V U O S I K E R T O M U S 2015 PB 1

V U O S I K E R T O M U S 1

T O I M I T U S J O H T A J A N K A T S A U S Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 284 533 euroa, mikä on noin 142 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,370 milj.euroa (muutos + 0,8 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,195 milj.euroa ( 35,0 % tuotoista, muutasaista kasvua ilman häiriöitä Useista valtakuntaa ja koko maailmaakin heiluttaneista epävakaustekijöistä huolimatta Tuusulan seudun vesilaitoksen toiminta sujui kertomusvuoden ajan rauhallisesti. Merkittäviä laatu- tai toimitushäiriöitä ei sattunut, organisaatio toimi entisellä, vakaalla pohjalla, päätöksenteko sujui ongelmitta ja talouskin pysyi vakaana. Päähuomio vuoden toiminnassa keskittyi suurimman tuotantolaitoksemme, Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen, laajennus- ja saneeraushankkeeseen, jonka lopullinen valmistuminen jää vuoden 2016 lopulle. Toinen toiminnassa selkeästi esiin tullut tekijä oli useiden vuototapausten esiintulo. Näiden korjauksista kuitenkin selvittiin kohtuullisesti, vaikka kulupuolelle syntyikin ennakoitua suurempia menoeriä. tos - 2,0 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua käynnissä olevan suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 261 971 euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 2,603 milj.euroa. Tämä on huomattavasti yli tavanomaisen keskin ja selittyy Jäniksenlinnan laitossaneerauksella. Muita laitosinvestointeja ei tehty. Kuntayhtymässä laadittuun ja hyväksyttyyn strategiaan kuuluvan vision mukaisesti Tuusulan seudun vesilaitos on luotettava, hyvämaineinen, korkealaatuisen talousveden toimittaja. Tämän mukaan elimme ja toteutimme myös toimintavuotta. Tämän mukaan myös tähtäämme tulevaisuuteen. Kaikki tässä toiminnassa mukana olleet ansaitsevat onnistumisestamme varauksettoman kiitoksen. Unto Tanttu Toimitusjohtaja Merkittävin muutos lainsäädäntöpuolella oli sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, joka tuli voimaan marraskuussa. Käytännössä vaikutukset omaan toimintaamme ovat lähes olemattomat, uudella asetuksella pääasiassa yhtenäistettiin voimassa oleva asetus ja sen muutospäätös edellisvuodelta yhtenäiseksi. Valvontapuolella vuoden aikana työstettiin yhdessä terveysvalvontaviranomaisten kanssa uusi talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2016 2020. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella ylti jälleen uuteen ennätykseen. Myyty kokonaisvesimäärä, 9,12 milj.m 3, oli jo kolmatta kertaa yhdeksällä alkava luku. Kasvuprosentti edellisvuoteen verrattuna oli 1,2 %. 2 3

