Ruokalautanen joukkoruokailun kestävän kehityksen edistäjänä Kristiina Aalto Tuoretta läheltä -ruokaseminaari Rovaniemi 17.11.2011
Esityksen rakenne Mikä on Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) Ruokalautanen ruokapalvelujen kestävän kehityksen ohjauskeinona KTK:n ruokaan liittyviä tutkimushankkeita
Kuluttajatutkimuskeskus Kuluttajatutkimuskeskus on perustettu vuonna 1990 ja se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja on professori Eila Kilpiö. Henkilökuntaa on 38 henkilöä, joista 23 tutkijoita. PL 5 (Kaikukatu 3), 00531 Helsinki, puh. 010 605 9000, faksi (09) 876 4374 www.kuluttajatutkimuskeskus.fi www.ncrc.fi
Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteiskunnallinen tehtävä Tavoitteena kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen Arjen hyvinvoinnin jäsentäminen ja kuluttajalähtöinen tulkitseminen Kuluttajanäkemyksen vahvistaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä Kuluttajien voimaannuttaminen toimijana omassa taloudessa, asiakkaana markkinoilla ja kansalaisena yhteiskunnassa
Tutkimuksen näkökulmat ja teema-alueet Näkökulmat Teema-alueet Kulutuksen muutos ja ennakointi Ohjauskeinojen arviointi Kestävä kehitys Käyttäjälähtöisyys ja innovaatiot Kuluttajien voimaannuttaminen Toimivat markkinat kuluttajien arjessa KULUTTAJIEN HYVINVOINTI Kestävät elinympäristöt ja innovaatiot Hyvinvoinnin tekniikat ja kulttuurit
Kestävän ruokalautasen taustaa EU-rahoitteinen POPP-projekti (Policies to Promote Sustainable Consumption Patterns, EU:n 7. puiteohjelma) 2008-2011 projektissa arvioitiin kestävää kehitystä edistäviä poliittisia ohjauskeinoja, jotka kohdistuvat ruokaan tai asumiseen Suomesta esimerkkinä valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa, jonka yhtenä painopisteenä Kestävä ruokalautanen
EU-POPP-projektissa mukana olevat laitokset www.eupopp.net
Vaikuttavuuden arviointi Menetelmä perustuu EU-POPP-projektissa kehitettyyn malliin, (Impact assessment tool) Arvioidaan sekä toimintaympäristön että ohjauskeinon vaikutusmekanismin osuutta ohjauskeinon vaikuttavuuteen ja onnistumiseen tavoitteissaan Yhdistettiin politiikka-arviointia materiaalivirtatarkasteluun > skenaarioita, suosituksia
Kestävä ruokalautanen osa valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien valintojen edistäminen julkisissa hankinnoissa periaatepäätös julkistettiin huhtikuussa 2009: ruokapalvelujen kestävyyttä lisätään: luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa 2015 mennessä. kunnille tavoitteet ja toimet ohjeellisia suosituksia
Lähiruoka Ei mukana kestävässä ruokalautasessa ei selkeitä ympäristöperusteita puuttuu selkeä määritelmä Miten lähiruoka ymmärretään?
Aineisto Seurantatietoja Kestävän ruokalautasen vaikuttavuudesta ei käytettävissä > lähinnä laadullisia tuloksia Asiantuntijoiden haastattelut (keväällä 2010) Kuluttajien ryhmäkeskustelu Asiantuntijoiden keskustelutilaisuus Sanomalehtikirjoittelu koulujen kasvisruokapäivästä Helsingin Sanomat lokakuu 2009 ja 16.2. 9.3.2010 Tilastoja, dokumentteja, aiempia tutkimuksia
Koulujen kasvisruokapäivä herätti runsaasti julkisuutta ja keskustelua HS 19.2.2010
Kestävän ruokalautasen vaikutusmekanismi Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (8.4.2009) Valtioneuvosto Vaatimukset Tarjota ympäristöä vähemmän kuormittavia aterioita Ministeriöt, valtion laitokset, kunnat Ruokapalvelut (omat ja ostetut) Järjestää koulutusta, tarjota malleja Lisätä tietoisuutta Asiakkaat Lisää Kasvis- Sesonginmu- Luomua pohjaista kaista Vähemmän Lihaa Sesongin Tavanomaisesti ulkopuolista tuotettua Uusia kriteerejä hankintoihin Ruokapalvelujen tarjoajat Vaikutuksia kasvihuonepäästöihin, energiankulutukseen, kemikaalikuormaan, jne.
