Kuusankosken aluesairaala ja Kymenlaakson psykiatrinen sairaala. Etelä- Kymenlaaksossa Haminan kaupungilla ( asukasta) on omaa erikoissairaanhoitoa. Kotkan kaupungilla on suunnitelmissa nk. hyvinvointipuisto, jossa kaupungin sote-palveluita keskitettäisiin keskussairaalan tontille ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille rakennettaisiin toiminnallista integraatiota ilman että tapahtuisi hallinnollista yhdistämistä. Eteläisen Kymenlaakson kunnat ovat selvitelleet myös sote-piirivaihtoehtoa ja linjaavat kantansa tammikuussa Pyhtään kunta (5100 asukasta) olisi piirivaihtoehdon kannalla. Etelä- Kymenlaakson seutuvaliokunta on määrännyt Kotkan kaupungin palvelujohtajan selvittämään sosiaali- ja terveyspiirin tai alueen muodostamisen edellytyksiä. Tavoitteena on kansalaisia lähellä olevat integroidut palvelut. Valtakunnallisessa sote-palveluiden kehittämisen KASTE-ohjelmassa Kymenlaakson kunnat ovat yhteisessä Kaakon SOTE-INTO kehittämishankkeessa. Tätä kautta rahoitetaan palvelurakenteen uudistamista PARAS-puitelain ja tulevan terveydenhuoltolain tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tehdyt strategiset valinnat pohjautuvat valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin ja laatusuosituksiin, alueellisiin hyvinvointistrategioihin, sekä alueella tehtyihin selvityksiin.

8 8 Hankkeen strategisena valintana on vahvistaa peruspalveluita niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Hankkeen pääteemoiksi kohdentuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integraatio, vanhus-, vammais- ja aikuispalveluiden kehittäminen ja sähköinen asiointi. Alueella tapahtuvat toimintaympäristön muutokset haastavat kuntia palvelurakenteiden uudistamiseen sekä palveluprosessien ja menetelmien kehittämiseen asiakaslähtöisiksi. Hankkeen avulla alueen toimijat voivat nopeuttaa palvelurakenteen muutosta ja ennakoida lainsäädännöllisiä muutoksia. Hankkeen kehittämistyöllä pyritään parantamaan palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja tehokkuutta. Kaakon SOTE-INTO -hankkeen ensimmäisen vaiheen työskentelyä jatketaan aikaisemman hankesuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Kehittämistyössä huomioidaan toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikissa toiminnoissa. Vanhusten ja vammaisten palveluiden osalta edistetään raja-aitojen madaltamista. Ennaltaehkäisevien käytäntöjen edistämistä ja juurruttamista jatketaan. Kaste-ohjelman toisen vaiheen Kouvolan osahankkeessa hankesuunnitelmassa kehittämistoimenpiteet kohdentuvat kansalaisten itsenäiseen selviytymiseen, integroituihin palveluprosesseihin ja -rakenteisiin, henkilöstön osaamisen, osallistumisen ja johtamisen vahvistamiseen sekä kustannuskehityksen hillitsemiseen. Kouvola sosiaali- ja terveysalueena Kouvolan kaupunki muodostaa omana kuntana jo riittävän vahvan väestöpohjan ( asukasta) sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeksi. Aluesairaalan erikoissairaanhoidon yhdistäminen kaupungin perusturvaan vastaisi hyvin tulevan terveydenhuoltolain tavoitteeseen raja-aidan poistamisesta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Yhteys sosiaalitoimeen turvataan perusturvalautakunnan alaisuudessa. Kouvolan kaupungin erityiset haasteet liittyvät ikääntyvään väestörakenteeseen, elämäntapasairauksien aiheuttamaan kasvavaan palvelutarpeeseen ja taloudellisen kantokyvyn turvaamiseen. Henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat haitanneet sekä terveyskeskuksen että aluesairaalan toimintaa. 4 KoTePa-HANKKEEN VISIO JA TAVOITTEET Ensiluokkainen terveydenhuolto koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijät Kokonaistavoitteena on laadukas terveydenhuolto uudessa Kouvolassa, vetovoimainen toimintayksikkö, joka pystyy rekrytoimaan osaajia. Laaja-alainen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva toimintatapa osana koko kaupungin strategiaa Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet, kannustavan työilmapiirin, korkean tutkimus- ja hoitoteknologia tason ja yhteistyömahdollisuuden muiden alojen osaajien kanssa. Terveyspalvelut tukevat kaupungin muuta hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Yhden oven toimintamallia integroidussa organisaatiossa, jossa raja-aidat on kaadettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Väestölle tarjottaville palveluille on ominaista joustavuus, kattavuus ja hyvä saatavuus. Innovatiivisilla uusilla palveluprosesseihin pohjautuvilla toimintamalleilla saadaan tehokkaampaa toimintaa ja hillittyä kustannusten nousuvauhtia. Uusi, moderni rakennusajattelu erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto saman katon alle. