Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2010 Viherviisikko Yrittäjän oloinen yritys: avoin, iloinen ja asiantunteva Teemana Asuminen Rakentaminen Kiinteistöt
Yrityskauppojen kevät Kädessäsi olevan H-hetken teemana on rakentaminen eri näkövinkkeleistä. Palvelemme yrittäjiä sekä yrityksen että yrittäjän omissa asioissa. Asuminen on iso asia meidän jokaisen elämässä. Kotona ollaan karkeasti puolet vuorokaudesta ja parhaat hetket vietetään kotona. Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n Helsingin toimistossa Bulevardilla vietettiin Ystävänpäivää ystävien kesken. Jo perinteeksi muodostuneiden juhlien tunnelmaa loivat musiikki, karibialainen ruoka ja taikuus. Oma asunto on valtaosalle meistä elämämme suurin investointi, jota kannattaa suunnitella, ylläpitää ja vaalia. Uskon, että jokainen lukija löytää jonkun vinkin tai ajatuksen kotiinsa tämän numeron sivuilta. Talvi on suosinut hiihtäjiä; pitkän ja lumisen kaamoksen jälkeen koittaa kevät myös yrityskaupparintamalla. Tuleva kevät näyttää todella vilkkaalta, niin ostajia kuin myyjiä on liikkeellä runsaasti. Kun pankitkin suhtautuvat rahoittamiseen myönteisesti, odotamme paljon kauppoja. Jos olet myymässä elämäntyösi, ota yhteyttä. Uskon, että meillä on ostaja yrityksellesi. Kiitos kaikille ystäville ja yhteistyökumppaneille - Ystävänpäivät olivat erittäin onnistuneet teidän ansiostanne. Parasta kevättä Ari Mertala Päätoimittaja Orimattilalaisen Oy Oripipe Ab:n toimitusjohtaja Aimo Elonen ja seuralainen Sirpa Kostiainen juhlivat Ystävänpäivää ensimmäistä kertaa Bulevardilla. Elonen on oppinut käyttämään asianajajan palveluja ahkerasti. Monet yrittäjät ovat enemmän tai vähemmän itseoppineita ammattiinsa eikä osaaminen voi millään riittää vaikkapa laki- tai veroasioiden hallitsemiseen. Vaativia teollisuusputkistoja valmistavan yrityksen toimitusjohtajan mukaan olennaista juridisessa avussa ei ole vain päivänkohtaisten asioiden ratkaiseminen, vaan tulevaisuuteen tähtäävät neuvot. Viron suurlähetystön ensimmäinen lähetystösihteeri Kristi Karelsohn kertoo, että Virossakin juhlitaan Ystävänpää yleisesti. Nimenomaan nuoret ihmiset juhlivat sitä pienissä seurueissa, hän sanoo. Ensimmäisen lähetystösihteerin työsarkaa ovat nimenomaan Suomen ja Viron taloussuhteet. Suomalaiset yritykset ovat osanneet hakea pitkään kumppaneita Virosta, mutta vähitellen myös virolaiset yritykset ovat aktivoituneet Suomeen päin. Heikkilä Groupiin kuuluvan Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n perustaja Pertti J. Siikarlan (oik.) mukaan pk-yrittäjien tiedon tarve vaikkapa sukupolvenvaihdoksissa tai yrityskaupoissa on ollut ja on yhä edelleen kova. Siikarla toteutti helsinkiläisen matkatoimiston Nordin Ferry Centerin sukupolvenvaihdoksen vuonna 2004. Ajattelimme, että toteutamme sukupolvenvaihdoksen tyttärelle ja hänen miehelleen riittävän ajoissa, kun yrityksellä on vielä kasvuvaraa, sanoo toimitusjohtaja Ari Leppäluoto Uutta kasvuvaihetta ennakoi OK-matkojen liiketoiminnan ostaminen viime joulukuussa. Taikuri Pete Poskiparta viihdytti Ystävänpäiväjuhlan vieraita nerokkailla korttitempuillaan. Asianajajilla on yllättävän hyvä huumorintaju, Poskiparta sanoo. www.heikkilalaw.fi Ylhäältä vasemmalta: Ansamaa Anna // Heikkilä Timo // Huhtala Timo // Ikäheimonen Jaska // Koponen Tommi // Martikainen Johanna // Mattila Timo // Mertala Ari // Pajunen Marja-Liisa // Pakkanen Tomi // Pentzin Viking // Piispanen Aatu // Röytiö Janne // Seppälä Ilpo // Shumskaya Anna // Siirala Karlo // Sillanpää Nina // Suominen Hanna // Unkuri Juha // Uusitalo Susanna // Warjus Pekka // Wasenius Nils-Henrik Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300 Heikkilä & Co Helsinki: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh. (09) 696 2220, Fax (09) 696 22222 Heikkilä & Co Tampere: Hämeenkatu 17 A 15, 33200 Tampere, Puh. 010 439 9421, Fax 010 439 9429 Yrittäjien Oikeussuoja: Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh (09) 2532 5600, Fax (09) 2532 5655 Financial Solutions: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. (02) 233 4200, Fax (02) 233 4200 Heikkilä Groupin ja Mandatum Lifen tarjoama yhteinen asiakastilaisuus yrityksellenne keskiviikkona 17.3. kello 15.00-17.00 Mandatum