Ruokapalveluihin kohdistuu monia vaatimuksia Ruoan tulisi olla asiakkaiden mieleistä ravitsemuksellisesti täysipainoista, hygieeniseltä laadultaan moitteetonta kohtuuhintaista, myös tuottajille kohtuullinen korvaus eettisesti tuotettua; koko tuotantoketju ympäristönäkökulmasta kestävää Kaikkien em. vaatimusten täyttäminen yhtä aikaa on erittäin haastavaa ja edellyttää suurta aktiivisuutta tietojen etsinnässä
Kestävän ruokalautasen tukitoimia Suunniteltuja Julkisten keittiöiden kestävien hankintojen ja ruokapalvelujen neuvontapalvelu Ympäristöpassi, toimintamalli kestävän ruokaketjun osaajaksi (käynnistynyt syksyllä 2010 EkoCentrian verkkokoulutuksena) Muita periaatepäätöstä tukevia Hankintaoppaat (esim. FCG, Finnish Consulting Group) Portaat luomuun (EkoCentrian valmennusohjelma) Ekohankintaverkosto (kuntien yhteistyöelin)
Vaikuttavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia Mahdollisuus ruokapalvelujen käyttöön on noin 75 % suomalaisista Noin 40 % suomalaisista hyödyntää Ruokapalveluiden lounasruokaa nauttivat syövät monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin eväitä tai pelkää kotiruokaa syövät > Ruokapalvelut voisivat edistää myös ympäristöä säästäviä ruokatottumuksia
Ruokapalvelujen piirissä olevia väestöryhmiä vuonna 2008 ja ruokailijoiden osuuksia Henkilöryhmä Henkilöitä Ruokailijoiden osuus, % Lapset kunnallisessa päiväkodissa 1 142 585 100 Koululaiset, peruskoulut, lukiot & ammatilliset 888 115 90 2 oppilaitokset 1 Varusmiehet 25 000 100 Puolustusvoimien henkilökunta 15 615 90 3 Vangit 1 3 525 100 Vankiloiden henkilökunta 570 90 3 Muu valtion henkilöstö 72 315 33 4 Kuntien henkilöstö 115 000 33 4 Yksityisen sektorin henkilöstö 2 327 500 33 4 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 1 275 780 54 5 Lähteet: 1 Tilastokeskus 2009. Muiden organisaatioiden henkilömäärät on poimittu kunkin organisaation nettisivuilta. 2 Raulio ym. 2010. 3 Oma arvio. 4 Laitinen ym. 2007. 5 Kunttu & Huttunen 2009. Sairaaloissa ja vanhainkodeissa ym. 150 700 100 Mahdollisuus joukkoruokailuun, yhteensä 4 016 700 75 Kaikki ruokailumahdollisuutta käyttävät Osuus väestöstä, % Julkisella sektorilla ruokailevat 1 046 790 20 Yksityisellä sektorilla ruokailevat 1 067 700 20
Kestävän ruokalautasen toteutuminen Asiantuntijoiden näkemyksiä Kasvisruoka pidetään helpoimpana vaihtoehtona toteuttaa runsaasti julkista keskustelua puolesta ja vastaan kunnat aktiivisempia kuin valtion laitokset (Helsinki aloittanut 2011) Luomu ei juuri edennyt: vähäinen tarjonta, epätasainen saatavuus, korkea hinta > aktiivinen kysyntä voisi vauhdittaa tuotantoa jarruna käsitys, että kaikki Suomessa tuotettu ruoka on lähes luomua; ulkomailta tuodun luomuruoan etuja epäillään Sesonginmukaisuus toteutetaan erityisesti syksyisin talvella salaatti, kurkku ja tomaatti korvataan porkkanalla, lantulla ja kaalilla käsitteen epämääräisyys hämmensi ja tietoa todellisista ympäristöeduista kaivataan
Ryhmäkeskustelun antia Koulujen esimerkkivaikutusta pidettiin erittäin merkittävänä, kun ruokatottumuksia halutaan muuttaa Kasvisruoka voi olla lämmin, täysipainoinen ateria eikä vain vihreää salaattia kasvisruokien valmistusta voisi harjoitella kotitaloustunneilla ja kasvisruokareseptejä voisi välittää oppilaiden kotiin Luomuun suhtauduttiin epäillen Sesonkiruoka ei juuri innostanut keskusteluun Lautaselle otettu ja syömättä jätetty ruoka huolestutti tietoiskuja tarjoilulinjastojen yhteyteen ruokajätteen vähentämistä pidettiin vähintään yhtä tehokkaana keinona säästää ympäristöä kuin tarjoamalla kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa
