Kohtaa minut yksilönä (Mitä? Miksi?) Miten? Ira Virtanen FT, puheviestinnän yliopistonlehtori (CMT/TaY) 11.2.2016 Sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivät/setlementtiliitto
Sukupuoli ja ystävyyssuhteet enemmän samankaltaisia kuin erilaisia! Tutkimustulokset eivät yksimielisiä sukupuolten eroista! Mitä läheisempi ystävyyssuhde, sitä vähemmän sukupuolten välisiä eroja Suhteet voivat poiketa yksilöllisesti merkittävästikin riippuen sosiaalisista tilanteista kulttuuriset järjestelmät ovat olennaisempia kuin biologinen sukupuoli.
Sosiaalinen tuki ja supportiivinen viestintä Sosiaalinen tuki tyypillisimmillään viestii emotionaalista, instrumentaalista tai/ja informatiivista tukea (Burleson, Albrecht, Goldsmith & Sarason, 1994). Sosiaalisella tuella on keskeinen osa ihmissuhteiden synnyssä, ylläpidossa ja yksilöiden henkisen ja fyysisen terveyden edistämisessä (esim. Barnes & Duck, 1994). Supportiivinen viestintä on sosiaalisen tuen viestintää. Supportiivinen viestintä yksilöiden välillä on verbaalista ja nonverbaalista viestintää, jonka tavoitteena on vastata havaittuun avun tarpeeseen. (Burleson & MacGeorge, 2002.)
Supportiivisen viestinnän ansioita Lohduttamistaitojen fyysiset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset seuraukset/aikaansaannokset Lopputulokset viestien vastaanottajalle Muutoksia tuntemuksissa, selviämisessä, mielenterveydessä, fyysisessä terveydessä Lopputulokset auttajalle Pidetyksi tuleminen, hyväksyntä, suosittuus, positiivinen minäkäsitys, voimaantuminen Lopputulokset suhteelle Läheisyys, pysyvyys, sitoutuminen
Missä sukupuoli päättyy ja yksilö alkaa?
Epävarmuus vai haavoittuvaisuus? Sosiaalinen tuki on tuen saajan ja tuen antajan välistä sanallista ja sanatonta viestintää, jossa tuki pyrkii vähentämään tilanteeseen, itseen, toiseen tai vuorovaikutussuhteeseen liittyvää epävarmuutta tai auttaa hallitsemaan sitä, ja sitä kautta lisää yksilön elämänhallinnan tunnetta (Albrechtin & Adelmanin 1987, 19; Albrecht & Goldsmith, 2003). Mikkola (2006) lisäisi sosiaalisen tuen määritelmään hyväksytyksi tulemisen tunteen. Haavoittuvaisuus on yksilön kokemus epävarmuudesta, jonka muut näkevät tai voisivat nähdä. Se, kuinka haavoittuvaiseksi ihminen itsensä kokee, riippuu siitä, miten vahvasti hänen identiteettinsä rakentuu sosiaalisesti. (Virtanen, 2015, 90.)
Keskeinen löydös lohduttamisviestinnän luonteessa ja seuraumuksissa Vahvasti henkilökeskeiset viestit koetaan huomaavaisemmiksi, auttavimmiksi ja tehokkaimmiksi kuin heikosti henkilökeskeiset viestit (Burleson et al. 2005). Viestien henkilökeskeisyys: se kattavuus, jolla autettavan tunteet ja näkemykset tunnustetaan, niitä sanallisesti avataan ja tarkastellaan, niitä käsitellään yksityiskohtaisesti ja oikeutetaan (Burleson, 1994). Lopputulemat vaihtelevat viestijän, vastaanottajan ja tilanteen mukaan Joskus erilaisilla viesteillä samankaltainen tulos. MIKSI? Joskus samanlaisilla viesteillä erilainen tulos riippuen viestijöistä ja tilanteesta. MIKSI?
KONTEKSTUAALISUUS Konteksti Konteksti Konteksti TILANNE
Kohtaaminen on vuorovaikutusta Alussa kohtaavat epävarmuudet, stereotypiat (?), mielikuvat, käsitykset, kokemukset ja etukäteistieto Haavoittuvaisuuden tunnistaminen, tunnustaminen tai jakaminen välttämätöntä! luo ja ylläpitää luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta Jatkossa kohtaavat yksilöt ja kokemusten yhteneväisyys tai niiden ymmärrys (= tunne ymmärretyksi tulemisesta) (Virtanen, 2015.)