V U O D E N T A P A H T U M I A jäniksenlinnan rakentamista Kesäkuussa Jäniksenlinnan työmaalla raudoitettiin valettavia kohteita. Työmaakokous Jäniksenlinnassa. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen suunnittelu oli saatu jo edellisvuonna valmiiksi ja urakkatarjouspyynnöt oli lähetetty urakoitsijoille jo ennen joulua 2014. Tarjoukset saatiin helmikuussa, ja kilpailutusten kautta valikoituneet urakoitsijat aloittivat työt toukokuussa. Pääurakoitsijan, Peab Oy:n, kanssa työhön osallistuu neljä eri sivu-urakoitsijaa. Kertomusvuoden ajan työ sujui hyvin ennalta laaditun aikataulun mukaisesti, ja laitoksen arvioidaan olevan valmis käyttöön otettavaksi marraskuun 2016 loppuun mennessä. Varsinaisen laitosprosessilaajennuksen lisäksi kertomusvuonna rakennettiin uusi vedenottokaivo sekä kaksi raakaveden imeytyskaivoa. Tämä yli kolmen toimintavuoden yli ajoittuva rakennushanke on ltaan noin 6 milj.euroa, ja on lähihistorian ylivoimaisesti suurin ja merkittävin rakennushanke Tuusulan seudun vesilaitoksella. Merkille pantavaa kertomusvuoden toiminnassa oli useiden, hankalienkin vuototapausten esiintulo. Kesällä havaitut venttiilirikot aiheuttivat Järvenpäässä Pohjoisväylän alituksessa olleen putkiosuuden uusimisen kiireisenä työnä. Ensi vaiheen korjausten jälkeen työ kilpailutettiin ja saatiin tehtyä urakoitsijan toimesta valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tuusulassa vuodon korjausoperaatio tehtiin Tuusulantiellä hätätyönä omalla henkilökunnalla marraskuussa. Firanlähteentiellä olevan vanhan valurautaputken vastaava korjausyritys ei putken huonolaatuisuuden takia onnistunut. Työ kilpailutettiin pakkosujutusmenetelmällä uusimalla johto-osuutta noin 580 metriä. Tämäkin työ saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Edellisvuoden perintönä tullut huoli vesitornien kunnosta ja erityisesti hygieniasta sai aikaan toimenpiteitä. Järvenpään vesitornin kunnostus oli jo aiemmin käynnistetty Järvenpään Veden organisoimana ja tuli hyvin toteutetuksi. Kuntayhtymän toimesta suoritettiin Tuusulan Kievarin sekä Keravan Ali-Keravan tornien pesut. Yhteinen vedentuotanto muiden vesilaitosten, lähinnä Porvoon kanssa, eleli hiljaiseloaan edelleen. Akuuttia tilannetta kuntayhtymän näkökulmasta asialle ei ole. Tosin lisäkapasiteetin hankkimismahdollisuus tulee pitää asialistalla, vaikka Jäniksenlinnan kapasiteetin lisäys turvaakin tuotantomäärän useiksi vuosiksi eteenpäin. suoperaatioista. Sekä Pohjoisväylän korjaustyössä että Ali-Keravan tornipesun yhteydessä tapahtui johtoverkossa häiriöitä, jotka aiheuttivat yllätyksellisiä vedenjakeluhäiriöitä vedenkäyttäjille. Nämä tilanteet pois lukien reklamaatioita vastaanotettiin kuitenkin vähän, yhteensä 12 kpl. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Järvenpäässä yhteisharjoitus. Veden laadun valvontatutkimusohjelman uusintaa työstettiin vuoden kuluessa yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Samaan aikaan osui myös lainsäädäntöuudistus, kun sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (nk. talousvesinormi) tuli voimaan marraskuussa. Suuria Firanlähteentiellä jouduttiin pakkosujuttamaan vesijohto joulukuussa. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin kaksi kirjattua ennakoimatonta vedentoimituksen keskeytystä tapahtui. Molemmat näistä aiheutuivat edellä mainituista korjaus- ja torninpemuutoksia vuoden 2016 alussa käyttöönotettava valvontatutkimusohjelma ei toimintaan tuonut. Yhtymävaltuusto sai tehtäväkseen kevään kokouksessa valita uuden hallituksen kaksivuotiskaudelle 2016. Kahdeksasta hallitusjäsenestä seitsemän jatkaa myös tulevan kauden. Sipoon osalta hallitusjäsenen puoluevaihdos aiheutti henkilövaihdoksen hallituksessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa tapahtui vain yksi muodollinen muutos. Oppisopimuskoulutukseen perustuen kaksi vuotta työskennelleen sähkö- ja automaatioasentajan työsuhde vakinaistettiin lokakuun alussa. Pysyvän henkilökunnan määrään tämä ei tuonut muutosta, kun vuotta aiemmin eläkkeelle jääneen sähkövastaavan paikka oli täytetty henkilökunnan sisältä. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Parin viime vuosikymmenen ajan kuntayhtymän uudelleen organisoinnista on silloin tällöin käyty keskusteluja, tehty selvityksiä ja arvioitu yhteistyön mahdollisuuksia. Kulunut vuosi oli tässä suhteessa harvinaisen hiljainen. Lukuun ottamatta muutamia epävirallisia kannanottoja asiaan ei puututtu millään taholla. Hyvin todennäköistä edelleen on, että lähivuosina suuria muutoksia ei tapahdu, ellei jäsenkuntien perusrakenteessa tapahdu muutoksia. Suuri haaste tulevalle vuodelle on Jäniksenlinnan uuden vesilaitosprosessin sisäänajo. Muutoksen eri osavaiheita on jo suunniteltu ja niitä tulee tarkastella yhdessä urakoitsijoiden kanssa huolellisesti sen varmistamiseksi, että laatuvarma vedentuotanto riittävällä teholla toimii koko muutosvaiheen ajan. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentaminen Kerava-Nikkilä -yhdysvesijohdosta Söderkullaan onkin seuraava suuren mittaluokan investointikohde kuntayhtymässä. Tavoitteena on saada johtoyhteys valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Vesitornipuolella tärkein saneerauskohde on Keravan vanhan vesitornin saneeraus, joka on Keravan kaupungin vuoden 2016 hankelistalla. Muiden tornien hygieniavarmuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti ja toteutetaan mm. pesujen avulla sekä mahdollisilla desinfiointi- ja mittalaitteilla. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Toimitusjohtajan vaihdos eläkkeelle siirtymisen johdosta tapahtuu viimeistään alkuvuonna 2017. Johtajavalintaan tulee panostaa jo hyvissä ajoin vuoden 2016 kuluessa. Venttiilirikot pakottivat Järvenpään Pohjoisväylän alituksessa olleen putkiosuuden uusimisen kiireisenä työnä. 4 5

R A K E N T A M I N E N JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Hanketta oli valmisteltu jo vuosia, ja edellisvuoden 2014 lopulla julkaistiin rakentamisen urakkakilpailu. Täydellä vauhdilla työt pääsivät käynnistymään toukokuussa ja etenivät vuoden loppua kohden suunnitellussa aikataulussaan. Uusi vesilaitosprosessi on tarkoitus käynnistää kesällä 2016, ja kokonaisuudessaan urakoiden on määrä olla valmiina marraskuun 2016 loppuun mennessä. Rinnan mainitun laitosrakentamisen kanssa rakennettiin uusia imeytys- ja vedenottokaivoja tekopohjaveden määrän lisäämiseksi. Koko hankkeen pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt tekee Econet Oy, LVI-työt Jacuteam Oy, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankkii erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä ja varavoimakoneen kw-set Oy:ltä. Suunniteltu laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennetaan uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m 2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäävät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee nykyisestä 13 200 m 3 /vrk on 19 000 m 3 /vrk. JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS, e Suunnittelu, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 74 135 Pääurakka, Peab Infra Oy 1 949 223 Koneisto, Econet Oy 260 925 LVI, Jacuteam Oy 13 914 Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy 59 600 Automaatio, Syspoint Oy 47 400 Kaivot, Maanrakennus Jokinen Oy 76 404 Muut kulut 72 131 Yhteensä 2 553 734 Hankkeen aloitusvuodesta 2013 rakentamisen ja suunnittelun yhteiskustannukset olivat em. kustannus mukaan lukien yhteensä 2 812 347 euroa. MUUT INVESTOINNIT Firan pohjavesialueen vanhan sorakuopan saneeraustavoitetta edistettiin hankkimalla lähellä oleva soraa sisältävä maa-alue 35 000,- euron kauppahinnalla. Edellisvuonna ostetun sora-alueen kanssa vesilaitokselle muodostuu yhtenäinen aluekokonaisuus ja mahdollisuus mm. kaivokenttää lähellä olevan pohjavesilammikon täyttö ja maaston kunnostaminen. 6 7

