S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talouden hidastuneen kasvun myötä vuosien 2001 aikana tuotannon, työllisyyden ja muuttoliikkeen erot maakuntien välillä kaventuivat. Tämän kehityksen idaan jatkuvan vuosina, jos tuotannon kasvuvauhti pysyy 2 3 %:n tasolla. Kuitenkin elinkeinotoimintaan liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienillä kaupunkialueilla, joissa väestö- ja työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti ikääntymisen johdosta. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä muuttaen niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkiselta vallalta monipuolista tukea. EU:n laajeneminen ja rakennerahastopolitiikan uudistuminen vuoden 2007 alussa edellyttävät muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Venäjän talouden uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois- Suomen maakuntia. Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkiseen hallintoon kohdistuu kuitenkin yhä voimakkaammin muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden kasvua. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään. Kuntien talouden idaan vahvistuvan vuonna, mutta kuntatalous pysyy kireänä lähivuosina. Vuosikate ei riitä kattamaan kuntien nettoinvestointien rahoitustarpeita vuonna ja kuntien lainakanta kasvaa. Erityisissä vaikeuksissa tulevat olemaan pienet, taantuvan talouden ja vähenevän väestön kunnat. Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Tällöin Suomessa järjestetään huomattava määrä kansainvälisiä kokouksia, joista merkittävin on syksyllä Helsingissä järjestettävä Euroopan unionin ja Aasian maiden valtioiden kokous. Kansainväliset tapahtumat lisäävät turvallisuusjärjestelyjen tarvetta ja niiden vuoksi joudutaan varautumaan myös terroristi-iskujen uhkaan. Alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tullee alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin myös poliisin tehtävissä. Viranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy. Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi. Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Eläköitymisestä johtuva henkilöstön nopea poistuma vaikuttaa lähivuosina myös pelastustoimeen ja aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä myös henkilöstörakenteessa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Työvoiman maahanmuuttoa pyritään aktiivisesti lisäämään lähivuosina. Myös turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin tulee varautua. Tämä edellyttää hallinnon tehostamista ja tarvittaessa myös sen uudelleenjärjestämistä. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö, turvapaikanhakijoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
den epäselvä henkilöllisyys, palautusten tehokkuus sekä laiton työnteko ovat kasvavia ongelmia, jotka vaativat lisähuomiota. Rajaturvallisuustilanne Keski-Aasiassa ja Kaukaasiassa säilyy pitkään epävakaana ja vaikeasti hallittavana. Venäjän rajavartiopalvelu jatkaa lähivuosina resurssiensa suuntaamista etelärajoille, missä yleinen tilanne sekä huumeiden ja ihmisten salakuljetus on vakava ongelma. Henkilöstöä supistetaan muun muassa Suomen vastaiselta rajalta. Vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Laiton siirtolaisuus, ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa sekä terrorismin uhka heijastavat pysyvät vaikutuksensa Suomeen. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi vuonna edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Rajaliikenteen idaan edelleen vilkastuvan, viisumivelvollisten matkustajien osuuden kasvavan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Suomenlahdella on olemassa riski vakaville ympäristö- ja merionnettomuuksille risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Sisäasiainministeriö asettaa seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä määrällisillä mittareilla että laadullisella innilla. Tunnusluvut kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta eri tyyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitetasoja em. tunnusluvuille. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tunnusluku tavoite tavoite Katuturvallisuusindeksin arvo 90,7 96 96 Liikenneturvallisuusindeksin arvo 136 128 132 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 47,7 48,7 49,7 Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Valtioneuvosto vahvistaa alueelliset palvelutavoitteet alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjotaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla. Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon. Poliisin palvelut ovat saatavissa koko valtakunnan alueella asetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti. Mittarit: asetetut kihlakuntakohtaiset palvelutasotavoitteet A+B luokan toimintavalmiusaika, rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitystaso ja tutkinta-aika. