Jaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Jaana Viljaranta Tutkijatohtori Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Teemat! Mitä oppijaminäkuvalla tarkoitetaan?! Miten oppijaminäkuva kehittyy sosiaalisessa ympäristössä ja koulukontekstissa?! Mikä merkitys oppijaminäkuvalla on onnistuneiden koulutuspolkujen kannalta?

Meneillään olevia tutkimushankkeita! Alkuportaat (Lerkkanen & Poikkeus, 2006-) " Seurattu n. 2000 lasta esiopetuksesta lähtien, nyt kahdeksannella luokalla! JEPS (Nurmi & Aunola, 1999-) " Seurattu noin 200 lasta esiopetuksesta lähtien, nyt työelämässä / kolmannen asteen koulutuksessa! VALO (Aunola, Viljaranta & Nurmi, 2006-2009) " Intensiivinen päiväkirjatutkimus, mukana n. 150 ekaluokkalaista lasta

Orientoitumista aiheeseen Missä asioissa olet parhaimmillasi? Mikä on sinulle helppoa? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita?

Oppijaminäkuva! Oppilaan tai opiskelijan käsitys itsestään jonkin asian osaajana ja oppijana! Oppilaan tai opiskelijan käsitys kyvyistään ja taidoistaan tietyllä osa-alueella sekä onnistumismahdollisuuksistaan näissä asioissa! Näkemys itsestä lukijana, laskijana, liikunnallisesti lahjakkaana jne.! Osa laajempaa minäkuvaa ja itsetuntoa

Lisää pohdittavaa! Miten omat käsityksesi vahvuuksistasi ja heikkouksistasi ovat muodostuneet? Ovatko jotkut käsityksistä aivan uusia? Onko toisilla käsityksillä pitkä historia?

! Oppijaminäkuva on tyypillisesti korkea koulutaipaleen alussa " Jopa ylioptimistinen! Kehittyy toisaalta kokemuksien ja toisaalta kognitiivisten kykyjen kehityksen myötä " Realistisemmaksi, todellisia kykyjä vastaavaksi! Tärkeässä roolissa kokemukset oppimistilanteista, niissä onnistuminen tai epäonnistuminen, saatava palaute sekä palautteen tulkinta ja kaikesta tästä syntyvät tunnepitoiset muistot

1-2 lk Taito Taito Minäkuva Minäkuva Lapsen minäkuva rakentuu onnistumisten ja epäonnistumisten myötä Minäkuva ei ole vielä kovin pysyvä

Mä tiedän kaiken bakteereista Puin paidan päälle IHAN ITSE Kato äiti kun mä tanssin hienosti! Alan olla tässä kirjainten tekemisessä jo aika taitava Piirrä äiti sä toi ihminen kun mun tekemät on ihan rumia Mitä sitten käy jos ei osaa lukea vaikka käy koulua? Mä en ookaan kauheen hyvä tässä Minä EN OSAA lukea!

3-6 lk Taito Taito Taito Minäkuva Minäkuva Lapsen minäkuva ja taitojen kehitys alkavat heijastua toinen toisiinsa -eri mekanismeja, mm. suuntaudutaan asioihin joissa onnistutaan Lapselle muodostuu suhteellisen pysyvä kuva itsestään oppijana

yläkouluikä => Taito Taito Minäkuva Minäkuva Minäkuva on vakiintunut ja vaikuttaa taitojen kehitykseen pikemmin kuin päinvastoin Minäkuvan merkitys alkaa näkyä myös muissa asioissa kuin taidoissa!

Matikkahan on ihan helppoa! Treenaamalla toi kitaransoittokin on alkanut sujua Mä ajattelin hakea lukioon, kun oon tasaisen hyvä kaikessa Mä oon aina ollut tosi hyvä ohjelmoimaan, musta tuleekin ehkä peliohjelmoija Eiköhän toi fysiikka oo enemmän pojille tarkotettu Mä en ikinä pääse tästä tentistä läpi Mitä järkeä on lukea jotain ruotsia, kun ei siitä kuitenkaan mitään tajua? Ei toi lukeminen oo mun juttu

Oppijaminäkuvalla suuri merkitys! Taitojen kehitykseen Todennäköisempää panostaa sellaisiin tehtäviin, joissa uskoo kykyihinsä ja luottaa pärjäävänsä Oppijaminäkuvalla havaittu olevan jopa suurempi merkitys suoriutumiseen kuin todellisella taitotasolla!! Kiinnostukseen, tehtävien arvostamiseen Todennäköisempää kiinnostua aiheista joissa kokee olevansa hyvä

