TÄYSJYVÄVILJAN TERVEYSVAIKUTUKSET Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 2.12.2009 TtM Jenni Lappi Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK), Kuopion yliopisto Jenni.Lappi@uef.fi
VILJATUOTTEIDEN MERKITYS RUOKAVALIOSSA
SUOSITUS ENERGIARAVINTOAINEIDEN OSUUKSIKSI RUOKAVALIOSSA (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005) Proteiini 10 20 % Rasva 30 % Hiilihydraatti 50 60 % Puhdistetut Sokerit <10%
VILJA JA LEIVONTATUOTTEIDEN MERKITYS RUOKAVALIOSSA Ravintoaine Osuus kokonaissaannista % (naiset/miehet) Saantosija Hiilihydraatit 46/47 1. Proteiini 24/25 3. Ravintokuitu 55/67 1. Sakkaroosi 17/15 3./4. Vitamiinit: E vitamiini 23/29 1. : tiamiini 29/29 1./2. : folaatti 32/36 1. Kivennäisaineet:: rauta 46/47 1. Lähde: Finravinto 2007 : magnesium 32/35 1. : suola (NaCl) 34/33 1.
TÄYSJYVÄVILJAN KOOSTUMUS
TÄYSJYVÄVILJAN KOOSTUMUS Proteiini 10 13 % Muut q Fytokemikaalit q Antioksidantit q Sterolit q Vitamiinit q Mineraalit Rasva 2 5 % Tärkkelys 50 60 % Ravintokuitu 10 15 %
TÄYSJYVÄVILJASSA ON ENEMMÄN KUITUA JA BIOAKTIIVISIA YHDISTEITÄ KUIN PUHDISTETUSSA VILJASSA TÄYSJYVÄ ENERGIA RAVINTO KUITU BIOAKT. AINEET JYVÄN YDIN ENERGIA
JYVÄN ULKOKERROKSET OVAT TÄRKEITÄ û Kuitua û Kivennäisaineita û Vitamiineja û Bioaktiivisia aineita
TÄYSJYVÄTUOTTEET Kokonaisista jyvistä jauhettu jauho ja tällaisista jauhoista tehdyt tuotteet. Sisältävät kaikki jyvän ainesosat. Täysjyvätuotteissa oltava vähintään 51 % painosta täysjyväviljaa.
TÄYSJYVÄVILJAN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN VÄESTÖTASOLLA
TÄYSJYVÄVILJAN JA VILJAN RAVINTOKUIDUN RUNSAAN SAANNIN ON TODETTU VÄHENTÄVÄN USEAN SAIRAUDEN RISKITEKIJÖITÄ LIHAVUUS SYDÄN JA VERISUONITAUDIT (KOLESTEROLI) DIABETES (HEIK.SOKERINSIETO) SUOLISTON TERVEYS PAKSUSUOLI JA RINTASYÖPÄ ARVIO: Jopa 1/3 syövistä ja ehkä ½ sydän ja verisuonitaudeista sekä verenpaineesta on yhteydessä ruokavalioon
Seitsemän suuren väestötason tutkimuksen analyysi osoitti, että täysjyväviljan käyttö vähentää sydäntaudin riskiä. Täysjyväviljan terveellisyydestä tulisi näin ollen viestiä sekä kansanterveystyössä että terveydenhuollon piirissä. Mellen et al. 2007. Whole grain intake and cardiovascular disease: A meta analysis. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2008;18:283 90. 149 000 ihmistä käsittävä analyysi osoitti, että niillä jotka söivät 2,5 annosta täysjyväviljatuotteita päivässä oli 21% alempi riski sairastua sydäntautiin kuin niillä, jotka söivät 0,2 annosta päivässä.
Prospektiiviset tutkimukset tukevat vakuuttavasti täysjyväviljan käytön lisäämistä tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi. De Munter al. 2007. Whole grain, bran and germ intake and risk of type 2 diabetes: a prospective cohort study and systematic review. PLoS Med. 4: 1385 1395. 286 125 ihmistä joista 10 944 joista sairastui tyypin 2 diabetekseen. Kuuden tutkimuksen aineistojen yhteisanalyysi osoitti, että 2 annoksen lisäys täysjyväviljatuotteiden päivittäisessä kulutuksessa oli yhteydessä 21% laskuun tyypin 2 diabeteksen riskissä.
Täysjyväviljan käyttö on yhteydessä alentuneeseen tulehdusperäisten sairauksien riskiin. Tämä saattaa johtua täysjyvän sisältämistä oksidatiiviselta stressiltä suojaavista yhdisteistä. Jacobs et al. 2007. Whole grain consumption is associated with a reduced risk of noncardiovascular, noncancer death attributed to inflammatory diseases in the Iowa women s health study. American Journal of Clinical Nutrition 85:1606 1614. 41 836 naista, iältään 55 69 tutkimuksen alkaessa vuonna 1986, seurattiin 17 vuotta, ja todettiin, että aiemmin osoitetun alentuneen sydäntautikuolleisuuden lisäksi täysjyväviljan runsaampi käyttö suojasi myös muilta sairauksilta.
