TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Tutkimus, demonstraatiot ja markkinoille saattaminen Nils-Olof Nylund 18.5.2010
2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen sopeuttaminen kestävään kestävään kehitykseen kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi liikennesektorilla ja sen energiajärjestelmissä tarvitaan todellinen muutos. Muutoksen pääelementit ovat: ajoneuvojen energiantarpeen vähentäminen siirtyminen vähähiilisiin tai hiilineutraaleihin energiamuotoihin siirtyminen energiatehokkaampiin tai vähähiilisiin kuljetusmuotoihin liikenteen kysynnän kasvun taittaminen
3 Uusi automalli kehitys 3 vuotta (2010-2012) Aikaperspektiivejä 2020 on kohta täällä! mallin tuotantojakso päivityksineen n. 7 vuotta (2013 2019) Autojen romutusikä Suomessa 18 vuotta vuonna 2010 ostetulla autolla ajetaan vielä 2027 autolla jonka suunnittelu aloitettiin 2010 ajetaan mahdollisesti vielä vuonna 2037 EU:n energia ja ympäristötavoitteet vuodelle 2020 10 % uusiutuvaa energiaa (biopolttoaineet, uusiutuva sähkö) liikenteessä (päätetty, pakollinen) uusien henkilöautojen keskimääräinen CO2 päästö 95 g/km (alustava tavoite) Kuvat Rolf Hagman
Frost & Sullivan 2010
5 Aikaperspektiivejä Keskipitkä aikaväli 2030 esim. kansainvälisen energiajärjestön IEA:n World Energy Outlook aikajakso vuoteen 2030 Pitkä aikaväli 2050 EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteet CO2-80 % Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta IEA:n Energy Technology Perspectives: Scenarios & Strategies to 2050 IEA:n, Kansainvälisen Autoliiton, International Transport Forumin (OECD) ja UNEP:in (YK) yhteinen 50 by 50 Global Fuel Economy Initiative vuoden 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan välttämättä ajoneuvojen sähköistämistä
6 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko liikenteestä Suomessa asetetaan suuntaa antavaksi tavoitteeksi, että henkilöautokannan suorat ominaispäästöt ovat vuonna 2030 enintään 80 90 g CO 2 /km. Tästä päästöjen tulee edelleen laskea niin, että ne ovat enintään 50 60 g/km vuonna 2040 ja 20 30 g/km vuonna 2050. Tavoitteisiin lasketaan päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä, kun taas autoissa käytetyn sähkön ja biopolttoaineiden päästöt lasketaan niiden tuotannon taseisiin. Myös sähkön ja biopolttoaineiden tuotannon päästöjä tulee vähentää määrätietoisesti.
7 Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä Käyttö Kuorma Olosuhteet Ajosuorite Polttoaineen hiili-intensiteetti Liikenteen sujuvuus Ajovastukset paino ilmanvastus vierinvastus Informaatiojärjestelmät Ajotapa Voimalaitteen ominaisuudet Voimalinjan ominaisuudet manuaali/automaatti hybridi Tekniikka
Avainviestit TransEco tuottaa päättäjille, viranomaisille, yrityksille ja kuluttajille tietoa siitä miten liikenteen CO 2 -päästöjä voidaan vähentää Suomi on poikkeuksellinen maa koska eri toimijat saadaan puhaltamaan yhteen hiileen TransEco:on on saatu mukaan ykkösketju niin päättäjien, yritysten kuin tutkijoiden joukosta TransEcon neljä tukijalkaa ovat: tutkimus- ja kehitys demonstraatiot päätöksenteko ja ohjauskeinot vuorovaikutus Kestävä kehitys ja vähäpäästöinen liikenne avaa huomattavia uusia kehitys- ja keihäänkärkialueita myös kansainvälisille markkinoille
TransEco tavoitteet... TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti tulevaisuuden ilmasto- ja energiatavoitteisiin Keskeisiä tavoitteita ovat energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan (hiilidioksidipäästöttömän) energian käyttöönotto tieliikenteessä Kokonaisvaltainen lähestymistapa Viranomaisten, tutkijoiden ja liikennealan muiden toimijoiden yhteistyö
..TransEco tavoitteet Tehokas vaikuttaminen EU:n direktiivivalmisteluun ja Suomelle sopivimpien ratkaisujen kehittämiseen Tutkimuksen painopisteitä ovat uusi ajoneuvotekniikka, liikenteen biopolttoaineet, sähköajoneuvot ja ajoneuvoihin liittyvät ICT-sovellukset Kehitetään seurantajärjestelmiä ja mittareita eri toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin Autetaan suomalaista teollisuutta kehittämään liikevaihtoa vähäpäästöisestä liikenteestä
TransEco:n johtoryhmä TEM: Jukka Saarinen (Erkki Eskola) VM: Leo Parkkonen (Merja Sandell) LVM: Saara Jääskeläinen (Juha Valtonen) YM: Risto Kuusisto (Tarja Lahtinen) Tekes: Martti Korkiakoski (Tom Warras) Liikennevirasto: Mikko Räsänen (Raija Merivirta) TraFi: Kari Alppivuori (Juhani Intosalmi) Autotuojat: Mikael Rehula (Pekka Puputti) Neste Oil: Ari Juva, puheenjohtaja (Jukka-Pekka Nieminen) St1: Jari Suominen (Mika Aho) ÖKKL: Helena Vänskä Valmet Automotive: Aimo Åhlman (Markus Hirvonen) HSL: Reijo Mäkinen VTT: Kai Sipilä (Nils-Olof Nylund)
