- Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1
R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto 0-1000000 0-1000000 0-1000000 R303 R301 R303 8000 Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304 R304 R302 R302 R101 R301 R305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön sijoittuminen suhteessa liikennejärjestelmään Kulkutapojen käyttö Kulkutapojen käyttö 2
Rakennemallin liikennetavoitteet liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään TASE - Liikennepoliittisen ohjelman (2005) visio: 3
Rakennesuunnitelma 11.12.2009 4
R100 R101 R303 R301 R303 R100 R305 R304 R304 R302 R302 R101 R301 R305 Raideliikenneverkko Katuraitiotie Lähijunaliikenne (vuoroväli 30 min) Nokia Ylöjärvi Lempäälä (vuoroväli ruuhkassa 10 min) Hervanta-Vuores Pirkkala Lielahti Hankkio-Lamminrahka 5
Väestön sijoittuminen liikkumisvöyhykkeille 2008 2030 6
Joukkoliikenneverkon kuormitus (klo 15-18, talviarkivuorokausi) katuraitiotie 0-1000000 8000 Passengers lähijuna 0-1000000 8000 Passengers linja-auto 0-1000000 8000 Passengers 7
Lukonmäki Pohj Orivedenkatu Ammattikorkeakoulu Palvaanniemi Kalevan kirkko Turtola Jäähalli Yliopisto Koskipuisto Särkänniemi Tuulensuu vs<--- vp<--- Harjuntaustan Löytötavaratalo koulu Ala-Pispala Venesatama Harjuntausta Harjuntaustan koulu Jänislampi Löytötavaratalo Jänislampi Niemi Harjuntausta Niemi Ala-Pispala Venesatama Särkänniemi Tuulensuu Ammattikorkeakoulu Kalevan Yliopisto vp<--- kirkko vs<--- Palvaanniemi Lukonmäki Jäähalli Pohj Hervantakeskus Orivedenkatu Turtola Teekkarinkatu Hervannan Sähkökatu lukio Hervanta Joukkoliikennelinjastojen käyttäjämäärät ESIMERKKI: Linjan 301 (Hervanta - keskusta - Lielahti) kuormitusprofiili klo 15-18. 2000 1000 Route R301 1000 2000 8
Kulkutapaosuudet nykytilanteessa, vertailuvaihtoehdossa ja rakennemallisuunnitelmassa (talviarki) osuus matkoista 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % nykytilanne 26,9 % 59,6 % 13,5 % vertailuvaihtoehto, perusjoukkoliikenne 21,7 % 65,4 % 12,9 % rakennemalli, 26.11.2009 21,0 % 62,8 % 16,2 % jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 9
Kulkutapajakauma kunnittain seudullinen ratkaisu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 23 % 61 % 16 % Tampere keskusta 36 % 49 % 15 % Pirkkala 15 % 79 % 6 % vertailuvaihtoehto Nokia Ylöjärvi 21 % 23 % 73 % 72 % 5 % 5 % Kangasala 18 % 76 % 6 % Lempäälä 18 % 75 % 7 % Vesilahti 15 % 82 % 3 % koko seutu 22 % 65 % 13 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % koko Tampere 22 % 59 % 19 % Tampere keskusta 34 % 48 % 18 % rakennemallisuunnitelma Pirkkala Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Vesilahti koko seutu 12 % 25 % 19 % 19 % 17 % 14 % 21 % 73 % 68 % 66 % 72 % 71 % 83 % 63 % 15 % 7 % 14 % 9 % 12 % 3 % 16 % kävely ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne 10
Perusennusteen liikennemäärä IHT (iltahuippu) 2030 11