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta. Kuntien toimintakyvyn turvaaminen peruspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kuntatalouden tasapaino turvataan ja kuntatalouden ennakoitavuutta sekä vakautta lisätään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Kuntien hallintoa ja henkilöstöä koskeva sääntely tukee kuntien toimintaedellytyksiä ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa. Kuntarakenne, kuntien toimintajärjestelmät sekä kuntien välinen yhteistyö tukevat laadullisesti riittävän korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamista. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tunnusluku Mittarin arvo Tavoitetaso/määräaika Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, surma ja tappo), lkm 142 1) alle 100/vuosi 2007 Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm 15 837 2) enintään 14 000/vuosi 2007 Pahoinpitelyrikosten määrä 29 783 enintään 25 000/vuosi 2007 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset 14 496 alle 13 000/vuosi 2007 Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lkm 1 485 alle 1 000/vuosi 2007 Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk 422 enintään 210/vuosi 2007 Omaisuusrikosten selvitystaso, % 37,3 vähintään 40,2/vuosi 2007 Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten lkm 273 895 enintään 270 000/vuosi 2007 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm 370 enintään 250/vuosi 2010 Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Tunnusluku tavoite Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 9 519 9 700 9 600 Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 110 94 79 Rakennuspalovahinkojen arvo (milj. ), enintään 102 100 90 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan, laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa torjutaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan edellytykset maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Ulkomaalaishallinnon rakenteita kehitetään erityisesti selvittämällä mahdollisuuksia saada eri viranomaisten palveluita entistä enemmän yhdestä pisteestä. Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Sisäasiainministeriön hallintoon on 1.7. lukien perustettu palvelukeskus, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon sekä puhelunvälityksen tukipalveluista. Varsinaisen toimintansa palvelukeskus aloittaa 1) 2) Tilastokeskuksen ennakkotieto 19.1. Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
1.1.. Palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa hallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita. Sisäasiainministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 124,004 94,079 39,399 257,482 Vuoden sitoumukset 39,739 72,342 39,962 152,043 Valtuudet yhteensä 163,743 166,421 79,361 409,525 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Sisäasiainministeriö 83 877 87 793 92 747 4 954 6 02. Ulkomaalaisvirasto 9 124 12 960 12 983 23 0 05. Lääninhallitukset 51 480 52 110 51 418-692 - 1 06. Rekisterihallinto 27 818 27 894 28 659 765 3 07. Kihlakunnat 43 985 43 937 43 806-131 - 0 75. Poliisitoimi 554 289 560 455 571 875 11 420 2 80. Pelastustoimi 52 189 66 463 66 413-50 - 0 90. Rajavartiolaitos 201 861 193 772 195 855 2 083 1 97. Avustukset kunnille 221 700 231 362 251 435 20 073 9 98. Alueiden kehittäminen 179 172 230 328 230 448 120 0 Yhteensä 1 425 495 1 507 074 1 545 639 38 565 3 Henkilöstön kokonaismäärä 17 340 17 770 17 720 01. Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Ministeriön toiminnan tavoitteet ovat: Aluekehitys ja aluehallinto aluepolitiikan strategisen suunnittelun ja välineistön vahvistaminen, aluehallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen, päätösvallan lisääminen sekä kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen, laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen julkisten palvelujen, erityisesti valtion palvelujen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen ja Suomen etujen valvominen siinä sekä EU-ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminen. Strategista suunnittelua ja välineistön vahvistamista sekä aluehallinnon toimivuutta ja yhteistyön parantumista seurataan mm. hallituksen strategia-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumisen perusteella. Toteutettavissa hankkeissa on tavoitteena laadullisesti hyvät ja optimaalisella taloudellisten ja henkisten voimavarojen käytöllä aikaansaadut tulokset. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Seuranta kytketään valtion talousn valmisteluun. Ehdotukset toimenpiteiksi mitoitetaan riittäviksi ja oikea-aikaisiksi. Maakuntaohjelmat suunnitelmineen sekä hallinnonalan alueiden kehittämisen strategia tavoitteineen ja toimenpiteineen ovat osa kehys- ja talousvalmistelua tavoitteena nykyistä vuorovaikutteisempi alueiden kehittämisen kokonaisuus. Keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämistä koskevan hallintoselonteon linjausten ohjaaminen ja toimeenpano toteutetaan tehokkaasti asetetuissa aikatauluissa. Palvelurakenteita kehitetään hallintoa keventämällä jo samalla kun pitkäjänteisempää selvitystyötä tehdään mm. aluehallinnon toimijoiden kokoamiseksi ja työnjaon kehittämiseksi. Alueellistamisohjelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain helmi-maaliskuussa. EU-rakennerahasto-ohjelmien valmistelussa tavoitteena on, että kansalliset strategiat ja hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat tarkoituksenmukaiset ja tulokselliset sekä vastaavat EU:n vaatimuksia niin, että ohjelmien toteuttaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti vuoden 2007 alussa. Varainhoitovuonna aloitetaan kansallisen hallinnon sopeuttaminen vastaamaan EU:lta saatavien rakennerahastovarojen tasoa niin, että uuden ohjelmakauden alussa vuonna 2007 tehtäviä hoitamassa on vain uudelle ohjelmakaudelle ja ohjelmien sulkemiseen välttämätön henkilöstö. Suomen tavoitteena EU:n alue- ja rakennepolitiikkaneuvotteluissa on muun muassa, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet sisällytetään korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. Kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistusta toteutetaan. Siinä kuntahallinnon palveluja idaan siitä näkökulmasta, millaista väestöä ja taloudellista pohjaa kunkin palvelun tuottaminen edellyttää ja millä hallinnon tai hallinnollisen yhteistyön tasolla palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa. Samalla idaan, edellyttääkö järjestäminen lainsäädännön muuttamista. Valtion ja kuntien välistä peruspalveluohjelmaa ja -budjettia kehitetään ja vakiinnutetaan peruspalveluohjelman asema keskeisenä osana valtio kunta yhteistyötä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat ensimmäisen vaiheen esitykset toteutetaan siten, että uudistus astuu voimaan vuoden alusta. Uudistuksen toisen vaiheen valmistelua jatketaan mm. verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän osalta. Kunnallista itsehallintoa kehitetään turvaamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet seutuistumisen, yhtiöittämisen ja muiden uudentyyppisten palveluiden tuotantomuotojen myötä syntyneissä tilanteissa. Peruspalveluiden innilla tuetaan palveluiden saatavuuden, laadun ja rahoituksen kehittämistä sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti tuloksellisesti. Kuntien välisen yhteistyön muotoja kehitetään siten, että ne sopeutuvat kilpailu- ja hankintalain säädännön vaatimuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Poliisitoimi Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset on vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman toimeenpanon painopisteenä on väkivallan vähentäminen ja muu ennalta ehkäisevä toiminta. Työtä ohjaa valtioneuvoston vahvistama toimenpideohjelma, jonka toimeenpano edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä. Talousrikostorjunnan tehostamistyötä jatketaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi turvallisuussuunnittelua kehitetään edelleen vahvistettujen linjausten mukaisesti ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa toteutetaan yritysturvallisuusstrategian mukaisesti. Poliisitoimi varautuu kansainvälisen tilanteen vaatimusten mukaisesti torjumaan terrorismia kotimaassa erityisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettävien suurten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä sekä osallistuu terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Pelastustoimi Pelastustoimen johtamis-, valvonta- ja hälyttämisjärjestelmän sekä tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavaa järjestelmää uudistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian pohjalta. Huolehditaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toimeenpanosta ja EU-puheenjohtajuuskauden toimista. Pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi annettuja sisäasiainministeriön asetuksia uudistetaan. Ulkomaalaishallinto Ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain toimivuutta seurataan ja lainsäädäntöön tehdään tarvittavat muutokset. Ulkomaalaishallinnon toimintakyvystä huolehditaan. Ryhdytään toteuttamaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman sisäasiainhallinnolta edellyttämiä toimenpiteitä ottaen huomioon ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä sisäisen turvallisuuden ja kansallisten etujen vaatimukset. EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomiseen vaikutetaan erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana edistämällä lainsäädännön harmonisointia tuoden samalla esiin Suomen kansalliset edut. Huolehditaan siitä, että Suomella on toimivat yhteistyösuhteet Venäjän, Ukrainan ja muiden EU:n lähialueiden ulkomaalaishallintoihin. Samalla huolehditaan siitä, että kahdenväliset suhteet lähialueiden EU-jäsenmaihin ja muihin Pohjoismaihin ovat toimivat. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön vuoden tavoitteisiin kuuluu siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittäminen ja ylläpitäminen vastaamaan lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Vuoden aikana perustetaan siviilikriisinhallintakoulutusta antava koulutuskeskus Kuopioon pelastusopiston yhteyteen. Siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän perustamisella parannetaan ulkomaille lähetettävän henkilöstön kykyä vastata entistä paremmin siviilikriisinhallintatehtävien kansainvälisiin haasteisiin. Palvelukeskus Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja puhelinvälityksen palvelukeskus on perustettu valtioneuvoston asetuksella 1.7. lukien päätoimipaikkana Joensuu ja puhelinvälityspalvelujen sijaintipaikkana Kajaani. Siirtymäkauden ajan toimitaan myös sivutoimipisteissä. Vuoden aikana luodaan asiakassuhteet talous- ja henkilöstöpalvelujen osalta kaikkiin hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin vahvistetun siirtymäsuunnitelman mukaan. Palvelukeskus tuottaa asiakkailleen toimintavarmat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelusopimusten mukaisesti. Palvelukeskus valmistautuu hallinnonalan puhelunvälitystehtävien keskittämiseen Kajaanin toimipisteeseen vuoden 2007 alusta lukien. Rekisterihallinto Väestörekisterikeskuksen osittaista liikelaitostamista selvitetään. Sisäasiainministeriö asettaa ministeriön henkisten voimavarojen kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Henkisten voimavarojen kehittäminen tavoite Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,5 7,0 enintään 7,0 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,2 3,3 vähintään 3,4 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 26.98.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talous 60 000 000 talous 60 000 000 tilinpäätös 56 878 988 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 535 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 250 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja kertaluonteisena menona 45 000 euroa hallitusohjelman mukaisiin kuntapolitiikan kehittämistoimiin. Lisäksi määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 60 000 euroa kansallisen demokratiatilinpäätöksen kehittämiseen ja kokeiluun yhdessä Kuntaliiton kanssa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisesti. varsinainen talous esitys Bruttomenot 22 551 22 581 23 335 Bruttotulot 962 800 800 Nettomenot 21 589 21 781 22 535 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 775 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 973 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 310 000 euroa valtiosihteerien ja heidän sihteeriensä palkkausmenojen siirtona momentilta 23.01.01 ja 100 000 euroa Jyväskylän johtokeskuksen vuokrausmenojen siirtona momentilta 26.80.21 sekä vähennyksenä 70 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23 ja 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa ministeriön toimitilojen vuokramenojen tilapäisen nousun johdosta. Tarkoitus on, että vuosina 2008 myönnetään 200 000 euron lisämääräraha, joka otetaan vähennyksenä huomioon vuosina 2009 2011. talous 22 535 000 lisätalous 340 000 talous 21 781 000 tilinpäätös 21 786 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 212 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön itu jakautuminen Runkoverkko 1 430 000 Hallinnonalan tietoliikenneverkot 1 800 000 Asiankäsittelyjärjestelmät 280 000 Sähköposti 150 000 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät 230 000 Muut järjestelmät 300 000 Sähköinen asiointi 380 000 Muut tietohallintomenot 642 000 Yhteensä 5 212 000 talous 5 212 000 talous 5 212 000 tilinpäätös 5 212 000 23. Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon muilta kuin sisäasiainministeriön hallinnonalan virastoilta ja laitoksilta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainhallinnon palvelukeskus on perustettu valtioneuvoston asetuksella (386/) 1.7. lukien. Varsinaisen toimintansa palvelukeskus aloittaa 1.1.. Vuonna viraston menot maksetaan momentilta 28.80.27. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 70 000 euroa 1 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.01.21 (Sisäasiainministeriön toimintamenot), 100 000 euroa 2 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.02.21 (Ulkomaalaisviraston toimintamenot), 1 600 000 euroa 26 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.05.21 (Lääninhallitusten toimintamenot), 240 000 euroa 4 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.06.21 (Rekisterihallinnon toimintamenot), 360 000 euroa 6 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.07.21 (Kihlakunnanvirastojen toimintamenot), 1 800 000 euroa 28 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.75.21 (Poliisitoimen toimintamenot), 130 000 euroa 2 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.80.21 (Pelastustoimen toimintamenot) ja 700 000 euroa 11 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.90.21 (Rajavartiolaitoksen toimintamenot). Tarkoitus on, että määrärahat palautetaan vuoden 2008 valtion talousssa momenteille, joilta ne on siirretty. Vuoden 2008 alusta lukien siirrytään kaikilta osin tilaaja tuottaja -mallin mukaiseen maksulliseen toimintaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot 5 000 Bruttotulot - Nettomenot 5 000 talous 5 000 000 (63.) Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 800 000 02. Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia siitä, että sen toiminta edistää hallittua maahanmuuttoa ja virasto tuottaa tietopalveluja maahanmuuttopoliittisen päätöksen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