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoite oli valmistella esitys Kouvolan uudesta terveydenhuollosta päätöksenteon pohjaksi. Jatkohankkeessa valmistellaan mahdolliset toimenpiteet Kuusankosken aluesairaalan ja Kouvolan terveyskeskuksen integroimiseksi. Vanhusten palvelut, mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut olivat myös mu-

9 9 kana palvelurakenteen tarkastelussa. Samoin arvioidaan terveyspalveluiden palveluverkko sekä kiinteistöratkaisut sekä yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa. Integroidulla terveydenhuollolla tarkoitetaan palveluiden aitoa yhdistämistä. Tällöin terveyspalveluista vastaa yksi organisaatio, jolla on yksi strategia, yksi budjetti, yksi johtaja sekä yksi demokraattinen valvontaelin. Terveydenhuollon potilastiedot ovat yhteisessä tietojärjestelmässä (yksi rekisterinpitäjä) ja koko palveluprosessi rakennetaan potilaslähtöisesti. Palvelujärjestelmän tavoite on toiminnan kustannusvaikuttavuuden maksimointi yhteisötasolla. 5 PROJEKTISSA NOUDATETTAVAT PERIAATTEET Avoimuus - avoin tiedottaminen päättäjille, henkilöstölle, sidosryhmille ja väestölle Tasapuolisuus - tasa-arvoinen yhteistyö ja kumppanuus aluesairaalan ja terveyskeskuksen välillä Innovatiivisuus - nyt haetaan uusia tapoja organisoida ja tuottaa palveluita 6 TIEDOTTAMINEN Kotepa-hankkeella on oma viestintästrategia, jossa korostuu avoimuuden periaate. Viestintä on avointa ja jatkuvaa. Se on henkilöstöä osallistavaa, toimii sekä vaaka- että pystysuuntaan, on vuorovaikutteista ja tukee henkilöstön henkistä hyvinvointia. Viestinnän sisäiset kohderyhmät ovat Kuusankosken aluesairaalan ja Kouvolan terveyskeskuksen henkilökunta, Kotkan keskussairaalan henkilökunta, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Kouvolan perusturvan toimiala ja perusturvalautakunta, hankkeen työryhmien puheenjohtajat, sihteerit ja jäsenet sekä Kouvolan kaupungin muu henkilökunta. Kaikissa työryhmissä on ollut mukana henkilöstön edustaja, joka on voinut tiedottaa työskentelystä omille henkilöstöryhmilleen. Viestintä on ollut jatkuvaa ja sidoksissa hankkeen etenemiseen ja päätöksiin. Keskeisiä tapahtumia ovat olleet lokakuun lopun asiantuntijaseminaari, ennen joulua pidetyt tiedotustilaisuudet kaupunginhallitukselle, medialle ja henkilöstölle. Tammikuussa tullaan pitämään valtuustoseminaari. Sisäisen viestinnän välineenä ovat toimineet Kouvolan kaupungin intranet, henkilöstölehdet, henkilöstöinfot ja toimialojen omat palaverit. Ulkoisen viestinnän välineitä ovat olleet Kouvolan kaupungin internetsivut, paikallinen ja valtakunnallinen media, terveysalan ammattilehdet: T EHY, Lääkärilehti, Perushoitaja, Terveydenhoitaja-lehti, Kuntalehti, Kuntaliiton nettikirjeet sekä lääketieteen toimittajat. Päävastuu tiedottamisesta hankkeen viestinnästä on ollut hankkeen projektipäälliköllä, johtava lääkäri Kati Myllymäellä sekä koordinaatioryhmän puheenjohtajalla, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäellä. Käytännön viestinnästä huolehtivat viestintäpäällikkö Heli Lehti, projektin sihteeri Tuija Rinne, projektivastaava Irma Suonoja, työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit. Seminaarien järjestämiseen osallistuu tarpeen mukaan myös muu viestintäja toimistohenkilöstö. Kouvolan Terveyspalvelut -hankkeen tiedottamisen yhteydessä on käytetty hankkeen omaa tunnusta. Tunnuksen keskellä oleva punainen ympyrä symbolisoi potilasta, jonka lähelle saadaan hankkeen tuloksena monet erilaiset palvelut. Tunnuksen väreissä on käytetty Kouvolan kaupungin markkinointitunnuksesta löytyviä värejä ja tekstilogon fontti (Utopia) on sama kuin kaupungin tunnuksessa.