Life Pilarisalissa, osoitteessa Bulevardi 56. Monipuolista tietoa sukupolvenvaihdoksesta, yrityksesi tärkeistä sopimuksista sekä varainhoidosta ja investointiesi suojaamisesta. Aiheina:»» Onnistunut sukupolvenvaihdos Pertti Siikarla, Heikkilä Group»» Miten suojaat yrityksesi Ari Mertala, Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki»» Osinkoparkki Markus Ahlavuo, yhteyspäällikkö, Mandatum Life»» Mandatum Lifen varainhoidon hyödyt Carl-Richard Lundell, varainhoitaja, Mandatum Life Tilaisuudessa kahvitarjoilu Ilmoittautumiset 10.3.2010 mennessä: Johanna Martikainen Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy, Puh.(09) 696 222 12 Fax.(09) 696 222 22, sähköposti: johanna.martikainen@heikkilalaw.fi 2 3
Omakotirakentaminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa, mutta myös tietoa. Rakennusurakkaa helpottaa merkittävästi osaavan työvoiman hankkiminen ja oman työpanoksen realistinen arviointi. Urakka on raskas, mutta lopputuloksena on yleensä talo, joka toimii rakentajan tarpeita vastaavana kotina pitkään. Taloudellisen laskusuhdanteen taittumisen myötä on omakotirakentaminen jälleen piristynyt. Rakentamista pidetään joustavana ja kustannustehokkaana tapana hankkia oma koti. Tutkimusten mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Usein omakotitalon rakentaminen on kerran elämässä toteutettava urakka. Siksi myöskään rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ei ole monelle kovin tuttua. Pahimmat karikot voi välttää turvautumalla osaaviin rakennusalan ammattilaisiin, noudattamalla tarkasti kunnan rakennusvalvonnan ohjeita sekä käyttämällä maalaisjärkeä. Rakennusurakan voi toteuttaa kolmella eri tavalla: tehdä itse, palkata työmaalle työntekijät tai ostaa kokonaisurakka. Omakotitalon rakentajalla on yleensä tapana itse osallistua rakennusurakkaan, sillä vain 15 prosenttia talopakettien ostajista päätyy avaimet käteen -ratkaisuun. Kun rakentaa itse, rakennuskustannuksissa säästää. Oman työn arvo on kuitenkin helppo yliarvioida, jonka seurauksena rakentamisen budjetti saattaakin loppupelissä paisua. Kokonaisurakka on harkinnan arvoinen vaihtoehto. Kotitalous palkkaa usein ulkopuolisia ammattilaisia ainakin vaativimpiin töihin. Jos työntekijän palkka on yli 1 500 euroa vuodessa, pitää kotitalouden hoitaa palkollisen sosiaaliturvamaksu sekä palkan ennakonpidätys. Tätä pienemmästäkin palkasta on maksettava muut työnantajamaksut ja -velvoitteet. Mikäli työpäiviä kertyy yli 12 vuodessa, pitää työntekijälle ottaa tapaturmavakuutus sekä maksaa työttömyysvakuutusmaksu. Käytännössä vaivattomin vaihtoehto on kokonaisurakan ostaminen ulkopuoliselta rakentajalta. Ratkaisu saattaa ensisilmäykseltä tuntua kalliilta, mutta on yleensä edullisempi vaihtoehto kuin vastaavan valmiin talon hankkiminen. Työnjohtajaa tarvitaan Hankkeelle on ilmoitettava vastaava työnjohtaja, joka on koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on valvoa, että talo rakennetaan teknisesti oikein. Vastaava työnjohtaja kannattaa ottaa riittävän aikaisessa vaiheessa mukaan projektiin, sillä hän voi auttaa esimerkiksi materiaalien valinnassa ja erilaisten asiakirjojen laadinnassa. Rakentaminen ei onnistu ilman rakennuslupaa. Ennen varsinaisen hakemuksen lähettämistä kannattaa liitteiksi vaadittavat asiakirjat ja piirustukset tarkastuttaa kunnan rakennusvalvonnassa. Näin rakennusluvan käsittely nopeutuu ja sen saaminen varmistuu. Rakennuslupa-asian vireille tulosta on ilmoitettava naapureille, ellei ilmoittaminen ole ilmeisen turhaa. Rakennustyömaalta tulevat jätteet kuuluu hävittää asianmukaisesti. Ympäristövahinkolain mukaan aiheuttaja joutuu herkästi korvaamaan ympäristölle tapahtuneen vahingon. Omakotitalorakentaja ilmoittaa rakennustöiden alkamisesta kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvonnan tehtävänä on katselmusten avulla valvoa työn etenemistä. Katselmusten tarkoituksena on varmistaa, että rakennuksella noudatetaan rakennuslupaa ja hyvää rakennustapaa. Rakennustyön viranomaisvalvonta päättyy loppukatselmukseen, joka tehdään, kun talo pihajärjestelyineen on valmis. Entä paljon puhutut rakennusvirheet? Avaimet käteen -rakentamisen tai osittaisen rakennusurakan tilaamisen etuna on, että siihen sovelletaan