teon tueksi. Ulkomaalaisviraston päätöksenteossa korostuvat ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteet sekä maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estäminen. tavoite Perustiedot Toimintamenot (1 000 ) 11 850 12 960 12 983 Henkilötyövuodet (htv) 214 225 225 Tunnusluvut Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) 196 220 230 taloudellisuus (nettomenot /päätös) 280 260 250 Sisäasiainministeriö asettaa ulkomaalaisvirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan. Toiminnallisten pääprosessien sähköistämistyötä jatketaan. Maahanmuutto tavoite Perustiedot Vireille tulleet (kpl), oleskelulupa 16 585 18 000 19 000 maasta poistaminen 3 208 3 000 3 300 turvapaikka 2 864 2 500 3 300 matkustusasiakirjat 3 477 3 000 3 500 Ratkaisut (kpl) oleskelulupa 16 399 18 700 19 700 maasta poistaminen 3 608 3 000 3 300 turvapaikka 3 581 2 500 3 600 matkustusasiakirjat 3 596 3 000 4 000 Vireillä vuoden lopussa 8 563 9 000 7 000 Tunnusluvut Käsittelyaika (vrk): oleskelulupa 75 90 70 työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 33 60 30 turvapaikka, tavallinen menettely 243 180 180 turvapaikka, nopeutettu menettely 90 90 90 matkustusasiakirjat 161 120 120 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) oleskelulupa 75 75 80 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
turvapaikka, tavallinen menettely 50 80 95 turvapaikka, nopeutettu menettely 91 98 98 maasta poistaminen 60 70 70 Ratkaistu vireille tulleista (%) 112 104 105 Ratkaisut/htv 312 370 390 Tuottavuus (ind 385=100), suurempi luku parempi 81 100 101 Taloudellisuus (ind 150=100), pienempi luku parempi 157 130 100 Kansalaisuus tavoite Perustiedot Vireille tulleet (kpl), kansalaisuushakemukset 2 004 2 600 2 300 kansalaisuusilmoitukset 2 515 2 000 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 990 1 400 1 000 Ratkaisut (kpl) kansalaisuushakemukset 3 800 4 000 3 900 kansalaisuusilmoitukset 2 400 2 000 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 985 1 700 1 000 Vireillä vuoden lopussa 7 500 5 800 4 200 Tunnusluvut Käsittelyaika (vrk): kansalaisuushakemukset 937 730 540 kansalaisuusilmoitukset 77 50 50 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) 77 88 90 Ratkaistu vireille tulleista (%) 149 150 130 Ratkaisut/htv 184 200 210 Tuottavuus (ind 172=100), suurempi luku parempi 107 122 122 Taloudellisuus (ind 333=100), pienempi luku parempi 110 90 90 Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja tietopalvelu Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen perustan ulkomaalaisasioiden päätöksenteolle. Ulkomaalaisvirasto tuottaa ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun ja EU:n tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Ulkomaalaisrekisterin tekninen toimivuus oli vuonna 99,8 prosenttia ja sen idaan säilyttävän tasonsa myös vuosina ja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Henkisten voimavarojen hallinta tavoite Henkiset voimavarat Lähtövaihtuvuus (%) 29 20 20 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 44 52 52 Koulutuspäivät 1 154 420 vähintään 450 Sairaspoissaolot (työpäivää/htv) 12 12 enintään 11 21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 983 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot 14 265 15 960 15 483 Bruttotulot 2 415 3 000 2 500 Nettomenot 11 850 12 960 12 983 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 251 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 525 Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 100 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. talous 12 983 000 lisätalous 162 000 talous 12 960 000 tilinpäätös 9 124 000 05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, ivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Perustietoja lääninhallituksista Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallitusten poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Sisäasiainministeriö asettaa lääninhallituksille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lääninhallitusten tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on huolehtiminen eri toimialojensa kautta siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveysosastoissa hoidetaan kolmen eri ministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisia linjauksia yhteistyössä kuntien kanssa. Lähivuosien tavoitteina ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, hoitoon pääsyn turvaaminen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä edellyttää toimintakäytäntöjen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Lääninhallitusten keskeisenä tehtävänä on ohjata, seurata ja valvoa sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa ja ehkäisevää työtä. Näihin liittyvien kantelujen määrä on lisääntynyt ja käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet viime vuosina. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnattavan määrärahan hallinnoinnissa. Alkoholilupahallinnon valvontatehtävät ovat suurimmalta osin lääninhallituksissa. Eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon keskeisinä kehittämiskohteina ovat eläinten terveydenhuoltojärjestelmä, eläintautien valmiussuunnitelmat, ympäristöterveydenhuollon valvonnan vahvistaminen paikallistasolla, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnan tehostaminen. Toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvien täydentävien ehtojen valvonta. Lääninhallitukset osallistuvat valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman toteuttamiseen. Sivistysosastot hoitavat niille säädöksissä osoitettuja ja delegoituja opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen tehtäviä. Lääninhallitukset huolehtivat rakennerahastojen (EAKR, ESR) tavoiteohjelmissa noin 33 milj. euron rahoituksesta. Lääninhallituksissa päätetään entistä merkittävämmin kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimeen liittyvistä valtionavustuksista sekä liikuntapaikkarakentamisesta. Liikenneosastojen toiminnan kehittämisen painopisteenä on julkisen liikenteen palveluverkoston turvaaminen liikennelupia myöntämällä ja täydentävillä peruspalveluliikenteen ostoilla. Painopisteenä on myös matkapalvelukeskusten perustamisen koordinointi. Liikenneosastojen asema turvallisuusviranomaisten infrastruktuuripalvelujen tuotannossa korostuu. Kilpailu- ja kuluttajayksiköissä panostetaan kilpailun valvontaan, markkinoiden toiminnan edistämiseen ja puuttumiseen haitallisiin kilpailurajoituksiin aluetasolla. Kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan edistetään osallistumalla lainsäädännön noudattamisen valvontaan. Kuluttajien taloudellista turvallisuutta parannetaan talous- ja velkaneuvonnan keinoin sekä edistämällä hintatietoisuutta. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopisteenä on seudullisten valvontayksiköiden muodostumisen tukeminen. Pelastusosastot toteuttavat osaltaan pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita ja aluehallinnon viranomaisten yhteistyötä. Painopistealueina ovat pelastustoimen alueilla tehtyjen palvelutasopäätösten toteutumisen seuranta ja valvonta sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumisen edistäminen läänin alueella. Oikeushallinto-osastoja kehitetään osana ulosottolaitoksen uudistusta, jossa korostuu ulosoton yhtenäisyys, vaikuttavuus ja lainmukaisuus. Oikeushallinto-osastojen erityisenä osana tässä uudistuksessa on ohjaustehtävän tehostuminen. Poliisiosastot toteuttavat paikallispoliisin ohjaajina ja alueellisina yhteistyökumppaneina sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa varaudutaan määriteltyihin turvallisuusuhkiin. Hallinto-osastojen ja viraston yhteisten toimintojen painopisteenä on palvelun ja asioinnin turvaaminen, hallinnon ohjattavuuden parantaminen sekä tukipalvelujen tehokas tuottaminen. Palvelujen sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi lääninhallitusten verkkopalveluja kehitetään kaikilla toimialoilla verkkopalvelustrategian mukaisesti. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi otetaan käyttöön alkoholilupahallinnossa ja liikennelupajärjestelmässä. Samoin kehitetään edelleen peruspalvelujen intia palvelemaan yhteiskunnan tietotarpeita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Toiminnalliset tulostavoitteet Eräitä volyymitietoja Kantelut ja valitukset, kpl 4 850 5 000 5 000 Taksilupia, kpl 1 096 1 100 1 100 Taksilupia/htp 1,26 1,24 1,30 Alkoholijuomien anniskelulupia, kpl 3 198 3 200 3 200 Alkoholijuomien anniskelulupia/htp 1,09 1,10 1,15 Lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen, kpl 1 518 1 500 1 550 Lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen/htp 0,92 0,92 1,00 Pelastustoimen rahoituspäätös, kpl 576 500 500 Pelastustoimen rahoituspäätös/htp 1,48 1,50 1,60 Maa- ja metsätalouden lainojen vuosimaksuja, kpl 113 352 113 000 113 000 Maa- ja metsätalouden lainojen vuosimaksuja/htp 34,4 34 35 Palvelujen saatavuus Asiakas saa päätöksen julkisen liikenteen ei-tarveharkintaiseen lupahakemukseen 14 päivän kuluessa. Laadunhallinta Lääninhallitukset kehittävät vuorovaikutteisia verkkopalveluja. Pilottihankkeina ovat alkoholilupahallinto ja tavaraliikenneluvat. Lääninhallitukset tekevät laadunhallintatyötä yhteiseen menetelmään (CAF) perustuen. Henkiset voimavarat Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen kiinnitetään järjestelmällistä huomiota. Kaikki lääninhallitukset tekevät ns. henkilöstötilinpäätöksen. Työtyytyväisyyttä mitataan säännönmukaisesti. Eräitä henkilöstötilinpäätöksen tietoja Henkilötyövuodet (26.05.21) 1 082 1 080 1 065 Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä (N/M %) 68/32 68/32 68/32 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,25 3,20 3,30 Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti (työpv) 6,9 6,9 6,6 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 418 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot 57 864 59 410 58 818 Bruttotulot 7 223 7 300 7 400 Nettomenot 50 641 52 110 51 418 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 468 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 307 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 208 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 26.01.21 sekä vähennyksenä 1 600 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. Lääninhallitukset ryhtyvät vuoden aikana riittäviin ja välttämättömiin toimenpiteisiin niin, että EU:n kuluvan rakennerahastokauden sulkeminen voidaan toteuttaa vuosina 2007 ja 2008 asianmukaisesti ja käyttämällä