Kestävää metsätaloutta turv la?

Samankaltaiset tiedostot
Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Pienaukkojen uudistuminen

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Korpien luontainen uudistaminen

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsänhoidon suositukset

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsätalouden vesiensuojelu

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Ojitusalueiden hoito

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Suomen avohakkuut

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Metsäpolitikkafoorumi

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Uusimmat metsävaratiedot

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Uudet metsänhoidon suositukset

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio:

Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1

30.1.2014 2

Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3

Turvemaiden metsätalouden ongelmat vaikea ja kallis puunkorjuu kangasmaita huonompi puun laatu pienempi tukkikertymä suuremmat hoitokustannukset kehittymättömät uudistamismenetelmät kunnostusojituksen tarve vesistöhaitat ja niiden torjunnan kustannukset huono kannattavuus Riikka Piispanen 30.1.2014 4

Luopuminen ja ennallistaminen Ojitettuja soita metsänkasvatuskelvottomia (ei korjuukelpoista puustoa) 4,6 milj. ha kunnostusojituskelvottomia (ei kannata kunnostaa, mutta 0,8 milj. ha olemassa olevan puuston korjuu kannattaa) jatkokasvatuskelvottomat (kannattaa kasvattaa nykyinen puusukupolvi kunnostusojittaen, mutta ei uutta sukupolvea) 0,X milj. ha lannoittaen kasvatuskelpoiset (PK-puutokset todennäköisiä) 1,0-1,5 milj. ha Kelvottomia ja ongelmallisia YHTEENSÄ 2-3 milj. ha (arvio Markku Saarinen, Metla) 30.1.2014 5

Luopuminen ja ennallistaminen paljon karuja ojitusalueita jää pois talouskäytöstä ennallistamiselle laajoja pinta-aloja ekologinen kestävyys ei parane lähellekään samassa suhteessa Etelä-Suomen rehevät suotyypit uhanalaisimpia suuria alueita, joilla niistä on vain vähäisiä sirpaleita tai ei lainkaan jäljellä katoavat elinympäristöinä Riikka Piispanen Voiko soiden käyttö olla ekologisesti kestävällä pohjalla ilman laajaa ja tehokasta rehevien soiden ennallistamisohjelmaa? Metla/Erkki Oksanen 30.1.2014 6

Uusi puusukupolvi vai jatkuva kasvatus? ojitusaluemetsiä uudistamisikään pian >50 000 ha/v käytetään varmuuden vuoksi järeimpiä uudistamismenetelmiä avohakkuu, mätästys, istutus, kunnostusojitus kallista pääoman tuottoprosentti pieni vakavat vesistöhaitat mahdollisia ensimmäisen ojituksen aikana ei avohakkuuta eikä muokkausta vesiensuojelumenetelmät parantuneet, mutta silti ongelmia Metla/Erkki Oksanen 30.1.2014 7

Kysymys Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen 30.1.2014 8

Jatkuva kasvatus eli erirakenteiskasvatus Sauli Valkonen Piirros: Juha Varhi 30.1.2014 9

Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä 30.1.2014 10

Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle epäsuotuisia ominaisuuksia muuttuneet turvepinnat huonoja taimettumaan männiköissä tarvitaan harvaksi hakkuu ja maanmuokkauksia hieskoivu valtaa usein harvan männikön pohjavesipinnan nousu, jos puusto hakataan huonoon kuntoon Metla/Erkki Oksanen 30.1.2014 11

Erirakenteiskasvatuksella eroon kunnostusojituksesta? periaate: puuston haihdutus säilyy hyvänä hakkuun jälkeenkin ja estää pohjavesipinnan nousemisen toimii tavallisissa kasvatusmetsissä, joissa puut kasvavat hyvin - mutta loppuu avohakkuuseen toimisiko periaate erirakenteiskasvatuksessa? suuret puut haihduttavat eniten mutta juuri niitä poistetaan poimintahakkuussa hyväkuntoisten pienempien puiden kasvu nopeutuu selvästi, entä haihdutus? jos pienet puut huonokuntoisia, kasvu hidasta, myös haihdutus? erirakenteiskasvatus voi toimia vain harvaksi hakkaamalla SUURIA vaihteluja vesitaloudessa kasvupaikan, sateisuuden ja puuston mukaan tutkitaan 30.1.2014 12

Toimisiko eri-ikäiskasvatus ilman kunnostusojitusta? millaisella puustolla idea toimisi eri-ikäismetsässä? suuret puut haihduttavat eniten mutta juuri niitä poistetaan poimintahakkuussa hyväkuntoisten pienempien puiden kasvu nopeutuu selvästi, entä haihdutus? jos pienet puut huonokuntoisia, kasvu hidasta, myös haihdutus? eri-ikäiskasvatus voi toimia vain harvaksi hakkaamalla kankailla 60-100 m 3 /ha turvemailla samaa tasoa? uudistuisivatko tiheämpinä? hieskoivuvesakosta haihdutusapua? tutkitaan 30.1.2014 13

Lisätietoja Sauli Valkonen Metla PL 18, 01301 Vantaa +358-40-801 5507 Sauli.Valkonen@metla.fi 30.1.2014 14