! Opiskelu- ja ammattisuunnitelmille " Missä voin onnistua? Mikä on minun juttuni?! Vaikuttaa " Kurssivalintoihin " Jatkokoulutussuunnitelmiin " Todellisiin jatkokoulutusta koskeviin valintoihin " Ammattihaaveisiin, -suunnitelmiin ja -valintoihin

Onko minäkuva oikea?! Käsitys itsestä ja omista kyvyistä voi siis olla monella tavalla merkityksellinen!! Oppijaminäkuvan kehitykseen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin taidot! Oikea ja myös todellisia kykyjä vastaamaton minäkuva voi syntyä monella tavalla! " Sukupuolistereotypiat " Ympäristön palaute " Sosiaalinen vertailu

Kulttuurinen ympäristö Sukupuoleen liittyvät odotukset Kulttuuriset odotukset ammattiin liittyvistä ominaisuuksista jne. Kasvattajien / kasvatusinstituutioiden uskomukset ja käytännöt Lapsen kiinnostusten erilaisuus Oppilaan havainnot: 1. kasvattajien uskomuksista, asenteista ja odotuksista 2. Sp-rooleista 3. Toimintaa koskevista odotuksista Lapsen tulkinnat kokemuksesta Tilannekohtaiset syyselitykset Hallinnan paikantaminen Lapsen tavoitteet ja yleiset minäkäsitykset = oppijaminä- kuva Lapsen tunnesisältöiset muistot Aiemmat suoriutumiskokemukset Onnistumisodotukset Suoriutumiseen liittyvät valinnat Tehtävän arvostus 1. Kiinnostus 2. Tärkeys / Hyödyllisyys 3. Vaatimukset Expectancy-value model of achievement motivation (Wigfield & Eccles, 2000)

Sukupuolistereotypiat! Sukupuolieroja oppijaminäkuvassa ja kykykäsityksissä havaittu sekä meillä että maailmalla " Pojilla tyypillisesti korkeampi minäkuva matematiikkaan sekä tiedeaineisiin liittyen " Tytöillä enemmän luottamusta taitoihinsa äidinkielessä

! Aina käsitykset kyvyistä eivät kohtaa todellisen taitotason kanssa! " Tytöt ja pojat yhtä hyviä matematiikassa " Silti jo alakoululaisilla havaitaan sukupuolieroja matematiikan oppijaminäkuvassa (Aunola, Viljaranta & Nurmi, VALOhanke)! Hyvä uutinen: Vaikka sukupuolieroja havaitaan yleisessä oppijaminäkuvassa, niitä ei välttämättä löydetä tilannespesifeissä onnistumisodotuksissa! (Salmela-Aro, Viljaranta, & Schneider, EAGERhanke)! Kulttuuristen käsitysten ja normien merkitys? " Miten sukupuoliroolit ja stereotypiat välitetään jo pienillekin koululaisille?

Ympäristön palaute! Vanhempien uskomuksilla lapsen taidoista on havaittu olevan suuri merkitys lapsen käsityksille omista kyvyistään " Jopa suurempi kuin todellisilla taidoilla! Opettajan käsityksellä oppilaan kyvyistä myös olennainen merkitys, jopa tärkeämpi kuin vanhempien käsityksillä (Pesu, Viljaranta & Aunola, arvioitavana oleva käsikirjoitus) " Opettajan arvioima oppilaan taitotaso ennustaa systemaattisesti oppijaminäkuvan kehitystä ensimmäiseltä seitsemännelle luokalle ja vaikuttaa oppijaminäkuvan kautta oppilaan kiinnostukseen (Viljaranta, Tolvanen, Aunola, & Nurmi, 2014)! Millä tavoin käsitykset viestitään lapselle / oppilaalle? " Palautteen määrä? Laatu? Tarve?

