Selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta 8.2.2012 Säätytalo
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki esitys tuli laatia myös karttamuotoisena esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ollut arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi 31.1.2012 saakka Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 2
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla? Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 3
6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 4
Keskeisiä kuntatalouden johtopäätöksiä vuosille 2012-2024 Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) Nykyiset kunnat Lähde: Laesterä & Hanhela 2012 Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 5
Perustuslain asettamat reunaehdot kuntauudistukselle Kunnallinen itsehallinto PL 121 kansanvaltaisuusperiaatteen toteutuminen taloudellinen kantokyky ja liikkumavara mahdollisuus ottaa kunnan päätöksellä muita tehtäviä mahdollisuus kantaa vastuu peruspalvelujen järjestämisestä paikallisuus Hallinnollinen jaotus PL 122 = kuntarajat ja kuntakoko kuntajaon perusteista säädetään lailla perustuslaki ei suojaa kuntarajoja kunnan koossa otettava huomioon paikallisuus ja se, ettei perustuslaissa säädetään itsehallinnosta kuntaa suuremmilla alueilla Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen (PL 6,16 ja 19 ) Kansalliskieliä koskevat kielelliset oikeudet (PL 17 ) edellyttää kielellisten oikeuksien turvaamista sekä laintasolla että käytännössä Saamelaisten kielelliset oikeudet ja kulttuuri-itsehallinto (PL 17 ) saamelaisten kotiseutualueen kunnat (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja osa Sodankylästä) Työryhmän näkemyksen mukaan esitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Työryhmä on esittänyt joitain lainsäädännön muutostarpeita kielellisten (ruotsi, saamen kieli) oikeuksien turvaamiseksi Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 6
Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat
Tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 6. Erityistekijät 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 2010-2020 Vahvat kunnat 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 2010-2030 Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 8
Kuntakohtainen tarkastelu 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 2010-2030 väestön määrän kuntakohtainen muutos väestörakenteen kehittyminen väestöllisen huoltosuhteen kehitys vuoteen 2030 0-1 vuotiaiden keskiarvo 2008-2010 yli 75-vuotiaiden osuuden kehitys kunnan asukkaiden mediaani-iän kehitys 2. Talouskehitystarkastelu Kunnan taloudellinen asema ja liikkumavara Nykytila (tilinpäätöstiedot 2010) maakuntavertailu kunnallisveroprosentin suuruus suhteellinen velkaantuneisuus taseen yli- ja alijäämä valtionosuuden osuus kunnan tuloista Tulevaisuustarkastelu (kuntatalouden painelaskelma) kunnallisveroprosentin kehitystrendi Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 9
Aluetarkastelu 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys taajamarakenteen ja lievealueiden kehitys palvelukeskusverkkoluokitus paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenne 4. Työssäkäynti, asiointi ja saavutettavuus tilastollinen työssäkäyntiluokitus paikkatietopohjainen työssäkäynti asioinnin suuntautuminen saavutettavuus, mm. matka- ja aikaetäisyydet -> saavutettavuusalueet (SYKE) Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 10
Uuden kunnan edellytykset 5. Palveluiden järjestämisedellytykset sosiaali- ja terveydenhuolto yleiset tavoitteet mutta linjaus tarpeesta selvittää erillisellä palvelurakenneselvityksellä opetus edellytykset järjestää opetusta ja huolehtia sen yhdenvertaisesta saatavuudesta 50 lasta/vuosi= sellainen syntyneiden määrä, että koulutuksen järjestäminen on kunnassa mahdollista 6. Erityistekijät harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus kielelliset oikeudet kasvukeskusten erityispiirteet toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen kuntaliitoksen toteuttamisedellytykset Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 11
Maakuntatarkastelu Yleinen kuvaus maakunnasta väestö, pinta-ala, yhteistoiminta, erityisolosuhteet Kuntakohtainen tarkastelu väestö ja talous Aluetarkastelu alue- ja yhdyskuntarakenne,työssäkäynti, asiointi ja saavutettavuus Esitys alueista, joilla tulisi käynnistää erityinen kuntajakoselvitys ensisijaiset vaihtoehdot osaliitostarve sekä valinnanvapaus toissijaiset vaihtoehdot vaihtoehdoissa perustelut, miksi koostuu esitetyistä kunnista sekä uuden kunnan lähtökohdat Työryhmän esitys perustuu aina eri muuttujien perusteella tehtävään kokonaisarviointiin eikä muuttujista mikään yksin määrittele tarvetta rakennemuutokseen Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 12