kuluttajansuojalakia. Silloin rakentaja vastaa rakennuksen virheistä. Kuluttajansuojalaissa on pykälänsä myös taloelementtejä koskevasta kaupasta. Rakennuttajan kannattaa tarkistaa heti urakan valmistuttua ainakin päällisin puolin, onko työt asianmukaisesti tehty ja vastaavatko materiaalit tilattuja tuotteita. Jos rakennusvirheitä tulee, voi omakotitalon rakennuttaja vaatia virheiden korjaamista, hinnan alennusta, korvausta kärsitystä vahingosta tai ääritapauksessa myös kaupan purkua. Jos urakka tehdään itse, vastataan virheistäkin itse - ellei virhe sitten johdu viallisista tai puutteellisista materiaaleista. Hartiapankkirakentaja vastaa pääsääntöisesti rakennusvirheistä itse, vaikka ulkopuolista työvoimaa on käytetty. Rakentamisessa käytetyn työntekijän vastuu rajoittuu tahallaan aiheutettuun vahinkoon. Tästäkin vahingosta vahingonkorvauslain mukaan korvattavaa on vain työntekijän kannalta kohtuullinen määrä. Jaska Ikäheimonen Kirjoittaja on ollut Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n palveluksessa vuodesta 2008. Hän on erikoistunut työ- ja yhtiöoikeuteen sekä yritysjärjestelyihin, sukupolvenvaihdoksiin sekä oikeudenkäynteihin. 4 5
Yrittäjyys oli päämäärä, johon tähtäsin aivan nuoresta pitäen. Olen edelleen erittäin motivoitunut yrittämiseen. Haluan hallita kokonaisuutta ja pidän siitä, että ympärilläni on paljon erilaisia asioita, analysoi Posti omaa yrittäjäpersoonaansa. Jaan mielelläni asioita ihmisten kanssa, mikäli luottamus toimii. Tapio on pitkän linjan yrittäjä. Työura puutarha-alalla käynnistyi 13 vuotiaana poikana vuonna 1990, kun äiti ehdotti työpaikan hakua Ruoholahdessa sijaitsevassa viherkasvipalveluja myyvästä Green Leafista. Liikkeen omistajasta Matti Lehtosesta tuli vuosien saatossa Postille ystävä, liikekumppani ja sparraaja. Äskettäin kuolleen ystävän kuva on esillä yhtiön neuvotteluhuoneessa. Oma asianajaja auttaa paljon Tapio Posti on oppinut sen, että yrittäjän ei tarvitse yrittää tehdä itse kaikkea. Tähän perustuu myös Viherviisikon ja Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n vuosia jatkunut yhteistyö. Nykyään suhde muistuttaa läheisesti inhouse-tyylistä asianajajan ja yrityksen välistä työnjakoa. Pykäläviidakon kanssa pähkäily saa pitkälti jäädä, sanoo Posti. Asia konkretisoitui minulle vähän aikaa sitten. Yritin pari tuntia saada selvää jostain kimurantista työsuhdeasiasta ymmärtämättä siitä juuri mitään. Lopulta soitin lakimies Tommi Koposelle. Sain häneltä tyhjentävän vastauksen 15 minuutissa. Ideat syntyvät puhumalla Viherviisikon suurin haaste on alan sesonkiluonne. Kun lunta on puoli metriä, ei pihatöitä tehdä. Olemme yrittäneet siirtää esimerkiksi pensaiden leikkausta talvelle. Yritän pitää työntekijäni talvellakin ja välttää lomautuksia. Posti arvostelee nykyistä yt-lakia, joka ei taivu pk-yrityksen tarpeisiin. Laki on tehty suurille yrityksille, se ei yksinkertaisesti toimi pk-yritykselle. Toimitusjohtaja Tapio Posti myöntää olevansa tarkka. Jaan asioita ihmisten kanssa, mikäli luottamus toimii. Ennen kuin esitän uusia ideoita yrityksessä, mietin, mitä toinen osapuoli mahtaa niistä ajatella. Postin tyyliin kuuluu jakaa asioita puhumalla. Saatan pölistä lähes koko ajan. Testaan näin erilaisia ajatuksia samassa työhuoneessa istuvan myyntijohtaja Kenneth Björklöfin kanssa. Postin mielestä liian moni pk-yrittäjä käsittelee asioita itsekseen. Siinä menee pää helposti sekaisin. Yrityksessä tekee töitä tällä hetkellä 21 ihmistä ja kesäisin lähes 40. Viime kesänä meidän piti myydä ei oota, kun henkilöstön määrän kasvattaminen ei ollut järkevää. Tapio Posti on saanut yrittäjäuralleen mainetta ja kunniaa. Sanon aina, että en ole rakentanut tätä yksin. Luon vain puitteet ja mahdollisuudet, mutta kaikki riippuu lopulta yhdessä tekemisestä Kun tekijöiden ja johdon päämäärät ovat samoja ja tekemisellä hyvä henki, menestyy yrittäjäkin. Postin mukaan yrittämisen suurin haaste on hyvien työntekijöiden löytäminen. - Liian monelta nuorelta puuttuu oikea motivaatio työntekoon. Ajatellaan vain, että rahaa pitää tulla helposti. Teksti: Tiina Ruulio Kuvat: Viherviisikko Viherviisikko»» sijaitsee Helsingin Lauttasaaressa»» siirtyi Tapio Postin omistukseen vuonna 1999»» liikevaihto 1,7 