O R G A N I S A A T I O YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Kauppinen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Takarivi vas. hallituksen jäsen Pertti Aalto, hallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund, hallituksen jäsen Jukka Lehtonen ja toimitusjohtaja Unto Tanttu. Eturivi vas. valtuuston 2. varapuheenjohtaja Leo Lauramaa, hallituksen jäsen Leena Harjula-Jalonen, talous- ja toimistosihteeri Sari Passila, sekä hallituksen jäsenet Marikki Myllyvirta ja Sari Lilius. Kuvasta puuttuvat hallituksen varapuheenjohtaja Jaana Siukola ja hallituksen jäsen Heikki Vestman sekä valtuuston puheenjohtaja Aslak Haarahiltunen ja 1. varapuheenjohtaja Janne Jutila. Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. Valtuuston kaksivuotiskaudelle -2016 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta tapahtui vain muodollinen muutos, kun oppisopimustyösuhteella työskennellyt sähkö- ja automaatioasentaja Erkki Laaksonen aloitti vakituisena vesilaitoksen hoitajana 1.10. lukien. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen 8 9

Y L E I S T Ä VÄESTÖMÄÄRÄ HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2010 - Väestömäärän kasvu alueella oli edelleen viime vuosien keskitasoa, täpärästi alle yhden prosentin. Eniten prosentuaalista kasvua oli Sipoossa, Keravan edellisvuoden kärkipaikka vaihtui nyt jumbosijaksi. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. (Lähde: Väestörekisterikeskus) Muutos 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12. 14/15 % Järvenpää 38 697 38 966 39 646 40 003 40 427 40 967 1,36 Kerava 34 274 34 549 34 491 34 932 35 331 35 331 0,00 Sipoo 18 255 18 526 18 739 18 928 19 058 19 411 1,85 Tuusula 37 221 37 667 37 936 38 149 38 204 38 488 0,74 yhteensä 128 447 129 708 130 812 132 012 133 020 134 197 0,88 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI 31.12.2014 31.12. 31.12.2014 31.12. Järvenpää 39 600 40 110 98 98 Kerava 35 331 35 331 100 100 Sipoo 14 172 14 516 74 75 Tuusula 35 082 35 247 92 93 Yhteensä 124 185 125 204 93 93 milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä 1261 1104 1200 1008 1177 3,5 muutos % 0,98 0,87 0,92 0,76 0,88 VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 9,00 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 21 250 m 3, Mäntsälän Vedelle 72 610 m 3 ja Pornaisten kunnalle 23 904 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj.m 3 eli keskimäärin 24 977 m 3 /vrk. Edellisvuoteen 2014 verrattuna myyty vesimäärä kasvoi 1,2 % ja on kaikkien aikojen ennätys vesilaitoksella. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 15 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 15/14 2011 2012 2013 2014 m 3 /vrk % Järvenpää 6217 6308 6332 6464 6527 63 1,0 Kerava 8991 9112 9232 8528 8636 108 1,2 Sipoo 3002 3052 3264 3491 3538 47 1,3 Tuusula 5935 5623 5721 5832 5953 121 2,0 Sairaala 68 65 72 67 58-9 -14,7 Mäntsälä 195 203 207 205 199-7 -3,3 Pornainen 78 61 27 99 65-34 -51,4 YHTEENSÄ 24 486 24 425 24 854 24 686 24 977 290 1,2 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 14/pl teoll 15/pl teoll 15/kok Järvenpää 6527 26.5 163 163 163 Kerava 8597 34.9 173 180 244 Sipoo 3591 14.6 179 166 226 Tuusula 5953 24.1 166 169 169 yhteensä 24 668 100.0 169 170 196 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä sekä Keravan HSY:lle toimittama kriisivesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimää- rä, 875 499 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, 351 925 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin. 10 11

Y L E I S T Ä V E S I OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 120 74 121 49 104 46 117 69 116 60 teollisuus 7 4 82 34 79 35 20 12 48 21 kauppa ja palvelut 20 12 20 8 16 7 7 4 15 8 mittaamaton vesi 16 10 21 9 27 12 25 15 16 11 yhteensä 163 100 244 100 226 100 169 100 197 100 210 200 190 180 170 160 150 l/as/vrk Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 170 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 197 l/as,vrk, edelleen litran edellisvuotta suurempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella suureni kolmella prosenttiyksiköllä ollen nyt 11 %, mikä palautti lukeman edellisvuosien tasolle. Jostain syystä muutos tässä kohden tapahtui nimenomaan suurten keskusten, Järvenpää ja Kerava, luvuissa. Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna marraskuulle, keskimäärin 26 241 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2014 vastaava luku oli syyskuulta OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 25 454 m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä 20.6. vettä käytettiin vain 16 593 m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua 15 880 m 3 /vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 26. elokuuta, 30 223 m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24%. 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2014- LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 14 käyttö 15 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13 200 10 097 10 485 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 878 1044 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 7392 7174 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 507 488 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 579 550 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 700 769 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 415 341 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1169 1254 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1418 1270 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1115 1115 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 486 498 Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 YHTEENSÄ 36 100 24 756 24 989 YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,98 milj. m 3 (10 908 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,61 milj.m 3 (7 138 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,59 milj.m 3 (18 047 m 3 /vrk ). KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuk- siin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy: lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 166 850 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 47 407 euroa (yhteensä 214 257 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 315 512 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,79 senttiä/m 3. Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,04 GWh, kun edellisvuoden luku oli 4,95 GWh. Vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö on pysynyt samana. SÄHKÖENERGIAN KULUTUS JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,364 1,39 2,170 2,19 Sipoo 1,44 1,53 2,07 2,17 Tuusula 1,64 1,69 2,12 2,23 SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 302 933 3 827 112 0,34 Rusutjärvi 918 577 2 618 473 0,35 muut vesilaitokset 1 553 638 2 675 285 0,58 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 231 175 9 188 821 0,03 YHTEENSÄ 4 006 323 9 120 870 0,45 tekopohjavesi 1 034 937 6 587 009 0,16 KAIKKI YHTEENSÄ 5 041 260 0,55 12 13