Ruuhkautuminen IHT 2030 (Perusennuste) Linkkipituudet ja km-suoritteet käyttöasteluokittain Perusennuste VE Kehä 2 Käyttöasteluokka Linkkipituus Osuus Km-suorite Osuus Linkkipituus Osuus Km-suorite Osuus Yli 100% 0 0,0 % 251 0,0 % 0 0,0 % 369 0,0 % 90-100% 14 0,5 % 48650 4,8 % 12 0,4 % 45090 4,5 % 80-90% 45,5 1,7 % 136171 13,5 % 40 1,5 % 121256 12,1 % 70-80% 46,5 1,8 % 104477 10,4 % 53 2,0 % 120847 12,0 % 50-70% 139 5,2 % 196436 19,5 % 139 5,2 % 198871 19,8 % alle 50 % 2411 90,8 % 519169 51,7 % 2434 90,9 % 519813 51,7 % = Kapasiteetin käyttöaste yli 90 % Yhteensä 2656 100,0 % 1005154 100,0 % 2678 100,0 % 1006246 100,0 % Linkkipituudet ja km-suoritteet käyttöasteluokittain 12
Matka-aikasuhde Tampereen keskusta Matka-aikasuhde JL/HA, vertailuvaihtoehto matka-aika Tampereen keskustaan 2,5-5 (13) 2-2,5 (19) 1,7-2 (63) 1,3-1,7 (149) 1-1,3 (81) 0,7-1 (23) 0,35-0,7 (21) 0,3-0,35 (2) Matka-aikasuhde JL/HA, rakennemalli matka-aika Tampereen keskustaan 2,5-4 (2) 2-2,5 (10) 1,7-2 (26) 1,3-1,7 (94) 1-1,3 (97) 0,7-1 (99) 0,35-0,7 (36) 0,3-0,35 (7) 13
Matka-aikasuhde Nokian keskusta Matka-aikasuhde JL/HA, vertailuvaihtoehto matka-aika Nokian keskustaan 2,5-5 (35) 2-2,5 (111) 1,7-2 (119) 1,3-1,7 (96) 1-1,3 (13) 0,7-1 (1) 0,35-0,7 (7) 0,3-0,35 (1) Matka-aikasuhde JL/HA, rakennemalli matka-aika Nokian keskustaan 2,5-6 (14) 2-2,5 (14) 1,7-2 (27) 1,3-1,7 (98) 1-1,3 (130) 0,7-1 (87) 0,35-0,7 (12) 0,3-0,35 (1) muut (7) 14
Matka-aikasuhde Pirkkalan keskusta Matka-aikasuhde JL/HA, vertailuvaihtoehto matka-aika Pirkkalan keskustaan 2,5-5 (33) 2-2,5 (61) 1,7-2 (73) 1,3-1,7 (128) 1-1,3 (72) 0,7-1 (12) 0,35-0,7 (6) Matka-aikasuhde JL/HA, rakennemalli matka-aika Pirkkalan keskustaan 2,5-6 (48) 2-2,5 (44) 1,7-2 (57) 1,3-1,7 (102) 1-1,3 (75) 0,7-1 (51) 0,35-0,7 (4) 15
Matka-aikasuhde Ylöjärven keskusta Matka-aikasuhde JL/HA, vertailuvaihtoehto matka-aika Ylöjärven keskustaan 2,5-5 (27) 2-2,5 (40) 1,7-2 (124) 1,3-1,7 (156) 1-1,3 (28) 0,7-1 (7) 0,35-0,7 (3) Matka-aikasuhde JL/HA, rakennemalli matka-aika Ylöjärven keskustaan 2,5-5 (6) 2-2,5 (28) 1,7-2 (17) 1,3-1,7 (61) 1-1,3 (108) 0,7-1 (156) 0,35-0,7 (10) 16
Matka-aikasuhde Lempäälän keskusta Matka-aikasuhde JL/HA, vertailuvaihtoehto matka-aika Lempäälän keskustaan 2,5-5 (30) 2-2,5 (150) 1,7-2 (116) 1,3-1,7 (77) 1-1,3 (3) 0,7-1 (5) 0,35-0,7 (4) Matka-aikasuhde JL/HA, rakennemalli matka-aika Lempäälän keskustaan 2,5-5 (23) 2-2,5 (97) 1,7-2 (48) 1,3-1,7 (51) 1-1,3 (96) 0,7-1 (65) 0,35-0,7 (4) 17
Saavutetaanko tavoitteet? Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista laskettuna nousee 3 %- yksikköä (Tavoite OK). Hyvän joukkoliikennetarjonnan piirissä asuvan väestön osuus kasvaa 58 % => 76 % (Tavoite OK) Henkilöauton kulkutapaosuus matkoista laskettuna kasvaa 3% -yksikkö (Tavoite ei täyty). Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus matkoista laskettuna laskee 6%-yksikköä (Tavoite ei täyty). Liikennemallin avulla ei voida kuvata kevytliikenteen olosuhteita luotettavasti Joukkoliikenteen osalta tavoitteet täyttyvät, mutta kevyt- ja autoliikenteen osalta eivät, joten: Tarvitaan kevytliikenteen ja keskustojen kehittämistoimenpiteitä, joita ei voida arvioida mallitarkastelulla Tarvitaan politiikkatoimenpiteitä (pysäköinti, hinnoittelu, jne.) Voidaanko maankäyttöä tehostaa joukkoliikennekäytäviin esitettyä enemmän? 18
Politiikkatoimenpiteet - yhteenveto Toimenpide Kohdistuu Suurusluokka (%) Pysäköinnin hinnoittelu Vyöhyketaksa seutuliikennne Keskustaan tulevat hamatkat Joukkoliikennelipun hinnan alennus Tieliikenteen hinnoittelu Kuntien väliset matkat Voidaan kohdistaa halutulla tavalla Voidaan kohdistaa halutulla tavalla Auto 1 2 % Vähentää 1-2 % 1-2 % Vähentää 1-2% 2 5 % Vähentää 2-5 % 10 15 % Vähentää 10-15% ++ + ++ - ++ -- ++ ++ Joukkoliikenne Kevytliikenne 19