Dietary fibre Improved glucose and lipid metabolism Oligo Saccharides Prebiotic WHOLE GRAIN FOOD BIOACTIVITY Phytate Antioxidant Phytosterols Cholesterollowering Alkylrecorcinols Enzyme inhibitors Magnesium, chromium Improved insulin sensitivity Folate Choline, betaine Methyl donors Ferulic acid Antioxidant Lignans Phytoestrogens Tocopherols & trienols Antioxidants, reduce LDL oxidation Vitamin E antioxidant Synergistic effects Beneficial physiological effects in humans
Täysjyväviljan terveysvaikutukset USA:ssa, Englannissa ja Ruotsissa täysjyväviljaa sisältäviin tuotteisiin saa liittää terveysväittämän: Runsaasti täysjyväviljaa ja muita kasvikunnan tuotteita sisältävä ruokavalio, jossa kokonaisrasvan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin määrä on alhainen, voi alentaa sydänsairauksien ja tiettyjen syöpäsairauksien vaaraa (FDA/USA 1999) Terveelliset elintavat ja tasapainoinen täysjyvätuotteita runsaasti sisältävä ruokavalio alentavat sydäntaudin vaaraa (Ruotsi 2003) Ihmiset, joilla on terve sydän, syövät runsaasti täysjyväviljatuotteita muiden terveellisten elintapojen noudattamisen ohella (UK 2002)
Täysjyväviljaan liittyvät terveysväittämät EU:ssa EFSA:lta puoltava lausunto: Täysjyvävilja auttaa painonhallinnassa/täysjyvävilja ylläpitää kylläisyyttä/täysjyvävilja vapauttaa energiaa hitaasti EFSA:lta puoltava lausunto rukiiseen liittyen: Ruiskuidun vaikutus hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja insuliiniherkkyyteen Pitkäkestoista energiaa/tasapainottaa aterianjälkeistä verensokerin nousua/matala glykeeminen vaste
Täysjyväviljatuotteiden ravitsemusväitteitä Suomessa RUNSASKUITUINEN Kuitua 6g/100g EI LISÄTTYÄ SOKERIA VÄHÄRASVAINEN Rasvaa 3g/100g (VÄHEMMÄN SUOLAA/VÄHENNETTY SUOLAA Tuote sis. 25% vähemmän suolaa kuin normaali tuote) Ravitsemusväitteen käyttö edellyttää aina ravintoarvon merkitsemistä tuotteeseen!
Täysjyväviljatuotteiden käyttösuositus (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005) Päivittäin, lähes joka aterialla Täysjyväleipä (vähäsuolainen/kevyesti suolattu!) Täysjyväpuurot Mysli Täysjyväriisi ja tumma pasta perunan ohella/sijasta Leivonnaisista suositeltavimpia pulla ja hiivataikinapohjaiset piirakat
Sydänmerkki Selkeä pakkausmerkintä > auttaa kuluttajaa löytämään parempia vaihtoehtoja kauppojen valikoimista Käyttöoikeus maksullinen, myönnetään hakemusten perusteella Käyttöoikeusmaksu Valtakunnallisesti myytävä tuote 300 500 e/tuote/vuosi Alueellisesti myytävä tuote 100 200 e/tuote/vuosi
Sydänmerkin myöntämisperusteet leivälle Kuitua 5 g/100 g Natriumia 280 mg/100g ( 0,7% suolaa) Rasvaa 5 g/100 g tai jos rasvaa 5,1 7 g/100 g, kovaa rasvaa 20 % rasvasta Pastat, riisit yms. tuoteryhmässä käytetään aina Sydänmerkki+runsaskuituinen merkkiä (kuitua 6g/100g)
TUTKIMUS
FOOD QUALITY AND SAFETY DG Research EuropeanCommission HEALTHGRAIN EU PROJEKTI 2005 2009 VILJATUOTTTEITA TERVEYDEKSI TÄYSJYVÄÄ HYÖDYNTÄEN Terveellisten viljatuotteiden räätälöinti Jyvän parempi hyödyntäminen Lisätietoja: www.healthgrain.org Koordinaattori Kaisa Poutanen, VTT Osallistujamaat: FIN, BG, BE, AT, IT, DE, UK, HU, SZ, DK, PL, FR, SE, NL, IE Budjetti: 16 M VIESTINTÄ KOULUTUS OSIO 1 Kuluttajatutkimus OSIO 4 Ravitsemus KOORDINOINTI RAVITSEMUS VERKOSTO OSIO 2 Kasvinjalostus OSIO 3 Teknologia OSIO 5 Viestintä ja teknologian siirto HAVAINNOLLISTAMINEN TEOLLISUUS FOORUMI DG RTD/E.2/AB 12/4/2009
HEALTHGRAIN KEHITTÄÄ Terveysominaisuuksien suhteen optimoituja viljalajikkeita (kasvibiotekniikka) Uusia prosessimenetelmiä (entsyymien ja mikrobien hyödyntäminen) Materiaaliosaamista (elintarvikekemia ja fysiikka) Osaamista viljatuotteiden terveysvaikutuksista (ravitsemustutkimus) Viestintämenetelmiä (kuluttajatutkimus)
Raaka aineiden räätälöinti Vilja ja kuitutuotteiden kemia, fysiikka ja teknologia Vaikutukset kliinisissä kokeissa Täysjyväviljan ja kuidun vaikutukset sairastumisriskiin väestötasolla