V E S I VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2011 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty vuoden 2014 alusta KUSTANNUKSET OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut Nurmijärven kunnan edustaja. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. JÄNIKSENLINNA euroa 106 840 27 764 216 21 140 155 959 120 232 276 191 senttiä/m³ 2.79 0.73 0.01 0.55 4.08 3.14 7.22 RUSUTJÄRVI euroa 77 518 3 200 8 645 13 932 103 295 0 103 295 senttiä/m³ 2.96 0.12 0.33 0.53 3.94 0.00 3.94 MUUT YHT. euroa 136 565 38 446 9 023 27 681 211 715 342 011 553 726 senttiä/m³ 5.10 1.44 0.34 1.03 7.91 12.78 20.70 YHTEENSÄ euroa 320 922 69 410 17 884 62 753 470 969 462 244 933 212 senttiä/m³ 3.52 0.76 0.20 0.69 5.16 5.07 10.23 TEKOPOHJAVESI euroa 78 758 722 0 10 345 89 825 11 430 101 255 senttiä/m³ 1.20 0.01 0.00 0.16 1.36 0.17 1.54 Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. vuosimaksua 166 850 euroa (vuonna 2014 202 350 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 47 407 euroa, edellisvuoden summan oltua 52 982 euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 19 595 euroa (v. 2013 14 404 euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Tuusulassa Firanlähteentien saneerauksen yhteydessä sekä Järvenpäässä Pohjoisväylän alitusrakenteen saneerauksessa. Johtoverkon rakennusvuodet ja materiaalit käyvät ilmi oheisista kuvaajista. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 9,19 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 231 175 kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8373 0 8373 Asbestisementti 250 4205 0 4205 Asbestisementti 300 1345 1211 2556 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 842 844 PEH 200 351 25 376 PEH 225 2289 769 3058 PEH 250 48 0 48 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1267 0 1267 PEH 355 0 212 212 PEH 400 0 2038 2038 PEH 500 1995 694 2689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 1686 0 1686 PVC 110 198 0 198 PVC 160 11 832 10 005 21 837 PVC 225 28 117 134 28 251 PVC 280 36 892 2711 39 603 PVC 315 14 318 1483 15 801 PVC 400 2577 2436 5013 PVC 500 5445 1734 7179 PVC 630 12 389 0 12 389 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 100 52 0 52 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 2650 385 3035 Valurauta 250 2953 0 2953 Valurauta 300 1271 0 1271 Valurauta 400 0 201 201 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 61 61 Yhteensä 143 579 25 710 169 289 lähtien Metropolilab Oy:llä Helsingissä. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 581 näyte-erää (v. 2014 584 kpl), joista tehtiin yhteensä 11185 analyysiä (v. 2014 10 622 kpl). Virallisen näytteenotto-ohjelman ulkopuolella teetettiin ELY-keskuksen pyynnöstä erityisanalyysit perfluorattujen alkyyliyhdisteitten (PFAS-yhdisteet) ista. Näytteet otettiin käsittelylaitosten lähtevistä vesistä. Analyysit teetettiin Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa. Tulokset olivat kaikissa analyyseissä alle määritysrajan. Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 442/2014 (aiemmin 461/2000) mukaiset laatuvaatimukset valvontanäytteiden osalta. Marraskuussa voimaan tuli uusittu asetus (1352/), joka ei kuitenkaan tuonut merkittäviä muutoksia valvontaan. Syksyn kuluessa vesilaitokselle valmisteltiin uutta, tulevan viisivuotiskauden valvontatutkimusohjelmaa yhdessä terveysviranomaisten kanssa. Tämän uusitun ohjelman mukaan toimitaan vuoden 2016 alusta lukien. 14 15

T A L O U S TULOSLASKELMA 2013 - INVESTOINTIEN TOTEUMA 2013-2013 2014 TA %TA TUOTOT myynti 3 301 674 3 330 516 3 348 946 liiketoiminnan muut tuotot 0 0 161 tuet ja avustukset 2 161 8 680 10 137 muut tuotot 9 231 2 857 10 648 myynnin oikaisuerät -20 580 TUOTOT YHTEENSÄ 3 292 486 3 342 053 3 369 893 3 344 520 101 KULUT -2 140 709-2 101 866-2 145 846-2 277 000 94 TOIMINTAKATE 1 151 777 1 240 187 1 224 046 1 067 520 115 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -35 217-34 454-28 978-40 000 106 VUOSIKATE 1 116 560 1 205 733 1 195 068 1 027 520 115 POISTOT -893 939-906 096-910 535-907 000 100 TILIKAUDEN TULOS 222 621 299 637 284 533 120 520 225 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS -220 000-270 000 VEROT -21 131-22 562 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 621 8 507 261 971 120 520 207 Kohde 2013 2014 TA Rakennukset ja rakennelmat Linjatien mittausasema 98 432 Pohjavedenpinnan mittausasemat 13 850 30 908 Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus 99 185 309 225 Jäniksenlinnan laitossaneeraus 84 236 174 378 2 553 734 2 800 000 Varavoimakoneet 19 431 10 409 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 315 134 524 919 2 553 734 2 800 000 Maanhankinnat 0 57 200 36 400 70 000 Irtaimistohankinnat 0 0 12 581 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 315 134 582 119 2 602 715 2 890 000 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 155 159 157 Vuosikate/Poistot, % 125 133 131 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 10 9 Liittynyt asukasmäärä 123 721 125 557 126 582 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 261 971,07 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2013-2013 2014 TA Tulorahoitus 1 116 560 1 205 733 1 195 068 1 027 520 Investoinnit 316 734 582 119 2 602 715 2 590 000 NETTOKASSAVIRTA 799 826 623 614-1 407 647-1 562 480 Lainakannan muutokset -182 104-182 104 917 896 1 017 896 Oman pääoman muutokset 0 0-194 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -57 426-173 716 29 608 0 KASSAVAROJEN MUUTOS 560 297 267 794-460 337-544 480 TASEEN KEHITTYMINEN 2013-2013 2014 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 18 895 892 18 571 915 20 264 095 vaihtuvat vastaavat 1 494 505 1 716 834 1 367 122 yhteensä 20 390 397 20 288 749 21 631 217 VASTATTAVAA oma pääoma 16 407 038 16 415 545 16 677 322 varaukset 220 000 490 000 490 000 pitkäaikainen vieras pääoma 3 062 636 2 880 532 3 798 428 lyhytaikaikainen vieras pääoma 700 723 502 672 665 467 yhteensä 20 390 397 20 288 749 21 631 217 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 82 83 79 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 117 103 132 Lainakanta 31.12. 3 244 740 3 062 636 3 980 532 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 26 25 31 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 353 207 46 40 Lainanhoitokate 5,2 5,7 5,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 224 158 43 37 Kassan riittävyys, pv 105 127 67 16 17