Yhteenveto ohjauskeinon onnistumisesta Positiivista kehitystä on tapahtunut, joskin tavoitetta hitaammin kasvisruokapäivä Helsingin kouluihin 2011 alusta, ja kasvisruokaa lisätty myös muissa suurissa kaupungeissa (mm. Espoo, Vantaa, Tampere, Turku) valmistautumisaika on ollut lyhyt tukitoimet eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla Valtioneuvoston periaatepäätös ei ole kovin tehokas ohjauskeino perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen pakotteet ja kannustimet puuttuvat näyttää toivotun kehityssuunnan
Kestävällä ruokalautasella olisi mahdollisuuksia vaikuttaa kohdistuu suureen osaan väestöä ruokapalvelujen kautta ja esimerkin kautta mahdollista vaikuttaa ruokavalintoihin kotitalouksissa ruokapalveluiden aktiivisuuden lisäksi, vaikutus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin toimintamalli saadaan markkinoitua kuluttajille suurilla yksiköillä halutessaan mahdollisuus vaikuttaa myös markkinoihin, esim. luomumarkkinoiden kehittymiseen Julkisen sektorin kautta vaikuttaminen on tehokkaampaa kuin pelkkä yksittäisten kuluttajien valistaminen. Se helpottaa ja tukee paremmin yksittäisten kuluttajien valintoja toivottuun suuntaan.
Verkossa: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5482/2011_130_tyoseloste_ruokalautanen.p df
Kuluttajatutkimuskeskuksen ruokaan liittyviä tutkimuksia Kuluttajien ja kunnallisten päättäjien näkemyksiä lähi- ja luomuruoasta (2006) 1. Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju 2. Vastuullisuuden konseptointi 3. Food in Nordic everyday life 4. Lihan kulutus nyt ja tulevaisuudessa
Kuluttajien ja kunnallisten päättäjien näkemyksiä lähi- ja luomuruoasta KTK julkaisuja1/2006, projektissa mukana: KTK & MTT & VTT Miten lähiruoka ymmärretään? Tuotettu Suomessa alle 100 km säteellä ostopaikasta (yli 90%), mahdollisimman vähän väliportaita, tuotettu alueen/maakunnan perinteiden mukaisesti Mielikuva lähiruoasta oli, että se erosi laadultaan myönteisesti kotimaisesta ruoasta, mutta sitä pidettiin kalliimpana ja vaikeammin saatavana Suurkeittiöiden edustajista lähes 70% piti todennäköisenä, että ruokailijoiden kiinnostus lähi- ja luomuruokaan lisääntyy
1 Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien kohtaamisen haasteisiin Päärahoittaja: MMM, aikataulu 2010-2013 Toteuttajat: Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (koord. Tapani Yrjölä), KTK (Mäkelä, Järvelä, Raijas, Peltoniemi) sekä MTT Taloustutkimus Tavoitteena tuottaa ratkaisuja tuottajien ja kuluttajien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi elintarvikeketjussa Taustalla: oletus, että elintarvikkeiden laatuominaisuudet ja vastuullinen toiminta elintarvikeketjussa saavat tulevaisuudessa entistä suuremman painoarvon ruoan tuotannon ja jakelun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys yhä tärkeämpää nykyinen elintarvikkeiden tuotannon ja jakelun järjestelmä kovin keskittynyt - tuottajien ja kuluttajien neuvotteluvoima elintarvikeketjussa heikko - tuottajien ja kuluttajien etääntyneisyys toisistaan