milj. euroa, vakituinen henkilöstö 21»» osti Roxy Silkkikukkatukku Oy:n kaksi vuotta sitten»» vuoden 2009 lauttasaarelainen yrittäjä Tapio Posti on luonut helsinkiläisestä puutarhaalan palveluyritys Viherviisikosta runsaassa kymmenessä vuodessa itsensä näköisen yrityksen: avoimen, iloisen ja asiantuntevan. Postin siis kannattaa keskittyä ydinbisnekseen ja jättää pykälät niille, jotka ne osaavat. Fuusioin Viherviisikkoon kaksi vuotta sitten silkkikukkien, -viherkasvien ja -puiden maahantuontiyritys Roxy Silkkikukkatukku Oy:n. Asianajotoimisto analysoi minulle ostettavan yrityksen ja sitä kautta yrityskaupan hinta saatiin kohdalleen. Säästin paljon vaivaa ja aikaa ja sain keskittyä siihen, mitä osaan. Seuraava suurempi projekti on työsuhdekartoituksen tekeminen. Se tarkoittaa käytännössä eri aikoina tehtyjen työsopimusten setvimistä ja linjaamista yhteistyössä Heikkilä & Co:n kanssa. Senkin Posti on oppinut vuosien mittaan, että työasioihin kannattaa suhtautua puhtaasti asioina. Saan nukuttua, vaikka murheitakin on välillä ollut. Puutarhabuumi jatkuu Yksi pysähdyksen paikka oli vuosi 1999, jolloin aiemmin viiden yhtiökumppanin omistama Viherviisikko siirtyi Postin omistukseen. Sain velkaa aikamoisen säkin, mutta vaisto ja kokemus sanoivat, että siitä vaan. Viherviisikko on hyötynyt vuosia jatkuneesta puutarhabuumista. Suurin asiakasryhmä ovat taloyhtiöt, meillä on 400 asunto-osakeyhtiötä eri huoltosopimuksilla. Myös ensi kesä näyttää hyvältä viherbisnekselle. 6 7
Asuntomarkkinoita leimaa tällä hetkellä tarjonnan niukkuus. Asunnon myynti saattaakin olla nyt hyvä idea. Varsinkin useampia huoneistoja myyvän henkilön kannattaa olla tarkkana myyntivoittojen verotuksen suhteen. Katso myös Kiinteistönvälittäjän yksityiset asuntokaupat (KHO: 2009:50). Vuosikorjausten merkitys verotukseen (KHO: 2009:50). Mikäli asuntoja myydään useampia, saattaa verottaja tulkita asian niin, että asunnon myyjä harjoittaa elinkeinotoimintaa. Tällöin myyntivoitoista maksettava vero saattaa nousta huomattavasti. Asunto-osakkeen tai kiinteistön myynnistä saadusta myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa, kun asunnossa on asuttu omistusaikana vakituisesti ja yhtäjaksoisesti kaksi vuotta. Muussa tapauksessa myyntivoitto on pääomatuloa, josta maksetaan 28 prosentin vero. Kummassakin tapauksessa asunnon myyjän pitää tehdä asuntokaupasta verottajalle luovutusvoittoveroilmoitus. Milloin asuntojen myynnistä tulee liiketoimintaa? Asuntokauppojen täytyy olla selvästi liiketoimintamaista ennen kuin ne voidaan tulkita verotuksellisesti elinkeinotoiminnaksi. Liiketoiminnan tunnusmerkkejä ovat verottajan silmissä olleet mm. asuntokauppojen suuri lukumäärä ja ammattimainen ote asiaan. Ammattimaisuus on saatettu liittää asunnon myyjän ammattiin, mikäli töitä tehdään rakennusalalla tai kiinteistönvälityksessä. Myös asuntokauppojen jatkuminen, suunnitelmallisuus, kirjanpidon pitäminen tai selvän taloudellisen riskin ottaminen ovat verottajan kokonaisarvion mukaan liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Asuntokauppoja sijoitusmielessä Erityisesti asuntokauppojen suuri määrä saa verottajan kiinnittämään asiaan huomiota. Verotusratkaisu pitäisi silti tehdä tapauskohtaisesti, eli kauppojen määrä on vain yksi liiketoiminnan luonnetta osoittavista piirteistä. Useidenkin asuntojen osto- ja myyntitoiminta pitäisikin tulkita verotuksessa sijoitustoiminnaksi, ellei muita elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ole olemassa. Mikäli myyjä on rakennusalan ammattilainen tai kiinteistönvälittäjä, yksityishenkilönä harjoitetuttu asuntojen myynti voidaan tulkita elinkeinotoiminnaksi. Uudemmassa oikeuskäytännössä on tosin todettu, että kiinteistönvälittäjänä toimimisella ei olisi asiassa ainakaan ratkaisevaa merkitystä. Remontit voivat vaikuttaa verotukseen Verottaja on voinut tulkita useat asuntokaupat elinkeinotoiminnaksi, jos asuntoja on ennen myyntiä remontoitu huomattavasti. Verottaja on kiinnittänyt huomiota silloin siihen, kuinka paljon remontointi on vaikuttanut myyntivoittoon. Vähäisiä vuosikorjauksia tämä ei ole koskenut. Ankarimmin verottaja on suhtautunut tapauksiin, joissa asuntokaupoissa pyritään hyödyntämään oman asunnon myyntivoiton verovapaussäännöstä. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi muodostunut linja, jonka mukaan kolmen itse rakennetun asunnon myynti oli jo tulkittu elinkeinotoiminnaksi. Tällöin kaupat oli tehty lyhyen ajan sisällä ja asunnoissa oli ehditty asua vain vähän aikaa. Alhaista korkoa ja patoutunutta kysyntää Rakennuslehden mukaan asuntokaupan näkymät vuodelle 2010 ovat hyvinkin kaksijakoiset. Alhainen korkotaso, into siirtyä vuokralta omistusasuntoon, kiihtyvä muutto kaupunkeihin sekä patoutunut kysyntä luovat optimismia asuntomarkkinoille. Toiseen suuntaa markkinoita vetää ennen kaikkea lisääntynyt työttömyys. Se, että rakentamisen uudistuotanto on jäissä, nostaa yhtäältä hintoja, mutta samalla vähentää kauppojen määrää. Marja-Liisa Pajunen Kirjoittaja on ollut Asianajotoimisto Heikkilässä vuodesta 2006 lähtien. Hän on perehtynyt vero-oikeuden ohella erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen sekä sopimusoikeuteen. 8 9
Urakoitsijoille: muistakaa reklamoida ja vaatia urakka-ajan pidennystä heti kun siltä tuntuu. Taantumassa asianajajan pöytä täyttyy helposti rakennusalan riita-asioista. Perustapaus on sellainen, jossa tilaaja ei maksa urakoitsijan laskuja sen paremmin itse urakasta kuin lisä- tai muutostöistä. Perimmäinen syy tilanteelle lienee heikentynyt maksukyky tai projektiin liittyvän taloudellisen tuloksen huononeminen. Tilaajat kuitenkin kertovat poikkeuksetta syyksi maksamattomille laskuille sen, että urakoitsija ei ole tehnyt sovittuja muutostöitä tai luovuttanut rakennuskohdetta ajoissa tilaajalle. Tilaajan on helppo esittää näitä väitteitä rakentamiseen liittyvässä sopimusyhteiskunnassa. Pyrkimys tehokkuuteen yhdistettynä tilaajalle yksinkertaisiin toteutusmalleihin tiukkoine kustannus- ja aikatauluvaatimuksineen on vienyt rakennustapaan, jossa suunnitellaan samaan aikaan kun rakennetaan. Siksi lisäja muutostöitä tulee helposti koko rakennusprojektin ajan. Muutostyöt venyttävät huomattavasti rakentamisen aikatauluja, kun urakoitsija joutuu hankkimaan lisää resursseja työmaalle. Tilaajat eivät taas tiukan aikataulunsa takia ole valmiita myöntämään lisäaikaa rakentajalle. Tilanteeseen ei ole varauduttu lainsäädännöllisesti tai rakennusalan yleisillä sopimuksilla. Vuodelta 1998 peräisin olevat rakennusalan yleiset sopimusehdot toimivat asiassa liian kaavamaisella tavalla. Urakan pidennystä kannattaa hakea hyvissä ajoin Rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaan rakennusajan pidentäminen pitää hyväksyä esimerkiksi silloin, kun urakoitsija ei pysty rakentamaan sovitussa ajassa tilaajan takia tai suunnitelmien muuttaminen johtaa urakan pidentymiseen. Urakoitsija voi välttää viivästyssakon, jos myöhästyminen on aiheuttanut urakoitsijasta riippumattomista syistä, kuten lakosta. Urakoitsijalla on aina asiassa todistustaakka. Rakennusalan yleiset sopimusehdot vaativat urakoitsijaa tekemään lisäaikaa koskevan vaatimuksen heti kun siihen on aihetta. Urakoitsijan pitää myös pystyä näyttämään, että hän on riittävän ajoissa ilmoittanut tilaajalle työn viivästymisestä. Ellei urakoitsija ole vaatinut lisää rakennusaikaa ajoissa, ei tilaajan ole pakko sitä myöntää. Mikäli rakennussuunnitelmat ovat muuttuneet, on lisäaikaa vaadittava ennen kuin muutoksia ryhdytään toteuttamaan. Lisäajan vaatiminen unohtuu harmittavan usein urakoitsijoilta, kun uudet rakennekuvat on tuotu pöydälle. Mikäli vaatimusta ei esitetä, on sitä hankala lähteä perustelemaan jälkikäteen. 10 11 Ongelmia syntyy siitä, kun muutos- ja lisätöistä ei haluta maksaa Tilaajalla on oikeus teettää urakoitsijalla muutostöitä. Rakennusalan yleiset sopimusehdot määrittelevät lisätyön ja muutostyön käsitteet, mutta niille ei ole onnistuttu tekemään selvää eroa. Tämä aiheuttaa ongelman silloin, kun mietitään, pitääkö urakoitsijan tehdä kyseinen työ vai ei. Nykyisessä suhdanteessa urakoitsijat ovat olleet halukkaita tekemään sekä lisä- että muutostöitä. Ongelmia syntyy siitä, että tilaajat eivät halua maksaa töistä aiheutuneita lisäkustannuksia. Tilaajat yrittävät jälkikäteen keplotella itsensä ulos maksuvastuusta eri keinoilla. Siksi urakoitsijan tulisi aina vaatia tilaajalta tiettyä summaa vakuudeksi lisä- ja muutostöiden korvaamiseksi. Tilaajan puolelta lisätöistä