P O H J A V E S I A L U E E T V E R K O S T O 18 19

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,7 8,9 12 7,9 8,3 ph-luku 12 6,7 6,8 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,1 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5,8 12 11,8 12,8 Hiilidioksidi mg/l 12 21 24 12 0,7 1,0 Rauta Fe µg/l 12 <15 15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 12 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l 12 49 78 Kok. kovuus mmol/l 12 0,59 0,79 12 0,86 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 14,8 20 12 25,5 29 Magnesium mg/l 12 5,3 7,3 12 5,4 6,9 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,25 0,34 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 11 12 Alumiini Al µg/l 3 <3 <3 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,2 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,04 0,05 Koboltti Co µg/l 3 0,10 0,13 Kromi Cr µg/l 3 0,10 0,19 Kupari Cu mg/l 3 0,004 0,004 Lyijy Pb µg/l 3 0,17 0,30 Nikkeli Ni µg/l 3 1 2 Sinkki Zn µg/l 3 8 14 Liuottimet (*) µg/l 3 0,8 1,3 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 0,3 1 12 0,5 4 Sameus FTU 12 0,4 0,9 12 0,3 0,6 TOC mg/l 12 1,1 1,4 (*) Styreeni µg/l 3 0,8 1,3 2 0 0 Lämpötila C 12 7,0 7,5 12 7,0 8,1 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,3 12 1,3 1,4 Happi mg/l 12 7,8 9,4 12 11,9 12,6 Hiilidioksidi mg/l 12 47 110 12 1,0 1,3 Rauta Fe µg/l 12 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 12 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l 12 35 51 Kok. kovuus mmol/l 12 0,89 0,95 12 0,98 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 22,7 24 12 26,2 27 Magnesium mg/l 12 7,9 8,8 12 7,9 8,5 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 17 18 Alumiini Al µg/l 3 <3 <3 Arseeni As µg/l 3 0,2 0,2 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,03 0,04 Koboltti Co µg/l 3 0,07 0,10 Kromi Cr µg/l 3 0,20 0,25 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,005 Lyijy Pb µg/l 3 0,27 0,50 Nikkeli Ni µg/l 3 1 1 Sinkki Zn µg/l 3 <5 <5 Liuottimet (*) µg/l 3 0,9 1,6 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 11 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 11 0,9 4 12 0,9 5 Sameus FTU 12 0,4 0,6 12 0,3 0,5 TOC mg/l 12 1,1 1,4 (*) Styreeni µg/l 3 0,9 1,6 2 0 0 20 21

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 42 6,4 8,2 12 6,7 7,6 ph-luku 39 6,8 7,0 11 7,6 7,8 Alkaliteetti mmol/l 39 0,5 1,0 11 1,1 1,2 Happi mg/l 39 4,1 13,1 12 6,5 7,6 Hiilidioksidi mg/l 39 14 31 11 4,1 5,4 Rauta Fe µg/l 39 461 4300 12 <15 16 Mangaani Mn µg/l 39 79 250 12 7 12 Kloridi mg/l 39 6,2 10 Kok. kovuus mmol/l 39 0,36 0,57 12 0,64 0,7 Kalsium Ca mg/l 39 8,3 13 12 19,6 21 Magnesium mg/l 39 3,7 6 12 3,8 4 Ammoniumtyppi mgn/l 10 0,009 0,020 Nitriittityppi mgn/l 10 0,002 0,005 Nitraattityppi mgn/l 10 0,3 0,72 Nitriitti mg/l 0 11 <0,01 <0,01 mg/l 10 12 15 Alumiini Al µg/l 10 11 29 Arseeni As µg/l 10 0,2 0,5 Boori Bo µg/l 10 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 10 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 10 0,55 0,9 Kadmium Cd µg/l 10 Koboltti Co µg/l 10 Kromi Cr µg/l 10 0,05 0,06 Kupari Cu mg/l 10 0,004 0,008 Lyijy Pb µg/l 10 0,40 0,80 Nikkeli Ni µg/l 10 2 6 Sinkki Zn µg/l 10 8 17 Liuottimet µg/l 10 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 39 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 39 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 39 4,5 110 12 0,3 1 Sameus FTU 39 2,8 32,0 11 0,4 0,7 TOC mg/l 39 2,2 4,0 Lämpötila C 4 7,7 8,0 12 8,0 8,8 ph-luku 4 6,7 6,8 12 8,2 8,3 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 1,0 12 1,2 1,3 Happi mg/l 4 7,4 7,6 12 12,3 14,9 Hiilidioksidi mg/l 4 31 32 12 0,5 0,8 Rauta Fe µg/l 4 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 4 <3 <3 12 <3 <3 Kloridi mg/l 4 32,3 33 Kok. kovuus mmol/l 4 0,87 0,92 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 4 21,8 23 12 26,8 28 Magnesium mg/l 4 8,2 8,5 12 8,5 8,9 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,3 2,3 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 1 22 22 Alumiini Al µg/l 1 12 12 Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 1 38 38 Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,09 0,09 Kupari Cu mg/l 1 0,003 0,003 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 1 1 Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 6,5 26 12 0,42 3 Sameus FTU 4 0,4 0,7 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,5 1,7 22 23

