Rakennesuunnitelma. Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia. Seutuhallituksen kokous Kuntajohtajakokous

Transkriptio

1 Rakennesuunnitelma Asuntopoliittinen ohjelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Ilmastostrategia Seutuhallituksen kokous Kuntajohtajakokous Auli Heinävä seutuarkkitehti ma.

2 Strategiahankkeet menossa päätöskäsittelyyn Muodostaa kunnille yhdyskuntasuunnittelun viitekehyksen, jonka kunnat vievät omiin suunnitelmiinsa ja niiden toteutukseen. Vastaus Paras-lain velvoitteeseen. Vastaus ilmastonmuutoksen hillinnän velvoitteisiin. Merkitys ohjeellinen. Juridisen sitovuuden korvaa kuntien keskinäinen tahdonilmaus tavoitteiden toteuttamisesta. Kuntien ja valtion sitoutumista vahvistetaan vuoteen 2012 ulottuvalla MAL-aiesopimuksella JNu

3 Yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuus Asuntotuotanto Liikennejärjestelmä Maankäytön rakennesuunnitelma 2030 Palveluverkko Elinkeinot Ilmaston muutoksen hillintä

4 MAL-aiesopimus Valtioneuvosto hyväksyi Paras-selonteon, Tampereen ja Turun seuduilla kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävän valtion ja seudun kuntien välisen (seudullisen) maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettelyn. Lisää kuntien ja valtion sitoutumista. Tärkeimmät hankekokonaisuutta edistävät toimenpiteet sopimukseen. Hyväksyminen kunnissa syksyllä 2010.

5 Seuraavat työvaiheet Toteuttaminen valtaosin kuntien vastuulla: yleis- ja asemakaavoituksella, kaavoitus- ja investointiohjelmilla, maapolitiikalla, tontinluovutusohjelmilla, teknisten järjestelmien suunnittelulla, kuntien talousarvioissa. Strategiahankkeilla toteuttamisohjelmat ja jatkohankeesitykset. Jatkoksi kunnat laativat omat toteuttamisohjelmat, toteuttamisen nopea käynnistyminen turvataan. Seurantajärjestelmä. Strategioita toteuttavat jatkohankkeet. MAL-aiesopimus

6

7 Kangasala Kangasalan asukasmäärä vuonna 2030 on yhteensä asukasta, asukasmäärän kasvu on vuodesta asukasta, joita varten tarvitaan asuntokuntien koon pienenemisestä johtuva väljyyskasvu eli sisäinen muutto huomioiden yhteensä 6900 asuntoa. Uusien ja tiivistyvien alueiden asukasmäärän lisäyksessä on väestönkasvun lisäksi otettu huomioon väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve, joten alueiden asukasmäärät yhteensä ovat merkittävästi suuremmat kuin kunnan väestönkasvu. Alue Maankäytön kehittämisen toimenpiteet Alueen asukasm äärän lisäys Alueen asukasm äärän lisäys Uudet työpai kat Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet Kangasala, keskusta Kuntakeskusta täydennetään tiiviillä pien- ja kerrostalorakentamisella Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 24 Vatiala Asuinaluetta täydennetään tiiviillä ja väljällä pientalorakentamisella. 25 Suorama- Pikonkangas Asuinaluetta täydennetään tiiviillä ja väljällä pientalorakentamisella. 26 Lentola Kehitettävä toimitila- ja tilaa vaativan kaupan alue. 34 VT 9 varsi, Tarastenjärvi (*) Uusi/kehitettävä ympäristöhäiriöitä aiheuttavan tuotantotoiminnan alue, kierrätys ja ympäristöteknologia Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 500 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 2500 (*) 37 Lamminrahka Uusi toimitila-alue. 600 Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 38 Lamminrahka (**) 7 Uusi asuinalue, kerrostalorakentamista sekä tiivistä ja väljää pientalorakentamista. 500 (**) 5000 (**) Bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen 41 Pikonlinna Kehitettävä hyvinvointipalvelujen alue Uusi raitiotie Uusi raitiotie

8 Määrälliset tavoitteet 2030 Kaupunkiseudulla asuu asukasta, eli noin asukasta nykyistä enemmän. Kaupungistuminen kiihtyy, kasvusta puolet sijoittuu Tampereelle. Kasvun ja väljyyskehityksen seurauksena uusia asuntoja rakennetaan yli Päiväkoteja, kouluja ja terveyspalveluja tarvitaan lisää. Elinkeinorakenne uudistuu ja seudulle on mahdollistettu yli uuden työpaikan syntyminen. Kasvu lisää myös liikkumista, ja seudun sisäisiä matkoja kertyy 40 % nykyistä enemmän.