10 10 TAULUKKO 1. Yhteenveto KoTePa-hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta Milloin Kenelle (Kohderyhmä) SISÄINEN Valtuutetuille ja henkilöstölle Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Työryhmien jäsenet ja ohjausryhmä Jatkuva päivitys Koordinaatioryhmän kokousten jälkeen Kaupungin hallituksen infotilaisuus Henkilöstöinfo valtuuston infotilaisuus Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, tytäryhtiöt Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, tytäryhtiöt Asiasisältö Millä välineellä Vastuuhenkilö Asiantuntijaselvityksen esittely Tilannekatsaus, tarve, tavoitteet Infotilaisuus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki Kati Myllymäki Käynnistämistilaisuus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Työryhmien asialistat, muistiot ja materiaalit Tilannekatsaus, yhteenveto Kouvolan kaupungin kotisivut. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin henkilökunta ja Kouvolan kaupungin henkilökunta kirjautuvat erillisillä tunnuksilla Ko- TePa-hankkeen sivuille Kouvolan kaupungin kotisivut. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin henkilökunta ja Kouvolan kaupungin henkilökunta kirjautuvat erillisillä tunnuksilla Ko- TePa-hankkeen sivuille Tuija Rinne, Kouvolan kaupunki, Sanna Arponen Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Kati Myllymäki Kaupunginhallitus Väliraportti Infotilaisuus Kati Myllymäki Henkilöstö: Kouvolan kaupungin, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Tiedotusta Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Valtuutetut Päätösehdotus Infotilaisuus Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki valtuuston kokous Valtuutetut ja kuntalaiset Päätös Kokous Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki ULKOINEN Hankkeen etenemisen mukaan valtakunnallinen kutsuseminaari, Kuusankoski Lehdistöinfo Kouvolan Sanomien liite ilmestyy Tammi-helmikuu Maakunnan asukkaat, suuri yleisö (pohjoinen-etelä) Hankkeen eteneminen, päätökset, kiinteistötyöryhmän tulokset mediatiedotteet (Tehy, Lääkärilehti, Perushoitaja, Kuntalehti, Terveydenhoitajalehti) Asiantuntijat, media Seminaarin sisältö Asiantuntijaseminaari, median artikkelit Media->kuntalaiset Kuntalaiset Valtuutetut, media, suuri yleisö Hankkeen tämän hetkinen tilanne Hankkeen tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuus, päätösprosessivuosi 2010 Päätökset, ratkaisut, perustelut Erillinen tilaisuus Lehden liite Valtuustoseminaari, median artikkelit, tiedotteet Linkki hankeen kotisivuille osoitteeseen Kati Myllymäki, Heli Lehti Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Lauri Lamminmäki, Kati Myllymäki, Irma Suonoja, Tuija Rinne Kati Myllymäki Kati Myllymäki, Valto Koski, Lauri Lamminmäki

11 11 7 VALMISTELUVAIHEEN TYÖRYHMÄT 7.1 OHJAUSRYHMÄ Projektin ohjausryhmänä toimii Kouvolan kaupunginhallitus. Tehtävät: - projektin valvonnan ja ohjauksen kokonaisvastuu sekä päätösesityksen esittely kaupunginvaltuustolle määrittää ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet - nimeää projektiryhmän - hyväksyy loppuraportin - hyväksyy projektin tuloksen - esittää projektin päättämisen Nimi Rooli Organisaatio sähköposti Pousi Juhani puheenjohtaja kaupunginhallitus juhani.pousi@kouvola.fi Koivisto Antti I vpj kaupunginhallitus antti.koivisto@kouvola.fi Hasu Tuomo II vpj kaupunginhallitus tuomo.hasu@kouvola.fi Helkala Maarit kaupunginhallitus maarit.helkala@kouvola.fi Suomela Jari kaupunginhallitus jari.suomela@kouvola.fi Eloranta Maria kaupunginhallitus maria.eloranta@kouvola.fi Kasurinen Outi kaupunginhallitus outi.kasurinen@kouvola.fi Harjula Mauri kaupunginhallitus mauri.harjula@kouvola.fi Valkeapää Reijo kaupunginhallitus reijo.valkeapaa@kouvola.fi Lonka Mirja kaupunginhallitus mirja.lonka@kouvola.fi Tiitinen Sari kaupunginhallitus sari.tiitinen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallitus kari.soininen@kouvola.fi Saavalainen Tiina kaupunginhallitus tiina.saavalainen@kouvola.fi Vainio Vesa kaupunginhallitus vesa.vainio@kouvola.fi Tähtinen Anssi kaupunginhallitus anssi.tahtinen@kouvola.fi Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa , , ja sekä kaupunginvaltuustossa

