Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Kaavaselostus Kaavakoodi:

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Kaavaselostus Kaavakoodi: 599401201402

Sisällysluettelo: 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 TUNNISTETIEDOT... 4 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 5 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 5 2. YHTEENVETO... 6 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 7 2.4 ASEMAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 7 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 8 3.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA LÄHIALUEET... 8 3.3 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 8 3.4 PALVELUT... 9 3.5 TEKNINEN HUOLTO... 9 3.6 MAANOMISTUS... 9 4. SUUNNITTELUTILANNE... 9 4.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET... 9 4.2 MAAKUNTAKAAVA... 10 4.3 YLEISKAAVA... 11 4.4 ASEMAKAAVA... 11 5. ASEMAKAAVAN KAAVOITUKSEN VAIHEET...12 5.1 ASEMAKAAVOITUKSEN TARVE... 12 5.2 KAAVOITUKSEN ALOITTAMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 5.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 5.3 1 Osalliset... 12 5.3.2 Vireille tulo... 12 5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 13 5.3 4 Viranomaisyhteistyö... 13 6. ASEMAKAAVASELOSTUS...13 6.1 KAAVAN RAKENNE... 13 6. 1.1 Mitoitus... 13 6.2 ALUEVARAUKSET... 13 6.2.1 Korttelialueet, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 13 6.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 6.3.1 Vaikutukset kylämaisemaan... 14 6.3.2 Vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön... 15 6.3.3 Vaikutukset yhteiskuntatalouteen... 15 6.3.4 Vaikutukset alueen viihtyisyyteen... 15 6.3.5 Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin... 15 6.3.6 Vaikutukset liikenteeseen... 15 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...16

3 LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2. Asemakaavan seurantalomake 3. Kaavakartta 4. Suunnittelun eri vaiheissa tullut palaute ASEMAKAAVAMUUTOKSEN POHJAKSI LAADITUT SELVITYKSET: Seinäjoki Oulu -ratakäytävän kehittämisstrategia (Soul) Pännäisten asemakaava-alueen luontoinventointi, Mattias Kanckos (2015) Selvitys pysäköintialueen rakentamisesta (2016)

Selostus 4 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 25 :n mukaan yleiskaavan selostuksessa esitetään selvitys alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, yhteenveto selvityksistä, vaikutusten arviointi, selvitys kaavan suhteesta kaavan toteuttamista ohjaavaan tai havainnollistavaan muuhun kaavoitukseen, suunnittelun vaiheet, valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö sekä kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta. Mikäli asemakaava koskee aluetta, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on selostuksessa lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan koodi: 599401201402 Asemakaava-alueen nimi: Pännäisten asemakaava (kortteli 3) Asemakaavan nimi: Yhteystiedot: Asemakaavan hyväksyminen: Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Anna-Karin Pensar, Pedersören kunta puh. 044 755 7619 KHALL x.x.2016 x KVALT x.x.2016 x

1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pännäisten keskustassa Pedersören kunnassa, rautatieaseman läheisyydessä. Alueen pinta-ala on n. 2,55 ha ja se koostuu kiinteistöistä Nissbo 9:37 ja Hiljas 2:25, joille osoitetaan pysäköintialue, asuntotontteja ja virkistysalueita. Asemakaava-alue käsittää Pännäisten asemakaavan korttelin 3. Pysäköintialueeksi suunnitellut tontit (tontit 5 ja 6, ks. kuva 7) ovat Pedersören kunnan omistuksessa ja korttelin asuntotontit ovat pääosin yksityishenkilöiden omistamia. Pysäköintialueeksi suunniteltu alue on tänään avointa, hoidettua ja leikattua niittymaata Pännäisten rautatieaseman läheisyydessä olevalla asuntoalueella. Pännäisten rautatieasema toimii Pietarsaaren seudun yhteisenä rautatieasemana. Pietarsaaren seudun kunnat ovat Pedersöre, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. 5 Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella tähdellä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Seinäjoki Oulu -ratakäytävän kehittämisstrategian (Soul) mukaan kyseisen rataosuuden kaikkien asemien tulee täyttää tietty palvelutaso. Strategian mukaan Pännisissä tulee olla ainakin 150 pysäköintipaikkaa, mutta tällä hetkellä niitä on n. 100. Pysäköintipaikkojen vähäisyyden takia pysäköiminen ei aina toimi optimaalisesti. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden pysäköintialueen rakentamisen rautatieaseman yhteyteen.