Kehittämisohjelma 20
Kehittämisohjelma - yhteenveto Kehittämisohjelma: Yhteenveto on kerätty TASE-prosessin aikana tehtyjen tarkastelujen ja kunnista saatujen investointi- ja suunnittelutarvetietojen perusteella Tarkistaminen on vielä kesken: Pienten hankkeiden kustannustiedoissa on paljon puutteita. Tarkentavat keskustelut keskeisten toimijoiden kanssa on tarkoitus käydä viikoilla 8-9. Listaa tiedossa olevat tarpeet vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaa tarkistettava määräajoin. Oleellista päättää strategiset valinnat ja ensimmäisen viiden vuoden toimenpiteet Aiesopimus: TASE:n pohjalta ei laadita perinteistä aiesopimusta, jonka osapuolet hyväksyvät, vaan tämän korvaa MAL-sopimus, jonka osapuolet hyväksyvät Liikenneasioista laaditaan MAL-sopimuksen valmistelun tueksi aiesopimusmuotoinen liite (toimenpiteet 2010-2015) 21
EDELLYTYKSET (yhteistyö, tieto, resurssit) Joukko- ja kevytliikenteen kilpailukyky Matka- ja kuljetusketjujen kehittäminen Neliporrasperiaate Ongelmien ratkaisua määrittävä periaate. Ei ota kantaa toimenpiteiden toteuttamisjärjestykseen. Edellyttää resurssien kokonaisvaltaista käsittelyä. Liikenteen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen edellyttää maankäyttöön vaikuttamista sekä kevyt- ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamista Liikkumisen ja kuljettamisen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen Liikennepalveluiden kehittäminen Liikenneverkon pienet parannustoimet Uus- ja laajennusinvestoinnit Nämä edellyttävät usein kynnysinvestointeja. Edellyttää liikenteen hallinnan ja liikkumisen hallinnan sisällyttämistä toimijoiden toimintamalleihin. 22
Kehittämisohjelma - yhteenveto Kehittämisohjelman yhteenveto 17.2.2010 (kustannus- ja hanketiedot täydentyvät vielä) Toimenpideryhmä Suhde neliporrasperiaatteeseen Kustannus (milj. ) 1. liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen ja kulkutapoihin vaikuttaminen / 4. uuden infrastruktuurin 108 Maankäytön kynnysinvestoinnit rakentaminen Joukkoliikennejärjestelmän investoinnit 1. liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen ja kulkutapoihin vaikuttaminen / 4. uuden infrastruktuurin rakentaminen 556 Pääväylästön kehittämisen suuret investoinnit Suunnittelutarpeet (kustannusarviot puuttuvat) Keskustojen kehittäminen (osa kustannustiedoista puuttuu) Liikenteen ja liikkumisen hallinnan toimenpiteet (selvitettävänä), joukkoliikenteen tarjonta ja hinnat Kevytliikenne (kustannustiedot osin puutteellisia) Muut liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittämisinvestoinnit (kustannustiedot osin puutteellisia) 4. uuden infrastruktuurin rakentaminen 285 1. liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen ja kulkutapoihin vaikuttaminen 2. nykyisen infrastruktuurin tehokkaampi käyttö / 3. nykyisen infrastruktuurin parantaminen 35 1. liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen ja kulkutapoihin vaikuttaminen / 2. nykyisen infrastruktuurin tehokkaampi käyttö 3. nykyisen infrastruktuurin parantaminen 3. nykyisen infrastruktuurin parantaminen Yhteensä 1034 15 35 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet tieverkolla (>2030) 4. uuden infrastruktuurin rakentaminen 289 23