12 YHTEISTYÖRYHMÄ Kouvolan kaupunginhallitus asetti yhteistyöryhmän, johon nimettiin kaupungin edustajat sekä poliittisten ryhmien edustajat. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Kotkan kaupunki nimesivät työryhmään edustajansa. Nimi asema organisaatio sähköposti Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Kotkan kaupunki Telaranta Tauno palvelujohtaja Kotkan kaupunki Saastamoinen Markku kaupunginvaltuuston pj. Kotkan kaupunki Salminen Vesa kaupunginhallituksen pj. Kotkan kaupunki Ylimäki Rauli kaupunginhallituksen I vpj. Kotkan kaupunki rauli.ylimaki@kotka.fi Lommi Semi kaupunginhallituksen II vpj. Kotkan kaupunki semi.lommi@kotka.fi von Hertzen Heikki hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri hhertzen@kympnet.fi Hassinen Kari johtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri kari.hassinen@kymshp.fi Pousi Juhani kaupunginhallituksen pj. Kouvolan kaupunki juhani.pousi@kouvola.fi Hasu Tuomo kaupunginhallituksen II vpj. Kouvolan kaupunki tuomo.hasu@kouvola.fi Helminen Harri kaupunginvaltuuston jäsen Kouvolan kaupunki harri.helminen@kouvola.fi Soininen Kari kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki kari.soininen@kouvola.fi Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki lauri.lamminmaki@kouvola.fi Kati Myllymäki johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki kati.myllymaki@kouvola.fi Yhteistyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa kokouksessa yhteistyöryhmä nimesi kuntien perusturvan edustajista (Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää ja Kouvola) työryhmän, jonka tehtävänä on pitää kuntien sote-johto ajan tasalla meneillään olevista uudistushankkeista. Kaste-hankkeen alueellinen yhteistyö toteutuu Kaakon SOTE-INTO-hankkeen ohjausryhmän kautta yhteistyöryhmä sai Kouvolan kaupungin informaation KoTePa-hankkeen etenemisestä ja tulossa olevista ehdotuksista. Erityisesti nousi esiin tarve sopia keskussairaalan ja aluesairaalan tulevasta työnjaosta. Riskinä pidettiin mahdollista kilpavarustelua tai epätervettä rekrytointikilpailua. Terveydenhuoltolakiesityksessä mainittu palveluiden alueellinen järjestämissuunnitelma todettiin soveltuvaksi työkaluksi työnjaon tarkasteluun. Sovittiin että Hassinen, Telaranta ja Myllymäki valmistelevat seuraavaan kokoukseen tästä pohjaesitystä. Olennaista olisi sopia työnjaosta hyvässä yhteistyössä. Seuraava yhteistyöryhmän kokous on Kymenlaakson kuntien perusturvajohtajat ovat tavanneet sekä Näissä tapaamisissa on päivitetty tiedot kuntien omista sote-palvelurakennesuunnitelmista.

13 KOORDINAATIOTYÖRYHMÄ Koordinaatiotyöryhmä muodostuu Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiehistä, Kouvolan kaupungin luottamushenkilöistä, henkilöstön edustajista ja yhdestä kutsutusta asiantuntijajäsenestä. Koordinaatiotyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Tehtävät: - yhteen sovittaa valmisteluryhmien työskentely, erityisesti rajapinnat, päällekkäisyydet sekä ryhmien välinen työnjako - valmistella raportointi ja päätösesitys kaupunginhallitukselle - yhteydenpito muihin toimielimiin - vastaa tiedotuksesta yhdessä kaupunginjohtajan ja projektipäällikön kanssa - kontaktipinta lainsäädännön tuleviin muutoksiin Rooli Nimi Asema Organisaatio Virkamiehet: puheenjohtaja Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi tulosalueenjohtaja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/kas Komulainen Mikko perusturvapalvelujen tuotantojohtaja Kouvolan kaupunki Kontula Ilpo kirurgiylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri/kas Korhonen