voivat sopia vain henkilöt, jotka on kirjallisesti ilmoitettu urakoitsijalle. Myös urakoitsijan pitää ilmoittaa tilaajalle vastaava henkilö. Lisätöiden ehdoista on aina sovittava erikseen. Mikäli näin ei ole tehty, on tilaaja vahvoilla väittäessään, että lisätöistä ei ole ylipäätään sovittu. Aatu Piispanen Työuransa aikana Piispanen on perehtynyt monipuolisesti prosessioikeuteen sekä verotukseen. Hän on toiminut mm. verotuksen oikaisulautakunnan esittelijänä, käräjäoikeudessa ja ulosottovirastossa. Asianajotoimisto Heikkilä & Co:ssa hän aloitti viime vuoden huhtikuussa. Muutostöistä kannattaa sopia kirjallisesti Urakoitsijan kannattaa olla erityisen tarkka muutostöissä jo yksin reklamaation takia. Tilaajaan pitää osoittaa selvästi, mihin muutoksia halutaan. Tämän jälkeen urakoitsijan kannattaa tehdä muutostöitä koskeva tarjous, joka tilaajan on käsiteltävä viipymättä. Muutostöihin ei pitäisi ryhtyä ennen kuin niistä on sovittu kirjallisesti. Urakoitsijan täytyy kuitenkin tehdä tilaajan vaatimat muutokset riippumatta siitä, pääsevätkö rakentamisen osapuolet yksimielisyyteen siitä, kuuluuko joku työ urakkaan tai miten työt vaikuttavat urakan hintaan ja rakennusaikaan. Koska rakennusalan yleiset sopimusehdot ovat näinkin ristiriitaisia muutostöissä, kannattaa urakoitsijan tarvittaessa reklamoida asiasta selvästi kirjallisesti.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan ensi heinäkuun alusta. Muutoksen eräänä tavoitteena on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen tehokkuutta ja kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Uusi asunto-osakeyhtiölaki Uudessa laissa säännellään aiempaa tarkemmin osakkeenomistajan oikeutta remontoida huoneistoaan. Sääntely muuttuu laajemmaksi ja selkeämmäksi. Jatkossa onkin yhä tärkeämpää, että osakkeenomistajan ja yhtiön työt suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan hyvän rakennustavan mukaan. Lainmuutos on merkittävä, sillä lähes puolet suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä. Nykyinen asuntoosakeyhtiölaki on ollut tässä kohtaa auttamattomasti vanhentunut. Parveketta voi remontoida melko vapaasti Osakkeenomistajalla on tietenkin oikeus tehdä erilaisia remontteja asunnossaan. Jotta muutoksia saa tehdä esimerkiksi huoneiston pihalla, täytyy asiasta olla maininta yhtiöjärjestyksessä. Muutostöiden pitää liittyä yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn huoneiston käyttötarkoitukseen. Varastoa tai myymälää ei saa ryhtyä muuttamaan ravintolaksi. Osakkeenomistajien kannattaisi katsoa yhtiöjärjestyksistä, ovatko muutostöitä koskevat määräykset riittävän selkeitä. Osakkeenomistajan oikeus muutostöihin laajenee koskemaan myös parveketta. Käytännössä oma parveke on jo nyt mielletty yksityisalueeksi, jota voi remontoida, jos vain rakennuksen ulkonäköseikat otetaan huomioon. Osakkeenomistaja maksaa itse muutostyöt. Maksettavaksi tulevat sekä remonttikulut että kustannukset, jotka liittyvät koko yhtiöön esimerkiksi kohonneina kunnossapitomaksuina. Remontista pitää ilmoittaa kirjallisesti Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan pitää ilmoittaa muutostöistä etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle kirjallisesti. Käytännössä ilmoitus kannattaa tehdä aina kun on kyse tapetointia tai maalaustyötä isommasta urakasta. Säännös helpottaa sekä yhtiön että vaikkapa naapuri-osakkeenomistajan mahdollisuuksia seurata remonttia. Hallitus ja isännöitsijä toimittavat ilmoituksen myös muille osakkeenomistajille, joiden huoneistoon muutostyöt saattavat vaikuttaa. Tiedoksiannon laiminlyönti tai viivästyminen voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Ilmoituksen saanut osakkeenomistaja arvioi, onko hänelle todellista syytä vastustaa muutostöitä tai hyväksyä ne tietyillä ehdoilla. Hallituksen ja isännöitsijän on käsiteltävä remontti-ilmoitus nopeasti. Osakkeenomistaja ei saa aloittaa remonttia ennen kuin hän on saanut tiedon päätöksestä. Melu ei riitä remontin kieltämiseen Asunto-osakeyhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi määrätä remontille ehtoja, mikäli työ saattaa vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Työ voidaan kieltää kokonaan, mikäli työstä aiheutuva haitta olisi kohtuuton