Kehittämisohjelma maankäytön kynnysinvestoinnit Tiedot kerätty rakennesuunnitelmasta 24
Kehittämisohjelma Joukkoliikennejärjestelmän investoinnit TASE-työssä tehdyt tarkastelut Lisäksi sovittava kuinka paljon ollaan valmiit käyttämään joukkoliikenteen lipunhintojen alentamiseen tai tarjonnan lisäämiseen. 25
Raitiotielinjaston toteutusjärjestys 1 Vuores Hervanta Keskusta: 113 M 8,1 M /km 1 Hervannan lenkki 12 M 7,8 M /km 2 Vuores Hatanpää: 64 M 8,5 M /km 1 Keskusta Lielahti: 65 M 7,8 M /km 2 Hatanpää Keskusta: 29 M 11,0 M /km 3/1 Pirkkala Hatanpää: 48 M 6,8 M /km 3/2 Hakametsä Hankkio Lamminrahka: 63 M 7,3 M /km Hakametsä 9-tie: 22 M 7,7 M /km 9-tie Hankkio: 18,5 M 6,6 M /km Hankkio Lamminrahka: 22,5 M 7,5 M /km Pysäkit (arvio kokonaismäärästä, ei perustu suunnitteluun 30 M Varikko 35 M ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ YHTEENSÄ, vaihtoehto B 454 M 26
Joukkoliikennejärjestelmän operointikustannukset milj.euroa/v 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 nykytilanne 27,1 12,4 5,4 vertailuvaihtoehto 25,1 15,6 4,6 0,0 rakennemallisuunnitelma 14,05 15,61 4,57 3,66 kaupungin sisäinen linjasto seutuliikenteen linjasto pitkämatkaiset seudun yli jatkavat linjat paikallisjuna katuraitiotie Rakennesuunnitelman operointikustannukset noin 8 % pienemmät kuin nykytilanteessa tai vertailuvaihtoehdossa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus noin 3 % suurempi (~ 20% enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä) kuin nykytilassa tai vertailuvaihtoehdossa. 27
Kehittämisohjelma pääväylät ennen 2030 (ja 2030 jälkeen) 28
Kehittämisohjelma - suunnittelutarpeet Työn aikana esille nousseet ja kunnista saadut suunnittelutarpeet. Sovittava osapuolten kanssa. 29
Kehittämisohjelma Muut toimenpiteet Tiedot saatu kunnista 30
Kehittämisohjelma Keskustojen kehittäminen Tiedot saatu kunnista 31
Kehittämisohjelma - kevytliikenne Tiedot saatu kunnista Tarkistettava ELY:n (Tiehallinto) kanssa. 32
Resurssit Liikennepoliittinen selonteko: Vt 12 Tampereen rantaväylä (valtion osuus 45 milj. euroa, aikaistamisrahoitus), vaalikaudella 2007-2011. Tampereen seudun lähiliikennejärjestelyt, 1. Vaihe, 65 milj. euroa, vuoden 2011 jälkeen. Tilavaraukset Tampereen seudun raideliikennehankkeille on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. ELY-keskus Tiehallinto 0,5 milj. euroa/v. => 10,5 milj. euroa Joukkoliikenne osallistuu operoinnin kustannuksiin Liikennevirasto/RHK => 25 milj. euroa Tampere (PTS 2024) => 380 milj. euroa Muut kunnat (Kysely) 13 milj./v => 275 milj. euroa Yhteensä => 690 + (110) => 800 33
Kehittämisohjelma Yhteistyön kehittäminen Perustetaan seudullinen toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen Perustetaan liikennejärjestelmätyöryhmä Vuorovaikutus rakennesuunnitelman työryhmän kanssa Vuorovaikutus joukkoliikenneviranomaisen kanssa Suunnitelmavalmiuden ylläpitäminen ja edistäminen Toimintaympäristön ennakointi Liikennejärjestelmän tilan seuranta Kevytliikenteen edistäminen Osallistuu MAL-toimintaan liikenteen asiantuntijana 34