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,9 7,4 12 7,0 7,8 ph-luku 8 6,8 7,1 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,7 12 2,0 2,3 Happi mg/l 8 1,2 1,4 12 12,1 13,9 Hiilidioksidi mg/l 8 40 67 12 2,2 2,9 Rauta Fe µg/l 8 184 390 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 8 36 46 12 <3 <3 Kloridi mg/l 8 15,3 21 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,3 1,3 Kalsium Ca mg/l 8 27,6 34 12 28,3 30 Magnesium mg/l 8 13 19 12 14 15 Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,009 0,009 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,7 1,1 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 2 30 31 Alumiini Al µg/l 2 <3 <3 Arseeni As µg/l 2 0,4 0,4 Boori Bo µg/l 2 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 2 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 2 0,25 0,30 Kadmium Cd µg/l 2 0,05 0,05 Koboltti Co µg/l 2 0,33 0,62 Kromi Cr µg/l 2 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 2 0,006 0,009 Lyijy Pb µg/l 2 0,7 0,9 Nikkeli Ni µg/l 2 1,7 2 Sinkki Zn µg/l 2 13 17 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,75 4 12 0 0 Sameus FTU 8 1,9 5 12 0,3 0,6 TOC mg/l 8 1,5 1,8 Lämpötila C 8 6,8 7,3 12 7,0 7,2 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,1 12 1,8 2,0 Happi mg/l 8 1,9 3,7 12 12,4 14,2 Hiilidioksidi mg/l 8 28 33 12 5,2 7,2 Rauta Fe µg/l 8 283 670 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 8 23 29 12 3 7 Kloridi mg/l 8 17,6 22 Kok. kovuus mmol/l 8 1,1 1,2 12 1,2 1,2 Kalsium Ca mg/l 8 23,4 25 12 23 24 Magnesium mg/l 8 13 14 12 13 15 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,2 0,4 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 2 25,5 32 Alumiini Al µg/l 2 <3 <3 Arseeni As µg/l 2 0,6 1,0 Boori Bo µg/l 2 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 2 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 2 0,40 0,50 Kadmium Cd µg/l 2 <0.02 0,02 Koboltti Co µg/l 2 0,23 0,43 Kromi Cr µg/l 2 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,004 Lyijy Pb µg/l 2 0,3 0,3 Nikkeli Ni µg/l 2 1,9 2,7 Sinkki Zn µg/l 2 13 16 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,9 7 12 0,3 4 Sameus FTU 8 2,8 7 12 0,4 0,8 TOC mg/l 8 1,0 1,2 24 25

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 25 6,6 8,5 12 6,8 7,2 ph-luku 25 6,9 7,1 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,3 12 1,0 1,2 Happi mg/l 25 4,5 7,9 12 8,2 9,6 Hiilidioksidi mg/l 25 10 28 12 2,8 3,4 Rauta Fe µg/l 25 141 2200 12 17,3 27 Mangaani Mn µg/l 25 26 250 12 4 6 Kloridi mg/l 25 8,9 18 Kok. kovuus mmol/l 25 0,4 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 25 8,2 19 12 18 20 Magnesium mg/l 25 3,7 10 12 4,0 4,4 Ammoniumtyppi mgn/l 7 0,010 0,021 Nitriittityppi mgn/l 7 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 7 0,3 0,4 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 7 11,4 21 Alumiini Al µg/l 7 30 160 Arseeni As µg/l 7 0,2 0,4 Boori Bo µg/l 7 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 7 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 7 0,19 0,50 Kadmium Cd µg/l 7 0,02 0,03 Koboltti Co µg/l 7 0,31 1,7 Kromi Cr µg/l 7 0,06 0,14 Kupari Cu mg/l 7 0,002 0,005 Lyijy Pb µg/l 7 0,2 0,4 Nikkeli Ni µg/l 7 0,8 2,3 Sinkki Zn µg/l 7 6 13 Liuottimet µg/l 7 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 25 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 25 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 25 1,1 13 12 0,25 2 Sameus FTU 25 0,6 2 12 0,4 0,6 TOC mg/l 25 2,5 4 Lämpötila C 4 6,5 7,0 12 6,7 7,0 ph-luku 4 6,8 6,9 12 8,2 8,3 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,6 1,7 Happi mg/l 4 8,3 8,7 12 9,8 10,9 Hiilidioksidi mg/l 4 16 16 12 0,7 1,1 Rauta Fe µg/l 4 <15 <15 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 4 <3 <3 12 3 6 Kloridi mg/l 4 5,3 6,5 Kok. kovuus mmol/l 4 0,4 0,5 12 0,9 1,0 Kalsium Ca mg/l 4 11 12 12 29 31 Magnesium mg/l 4 4,1 4,4 12 4,5 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 1 0,014 0,014 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,8 0,8 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 1 13 13 Alumiini Al µg/l 1 <3 <3 Arseeni As µg/l 1 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 1 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 1,3 1,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,08 0,08 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,2 0,2 Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet (*) µg/l 1 1,9 1,9 2 <1.1 1,1 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 1 4 12 0,5 4 Sameus FTU 4 0,4 0,8 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,0 1,2 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 1,9 1,9 2 <1.1 1,1 26 27