Ismo strategiapäällikkö Kouvolan kaupunki Laari Sakari perusturvan tilaajajohtaja Kouvolan kaupunki Luotonen Hannu kaavoitusarkkitehti Kouvolan kaupunki Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Mäntynen Sirpa tietohallintopäällikkö Kouvolan kaupunki sihteeri Rinne Tuija hallintosihteeri Kouvolan kaupunki Saario Asta perusturvan palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki Luottamushenkilöt: Eloranta Maria kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Puujalka Sirpa valtuutettu Kouvolan kaupunki Saavalainen Tiina kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Sburatura Liisa valtuutettu Kouvolan kaupunki Soininen Kari kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Tähtinen Anssi kaupunginhallituksen jäsen Kouvolan kaupunki Wall Janne kaupunginvaltuuston I vpj. Kouvolan kaupunki henkilöstön ed. Nupponen Hannele perushoitaja Super/Kouvola henkilöstön ed. Tuominen Leena terveydenhoitaja KTN/Sthl Kutsuttu asiantuntija asiantuntija Voipio-Pulkki Liisa-Maria hallintoylilääkäri Suomen Kuntaliitto

14 TALOUDEN- JA HALLINNON TYÖRYHMÄ Tehtävät: - Taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten selvittäminen, omistusjärjestelyjen vaihtoehdot - Kouvola-Kymenlaakson sairaanhoitopiirin taloussuhteen selvittäminen (Audiatorin avulla) - Taloussuunnittelu - Mahdollisten investointien rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen - yhteistyössä kiinteistöryhmän kanssa - Luonnostelee uuden organisaation hallintomallin - Linjaa mahdollisen yhdistymisen henkilöstöpolitiikkaa - Aluesairaalan mahdollisen yhdistämisen prosessin selvittäminen (juridiikka, päätösprosessi) suhteessa kaupungin hallintoon ja sairaanhoitopiirin hallintoon sekä perussopimukseen Nimi asema organisaatio puheenjohtaja Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Kouvolan kaupunki Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki sihteeri Rinne Tuija hallintosihteeri Kouvolan kaupunki Harjula Jyrki talousjohtaja Kouvolan kaupunki Huovinen Marja taloussuunnittelupäällikkö Kouvolan kaupunki Siikaluoma Esa liiketoimintajohtaja Kouvolan kaupunki Koivu Hannele talousanalyytikko Kouvolan kaupunki Kemppi Katri kehittämispäällikkö Kouvolan kaupunki Korhonen Ismo strategiapäällikkö Kouvolan kaupunki Karhu Päivi henkilöstöpäällikkö Kouvolan kaupunki Karjalainen Kalevi ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Kinnunen Helena laskentapäällikkö Kymenlaakson sairaanhoitopiiri henkil ed Kouhia-Turklin Pirkko terveydenhoitaja KTN Kouvola Talouden- ja hallinnon työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa Talous Kaupungin terveydenhuollon strategian laadinnassa on tunnistettu myös Kymenlaakson sairaanhoitopiirin talouden haasteet. Sairaanhoitopiirin talous on ollut pitkään heikko ja sen seurauksena sairaanhoitopiirin alijäämät ovat muodostuneet mittaviksi. Kouvolan kaupungin näkökulmasta myös kuntayhtymän kuntalaskutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta on kyseenalaistettu. Kuntalaskutusjärjestelmän tasapuolisuuden arvioimiseksi ja terveydenhuollon strategisten linjausten edellyttämien organisointivaihtoehtojen kartoittamiseksi Audiator-Kehittämispalvelut käynnisti selvitystyön, jonka tavoitteena oli kartoittaa kaupungin terveydenhuollon strategisten linjausten täytäntöönpanon edellyttämät organisaatiomuutokset ja niiden vaihtoehdot sairaanhoitopiirin kuntayhtymään liittyen, kuvata periaatetasolla eri organisointivaihtoehtojen vaatimukset talouden ja hallinnon näkökulmasta, selvittää kuntien suoritekäytön ja kuntalaskutuksen välisen yhteyden nykytilanne sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksessa sekä tehdä arvio tilanteen kehittymisestä tulevaisuudessa, muodostaa näkemys siitä, onko tarve käynnistää neuvottelut laskutusjärjestelmän kehittämiseksi, kuvata vaihtoehdot mahdollisen kuntien välisen laskutustasauksen toteuttamiseksi.