Sosiaalinen vertailu! Oppijaminäkuvan kehityksen kannalta tärkeää on toki koululaisten jatkuvasti kehittyvä kyky arvioida omia taitojaan sekä nuorten / varhaisaikuisten korostunutkin omien ominaisuuksien ja kykyjen tarkkailu! mutta myös iän myötä lisääntyvä sosiaalinen vertailu! " Muihin samanikäisiin tai toisten ikäryhmien edustajiin " Omaan vertaisryhmään tai toveripiirien ulkopuolisiin

! On havaittu, että vaikka oma taitotaso on positiivisesti yhteydessä oppijaminäkuvan kehitykseen, koko luokan keskimääräisellä taitotasolla on negatiivinen vaikutus oppilaan minäkuvan kehitykseen, kun oman taitotason vaikutus on huomioitu (Vasalampi, Pakarinen, Viljaranta, Torppa, Poikkeus, Lerkkanen, & Nurmi, tekeillä oleva artikkeli) " Vaikka yksittäisen oppilaan taitotaso olisi hyvä, hänen oppijaminäkuvansa saattaa olla todellisiin kykyihin nähden yllättävän heikko, koska oppilas vertaa itseään hyvin ja vielä paremmin suoriutuviin luokkatovereihinsa " Tutkittu erityisesti maissa, joissa tasoryhmät " Sama ilmiö kuitenkin siis nähtävissä myös meillä jo peruskouluiässä ja erityisesti matematiikassa

Kyse on siis monien asioiden summasta

Kulttuurinen ympäristö Sukupuoleen liittyvät odotukset Kulttuuriset odotukset ammattiin liittyvistä ominaisuuksista jne. Kasvattajien / kasvatusinstituutioiden uskomukset ja käytännöt Lapsen kiinnostusten erilaisuus Oppilaan havainnot: 1. kasvattajien uskomuksista, asenteista ja odotuksista 2. Sp-rooleista 3. Toimintaa koskevista odotuksista Lapsen tulkinnat kokemuksesta Tilannekohtaiset syyselitykset Hallinnan paikantaminen Lapsen tavoitteet ja yleiset minäkäsitykset = oppijaminä- kuva Lapsen tunnesisältöiset muistot Aiemmat suoriutumiskokemukset Onnistumisodotukset Suoriutumiseen liittyvät valinnat Tehtävän arvostus 1. Kiinnostus 2. Tärkeys / Hyödyllisyys 3. Vaatimukset Expectancy-value model of achievement motivation (Wigfield & Eccles, 2000)

Ekaluokkalaiset Maija ja Matti Viljaranta, Kiuru,, Silinskas, Lerkkanen, Poikkeus, & Nurmi, arvioitavana oleva käsikirjoitus! Lukutaito keskitasoa luokkakavereihin Maija on todennäköisesti innokas koululainen, joka verrattuna luottaa kykyihinsä, jaksaa! Ajattelee yrittää ajoittaisista olevansa hyvä lukija vaikeuksista huolimatta ja saa tätä kautta! Pitää onnistumisen lukutehtävistä kokemuksia. Taidot karttuvat ja itseluottamus lisääntyy. -sukupuoli! -ei riskiä lukivaikeuteen -oppinut aikaisin lukemaan! Lukutaito Matti ei oikein hieman luota luokkatovereita taitoihinsa, koska on heikompi jo huomannut, että! Ei lukemisessa oikein luota on kykyihinsä vaikeuksia. Hän ei aina! Pitää kuitenkin uskalla tai jaksa yrittää, lukutehtävistä koska ennakoi epäonnistuvansa. Onnistumisia ei näin tule, innostus lukemiseen hiipuu eivätkä taidotkaan kehity muiden tahdissa. -riski lukivaikeuteen -ei ole oppinut aikaisin lukemaan

Miten autamme Matin ja Maijan kohti onnistunutta opintopolkua?! Oppijaminäkuvan perusta rakennetaan jo koulutaipaleen alussa! Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä, erityisesti siirtymävaiheissa suuriakin muutoksia!

! Taidot oppijaminäkuvan rakentajana: " Onnistumisen kokemuksia jokaiselle " Omien vahvuuksien löytämisen tukeminen, myös vahvuuksien hyödyntämisen tukeminen! autetaan keksimään mihin omia vahvuuksia voi käyttää! " Ymmärrys omista vahvuuksista osaksi laajempaa minäkäsitystä ja itsetuntoa!

! Huomio palautteeseen " Miten viestimme oppilaille ja opiskelijoille heidän osaamisestaan, heikkouksistaan ja vahvuuksistaan? " Näemmekö oppilaan ja opiskelijan omana itsenään vai jonkin roolin kautta? " Sukupuoli? Kulttuuritausta? Ryhmään kuuluminen? Jokin erityispiirre?

! Opettajilla, kouluttajilla ja opintoohjauksella tärkeä rooli oppijaminäkuvan kehittämisessä!! Oppilaan / opiskelijan yksilöllinen ja avoin kohtaaminen, tukeminen ja kannustaminen avainasemassa!