Miksi funktionaaliset viestintätaidot ovat tärkeitä? Auttavat meitä saavuttamaan välineellisiä tavoitteita (esim. tiedottaa, suostutella, vaikuttaa, lohduttaa, viihdyttää, ymmärtää, jne.) ja ne tekevät meistä tehokkaampia viestijöitä Kasvattavat henkilökohtaista ja ammatillista osaamista, onnistumista ja menestystä Parantavat ihmisten arvioita meistä ( tykkääminen ja kunnioitus) Vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin Tarjoavat myös toisille mahdollisuuden parantaa taitojaan
Kiitos! Yhteystiedot: ira.virtanen@uta.fi Twitter: @ira.virtanen
Kirjallisuutta Albrecht, T. L., & Adelman, M. B. (1987). Communicating social support: A theoretical perspective. In T. L. Albrecht & M. B. Adelman (Eds.), Communicating social support (pp. 18 39). Newbury Park, CA: Sage. Albrecht, T. L., Burleson, B. R., & Goldsmith, D. (1994). Supportive communication. In M. L. Knapp & G. R. Miller (Eds.), Handbook of interpersonal communication (2nd ed.) (pp. 419 449). Thousand Oaks, CA: Sage. Albrecht, T. L., & Goldsmith, D. (2003). Social support, social networks, and health. In T. L. Thompson, A. M. Dorsey, K. I. Miller, & R. Parrott (Eds.), Handbook of health communication (pp. 263 284). London: Lawrence Erlbaum. Burleson, B. R. (1994). Comforting messages: Significance, approaches, and effects. In B. R. Burleson, T. L. Albrecht, & I. G. Sarason (Eds.), Communication of social support: Messages, interactions, relationships, and community (pp. 3 28). Thousand Oaks, CA: Sage. Burleson, B. R., Albrecht, T. L., Goldsmith, D. J., & Sarason, I. G. (1994). In B. R. Burleson, T. L. Albrecht, & I. G. Sarason (Eds.), Communication of social support: Messages, interactions, relationships, and community (pp. xi xxx). Thousand Oaks, CA: Sage. Burleson, B. R., & MacGeorge, E. L. (2002). Supportive communication. In M. L. Knapp & J. A. Daly (Eds.), Handbook of interpersonal communication (3rd ed.) (pp. 374 424). Thousand Oaks, CA: Sage. Mikkola, L. (2006). Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2006. Jyväskylä Studies in Humanities 66. Doctoral dissertation.
Kirjallisuutta Virtanen, I. A. (2015). Supportive communication in Finnish men s friendships. Puheviestinnän artikkeliväitöskirja. Acta-Sarja 2019. Tampereen yliopisto. Virtanen I. A., Isotalus, P., & Keaton, S. A. (2014). Offer no readymade solutions : Men s support provision and intentions in specific episodes with an upset friend. Studies in Communication Sciences, 14(1), 54 60. Virtanen, I. A., & Isotalus, P. (2014). Talking troubles with Finnish men: Meaningful contexts of supportive silence. Norma: International Journal for Masculinity Studies, 9(2), 111 125. Virtanen, I. A., & Isotalus, P. (2013). A clear mirror on which to reflect: Beneficial supportive communication in Finnish men s friendships. Qualitative Communication Research, 2(2), 133 158. Virtanen, I. A. (2013). Ikä ja elämänkulku miesten ystävyyssuhteissa. Teoksessa Ilkka Pietilä & Hanna Ojala (toim.) Miehistä puhetta: Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit (s. 227 251). Tampere: TUP. Virtanen, I. A., & Isotalus, P. (2011). The essence of social support in interpersonal communication. Empedocles: Special Issue, 3(1), 25 42. Virtanen, I. A., & Isotalus, P. (2010). Miesten tukea antava viestintä eroavalle ystävälle. Teoksessa Juha Hämäläinen, Pirjo Pölkki & Aino Kääriäinen (toim.) Ero, vanhemmuus ja tukeminen (s. 224 253). Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto/neuvo-projekti.