Rahoittajat Vuosien 2009-2010 rahoitus n. 6 M Tekes LVM TEM VM TraFi (aik. AKE) Liikennevirasto HSL (aik. HKL ja YTV) Transpoint Itella Veolia Kabus Neste Oil St1 Gasum Fortum FEVT Proventia Emission Control Nokian Renkaat Valmet Automotive Vacon Elektrobit Automotive Ensto Sandvik Mining & Construction, Axco Motors AeroVironment Autotuojat Öljy- ja kaasualan keskusliitto VTT Metropolia Oulun Yliopisto Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Turun ammattikorkeakoulu
Tutkijaosapuolet käynnistysvaiheessa VTT (aloitteen tekijä ja koordinaattori) Metropolia AMK Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Lahden AMK Metropolian kumppaneina Oulun Yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun AMK VATT (VTT:n alihankkijana) Motiva (viestintä)
Tutkimushankkeet 2009 alkaen Ajoneuvohankkeet (VTT, OY, Metropolia, TKK, TTY, Turku AMK) Polttoainehankkeet (VTT) Toimintamallit ja ohjauskeinot (VTT, TTY, VATT) Kansainvälinen toiminta ja verkottuminen (VTT) Koordinaatio ja viestintä (VTT, Motiva)
Polttoainekehitys Energiavaihtoehdot Henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus Uusi ajoneuvotekniikka Ajoneuvojen IT-sovellukset Toimintamallit ja ohjauskeinot Kansainvälinen toiminta Koordinaatio Juhani Laurikko, Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund
Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköisen voimansiirron kehittäminen Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Kehittää ja demonstroida sähköistä voimansiirtoa kokonaisuutena ajoneuvokäyttöön Edesauttaa sähköajoneuvotoimialan syntyä Demonstroida ja tutkia pikalatauksen mahdollisuuksia ajoneuvokäytössä Käynnissä olevat tehtävät Sähkömoottorien suunnittelu ja valmistus Invertterin sovitus ajoneuvokäyttöön ja ym. moottorille Akkuratkaisun valinta, suunnittelu ja tilaus Akuston ja voimalinjan integrointi ajoneuvoon Pikalatausaseman valinta, hankinta ja pystytys Ajoneuvon ohjausjärjestelmän kehittäminen Rahoittajat ja partnerit Tekes, Metropolia, Fortum, Valmet Automotive, Vacon, Elektrobit Automotive, Ensto, Sandvik M&C, St1, LUT, Axco Motors, AeroVironment Sami Ruotsalainen, 28.10.2009 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 16
Oulun yliopisto / TransEco / Ramses Älykkään raskaan ajoneuvon esiselvitys. Ajoneuvon tiedonkeruulaitteiston ja etäpalvelimen suunnittelu. Kuorman massan ja tien liukkauden estimointimenetelmien kehitys. Kehitettävien menetelmien testaus ja pilotointi. Kai Noponen, 27.10.2009
TTY tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Henkilöautokannan ennustemalli - ennustemalli henkilöautokannan koostumuksen ja alueellisten liikennesuoritteiden arviointiin - erilaisten ohjaustoimenpiteiden kuten verotuksen ja lainsäädännön vaikutukset autokannan kehitykseen ja henkilöautosuoritteeseen Asiakaskohtainen kuljetusten päästöjen mittaaminen ja raportointi Tutkimuksen tavoitteena on toteuttaa rahtikirjakohtaisen päästöraportoinnin mahdollistavat toimintaprosessit ja tekniset järjestelmät Transpoint Oy:n käyttöön. - kirjallisuusselvitys - kysely kuljetusasiakkaille - tietojärjestelmien ja prosessien kehitys Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten arviointi Tutkimuksen tarkoituksena on luoda määrittelyt energiatehokkuustoimenpiteiden arviointimallille. - kirjallisuusselvitys - haastattelut, yritysten ja julkisen sektorin käyttötapaukset - tietosisällön ja käyttöliittymän määrittely Hanna Kalenoja & Heikki Liimatainen
TKK Auto- ja työkonetekniikka: 3 x DI-työ 1. HVAC heating, ventilation, air-conditioning - Kuinka paljon lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään energiaa? - Minkälainen olisi lämmityksen ja jäähdytyksen kannalta matalaenergia-auto verrattuna matalaenergia taloon? Cool and green Onko mahdollista? 2. Auxliary power needs - Apulaitteiden energiakulutus ja pienimittakaavaisen sähköntuotannon kehitysnäkymät. - Apulaitteiden tarvitseman energian puskuroinnin vaikutus energian kulutukseen. 3. Renkaiden tasapainotuksen ja paineen vaikutuksista energiankulutukseen ja liikenneturvallisuuteen - Raskaiden ajoneuvojen renkaiden tasapainotus on usein vähemmälle huomiolla. - Vaikutusta polttoaineenkulutukseen sekä renkaiden ja ajoneuvon kulumiseen. - Samantyyppinen vaikutusmekanismi on väärillä rengaspaineilla. - Aiheessa yhdistyvät liikenneturvallisuus ja CO2 Panu Sainio
Turun ammattikorkeakoulu, Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma TransEco-aktiviteetit Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Katsastus osa elinkaaren hallintaa Tavoitteena katsastusmenettelyjen "virtaviivaistaminen" Ensimmäisenä kehityskohteena jarrutarkastus Lopputuloksena kustannustehokkuutta ja turvallisuutta Kuva: Turun Sanomat / Veikko Wahlroos Alkamassa myös: Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Kuva: Markku Ikonen TransEco-aloitusseminaari aloitusseminaari 4.11.2009 Markku Ikonen www.turkuamk.fi
www.transeco.fi