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,7 10,2 12 6,7 7,8 ph-luku 12 6,8 7,1 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,2 1,6 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 4,7 5,2 12 12,4 13,4 Hiilidioksidi mg/l 12 29 34 12 1,3 1,9 Rauta Fe µg/l 12 193 540 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 12 36 51 12 <3 <3 Kloridi mg/l 12 22,5 27 Kok. kovuus mmol/l 12 1,0 1,1 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 12 25 29 12 25 26 Magnesium mg/l 12 9,2 11 12 9,8 11 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,019 0,040 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,57 0,73 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 32 43 Alumiini Al µg/l 3 6 13 Arseeni As µg/l 3 0,4 0,6 Boori Bo µg/l 3 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 3 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 3 0,23 0,40 Kadmium Cd µg/l 3 0,05 0,06 Koboltti Co µg/l 3 0,14 0,21 Kromi Cr µg/l 3 0,06 0,08 Kupari Cu mg/l 3 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,4 Nikkeli Ni µg/l 3 0,9 1,1 Sinkki Zn µg/l 3 6 7 Liuottimet (*) µg/l 3 1,2 3,1 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 0,5 3 12 0 0 Sameus FTU 12 1,2 2,6 12 0,4 0,8 TOC mg/l 12 1,2 1,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 1,1 2,2 2 0,5 0,5 Lämpötila C 16 6,9 7,7 11 7,0 8,0 ph-luku 16 6,9 7,3 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 15 2,4 3,9 12 2,4 2,7 Happi mg/l 16 2,6 7,1 12 12,1 14,1 Hiilidioksidi mg/l 16 54 200 12 1,8 2,4 Rauta Fe µg/l 16 360 920 12 <15 <15 Mangaani Mn µg/l 16 215 540 12 <3 <3 Kloridi mg/l 16 14,1 19,0 Kok. kovuus mmol/l 16 1,5 2,0 12 1,43 1,6 Kalsium Ca mg/l 16 30 36 12 29 31 Magnesium mg/l 16 18 28 12 17 19 Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,021 0,050 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 4 1,0 2,3 Nitriitti mg/l 12 0,01 0,02 mg/l 4 37 53 Alumiini Al µg/l 4 4 5 Arseeni As µg/l 4 0,4 0,7 Boori Bo µg/l 4 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 4 <0,03 <0,03 Fluoridi F mg/l 4 0,6 0,9 Kadmium Cd µg/l 4 0,07 0,08 Koboltti Co µg/l 4 0,29 0,57 Kromi Cr µg/l 4 0,16 0,46 Kupari Cu mg/l 4 0,003 0,005 Lyijy Pb µg/l 4 0,4 0,8 Nikkeli Ni µg/l 4 2,0 3,1 Sinkki Zn µg/l 4 15 32 Liuottimet (*) µg/l 4 1,335 3,3 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 16 1,4 10 12 1,8 10 Sameus FTU 16 3,6 10 12 0,4 0,9 TOC mg/l 16 1,5 4,2 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 1,1 2,1 2 0 0 28 29

L A I T O S A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,3 6,8 12 6,6 8,0 ph-luku 4 7,1 7,2 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,4 2,6 Happi mg/l 4 5,9 6,6 12 10,6 12,4 Hiilidioksidi mg/l 4 19 22 12 5,4 6,8 Rauta Fe µg/l 4 138 170 12 16 22 Mangaani Mn µg/l 4 19 19 12 3 4 Kloridi mg/l 4 16,3 17,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,96 0,99 12 1,33 1,4 Kalsium Ca mg/l 4 20 21 12 35 37 Magnesium mg/l 4 11 11 12 12 13 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,7 1,7 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 1 15 15 Alumiini Al µg/l 1 14 14 Arseeni As µg/l 1 0,6 0,6 Boori Bo µg/l 1 <30 <30 Elohopea Hg µg/l 1 <0.03 <0.03 Fluoridi F mg/l 1 0,6 0,6 Kadmium Cd µg/l 1 <0.02 <0.02 Koboltti Co µg/l 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 0,05 0,05 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 Sinkki Zn µg/l 1 <5 <5 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 2 12 0 0 Sameus FTU 4 0,8 0,9 12 0,5 1,1 TOC mg/l 4 1,0 1,2 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