Kuntauudistuksen toteuttamistavat
1. Eteneminen ilman kuntarakenteen uudistamista ohjaavaa sääntelyä Kuntarakenteen uudistaminen jää riippumaan yksittäisten kuntien tahtotilasta talousanalyysin perusteella selvää, että osa kunnista ei selviydy palveluvelvoitteistaan kuka huolii enää vapaaehtoisesti heikkoja kuntia? kaupunkiseutujen ongelmat Kehityskulkuna tehtävien siirtäminen pois kuntien rahoitus- ja järjestämisvastuulta erityisesti sote-sektorilla paineita siirtyä pois kuntapohjaisesta mallista edellyttääkö mm. yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen vastaaminen päätöksenteon siirtämistä pois kunnilta? Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 14
2. Taloudelliset ohjauskeinot Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän käyttäminen uudistuksen ohjaamisessa perustuslailliset reunaehdot eivät mahdollista näiden käyttöä laajamittaisesti (rahoitusperiaate = valtion velvollisuus huolehtia peruspalveluista, tarkoitussidonnaisuuden periaate) kuntakohtaanto kaupunkiseuduilla heikko mutta niiden reuna-alueilla ja ulkopuolella sekä pohjoisessa ja idässä vaarantaisi peruspalvelujen järjestämisen tarkoittaisi, ettei aikataulullisesti kyetä muuttamaan rakenteita 2015 mennessä Suora taloudellinen tuki yhdistyville kunnille vastaisi paras-uudistuksen keinoja (yhdistymisavustukset ja valtionosuuskompensaatio) tiukentuvan julkisen talouden tilanteessa ei mahdollista laajamittaisesti sen sijaan mahdollisesti kohdennettu muutostuki esim. uuden kunnan talouden tervehdyttämiseen, palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen yhteisten atk-järjestelmien kehittämiseen Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 15
3. Ohjaaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Useita sääntelytapavaihtoehtoja: Vapaaehtoisuuteen perustuva lainsäädäntö ensivaiheessa ja tarvittaessa myöhemmin velvoittavia säännöksiä Valtioneuvoston rajattu toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä tietyillä edellytyksillä vastoin kunnan tahtoa, perusteena esim. palvelujen turvaaminen alueen näkökulma kaupunkiseuduilla kansanäänestys tai muu enemmistöpäätös alueella Valtioneuvoston koko kuntakenttää koskeva toimivalta päättää kuntien yhdistymisistä Säädetään yhdistyvistä kunnista rakennelaissa Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 16
4. Erityiset kuntajakoselvitykset Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 1. 2. Mahdollisuus uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi että se ei kelpaa muille kunnille Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 17
Erityiset kuntajakoselvitykset prosessi Kuntajakolaki (1698/2009) Ministeriön aloite Kunnan esitys Kuntalaisten (20 %) esitys 15 Erityinen kuntajakoselvitys Kaikki mukaan Kuntajakoselvittäjä(t) Hallinnon järjestämisen periaatteet 8 Yhdistymissopimus Uuden kunnan piirustukset Muun muassa: Palvelujärjestelmän yhteensovittamisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Kuntalaisten kuuleminen Rakennelaki Valtuustojen päätökset Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 18
Neljän elementin kuntajakoselvitysprosessi I ja II on suurelta osin tehtynä I Tulevan toimintaympäristön ennakoiminen (muutoshaasteet) II Yhdistymisen perusedellytysten selvittäminen (lähtökohdat) III ja IV on aina tehtävä kentällä, yhdessä luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kuntalaisten kanssa III Uuden kunnan piirustukset (yhdistymissopimus) IV Yhdistymisen tahtotilan mittaaminen (päätöksenteko) Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv
Strateginen ja tehostava kuntaliitos Tehostavat kuntaliitokset (v. 2013- ) Strategiset kuntaliitokset (v. 2006- ) Tehostavissa kuntaliitoksissa huomio kiinnittyy elinvoimaan, kuntatalouteen ja johtamiseen. Tarvitaan vaikuttavia tuloksia lyhyessä ajassa, koska aika käy vähiin. Mekaaniset rutiiniliitokset (v. 1960-2005) Strategiset liitokset ovat edelleen käyttökelpoisia erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Mekaanisilla rutiiniliitoksilla ei ole enää nykyaikana juurikaan käyttöä. Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 20