15 15 Syksyn 2009 aikana selvitystyö on painottunut sairaanhoitopiirin kuntalaskutusjärjestelmän arviointiin ja ongelmakohtien perustelemiseen. Selvitystyössä on ollut merkillepantavaa osapuolten erilaiset näkemyksen laskutusjärjestelmän periaatteista. Periaatteiden selvittämiseen ja yhtenäisen näkemyksen etsimiseen on myös panostettu syksy aikana. Sairaanhoitopiiriltä on tulossa tarkempi selvitys kuntalaskutuksen toteutuksesta helmikuussa Tämän jälkeen käydään jäsenkuntien ja piirin kanssa keskustelut jatkotoimenpiteistä Henkilöstönäkökulma Henkilöstön aseman turvaaminen integraatiossa vaatii erityishuomiota, koska kysymys on työvoimavaltaisista terveydenhuollon organisaatioista ja suurelta osin asiantuntijahenkilöstöstä. Aluesairaalan toiminnan mahdollinen siirtäminen Kouvolan kaupungin toiminnaksi tapahtuisi liikkeenluovutuksen periaatteella. Henkilöstö siirtyy Kouvolan kaupungin palvelukseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 5 luvun 25 :ssä ja työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 :ssä säädettyä liikkeenluovutusmenettelyä noudattaen. - palvelussuhteen katsotaan jatkuneen keskeytymättä - entisin palvelussuhteen ehdoin - mikäli siirtyvän viranhaltijan tehtäviin ei kuulu enää julkisen vallan käyttöä, hän siirtyy vastaavaan työsuhteiseen tehtävään Henkilöstön siirrossa noudatettavia periaatteita (liikkeen luovutus) - Henkilöstö siirtyy automaattisesti kunnallisen viranhaltijalain ja työsopimuslain perusteella - Virkasuhde/työsuhde - Palvelussuhteen ehdot säilyvät entisinä - Paikalliset sopimukset - Uudella työnantajalla on sama oikeus muuttaa palvelussuhteen ehtoja kuin edeltäjällä olisi ollut. - Työsopimuksessa sovitut työsuhteen ehdot säilyvät. - Vanhan työnantajan tulee pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtoa ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista! Kuusankosken aluesairaalan palveluksessa oli syyskuussa 494 henkeä (vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä). Tässä luvussa on mukana myös tukipalveluita tuottavien sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden henkilöstö. Tukipalveluiden henkilöstön työpanoksesta menee osa psykiatrisen sairaalan toimintaan. Varsinaisesti aluesairaalan kliinisen toiminnan henkilöstöä ja johtoa oli 287 henkeä. Kuviossa 1 on tarkempi yhteenveto koko henkilöstöstä syyskuulta 2009.

16 16 Vakituiset ja m ääräaikaiset Aluesairaalan vaikutusalueella työssä olevat ALUESAIRAALA KONSERNIN JOHTO JA YHTEISET PALVELUT KYMENLAAKSON SAIRAALA-APTEEKKI -LIIKELAITOS KYMENLAAKSON SAIRAALAPALVELUT -LIIKELAITOS KASTEK OY VAKITUINEN MÄÄRÄAIKAINEN YHTEENSÄ KUVIO 1. Kuusankosken aluesairaalassa työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan ja avopalveluiden palveluksessa syksyllä 2009 oli 295 henkilöä eli suunnilleen saman verran kuin aluesairaalan palveluksessa. Kouvolan kaupungin perusturvan palveluksessa oli vakituisessa työsuhteessa 1661 työntekijää. Kotihoito- ja vanhuspalveluiden henkilöstö on lähes kaksinkertainen terveydenhuollon henkilöstöön nähden. Taulukossa 2 on yhteenveto Kouvolan kaupungin perusturvan palvelualueiden vakituisesta henkilöstöstä TAULUKKO 2. Kouvolan perusturvan vakituiset työntekijät Palvelualueiden Vakituisia Huomioitavaa Hallinto ja tukipalvelut 47 Terveydenhuolto 501,5 21 työterveyshuollon työntekijää siirtyy Kymijoen Työterveys-liikelaitokseen Kotihoito- ja vanhuspalvelut 886 Aikuissosiaalipalvelut 132,5 Lapsiperhepalvelut 94 Yhteensä 1661

17 17 Henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on työvoimavaltaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara joskin myös suurin kustannuserä. Terveydenhuoltoalalla työvoiman saatavuus heikkenee jatkuen. Myös Kouvolan alueella tulee lähivuosina poistumaan runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä suurten ikäluokkien eläköityessä. Tämä ja henkilöstön ikääntyminen edellyttävät toimia vielä työelämässä olevien pitämiseksi alalla, varhaisen eläkkeelle siirtymisen estämiseksi ja myös uuden työvoiman rekrytoimiseksi. Jo nyt on ollut rekrytointiongelmia erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien kohdalla. Työolot tulevat osoittautumaan tulevaisuudessa yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä kun henkilöstö tekee työpaikkaansa koskevia valintoja. Samoin mielekkäällä työnkuvalla sekä hyvällä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisella saadaan houkuttelevuutta terveydenhuoltoon ammatinvalintatilanteissa. Kouvolan kaupungin perusterveydenhuollon rekrytointitarvetta havainnollistaa kuvio 2. Henkilöstön rekrytointitarve on vuoteen 2025 mennessä noin 300 henkilöä. Vanhustenhoidossa henkilöstötarpeet ovat vielä huimempia. Lisäystä aiheuttaa erikoisesti palvelutarpeen voimakas kasvu vanhusväestön lisääntyessä. Perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys palvelutarveindeksien perusteella Arvioitu henkilöstötarve Käytettävissä oleva henkilöstö (nykyinen - eläköityvät) KUVIO 2. Kouvolan perusterveydenhuollon henkilöstötarpeen kehitys Kouvolan kaupungin ja sairaanhoitopiirin henkilöstöyksiköt ovat laatineet yhteenvedot henkilöstöjen eläkkeelle jäänneistä lähitulevaisuudessa. Taulukossa 3 on kuvattu tilanne Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön osalta ja vastaavat tiedot Kouvolan kaupungin perusturvan osalta on kuvattu taulukossa 4. TAULUKKO 3. Kuusankosken aluesairaalan henkilöstön eläköityminen vuoteen 2023 asti lääkärit hoitohenkilöstö sairaalahuoltajat muut Yhteensä