6 Kuva 2. Kaava-alueen rajat. 2. Yhteenveto 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet 14.2.2014 48 Kunnanhallituksen päätös alueen kaavoituksen aloittamisesta. 6.5.2014 39 Kaavoitusjaoston päätös OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. 19.5.2014 126 Kunnanhallituksen päätös OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. OAS ja luonnos nähtävillä 19.5.-6.6.2014. 26.4.2015 46 Kaavoitusjaosto päätti hyväksyä ehdotuksen asemakaavaksi ja asettaa ehdotuksen nähtäville _._.-_._.2016. Samaan aikaan pyydettiin lausuntoja viranomaisilta _._.2016 _._.2016 Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan.

2.2 Asemakaava Asemakaava koostuu korttelialueesta, jossa on 12 rakennettua ja muutama rakentamatonta erillispientalojen tonttia (AO). Kaksi rakentamatonta asuntotonttia kaava-alueen koillisosassa muutetaan yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Pysäköintialueen ja asutuksen väliin tulee viheralue (VP). Asemakaavamääräysten mukaan asuntotonttien ja pysäköintialueen väliselle puistoalueelle on rakennettava valli, kuusiaita tai muu aita asuntotonttien suojaksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kun kaava on hyväksytty ja se on tullut lainvoimaiseksi. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristöä muuttavien toimenpiteiden osalta asemakaava on huomioitava alla määrätyllä tavalla. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa muiden alueiden kaavassa osoitetulle käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 7 3. Lähtökohdat Kuva 3: Asemakaava-alueen ilmakuva (Kartta: Maanmittauslaitos)

3.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoituksen kohteena oleva alue koostuu Pedersören kunnassa Pännäisten asemakaavaalueen korttelista 3. Asemakaava-alue sijaitsee Pännäisten rautatieaseman läheisyydessä suhteellisen taajaan rakennetulla alueella. 3.2 Luonnonympäristö ja lähialueet Asemakaava-alueelle on rakennettu asuntoja, paitsi kaava-alueen koilliskulmassa, johon pysäköintialue tulee. Pysäköintialueeksi suunniteltu alue on tänään avointa, hoidettua ja leikattua niittymaata. Voimassa olevassa ja uudessa asemakaavassa osoitettu puistoalue Itäkujan pohjoispuolella muodostaa yhdessä rakentamattomien tonttien 1 ja 2 kanssa alueen, jolla on nurmikasvillisuutta ja vähän puustoa. Kestikievarinkujan pohjoispuolella asemakaavassa (sekä voimassa olevassa että uudessa) on myös puistoalue, joka yhdessä rakentamattomien tonttien 9 ja 10 kanssa muodostaa heinänurmialueen, jolla korjataan säilörehua (ks. kuva 7). 8 Kuva 4: Uuden pysäköintialueen rakennuspaikka. 3.3 Liikenne ja liikennejärjestelyt Asematie on rautatieasemalle johtava tie. Asemakaava-alue rajoittuu pohjoisessa Vaasantiehen ja lännessä Gunnilankatuun. Rautatieaseman pysäköintipaikkojen vähäisyyden takia autoja pysäköidään joskus myös Asematielle, mikä ei ole optimaalista liikenneturvallisuuden kannalta.

3.4 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Pännäisten keskustassa on kunnantalo, apteekki, lounasravintola/leipomo ja terveysasema. Sursikin koulualueen vieressä avattiin vuoden 2015 lopussa uusi Sale-myymälä, n. 1 km:n etäisyydellä asemakaava-alueelta. 3.5 Tekninen huolto Kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettu alueella. 3.6 Maanomistus 9 Kuva 5: Kartta asemakaava-alueen maanomistuksesta. Kunnan omistamat alueet on merkitty keltaisella. 4. Suunnittelutilanne 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvoston valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on tarkistettu joiltakin osin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Asiasisällön perusteella valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat

4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 10 Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan on edistettävä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tämä tehdään osoittamalla elinkeinoelämälle riittävät sijoittumismahdollisuudet. Asemakaava täyttää valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. 4.2 Maakuntakaava Maakuntakaavassa, jonka Ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2010, alueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Kuva 6: Pohjanmaan maakuntakaavan ote. Suunnittelualue sijaitsee Pietarsaaren seudun matkailun vetovoima-alueella (mv-9), jossa joet, järvet, metsät, vaellus- ja pyöräreitit, virkistyskalastus ovat perusteena. Alue sisältyy myös Pietarsaaren seudun kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen (kk-2). Kaavamääräysten mukaan Pietarsaaren asemaa maakunnan aluekeskuksena tulee edistää, ja alueidenkäytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta. Pännäinen on maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (c) ja asemakaava-alue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), jolla osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueita. Asemakaavan toteuttaminen on koko Pietarsaaren seudun eduksi, koska koko seudun käytössä olevan rautatieaseman palveluja parannetaan. Asemakaava-alueen pohjoispuolella kulkeva Vaasantie on maakuntakaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi tielinjaukseksi. Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot

säilyvät. Pännäisten rautatieasema ympäristöineen on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaaksi alueeksi. Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen tielinjaukseen. Vaihemaakuntakaavassa (kauppa) Pännäinen on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Pännäisten keskustaan on mahdollista sijoittaa suuria vähittäiskaupan yksikköjä yhteensä enintään 20 000 k-m2. Yksittäinen suuri vähittäiskauppayksikkö saa olla enintään 5 000 k-m2. 11 Vaihemaakuntakaavassa 2 (uusiutuva energia) asemakaava-alueelle ei ole osoitettu varauksia tai kehittämisperiaatteita. Asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden ja kehittämisperiaatteiden mukainen. 4.3 Yleiskaava Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, joten maakuntakaava ohjaa alueen suunnittelua. 4.4 Asemakaava Kuva 7: Voimassa olevan asemakaavan ote.

12 5. ASEMAKAAVAN KAAVOITUKSEN VAIHEET 5.1 Asemakaavoituksen tarve Kaavoitushanke pantiin vireille, koska rautatieaseman lähistöllä tarvittiin lisää pysäköintipaikkoja. 5.2 Kaavoituksen aloittaminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti 14.2.2014 aloittaa asemakaavan muutoksen. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3 1 Osalliset Yksityishenkilöt Kaava-alueen lähialueen maanomistajat Pietarsaaren seudun asukkaat Yhteisöt/yritykset Kaava-alueen lähialueen yrittäjät Kyläyhdistykset Tiekunnat Muut yhdistykset Hallintoyksiköt Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kaavoitusjaosto Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto Rakennusvalvonta Muut viranomaiset Etelä-Pohjanmaan ELY keskus Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Pohjanmaan pelastuslaitos Pietarsaaren seudun yhteistyölautakunta Concordia Pohjanmaan kauppakamari/pietarsaari 5.3.2 Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin paikallislehdissä Österbottens Tidningissä ja Pietarsaaren Sanomissa sekä kunnan verkkosivustolla 18.5.2014.