9 Laadulliset tavoitteet 2030 Laadullisten tekijöiden merkitys kasvaa Kilpailutekijöitä mm. sujuva arki, energiatehokkuus ja toimintaympäristön vakaus Arjen sujuvuus: palvelujen käyttömahdollisuus yli kuntarajojen, toimintojen hyvä saavutettavuus, rakenteen ja palvelujen esteettömyys. Vakaa toimintaympäristö: yrityksille viesti maankäytön tahtotilasta, riittävät aluevaraukset ja hyvä logistiikkaympäristö Energiatehokkuus: edelläkävijyys ilmastonmuutoksen hillinnässä, energiatehokas asuminen, uudet liikkumisen tavat.

10 Tampereen kaupunkiseudun kehittäminen Väestön kasvuun varaudutaan 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään 3. Keskustoja kehitetään 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään 5. Liikkumisen tapoja uudistetaan 6. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan kestävän kasvun kriteerit

11 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Rakennetta eheytetään ja tiivistetään tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille parannetaan haja-asutuksen hallintaa Arjen sujuvuutta edistetään lomitetaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen toimintoja luodaan viihtyisää ja esteetöntä kävely- ja pyöräilyympäristöä parannetaan seudun eri toimintojen saavutettavuutta

12 Keskustoja kehitetään Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään Päivittäin käytettäviä kaupallisia palveluja ohjataan kaupunkien ja kuntien keskustoihin Keskusta-asumisen tarjontaa lisätään Keskustoihin sijoitetaan toimistoja Tilaa vievä kauppa ohjataan keskitetysti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Uusia keskustojen ulkopuolisia kaupan suuryksiköitä ei maakuntakaavassa varattujen lisäksi osoiteta

14 Asuinrakentamisen painopistealueet Kangasala Lamminrahka Lempäälä keskusta Nokia Keskusta Harjuniitty Pirkkala Naistenmatkantie Tampere Hankkio Vuores Nurmi-Sorila keskusta Lielahti Ylöjärvi Kirkonseutu Mäkkylä-Teivaala

15 Asuntopoliittisen ohjelman luvut 2030 Väestönkasvu Uusia asuntoja väestönkasvuun asuntoa asumisväljyyden kasvuun ja poistumaan as. Keskuskaupungin osuus kasvaa väestönkasvusta 50 % asuntotuotannosta 60 % Talotyyppitavoiteet luovat enemmän vaihtoehtoja kerrostaloja 47 %, rivitaloja 26 %, ok-taloja 27 % Myös hallintamuodot monipuolistuvat Omistusasunnot 63%, kohtuuhintaiset vuokra-asunnot 22%, vapaarahoitteiset vuokra-asunot, asumisoikeusja osaommistusasunnot 15 %

16 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Kuntien asuntotuotanto hallintamuodoittain Tampereen kaupunkiseudulla Hallintamuoto-osuudet, prosenttia (%) Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot 75 % 75 % 70 % 80 % 75 % 55 % 82 % 75 % 63 % Ara-vuokra-asunnot 10 % 10 % 15 % 10 % 10 % 30 % 5 % 10 % 22 % Muut 15 % 15 % 15 % 10 % 15 % 15 % 13 % 15 % 15 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Asuntojen lukumäärät hallintamuodoittain, yhteensä Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot Ara-vuokra-asunnot Muut Yhteensä Asuntojen lukumäärät hallintamuodoittain, keskimäärin/vuosi Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Omistusasunnot Ara-vuokra-asunnot Muut Yhteensä Omistusasunnot = Omistaa talon tai osakkeet Ara-vuokra-asunnot = Ara-vuokra-asunnot tai vastaavat "kohtuuhintaiset vuokra-asunnot" Muut = Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot, osaomistusasunnot ym.

