Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos
Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee - periaatteessa ammattilaisten rooli hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä Pohjois-Suomi millaisia käytännön kohteita ollut 14.3.2014 2
Metsänomistajan tahto Jos jatkuva kasvatus sallitaan ja tarjotaan vaihtoehtona, niin siirryn kaikissa metsissäni JK:hon 12 % siirryn osassa metsistäni 15 % saatan kokeilla 25 % selvitän asiaa 28 % en käytä 10 % en tiedä 10 % Metsänomistajakysely (Metla, Kumela & Hänninen 2011) 14.3.2014 3
Ammattilaisten asenne ja toiminta ratkaisee Mitä metsänomistajalle suositellaan ja tarjotaan? puukauppa, neuvonta, suunnittelu sopiiko tähän metsikköön? sopisiko paremmin johonkin muuhun metsikköön? vaikeudet / riskit vs. hyödyt miten hakataan, millainen metsästä tulee vastaako tulos toiveita? korjuuvauriot puun hinta metsäsuunnitelma jne. 14.3.2014 4 Metla/Erkki Oksanen
Ennuste hyvä metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa elpymiskykyistä alikasvosta kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät 14.3.2014 5
Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi 14.3.2014 6
Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Metla/Erkki Oksanen Sauli Valkonen 14.3.2014 7
Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen 14.3.2014 8
Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä 14.3.2014 9
Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle epäsuotuisia ominaisuuksia muuttuneet turvepinnat huonoja taimettumaan männiköissä tarvitaan hyvin harvaksi hakkuu, latvusaukkoja ja maanmuokkauksia hieskoivu valtaa harvan männikön osalla kasvupaikoista pohjavesipinnan nousu, jos puusto hakataan huonoon kuntoon Metla/Erkki Oksanen 14.3.2014 10
Erikoismetsät korkeat alueet kaukana teistä puistot, ulkoilumetsät, maisemametsät pikkutilat, tontit jne Sauli Valkonen Metla/Erkki Oksanen 14.3.2014 11
Ennuste huonompi ei tietoa, ei yhteisymmärrystä on asenne, on kuvitelmia ei eri-ikäisrakennetta ei alikasvosta juurikääpä valopuulajit 14.3.2014 12
Tasaikäisten metsien muuttaminen eri-ikäisiksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula 14.3.2014 13
Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen 14.3.2014 14
Erirakenteiskasvatus männiköissä? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvana kasvattamalla mäntykin voisi pärjätä Pienaukkoja, harvoja kehitysvaiheita Kamppailu kuusettumista vastaan Metla/Erkki Oksanen 14.3.2014 15
Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen 14.3.2014 16
Toimiiko eri-ikäiskasvatus ja pienaukotus Pohjois-Suomessa? Plussat viljelymetsätaloudessa pääoman tuotto matala aina isojen puiden hakkaaminen kannattaa pintakasvillisuuden riesa pienempi luontaisesti eri-ikäisrakenteisia männiköitä Miinukset siemensadot kuntta Mitkä parhaita kohteita vähäkasvuiset, kaukaiset, kalliit hoidettavat männiköt karuilla mailla kylmillä alueilla turvemaat turistikohteet, porolaitumet, jne David Pemberton 14.3.2014 17
Pienaukkohakkuukoe Kainuussa vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmella 8 metsikköä pienaukkojen koko vaihteli 0,1 0,4 ha (läpimitta = 35-65 m) tulos 12-14 vuotta perustamisesta Juha Siitonen Juha Siitonen 14.3.2014 18
Taimia kpl/ha Tulos Kainuun pienaukkokokeessa Kasvatuskelpoisia taimia kpl/ha koe Suomussalmella entä Lappi? muokkaus lisäsi taimettumista huomattavasti (kokonaismäärää) kaikki istutetut alat olisivat taimettuneet ilman istutustakin aukon koolla ei vaikutusta (0,1-0,3* ha) 2500 2000 1500 1000 muu koivu kuusi mänty luont 500 0 muok+ist ei muok ei ist 14.3.2014 19
Tulos turvemaalla Pohjois-Suomessa Pienaukon läpimitta ja kuusen taimien määrä 5 v hakkuun jälkeen. Ojitetut korvet. Alikasvos = ennen hakkuuta syntyneet taimet. (Hökkä et al. 2012). 14.3.2014 20
Millaisia käytännön kohteita ollut? Aiemman lain mukaan sallittu vain erityisperusteluin erikoiskohteissa (6 ) MHY Päijät-Häme: aiemman lain mukaan jo tehty, ja uuden mukaisia aloitellaan Innofor Noudatettu aiempia lakirajoja liian korkeita uusimmissa kohteissa harvempia (puunkorjuuesitys/matti Sirén) MetsäGroup: valmiudet tarjota avohakkuutonta käsittelyä Metsähallitus erikoismetsissä (½ milj. ha) erirakenteiskasvatus yksi vaihtoehto ympäristöoppaassa (2011) menetelmät, toimeksi häiriödynamiikkahanke: käytännön kokeilua normaalia käytäntöä kaupunki- ja virkistysmetsissä 14.3.2014 21
MHY Päijät-Häme, Kärkölä Hyvä eri-ikäisrakenne vanhan lain mukaisella hakkuulla (ppa 14 m 2 /ha) Tiina Ojansivu 14.3.2014 22
MHY Päijät-Häme, Kärkölä Turvemaakohde, tiheä mutta on alikasvosta, hakkuuta suunnitellaan Tiina Ojansivu 14.3.2014 23
MHY Päijät-Häme, Kärkölä Kaksijaksoinen erirakenteinen, liian tiheä, hakkuuta suunnitellaan Tiina Ojansivu Ylioja 14.3.2014 24
Metsähallitus, Metla, yliopistot: Häiriödynamiikkahankkeen pienaukot Matti Koivula Matti Koivula 14.3.2014 25
Helsinki: pienaukkohakkuu sekametsän aikaan saamiseksi Sauli Valkonen 14.3.2014 26
Helsinki: mänty-haapa-jalopuusekametsä Sauli Valkonen Sauli Valkonen 14.3.2014 27
Yhdessä kokeilemaan ja kehittämään ammattilaiset, metsänomistajat, tutkijat Sauli Valkonen Matti Koivula 14.3.2014 28
Kirjallisuutta Kumela, H. & Hänninen, H. 2011. Metsänomistajien näkemykset metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisesta. Metlan työraportteja 203. 76 s. Valkeapää, A., Paloniemi, R., Vainio, A., Vehkalahti, K., Helkama, K., Karppinen, H., Kuuluvainen, J., Ojala, A., Rantala, T. & Rekola, M. 2009. Suomen metsät ja metsäpolitiikka - kansalaisten näkemyksiä. Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos, Tutkimusraportteja 55. 36 s. Valkonen, S. & Leppänen, J. 2012. Metsänhoidon liberalisointi mullistus metsätaloudessa ja puumarkkinoilla? Teoksessa: Hänninen, R. & Sevola, Y. (toim.). Metsäsektorin suhdannekatsaus 2012-2013. Metsäntutkimuslaitos. Ss. 59-61. Valkonen, S., Saarinen, M. & Hökkä, H. 2014. Avohakkuuttomasta metsänhoidostako ratkaisu turvemaiden uudistamis- ja vesistöongelmiin? Teoksessa: Rönkkönen, S. (toim.). Toimiva suoluonto vesistöjen- ja ilmastonsuojelun edellytyksenä. Ympäristöakatemia ja Ympäristöareena ry. s. 28 14.3.2014 29