verrattuna siitä osakkeenomistajalle koituvaan hyötyyn. Muutostyön perusteettomasta kieltämisestä voi kuitenkin hakea vahingonkorvausta. Yleisimmin haittaa aiheuttavat rakennuksen ulkonäköön vaikuttavat pihojen tai parvekkeiden muutostyöt. Remontin voi yleensä estää vain pysyvä haitta. Esimerkiksi rakennusmelun syntymiselle voidaan antaa vain erilaisia ehtoja. Muutostöille voidaan määrätä uusia ehtoja, mikäli remontin aikana tulee esiin asioita, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti remonttipäätökseen. Mikäli ehdoille ei ole remontoijan mielestä riittäviä perusteita, hän voi riitauttaa asian. Ensikädessä käräjäoikeus päättää, muuttaako se ehtoja tai salliiko se aiemmin kielletyn muutostyön. Hyvää rakennustapaa pitää noudattaa Remontissa täytyy noudattaa hyvää rakennustapaa. Sillä tarkoitetaan muun muassa ammattitaitoista työtä sekä huolellista suunnittelua. Osakkeenomistaja vastaa hyvän rakennustavan noudattamisesta, vaikka työt tekee joku muu. Osakkeenomistaja joutuu vahingonkorvausvastuuseen, jos remontti aiheuttaa yhtiölle vahinkoa. Yhtiö valvoo muutostöitä. Valvonnan aiheuttamista kustannuksista vastaa remontoija. Remontoijan pitää huolehtia siitä, että yhtiöllä on tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työn etenemistä. on askel parempaan sääntelyyn monia suomalaisia koskettavassa asumismuodossa asunto-osakeyhtiössä. Uudet, selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät asunto-osakeyhtiölain säännökset palvelevat etenkin yhtiöiden johdossa olevia maallikoita aiempaa huomattavasti paremmin. Janne Röytiö Kirjoittaja on tehnyt töitä Asianajotoimisto Heikkilä & Co:ssa vuodesta 2003. Hän on perehtynyt rakentamiseen liittyvän juridiikan ohella erityisesti velkomisasioihin sekä sopimusoikeuteen. 12 13
Asuinpaikka: Tampereen Käpylässä Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Työura: Toiminut yrityslakimiehenä yli kahdenkymmenen vuoden ajan mm. kahden kansainvälisen teollisuuden alan konsernin palveluksessa vastuualueenaan näiden lakiasiat maailmanlaajuisesti. Aloitti Asianajotoimisto Heikkilä & CO:n Tampereen toimistossa 2008 kesällä. Motto: Never look back - joka päivä on aamu uusi, kuitenkin menneestä pitää oppia. Tamperelainen asianajaja Pekka Warjus on pelannut jääkiekkoa pikkupohjasta lähtien, tamperelainen kun on. Aikaisemmin suunnilleen joka talon pihassa oli jäärata. Kaikki pikkupojat kävivät testaamassa, löytyykö lajiin kiinnostusta, Warjus kertoo. Jääkiekko on kulkenut Warjuksen mukana aina. Peli-into on edelleen kova, Warjus pelaa parina aamuna viikossa Peruspumppu-nimisessä jääkiekkoporukassa. Tampereella on ollut aina tarkkaa sen kanssa, ollaanko Ilveksen vai Tapparan kannattajia. Minä olen Ilveksen. Käyn katsomassa valtaosan joukkueen kotiotteluista. Jääkiekko merkitsee Pekka Warjukselle kuntourheilua parhaimmillaan. Pelaaminen on fyysistä ja osittain aggressiivistakin, hyvää vastapainoa toimistotyölle. Näsijärven jäälle kuusivuotiaana Ensimmäiset pelikokemukset Warjus sai Näsijärven jäällä kuusivuotiaana. Jalassa olivat silloin sisaren valkoiset kaunoluistimet. Ne olivat itse asiassa paremmat kuin hokkarit, tukivat nilkkaa. Alle kymmenvuotiaana Pekka pelasi jo tosissaan E-junioreissa. Silloin Tampereella pelattiin myös poikien NHL-sarjaa aitoine paitoineen. Minusta on otettu valokuva maineikkaan Detroit Red Wingsin pelipaidassa, Warjus naurahtaa. Jääkiekko muuttui ja muuttuu yhä helposti vakavaksi tekemiseksi pikkupojilla joku voisi sanoa että liiankin vakavaksi. Näin kävi myös Warjukselle. Kun olin yhden vuoden poissa pelikuvioista Tampereen teatterin Oliver Twist -musikaalin takia, loppui varsinainen kiekkourani siihen. Lätkää eri elämänvaiheissa Pelaaminen silti jatkui erilaisissa kokoonpanoissa lukiossa, yliopistomaailmassa Tampereella ja Helsingissä sekä viiden vuoden ajan Yhdysvalloissa. Olen aina ottanut luistimet mukaan ulkomaille. Peliporukka on aina löytynyt, viimeksi puolitoista vuotta sitten Atlantassa, jossa olin työkomennuksella. Jääkiekko on tarjonnut ulkomailla helpon tavan tutustua ihmisiin. Pelissä asema ei määräydy työn, aseman tai kansallisuuden perustella, vaan sen mukaan miten osaat luistella. Asianajotoimisto Heikkilä & Co:lla Warjus aloitti puolitoista