17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Tampereen kaupunkiseudun kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin Kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin, lukumäärä yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot OK-taloasunnot Yhteensä Kuntien asuntotuotannon talotyyppi-osuudet, prosenttia (%) Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi SEUTU Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot OK-taloasunnot Yhteensä, % Kuntien asuntotuotanto talotyypeittäin, lukumäärä keskimäärin/vuosi Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot OK-taloasunnot Yhteensä

19 Liikennesuunnittelun visio

20 Joukkoliikenteen laatukäytävät Lähijunaliikenteen suunnat Lempäälä Nokia Ylöjärvi Kaupunkiraitiotieverkko Lentävänniemi-Lielahti- Tampereen keskusta- Hervanta-Vuores- Tampereen keskusta Tampereen keskusta- Hankkio-Lamminrahka Tampereen keskusta- Pirkkala Bussiliikenteen laatukäytävät Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle Pirkkalasta lentokentälle Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

21 Liikkumisen tapoja uudistetaan Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään Raideliikennettä kehitetään Joukkoliikenne järjestetään tehokkaasti ja matkaketjuja sujuvoitetaan Luodaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen Lentoliikenteen edellytyksiä kehitetään

22 R100 R101 katuraitiotie lähijuna linja-auto R303 R301 R Passengers 8000 Passengers 8000 Passengers R100 R305 R304 R304 R302 R302 R101 R301 R305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus Maankäytön sijoittuminen suhteessa liikennejärjestelmään Kulkutapojen käyttö Markku Kivari

23 Kulkutapaosuudet nykytilanteessa, vertailuvaihtoehdossa ja rakennemallisuunnitelmassa (talviarki) osuus matkoista 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % nykytilanne 26,9 % 59,6 % 13,5 % vertailuvaihtoehto, perusjoukkoliikenne 21,7 % 65,4 % 12,9 % rakennemalli, ,0 % 62,8 % 16,2 % jalankulku ja pyöräily henkilöauto joukkoliikenne

25 Uudet ja merkittävästi kehittyvät työpaikka-alueet Kunta- ja alakeskusten merkitystä painotettu työvoimavaltaisten, tieto-, osaamis- ja palvelu-valtaisten työpaikkojen alueina Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat, raskaat ja tilaa vaativat kaupan ja tuotannon toiminnot, logistiikkaa palvelevat sekä eityövoimavaltaiset toiminnot sijoitettu hyvien liikenneyhteyksien varsille (kehätiet, valtatiet, Tampere- Pirkkalan lentoasema) Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

26 Elinkeinoelämän kasvua tuetaan Toteutetaan kilpailukykyinen seudullinen yritysaluekokonaisuus Työpaikka-alueita varataan määrällisesti riittävästi, sijainniltaan hyviltä paikoilta sekä laadultaan monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin Logistisesti parhaat alueet varataan toiminnoille, jotka aiheuttavat suuria ihmis- tai tavaravirtoja Suunnittelussa otetaan huomioon yritysten muuttuvat tarpeet ja laajenemismahdollisuudet Elinkeinorakenne uudistuu ja seudulle on mahdollistettu yli uuden työpaikan syntyminen. Luodaan mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja uusien elinkeinojen syntyyn

28 Peruspalvelujen tarve seudulla Kaupunkiseudulla tarvitaan väestöennakoinnin mukaisesti vuonna 2015 noin 30 uutta päivähoitoyksikköä, mikäli päiväkotihoitoa järjestetään nykyrakenteen mukaisesti. Oppilasmäärän kokonaislisäys vuoteen 2030 tarkoittaa, että Tampereen kaupunkiseudulla tarvitaan n kpl 500 oppilaan koulua lisää. Lasten ja vanhusväestön voimakas kasvu lisäävät suuresti myös perusterveydenhuollon kysyntää ja aiheuttavat laskennallisesti noin 5 uuden terveysaseman tarpeen 2030 mennessä. Investointien yhteissuunnittelu tarpeen!