lähinnä tekniseen apuun käytettävissä olevia varoja. talous 51 418 000 lisätalous 888 000 talous 52 110 000 tilinpäätös 51 480 000 06. Rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 36 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 23 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisteri. Sisäasiainministeriö asettaa rekisterihallinnolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuus ja painopisteet tavoite Vaikuttavuustavoite Väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia Vakinaisista osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta, % 99,2 99 99 Tilapäisistä osoitteista on oikein, % 78,7 79 80 Toiminnalliset tulostavoitteet Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon välityksellä, % 43,1 44 48 Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti, % 60 63 70 Taloudellisuustavoite Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot, milj. euroa 9,8 9,6 9,8 Rekisterihallinnolle asetetaan lisäksi seuraavat alueelliset palvelutavoitteet: Alueelliset palvelutavoitteet tavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Edunvalvontaan määrääminen Maistraatin päätöksellä ratkaisut, aika enintään kk 3 Hakemukset käräjäoikeudelle, aika enintään kk 4 6 Edunvalvonta-tilintarkastus Määräaikana maaliskuun loppuun mennessä saapuneiden vuositilien tarkastusaika loppuun mennessä saapumisvuoden Julkinen notaari Palvelujen saanti, enintään pv 2 Isyyden tunnustamisen vahvistaminen Käsittelyaika enintään, pv 2 Muuttoilmoitus/osoitteet Palvelupuhelimeen vastaamisaika, aika normaalitilanteissa enintään min. 1 Kaupparekisteri Asunto-osakeyhtiöiden kaupparekisteri-ilmoitusten käsittely, aika keskimäärin kk 0,5 Väestörekisterikeskuksen asiakastuki Päivystäjän tavoitettavuus, enintään min. 1 Asiantuntijan tavoitettavuus, enintään h 2 Väestörekisterikeskuksen asiakaspalautteen käsittely Vastausaika internet-yhteydellä, arkisin enintään vrk 1 Alueellisten palvelutavoitteiden ja vaikuttavuustavoitteiden ohella rekisterihallinnossa korostuvat seuraavat seikat: Yleistä Työmäärää maistraattien kesken tasataan ja maistraattien erikoistumista edistetään siten, että erikoistumiseen ja toimivallan jakoon liittyvät toimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu vuoden aikana. Maistraattien toimialueita laajennetaan siten, että tarvittavat toimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu vuoden aikana. Puhelinpalveluja järjestetään edelleen aikaisempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin toimiviksi. Rekisterihallinnon vastuulla olevien järjestelmien käytettävyyttä ja toimintavarmuutta sekä tietojen laatua ja sähköisen asioinnin toimintaedellytyksiä parannetaan. Väestötietojärjestelmä Maistraatit huolehtivat henkilöiden osoitetietojen korkeasta tasosta tarkistaen erityisesti tilapäisiä ja postiosoitteita. Maistraatit kehittävät paikallistason yhteistyötä rakennusten osoite-, koordinaatti- ja tunnustietojen laadun parantamiseksi ja osallistuvat näiden tietojen korjaamiseen. Taloyhtiöille tarjotaan asukastietopalveluja verkkopalveluna kehitettyjen menetelmien avulla. Eri tavoin tehostetun tietojenvaihdon tarkoituksena on erityisesti tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Ulkomaalaisten rekisteröinnin ja rekisteritietojen oikeellisuutta parannetaan. Holhoustoimi Maistraatit selvittävät entistä tarkemmin ennen edunvalvojan määräämistä tai edunvalvontahakemuksen tekemistä, voidaanko edunvalvonta hoitaa muiden, ensisijaisena pidettävien palvelujen avulla. Maistraatit parantavat edunvalvonnan laatua huolehtimalla erityisesti siitä, että vuositilit tarkastetaan entistä nopeammin ja riittävällä tarkkuudella. Kauppa- ja yhdistysrekisteri Maistraattien tavoitteena on yhtenäinen ja yhdenmukainen neuvonta asiakkaille alueesta riippumatta. Henkiset voimavarat Työyhteisön kehittämistoimenpiteillä tuetaan Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien kehittymistä entistä toimivammiksi, vuorovaikutteisemmiksi ja paremmin johdetuiksi työyhteisöiksi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen tavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Henkilötyövuodet maistraatit 815 818 818 Väestörekisterikeskus 106 107 106 Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä, % maistraatit (naiset/miehet) 86/14 86/14 86/14 Väestörekisterikeskus (naiset/miehet) 64/36 64/36 64/36 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) maistraatit 3,2 3,2 3,3 Väestörekisterikeskus 3,0 3,2 3,3 Sairauspoissaolot, pv/htv maistraatit 9 9 9 Väestörekisterikeskus 15 12 10 Eräitä rekisterihallinnon volyymitietoja Väestötietojärjestelmä Ylläpito Tallennetut ilmoitukset 1 996 942 1 982 860 1 966 150 Tietopalvelu (tietoyks. lkm) VRK (laskutettu yksikkö, milj. kpl) 284 292 301 Valtio 43 44 45 Kunnat 38 39 40 Muu julkishallinto 10 11 11 Yksityiset 193 198 205 Maistraatit (julk.oik. maksullinen palv., otteet, luettelot, kpl) 240 504 233 232 231 978 Maistraatit (liiketal. palvelu, kpl) 9 377 9 710 9 757 Kauppa- ja yhdistysrekisteri Kaupparekisteri kaupparek. annettavat otteet, jäljennökset ja todistukset 26 143 24 535 23 815 YTJ:stä annettavat otteet ja todistukset 675 732 748 asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 18 030 18 297 18 528 muut ilmoitukset 14 390 14 590 14 255 Yhdistysrekisteri annettavat otteet, jäljennökset ja todistukset 6 635 6 480 6 470 Holhous (julkisoikeudelliset suoritteet) holhousrekisteristä annetut otteet 10 439 10 252 9 662 lupapäätökset 6 172 6 313 6 481 tilintarkastukset 36 632 36 870 37 285 edunvalvojan määrääminen 2 891 2 912 3 107 hakemukset käräjäoikeudelle edunvalvonnan määräämiseksi 5 089 5 243 5 380 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Yleishallinto (todistajapalvelut) kaupanvahvistukset 10 562 10 332 10 207 julkisen notaarin tehtävät 123 417 125 056 125 386 venerekisteristä annettavat otteet 18 412 18 303 18 455 nimenmuutoshakemukseen annetut päätökset 2 975 3 000 3 000 vihkimiset ja parisuhteen rekisteröinnit 9 902 10 100 10 273 21. Rekisterihallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 659 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot 48 131 47 294 50 101 Bruttotulot 21 019 19 400 21 442 Nettomenot 27 112 27 894 28 659 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 632 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 338 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot 18 764 17 900 19 700 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 23 812 25 600 26 200 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -5 047-7 700-6 500 Kustannusvastaavuus, % 79 70 75 Edunvalvojan määräämisestä holhoustoimilain (422/1999) 12 :n mukaisesti maistraatti perii valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 3 momentin perusteella omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun. Lisäksi eräät holhoustoimen suoritteet ovat kokonaan maksuttomia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 480 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä vähennyksenä 240 000 euroa palkkausja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. talous 28 659 000 lisätalous 1 161 000 talous 27 894 000 tilinpäätös 27 818 000 07. Kihlakunnat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
S e l v i t y s o s a : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishallintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. Sisäasiainministeriö asettaa kihlakunnanvirastoille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kihlakunnanvirastojen asiakaspalvelut palvelutoimistoissa ja palvelupisteissä järjestetään pääsääntöisesti yhteispalveluna huomioiden sähköisen yhteispalvelun tuomat mahdollisuudet. Laaditaan selvitys kihlakunnanvirastojen eri yksiköiden tarpeista ja mahdollisuuksista sijoittua yhteen toimitilaan ja samoihin toimitiloihin muiden valtion paikallishallintoviranomaisten kanssa. Selvityksessä huomioidaan valtion toiminnalliset, valtion kokonaistaloudelliset ja muuta taloudelliset näkökohdat ja vaikutukset. Kihlakunnanviraston talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä organisoidaan sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloille perustettavien palvelukeskusten tehtäviksi. Sen lisäksi selvitetään muiden tukipalveluiden tehostaminen osana valtionhallinnon tukipalvelujen järjestämistä. 21. Kihlakunnanvirastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 43 806 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yhteisiin toimitila- ja muihin menoihin. 75. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 euroa Seinäjoen kihlakunnanviraston toimitilojen suunnittelumenoihin, 63 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta sekä vähennyksenä 360 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. talous 43 806 000 lisätalous 137 000 talous 43 937 000 tilinpäätös 43 985 000 S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Perustietoja poliisista tavoite Rikosten määrä/kaikki rikokset, kpl, enintään 787 837 762 000 755 000 Rikosten määrä/rikoslaki rikokset, kpl, enintään 540 793 525 000 515 000 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl, enintään 32 646 30 000 29 000 Omaisuusrikosten määrä, kpl, enintään 273 895 287 000 272 000 Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä, kpl, enintään 14 496 14 500 13 700 Poliisien määrä (ei sisällä opiskelijoita), hlöä 7 722 7 671 7 576 3) Opiskelijoiden määrä, hlöä 523 642 676 Muun henkilöstön määrä, hlöä 2 760 2 754 2 705 Poliisin henkilöstö yhteensä, hlöä 11 005 11 067 10 909 Asukkaiden lukumäärä/poliisi (ei sisällä opiskelijoita), hlöä 675 674 675 Poliisien vuotuinen poistuma, hlöä 407 359 368 Poliisikoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 359 360 397 Poliisien määrän nettomuutos, hlöä -1-51 -95 Poliisitoimen kokonaiskustannukset/asukas, euroa, enintään 123 123 123 Poliisikoulun koulutuspäivän hinta, euroa, enintään 112 112 113 3) Sisäasiainministeriö asettaa vuodelle poliisimiesten lukumäärätavoitteeksi vuoden 2002 tason, 7 750. Vähennyksinä hyväksytään vain hätäkeskuslaitokseen siirtyvät poliisimiehet. Siirtoja hätäkeskuksiin on tapahtunut ja idaan tapahtuvan seuraavasti: 30 poliisia vuonna 2003, 36 poliisia vuonna, 39 poliisia vuonna ja 69 poliisia vuonna. Yhteensä siirtoja idaan olevan 174. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18