V E R K O S T O A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O JÄRVENPÄÄ KER AVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8,6 12 6 8,6 12 6 11 14 6 9,5 12 6 7,9 9,2 6 11 14 6 13 18 5 9,3 12 6 7,5 10 Sameus FTU 6 0,41 0,63 6 0,38 0,55 6 0,27 0,52 6 0,41 1,3 6 0,45 0,77 6 0,39 0,59 6 0,35 0,54 6 0,36 0,56 6 0,67 1,4 Väri mgpt/l 6 2,9 4 6 3 4 6 2,6 3 6 2,5 2,5 6 2,7 3,3 6 3,1 4 6 3,1 4 6 2,6 3 6 3,4 4,8 ph-luku 6 7,8 7,8 6 7,8 7,8 6 7,9 8 6 8 8,1 6 7,7 7,7 6 7,7 7,8 6 7,8 7,8 6 7,7 7,7 6 7,7 7,7 Kok. kovuus mmol/l 6 0,68 0,75 6 0,67 0,71 6 0,92 1,1 6 1,0 1,1 6 0,65 0,67 6 0,65 0,68 6 0,63 0,65 6 0,64 0,66 6 0,62 0,64 Johtokyky µs/cm 6 166 187 6 162 169 6 227 272 6 268 270 6 165 167 6 162 168 6 157 161 6 159 162 6 156 158 Rauta Fe µg/l 6 16 18 6 15 17 6 15 15 6 15 15 6 16 19 6 23 31 6 15 17 6 16 20 6 26 62 Mangaani Mn µg/l 6 3 3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <6,3 10 Ammonium mg/l 6 0,013 0,016 6 0,012 0,017 6 0,012 0,017 6 0,011 0,013 6 0,011 0,013 6 0,012 0,016 6 0,012 0,016 6 0,012 0,022 6 0,012 0,014 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini µg/l 1 11 11 1 8 8 1 6 6 1 <3 <3 1 11 11 1 9 9 1 10 10 1 9 9 1 11 11 Arseeni µg/l 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,03 0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 Kromi Cr µg/l 1 <0,05 <0,05 1 0,06 0,06 1 <0,05 <0,05 1 0,06 0,06 1 0,05 0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 Kupari Cu µg/l 1 1,6 1,6 1 26 26 1 20 20 1 14 14 1 25 25 1 31 31 1 210 210 1 52 52 1 3,3 3,3 Lyijy Pb µg/l 1 0,4 0,4 1 <0,1 <0,1 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 5,9 5,9 1 6,1 6,1 1 8,1 8,1 1 12 12 1 6,9 6,9 1 6,8 6,8 1 6,5 6,5 1 6,7 6,7 1 6,3 6,3 Nikkeli Ni µg/l 1 0,5 0,5 1 1,6 1,6 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,9 0,9 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,39 0,39 1 0,43 0,43 1 0,46 0,46 1 0,54 0,54 1 0,47 0,47 1 0,42 0,42 1 0,36 0,36 1 0,38 0,38 1 0,36 0,36 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0,02 0,02 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 mg/l 1 9,5 9,5 1 10 10 1 16 16 1 31 31 1 11 11 1 10 10 1 10 10 1 10 10 1 10 10 Kloridi mg/l 1 5,6 5,6 1 5,6 5,6 1 10 10 1 24 24 1 8,6 8,6 1 8,4 8,4 1 7,4 7,4 1 7,9 7,9 1 6,7 6,7 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 65 65 1 1 1 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Enterokokit kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 2,4 2,4 1 2,3 2,3 1 1,9 1,9 1 1,1 1,1 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,4 2,4 1 2,3 2,3 1 2,4 2,4 Nitraatti mg/l 1 1,7 1,7 1 1,9 1,9 1 2,1 2,1 1 2,4 2,4 1 2,1 2,1 1 1,9 1,9 1 1,6 1,6 1 1,7 1,7 1 1,6 1,6 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 32 33

V E R K O S T O A N A L Y Y S I T T U L O S T E N Y H T E E N V E T O SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 9,3 13 6 11 14 6 14 18 6 10 12 6 9,3 12 6 8,9 12 6 9,6 12 Sameus FTU 6 0,38 0,67 6 0,73 2,8 6 0,36 0,87 6 0,51 1,2 6 0,28 0,7 6 0,39 0,63 6 0,35 0,77 Väri mgpt/l 6 2,8 4 6 3,6 8 6 2,9 3,2 6 3,3 4 6 2,5 2,5 6 2,5 2,5 6 2,5 2,5 ph-luku 6 7,8 7,8 6 7,8 7,9 6 7,7 7,8 6 7,9 8,1 6 8,1 8,2 6 7,9 8 6 8,1 8,2 Kok, kovuus mmol/l 6 0,94 1,1 6 0,7 0,73 6 0,69 0,72 6 0,76 0,99 6 1,4 1,5 6 1,4 1,4 6 0,88 1 Johtokyky µs/cm 6 237 285 6 172 179 6 170 175 6 206 285 6 329 348 6 318 331 6 291 334 Rauta Fe µg/l 6 15 15 6 31 110 6 18 34 6 29 68 6 15 15 6 15 15 6 15 15 Mangaani Mn µg/l 6 <3 <3 6 <3,7 7 6 <3 <3 6 <3,7 7 6 <3 <3 6 <3 <3 6 <3 <3 Ammonium mg/l 6 0,013 0,016 6 0,013 0,018 6 0,012 0,015 6 0,013 0,019 6 0,012 0,018 6 0,012 0,015 6 0,013 0,025 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini µg/l 1 8 8 1 39 39 1 7 7 1 8 8 1 <3 <3 1 <3 <3 1 <3 <3 Arseeni µg/l 1 0,1 0,1 1 0,3 0,3 1 <0,1 <0,1 1 0,1 0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,03 0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 1 <0,03 <0,03 Fluoridi mg/l 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0,02 <0,02 1 0,02 0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 <0,02 <0,02 1 0,03 0,03 Kromi Cr µg/l 1 <0,05 <0,05 1 0,08 0,08 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 0,07 0,07 Kupari Cu µg/l 1 13 13 1 110 110 1 74 74 1 3,6 3,6 1 5,6 5,6 1 15 15 1 3,1 3,1 Lyijy Pb µg/l 1 1,3 1,3 1 0,1 0,1 1 0,6 0,6 1 <0,1 <0,1 1 <0,1 <0,1 1 0,2 0,2 1 <0,1 <0,1 Natrium Na mg/l 1 6,8 6,8 1 6,9 6,9 1 6,9 6,9 1 8,7 8,7 1 13 13 1 13 13 1 24 24 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 1,3 1,3 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 1 1,4 1,4 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,39 0,39 1 0,38 0,38 1 0,38 0,38 1 0,73 0,73 1 1,5 1,5 1 1,6 1,6 1 0,22 0,22 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 mg/l 1 11 11 1 12 12 1 11 11 1 13 13 1 32 32 1 20 20 1 11 11 Kloridi mg/l 1 7,9 7,9 1 8,1 8,1 1 7,9 7,9 1 14 14 1 14 14 1 16 16 1 57 57 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 13 13 1 1 1 1 0 0 1 1 1 1 5 5 1 0 0 Enterokokit kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,1 2,1 1 1,2 1,2 1 1 1 1 1,1 1,1 Nitraatti mg/l 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 3,2 3,2 1 6,6 6,6 1 7,2 7,2 1 1 1 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 7 0,1 1 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Lämpötila C 5 7,5 8,2 6 7,7 11,1 5 8 10,0 5 7,4 9,0 5 6,9 7,6 4 7,8 9,0 5 7,8 9,8 5 8,1 10,2 34 35