29 Viherverkko Maisemarakenteellisesti, ekologisesti ja virkistyksellisesti arvokkaat alueet Kehitettävät viheryhteydet, jotka yhdistävät seudullisesti merkittäviä vihervyöhykkeitä

30 Suomen kansalliset tavoitteet 2020 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia, mikäli muut teollisuusmaat hyväksyvät vastaavat tavoitteet. Erityisesti kuntatason toimia suuntaava tavoite: Ei-päästökauppasektorin ( liikenne, rakennukset, jätehuolto, maatalous) päästöjä vähennetään Suomessa 16 % vuoden 2005 tasosta. Uusiutuvan energian osuus nostetaan EU:ssa 20 prosenttiin ja Suomessa 38 prosenttiin. Energiatehokkuutta lisätään keskimäärin 20 prosentilla peruskehitykseen verrattuna. Liikenteen uusiutuvan energian osuus nostetaan 10 prosenttiin. 32

31 Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä sekä tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Ilmastovisiot Tampereen kaupunkiseudun ilmastovisiot vuoteen 2020/2030 Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys on 40 % vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on yhteensovitettu. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeisiin. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Rakennusvisio Energiatehokkuus ja sähkönkulutusvisio Hankinta,- kulutusja jätevisio Energiantuotannon visio Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiantehokkuus on parantunut 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto-ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja päästöt ovat tärkeä hankintakriteeri kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.

32 Kuntien kommenteissa korostui Kokonaistavoite : Tampereen seudulle visioksi edelläkävijäkehitys ilmastoasioissa Liikenteessä edelläkävijäkehitys Velvoiteura useilla toimialoilla realistisin, mutta seudun pyrittävä edellä kävijäksi Korostettiin seutusuunnittelukokonaisuutta ja vaikutusten arviointia ennen lopullista päätöksentekoa

33 Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutusten arviointi Arvioitiin uuden rakennuskannan ja liikenteen päästöt Uusi rakennuskanta ja liikenteen päästöjen muutos lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä kaikkiaan noin 0,5 Milj. CO2- ekvivalenttitonnia, eli päästöt lisääntyvät nykytilanteesta noin kolmanneksen. Asukasta kohden tulos 5 % nykytilannetta suurempi. Rakennesuunnitelma hillitsee kuitenkin oleellisesti nykytrendin mukaista liikenteen ja maankäytön aiheuttamaa päästökehitystä. Nykytrendin mukaiset kasvavan kaupunkiseudun aiheuttamat liikenteen päästöt olisivat n. 46 % ja asuinrakennusten päästöt n. 43 % suuremmat kuin toteutuvan rakennesuunnitelman mukaiset päästöt.

34 Rakennesuunnitelman ja liikennejärjestelmän ilmastovaikutukset Kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjä käytetyillä oletuksilla (nykyisenlainen energiantuotanto, normien mukainen energiatehokkuus, kasvava asumisväljyys, kasvava seutu) sekä asukasta kohden että absoluuttisesti Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nykytilanteeseen verrattuna edellyttää: Rakennesuunnitelman toteuttaminen aloittamista yhdyskuntarakennetta eheyttävistä toimista, uudet kasvusuunnat harkiten ja sijoittaen ne joukkoliikenteen varteen Seudun ilmastostrategian visio eli - 30 % vähennys kokonaispäästöistä edellyttää lisätoimia liikkumisen hallinnassa ja ohjaamisessa liikenteen+maankäytön yhteissuunnittelun lisäksi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapajakauman merkittävä lisäys kaikin keinoin (väylät, kulkuvälineet, polttoaineet, liikkumisen ohjauskeinot käyttöön, politiikkatoimenpiteet), liikkumisen tarpeen minimointi (kaupunkirakenne) Energiatehokkuuden merkittävää parantamista: sekä uudet rakennukset ja nykyisen rakennuskannan korjaaminen, matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut käyttöön Energiatuotannon ominaispäästöjen selvää pienenemistä eli siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin kaukolämmön tuotannossa ja alue-energiaratkaisut (maalämpö, aurinkolämpö/sähkö, puuenergia)