vuotta sitten. Hänen varsinainen leipälajinsa on ollut yritysjuridiikka parikymmentä vuotta, mutta muukin juridiikka sujuu hyvin. Peli pitää liikkeessä Warjuksen on helppo luetella iso joukko asioita, jotka ovat pitäneet hänet kiinni jääkiekossa. Laji on pitänyt minut liikkeessä ja antanut ystäviä eri ammattialoilta ympäri maailmaa. Pukukoppisosiaalisuudessakin on pointtinsa ja siinä, että joukkueessa on aina mukana erilaisia persoonia. Warjus myöntää auliisti, että hän on saanut jääkiekosta paljon itselleen. Myös Warjuksen lapset, tytär ja poika, ovat omaksuneet isänsä liikunnallisen elämäntavan, vaikka kumpikaan ei pelaa jääkiekkoa. Tytär on sen sijaan pelannut jalkapalloa mestaruussarjassa saakka. On luultavasti turha edes mainita, että Warjus seuraa jääkiekkoa kohtalaisen tarkkaan. Atlantassa kävin katsomassa kaikki NHL-pelit. Tulevat olympialaisetkin kiinnostavat, vaikka edustusjoukkueessa ei ole ensimmäistä kertaa yhtään tamperelaistaustaista pelaajaa. MM-kisoihin keväällä Warjuksen nykyinen peliporukka Peruspumppu pelaa kahdesti viikossa aamuseitsemästä kahdeksaan. Varhainen aamu on minulle ainut sopiva aika harrastaa liikuntaa, koska työpäivät tahtovat venyä. Joukkueessa pelaavat vastakkain punaiset ja valkoiset, entiset tapparalaiset, ilvesläiset ja koo-veeläiset sulassa sovussa ja laajalla ikähaarukalla. Peruspumppu osallistuu luonnollisesti myös veteraaniturnauksiin ja huhtikuussa Tampereella järjestettävissä veteraanijääkiekon MM-kisoihin viralliselta nimeltään Hockey World Classic Tournament 2010. Kisoihin on ilmoittautunut lähes 150 joukkuetta. Warjus on joukkueensa kapteeni. Warjus ei hyväksy moderniin jääkiekkoon liittyvää väkivaltaa sitä, että jäällä, varsinaisen pelitilanteen ulkopuolella, kostetaan vanhoja tekemisiä tappelemalla. Yhdysvalloissa jääkiekkoa huonosti tunteva katsomo heräsi usein vasta siihen, kun alkoivat tappelut. Se, että jääkiekko on ja pysyy fyysisenä pelinä, on toinen juttu. Veteraanikiekko on sen sijaan herrasmieslaji, sillä pelissä ei taklata rajusti kaukalon reunaa vastaan tai ammuta lyöntilaukauksia. Warjus itse on loukkaantunut peleissä muutaman kerran, mutta ei vakavasti. Aion itse pelata niin pitkälle kuin terveys riittää, hän ajattelee omasta jääkiekkoilijan tulevaisuudestaan. Teksti: Tiina Ruulio Kuvat: Pekka Warjus 14 15
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit Timmendorf sijaitsee Lyypekin ja Travemünden välissä. Matkan aikana järjestetään veroseminaari, jossa selvitetään käytännössä toteutettujen esimerkkien valossa miten yrityskauppa, sukupolvenvaihdos tai muu yritysjärjestely voidaan järkevästi toteuttaa. Osanottajat voivat ottaa mukaan oman yrityksensä tilinpäätökset, jolloin voimme yhdessä analysoida, mitä kunkin yrityksessä voisi tai kannattaisi tehdä. Lisäksi matkan aikana on mahdollisuus tutustua kulttuuriin tai pelata golfia. Matka tehdään lentäen Helsingistä Hampuriin Finnairin suorilla lennoilla. Matka-aikataulu (alustava) to 15.4. 7.50-8.50»» Lento Helsinki-Hampuri»» kuljetus Timmendorfiin, noin tunti»» majoittuminen Maritim Seehotel Timmendorfer Strandiin http://www.maritim.com/en/hotels/germany/seehotel-timmendorfer-strand-ostsee to 15.4.-su 18.4.»» kaikkina päivänä mahdollisuus golfkierrokseen su 18.4. 19.10-22.00»» Lento Hampuri-Helsinki Matkan hinta-arvio, lopullinen hinta vahvistuu varauksen yhteydessä 820 2 hengen huoneessa (3 vrk) 890 1 hengen huoneessa (3 vrk) Hintoihin sisältyy: Veroseminaari, lentomatkat, majoitus aamiaisineen (3 yötä), kuljetukset lentokentän ja hotellin välillä. Hintaan lisätään lentokenttävero (noin 25 ) sekä ylipainomaksu golfbagistä 40 /bägi sekä kylpylävero 4,50 euroa. Green fee maksut eivät sisälly hintaan, ne maksetaan paikanpäällä (tope 22,50 ja la-su 32,50 per pelaaja/kierros). Ilmoittautumiset: Matkalle mahtuu mukaan 20+2 henkilöä, joten varaa paikkasi heti, jos haluat varmistaa pääsysi tälle upealle seminaarimatkalle. Ilmoittaudu suoraan matkanjärjestäjälle eli: Nordic Ferry Center Oy Leeni Kauhanen puh. 09-2510 200 fax. 09-2510 2022 sähköposti: leeni.kauhanen@ferrycenter.fi Ilmoittautumisen yhteydessä peritään lentopaikkojen osalta 30 euron ennakkomaksu/lentopaikka. Ennakkomaksua ei palauteta, vaikka matka peruuntuisi.