5.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus OAS ja kaavaluonnos olivat MRL 63 :n ja MRA 30 :n nojalla nähtävillä ajalla 19.5.-6.6.2014. Luonnoksen nähtävillä olon aikana ilmeni, että naapurien keskuudessa oli tiettyä vastustusta pysäköintialuetta vastaan. Siksi järjestettiin 28.5.2015 keskustelutilaisuus rautatieasemalla asemakaavan johdosta. Keskustelutilaisuuteen osallistui kolme maanomistajaa suunnittelualueelta. Kaavoittaja ja osallistujat keskustelivat pysäköintialueen kielteisistä vaikutuksista ja miten ne voitaisiin minimoida. Naapurien huolen helpottamiseksi tehtiin selvitys siitä, miten paikoitusalue olisi suunniteltava kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Luonnoksesta tulleen palautteen, keskustelutilaisuudessa esille tulleen tiedon sekä paikoitusalueen suunnitteluselvityksen pohjalta tehtiin kaavaehdotus. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville MRL 65 ja MRA 27 :n nojalla xx.xx. xx.xx.2016. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausuntoja viranomaisilta ja seudun yhteistyölautakunnalta. 5.3 4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aikana annetaan viranomaisille, joita asia koskee, mahdollisuus antaa lausuntoja asiasta. 13 6. Asemakaavaselostus 6.1 Kaavan rakenne 6. 1.1 Mitoitus Suunnitellun pysäköintialueen mitoitus pohjautuu Seinäjoki Oulu -ratakäytävän palvelutason selvitykseen Seinäjoki Oulu ratakäytävän kehittämisstrategia (Soul). Selvityksen mukaan Pännäisten rautatieaseman yhteydessä pitäisi olla n. 150 pysäköintipaikkaa. 6.2 Aluevaraukset 6.2.1 Korttelialueet, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset AO, erillispientalojen korttelialue. Tarkoitukseen on varattu 12 tonttia, yhteensä 1,9 ha. Alueella sallitaan yksikerroksisia rakennuksia ja pienempien tonttien sallittu rakennusoikeus on 250 m². Isomman tontin rakennusoikeus on 400 m². VL, lähivirkistysalue. Lähivirkistykseen on osoitettu kaksi pientä aluetta, yhteensä 1960 m² (ei muutoksia voimassa olevaan kaavaan nähden). Pysäköintialueen ympärille on osoitettu puistoalue (VP), 1 510 m². Puistoalueelle rakennetaan näkösuoja pysäköintialueen ja asuntotonttien väliin. Asemakaava-alueen koillisnurkkaan on osoitettu yleiseksi pysäköintialueeksi 3 600 m²:n suuruinen alue (LP), jossa on tilaa n. 60 pysäköintipaikalle.

6.3 Kaavan vaikutukset 14 Kuva 8: Näkymä Asematieltä paikoitusalueen länsipuolella olevia tontteja kohti. 6.3.1 Vaikutukset kylämaisemaan Pysäköintialueeksi suunniteltu alue on tänään niittymaata, jolla kasvaa nurmea ja joitakin puita. Mikäli pysäköintialue toteutetaan, asemakaavalla on myönteisiä vaikutuksia kylämaisemaan. Kuva 9: Suunniteltu pysäköintialue kaakosta katsottuna.

15 Kuva 10: Suunniteltu paikoitusalue koillisesta katsottuna. 6.3.2 Vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön Luontoinventoinnin mukaan asemakaava-alueella ei ole vesilain, luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia suojeltavia luonnonarvoja. 6.3.3 Vaikutukset yhteiskuntatalouteen Kunnallisteknisen suunnittelun ja paikoitusalueen toteuttamisen kustannukset jaetaan Pietarsaaren seudun kuntien välillä asukasluvun mukaan. Rakentamiskustannukset on laskettu 132 000 euroksi. 6.3.4 Vaikutukset alueen viihtyisyyteen Paikoitusalueella voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia alueen viihtyisyyteen. Kielteiset vaikutukset voidaan minimoida mm. rakentamalla valleja tai aitaamalla taikka istuttamalla pensasaitoja pysköintialueen ja olemassa olevan asutuksen välille. 6.3.5 Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistysmahdollisuuksiin. Hyvin hoidettu pysäköintialue sopii kuitenkin hyvin myös asuntoalueella. 6.3.6 Vaikutukset liikenteeseen Pysäköintimahdollisuuksien lisäämisellä ei lyhyellä aikavälillä ole mainittavaa vaikutusta liikennemäärään. Liikenneturvallisuus kuitenkin paranee, jos Vaasantien ja aseman välille rakennetaan jalkakäytävä. Vinopysäköinnin ansiosta autojen pysäköiminen sujuu jouhevasti ja erillisen sisääntulo- ja ulostuloliittymien ansiosta liikenne sujuu, vaikka alueella liikkuu monta autoa yhtä aikaa.

7. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kun asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa pyydetään tarjouksia kunnallisteknisestä suunnittelusta. Kun kunnallistekninen suunnittelu on valmis voidaan kaavan toteuttaminen aloittaa 16 Pedersöressä 18.4.2016 Anna-Karin Pensar kaavoitusinsinööri