Kuntauudistuksen muutostukea kolmelta tasolta: Lakitasolta, prosessitasolta ja täsmätukien tasolta IV Uusi kuntalaki Tietojärjestelmät Palvelurakenteet ja -prosessit? 8. Kuntaliitosten seuranta ja arviointi 7. Kuntaliitosten hyvien käytäntöjen omaksuminen III Uusi valtionosuuslainsäädäntö Demokratian vahvistaminen 6. Kuntaliitosten toteuttaminen Tehostavan kuntaliitoksen toimintamalli 1. Kuntauudistuksen valmistelu, viestintä ja kuntien kuuleminen Kuntauudistuksen muutostuki 5. Muutosjohtaminen Tilasto- ja tietopankki 2. Kuntaliitosten selvittäminen? 3. Kuntaliitoksista päättäminen 4. Kuntaliitosten valmistelu? I Rakennelaki II Sotejärjestämislaki Täsmätuet konkretisoidaan? kevään 2012 aikana Osasto kuntakuulemisten jälkeen 8.2.2012 pp.kk.vvvv 21
Työn johtopäätöksiä
Työn johtopäätöksiä 1/3 Työryhmän esityksen lähtökohtana on elinvoimainen ja toiminnallinen kuntarakenne, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja joka vastaisi ihmisten arjen muotoutumista Esitetyllä rakenteella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Esitysten perusteluina korostuvat valtaosassa maata erityisesti väestökehitys- ja kuntataloustekijät Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakennetekijöihin sekä kuntatalouden tekijöihin. Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 23
Kuntien ja ehdotettujen kuntajakoselvitysalueiden jakautuma asukasluvun mukaan asukkaita Yli 100 000 2,5 % 18,2 % 40 000-100 000 mediaani = 43 500 as. 4,7 % 34,8 % 20 000 39 999 10 000 19 999 10,0 % 12,1 % 14,7 % 30,3 % 6 000 9 999 4,5 % mediaani = 6 150 as. 18,8 % 2 000 5 999 0,0 % 38,8 % Alle 2 000 0 0,0 % 10,6 % 10 20 30 kuntia 40 % Kuntajakoselvitysalueet (66) Kunnat (320) Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv
Työn johtopäätöksiä 2/3 Työryhmä esittää erityisen kuntajakoselvityksen asettamista 66 alueelle Alueista kuultaisiin kuntia lausuntokierroksella Työryhmän esityksessä on ensi- ja toissijaisia vaihtoehtoja Esitetyt vaihtoehdot (I ja II) mahdollistavat joillekin kunnille suuntautumisvaihtoehtoja Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 25
Työn johtopäätöksiä 3/3 Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tila ja pirstaleinen rakenne sekä väestön terveyden suhteen eriarvoistava palvelujärjestelmä edellyttävät palvelurakenteen integroimista ja vastuuorganisaatioiden määrän vähentämistä maassa. Koska kuntarakennetyöryhmän esityksen pohjalta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys esityksessä ei ole arvioitu kuntakohtaisesti sitä, mitä esitetty kuntarakenneratkaisu merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta. Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 26
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Rakennelakityöryhmä: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Kuntajakoselvitysalueiden vahvistaminen Aluekierros ja kuntakuulemiset Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Hallitus: Kriteerien vahvistaminen HE rakennelaki HE:n eduskuntakäsittely Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (4-12 kk) Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 27
Alueellinen kuntarakennetarkastelu
Kartan selitteet Esityksen mukainen uuden kunnan raja Jaettava tai vaihtoehtoisesti suuntautuva kunta Jaettava kunnan osa, esimerkiksi kylä Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 29
Uusimaa, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 30
Uusimaa, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 31
Varsinais-Suomi, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 32
Varsinais-Suomi, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 33
Satakunta, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 34
Satakunta, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 35
Kanta-Häme Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 36
Pirkanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 37
Päijät-Häme Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 38
Kymenlaakso Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 39
Etelä-Karjala Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 40
Etelä-Savo Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 41
Pohjois-Savo Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 42
Pohjois-Karjala Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 43
Keski-Suomi Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 44
Etelä-Pohjanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 45
Pohjanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 46
Keski-Pohjanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 47
Pohjois-Pohjanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 48
Kainuu, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 49
Kainuu, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 50
Lappi Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto 8.2.2012 pp.kk.vvvv 51