18 18 TAULUKKO 4. Kouvolan kaupungin perusturvan henkilöstön eläköityminen ammattiryhmittäin Kouvolan kaupungin perusturva Vuosi Yhteensä Johto, esimies- ja asiant.tehtävät Hammashoitajat Hoitajat, lähihoitajat, perushoitajat Kodinhoitajat ja kotiavustajat Laitoshuoltajat Sosiaalialan ohjaajat Apulaiset, avustajat Osastonhoitajat Psykologit Sairaanhoitajat Sosiaalityöntekijät Terveydenhoitajat Lääkärit Toimistohenkilöstö Muut Yhteensä Henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on olemassa monia ratkaisumahdollisuuksia. Tärkeimpiä niistä ovat jatkuva toimintamallien uudistaminen, henkilöstön ammattitaidon maksimaalinen hyödyntäminen, ammattitaidon ylläpitäminen sekä joustava henkilöstöpolitiikka sekä kannustejärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen. Tietoteknologian hyödyntäminen (mm. sähköinen asiointi) vapauttaa myös henkilöstövoimavaroja. Pohjois-Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden kannalta on tärkeää ylläpitää ja kehittää yhteistoimintaa ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja korkeakoulujen tiedekuntien kanssa. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on tehty opetusterveyskeskussopimus vuonna Kouvolan kaupunki on tehnyt esityksen yhteistyöstä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa marraskuussa 2009.

19 TERVEYDENHUOLTOTYÖRYHMÄ Tehtävät: - aluesairaalan toiminnan yhdistäminen perusterveydenhuoltoon - prosessiorganisaation ja palveluverkon selvittäminen tavoitteena integroitu potilaslähtöinen palvelukokonaisuus. - Kotkan keskussairaalan ja Kouvolan sairaalan työnjaon selkiyttäminen (toteutuu vasta jatkotyöskentelyssä) - ennaltaehkäisevätoiminta (neuvolat, terveyden edistämisen yksikkö, kytkentä hyvinvointikertomukseen) - erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen päivystys, jossa mukana sosiaalipäivystys, selviämisasema Terveydenhuoltotyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Rooli Nimi asema organisaatio Haavisto Ermo johtajaylilääkäri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Haimi Terhi sairaanhoitaja Kuusankosken aluesairaala Karonen Erkki ylilääkäri Kouvolan kaupunki Kääriäinen Anna-Maija ylihoitaja Kouvolan kaupunki Lahti Anssi avoterveydenhuollon palvelupäällikkö Kouvolan kaupunki Leppänen Pirkko ylihoitaja Kuusankosken aluesairaala sihteeri Moisio Laura osastonhoitaja Kouvolan kaupunki puheenjohtaja Myllymäki Kati johtava ylilääkäri Kouvolan kaupunki Onali Markku ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Parkkima Marja-Liisa osastonhoitaja Kouvolan kaupunki Saario Asta terveydenhuollon palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Salminen Martti osastonylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Salmio Johanna terveyskeskuslääkäri Kouvolan kaupunki Sihvonen Kristiina tilaajapäällikkö Kouvolan kaupunki Suonoja Irma ylihoitaja Kouvolan kaupunki henk.ed. Taavila Tarja sairaanhoitaja Tehy/Kouvola Tapiovaara Hannu ylilääkäri Kuusankosken aluesairaala Toukoaho Martti palvelujohtaja Kouvolan kaupunki Alatyöryhmät Somaattisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen Puheenjohtaja Johanna Salmio Työryhmän johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia: Sairaalakeskus: Nykyisen aluesairaalan toiminta, terveyskeskussairaalan toiminta sekä yhteispäivystys ja diagnostiikkakeskus ja terveyskeskuksen avopalvelut (pääterveysasema, Kuusankosken, Korian ja Voikkaan terveysasemat). Osa suun terveydenhuollon palveluista keskitetään. - Erikoislääkäreiden vastaanottotoiminnan ehdotetaan keskittyvän pääosin sairaalakeskukseen. - Vuodeosastopaikkojen kokonaismäärästä (n.300) näkemys on samansuuntainen asiantuntijaselvityksen kanssa. Tulevaisuudessa nähdään kuntoutuspaikkojen tarpeen kasvavan. - Samalla vuodeosastolla voi olla eri erikoisalojen potilaita ja yleislääketieteen potilaita. Toiminnan kannalta pidettiin parempana keskittää saman erikoisalan potilaat samalle osastolle. Potilaan hoidosta vastaava lääkäri on aina oltava määritettynä. - Toiminnallisesti raja-aitojen kaataminen mahdollista, joskin erikoisalojen tulee edelleen selvästi erottua (erikoislääkärikoulutus, asiantuntijakoulutus, vastuukysymykset). - Muistipoliklinikka sijoitetaan sairaalakeskuksen yhteyteen.