Miten lähiruoka näkyy hankkeessa? Lähiruoka voidaan nähdä yhtenä keinona vastata edellä mainittuihin tausta-ajatuksiin - mahdollistaa tuottajien ja kuluttajien paremman vuorovaikutuksen mm. siksi, että tuotteen tuottaja/valmistaja tunnetaan - kuluttajien mahdollisuudet vakuuttua mm. tuotteiden laadusta, tuotannon läpinäkyvyydestä ja jäljitettävyydestä paranevat (luottamuksen näkökulma) lähiruoka on keskeinen teema hankkeessa samalla se nähdään kuitenkin monitulkintaisena ja löyhästi määriteltynä käsitteenä loppusyksystä 2011 toteutettavassa kuluttajakyselyssä kuluttajat - mm. määrittelevät lähiruoan käsitettä - kertovat lähiruoan merkityksestä omissa ostotottumuksissaan - kertovat, mitä he etsivät lähiruoasta (esim. ruoan laatu, tuotannon tukeminen ja aluetaloudelliset hyödyt, luottamus, vuorovaikutus tuottajien kanssa) Tuloksia kyselystä vuonna 2012
2 Vastuullisuuden konseptointi -hanke Päärahoittaja: Tekes, aikataulu 2009-2012 Toteuttajat: MTT Taloustutkimus (koord. Pasi Heikkurinen), Kuluttajatutkimuskeskus (Mäkelä, Järvelä) ja Jyväskylän yliopisto Yhteistyöyritykset: Fazer Leipomot Oy, HK Ruokatalo Oy, Ravintoraisio Oy ja SOK Hankkeen ytimessä vastuullisen liiketoiminnan kehittäminen ja konseptointi elintarvikeketjussa Tavoitteena mm. tuottaa työkaluja vastuullisuuden kehittämiseen ja johtamiseen (mm. keväällä 2012 julkaistava helppolukuinen käsikirja esim. yritysten käyttöön) Käytännössä keskitytty tarkentamaan yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa jo aiemmin tunnistettuja vastuullisuuden ulottuvuuksia kehittämällä niille kriteerejä ja mittareita
YMPÄRISTÖ TUOTE- TURVALLISUUS TALOUS ELINTARVIKEKETJUN VASTUULLISUUS RAVITSEMUS PAIKALLISUUS ELÄINTEN HYVINVOINTI TYÖHYVIN- VOINTI
Miten lähiruoka näkyy hankkeessa? Paikallisuus yksi seitsemästä vastuullisuuden ulottuvuudesta paikallisuuden arvioimiseksi kehitetty erilaisia kriteerejä, joille puolestaan rakennetaan mittareita lähiruoka jäsentyy osaksi paikallisuutta: lähiruoka näkyy kriteereissä ja mittareissa eri tavoin vastuullisuuden kriteerit ja mittarit/mittariaihiot julkistetaan hankkeen päättyessä keväällä 2012 hanke tuottaa konkreettisesta jäsennystä sille, miten elintarvikeketjun vastuullisuutta voidaan arvioida ja mitata vastuullisuuden eri ulottuvuuksilla siis myös paikallisuuden näkökulmasta
3 Food in Nordic Everyday Life -tutkimus tutkimuksessa tarkastellaan syömisen rakennetta, rytmejä, sosiaalista kontekstia ja muutosta neljässä Pohjoismaassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja) vertailu vastaavaan vuonna 1997 kerättyyn aineistoon mitä syödään, kenen kanssa ja milloin miten ateriat rakentuvat sosiodemografiset erot maiden väliset erot miten terveellisyyttä ja kestävää kehitystä koskevat keskustelut näkyvät syömisen tavoissa väestöä edustava aineisto kerätään keväällä 2012 hanketta koordinoi Lotte Holm Kööpenhaminan yliopistosta, mukana Helsingin yliopisto, SIFO ja KTK, rahoitus NOS-HS (Nordiska samabetsnämden för humanistisk och samhällsvetenskaplig forskning)
4 Lihankulutus nyt ja tulevaisuudessa tutkimuksessa tarkastellaan lihan kulutusta, sen muutoksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa sosioekonomiset tekijät muutosten syyt lihankulutus poliittisena kulutuksena (ympäristösyyt, eläinten hyvinvointi) lihan kulttuuriset merkitykset keväällä 2010 kerätty väestöä edustava aineisto (N=1623) yhteistyö MTT Taloustutkimuksen kanssa, osa laajaa Jyrki Niemen (MTT) koordinoimaa ja MAKERAn rahoittamaa Lihaketjun kokonaisvaltainen kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla" hanketta tuottaa tietoa suomalaisen lihaketjun kilpailukyvyn parantamiseksi ja suomalaisen lihantuotannon vastuullisuuden edistämiseksi koostuu viidestä työpaketista
Kiitos mielenkiinnostanne! kristiina.aalto@kuluttajatutkimuskeskus.fi www.kuluttajatutkimuskeskus.fi tai www.ncrc.fi