20 20 Muut lääkärikeskukset: - Muita lääkärikeskuksia tulisi olemaan neljä (Elimäki, Jaala, Keltakangas ja Valkeala). Osa suun terveydenhuollon palveluista on lääkärikeskusten yhteydessä. - Jatkotyöskentelyssä tarkastellaan koko palveluverkko: kotiin vietävät palvelut, liikkuvat palvelut (esim. neuvolabussi), osa-aikaiset vastaanotot (nk. terveyskioski), palvelupisteet (esim. laboratorionäytteenotto). - Omalääkäri-omahoitaja -toimintamallia kannatetaan ja sitä halutaan kehittää. - Mikäli erikoislääkäreiden virkojen määrää lisätään, kiertävä vastaanotto voi olla mahdollinen joillakin erikoisaloilla. - Erikoislääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksien kehittäminen. - Erikoishoitajien vastaanotot ovat tärkeitä palveluja kaikilla lääkärikeskuksissa - kehitetään edelleen. - Näytteenotto on tärkeä lähipalvelu, siksi se tulee säilyttää ainakin kaikissa lääkärikeskuksissa. - Yksi työterveyshuollon toimipiste tulee olla sairaalakeskuksessa. Kokonaisuutena työryhmä arvioi konsulttien esityksen toteuttamiskelpoiseksi. Termit lääkärikeskus ja sairaalakeskus herättivät keskustelua Yhteispäivystys Puheenjohtaja Kati Myllymäki Nykyisin terveyskeskuksessa annetaan akuuttiaikoja kaikilla terveysasemilla virka-aikana. Paaripotilaita varten on keskitetty päivystys arkisin klo 8-16 pääterveysasemalla. Iltaisin klo ja viikonloppuisin klo 8-22 perusterveydenhuollon päivystys on aluesairaalan tiloissa. Ongelmana on päivystyksen siirtäminen arkisin, koska tästä seuraa viivästystä ja potilaiden ambulanssisiirtoja kesken tutkimusten. Tämä johtaa toiminnan hidastumiseen ja tuottavuuden laskuun. Toiminnallisista syistä ja potilaiden kannalta päivystyksen tulisi toimia yhdessä pisteessä. Kouvolalaisten terveyskeskuspäivystyskäynneistä saa kokonaiskuvan taulukon 5 yhteenvedosta. Päivystyskäyntien määrään voidaan vaikuttaa terveysasemien akuuttivastaanottotoimintaa ja puhelinneuvontaa tehostamalla. TAULUKKO 5. Kouvolan terveysasemalla, yhteispäivystyksessä ja aluesairaalan yöpäivystyksessä käyneiden terveyskeskuspäivystyspotilaiden määrät Virka-ajan päivystys klo 8-16 Keskitetty ilta- ja vlpäivystys klo Yöpäivystyskäynnit KAS:ssa klo Yhteensä Lääkärillä Hoitajalla Yhteensä Erikoissairaanhoidon päivystystoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan Kuusankosken aluesairaalan ensiapupoliklinikalla. Potilaat hoidetaan sairaanhoitajan ja/tai lääkärin arvioimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Ensiapupoliklinikalla toimii ympärivuorokautinen konservatiivinen ja operatiivinen etupäivystys. Takapäivystys virka-ajan ulkopuolella toimii sisätautien, kirurgian ja anestesiologian erikoisaloilla. Eniten on konservatiivisia käyntejä, toiseksi operatiivisia ja kolmantena on lastentaudit. Taulukossa 6 on edellä mainittujen erikoisalojen käyntimäärät Kouvolan osalta vuodelta 2008 ja vuoden 2009 käynnit ajalta