Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille. Testit järjestysasteikollisille muuttujille: Esitiedot

Samankaltaiset tiedostot
Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Testit suhdeasteikollisille muuttujille: Esitiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit järjestysasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

2-suuntainen vaihtoehtoinen hypoteesi

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille. Testit laatueroasteikollisille muuttujille: Esitiedot

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

2-suuntainen vaihtoehtoinen hypoteesi

Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

Johdatus tilastotieteeseen Estimointimenetelmät. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollinen riippuvuus ja korrelaatio. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. Tilastollisten aineistojen kuvaaminen: Mitä opimme?

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Otos- ja otosjakaumat Estimointi Estimointimenetelmät Väliestimointi. Avainsanat:

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

χ 2 -yhteensopivuustesti

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat:

χ 2 -yhteensopivuustesti

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus KE (2014) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Konvergenssikäsitteet ja raja arvolauseet

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Jatkuvia jakaumia Avainsanat: Jatkuvia jakaumia

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus tilastotieteeseen Yhteensopivuuden, homogeenisuuden ja riippumattomuuden testaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

Tilastolliset testit. Tilastolliset testit. Tilastolliset testit: Mitä opimme? 2/5. Tilastolliset testit: Mitä opimme? 1/5

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 9. harjoitukset/ratkaisut. Luottamusvälit

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi. Viikko 5

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 9. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Estimointi Estimointimenetelmät Väliestimointi Avainsanat:

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tilastollinen riippuvuus ja korrelaatio

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Otantajakauman käyttö päättelyssä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

Yhteensopivuuden, homogeenisuuden ja riippumattomuuden testaaminen

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 6: Korrelaatio ja riippuvuus tilastotieteessä

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Estimaattori, Estimointi, Mediaani, Moodi, Odotusarvo, Parametri, Posteriorijakauma, Tunnusluku

Mediaanikorko on kiinteäkorkoiselle lainalle korkeampi. Tämä hypoteesi vastaa taloustieteen käsitystä korkojen määräytymismekanismista.

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

Väliestimointi. Väliestimointi. Väliestimointi: Mitä opimme? 2/3. Väliestimointi: Mitä opimme? 1/3. Väliestimointi: Mitä opimme?

χ 2 -yhteensopivuustestissä käytetään χ 2 -testisuuretta χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

SELITETTÄVÄ MUUTTUJA SELITTÄVÄ MUUTTUJA. Välimatka- tai suhdelukuasteikko. Laatuero- tai järjestysasteikko. Laatuero- tai järjestysasteikko

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin

n = 100 x = %:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset.

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Jakaumaoletuksien. testaaminen

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Transkriptio:

TKK (c Ilkka Melli (004 Johdatus tilastotieteesee TKK (c Ilkka Melli (004 : Mitä opimme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavia järjestysasteikolliste muuttujie testejä: ja merkkitesti parivertailuille ja parivertailuille eli Testit o tarkoitettu todeäköisyysjakauma sijaitiparametreille (mediaaille, mutta e ovat luoteeltaa ei-parametrisia eli jakaumista riippumattomia siiä mielessä, että testie yleiset hypoteesit eivät tarkkaa määrittele perusjouko jakaumaa. : Esitiedot Esitiedot: ks. seuraavia lukuja: Tilastolliste aieistoje keräämie ja mittaamie Tilastolliste aieistoje kuvaamie Otos ja otosjakaumat Estimoiti Estimoitimeetelmät Väliestimoiti Tilastolliset testit Satuaismuuttujat ja todeäköisyysjakaumat Jakaumie tuusluvut Diskreettejä jakaumia Jatkuvia jakaumia TKK (c Ilkka Melli (004 3 TKK (c Ilkka Melli (004 4 : Lisätiedot Testejä suhdeasteikollisille muuttujille käsitellää luvussa Testit suhdeasteikollisille muuttujille Testejä laatueroasteikollisille muuttujille käsitellää luvussa Testit laatueroasteikollisille muuttujille Jakaumaoletuksie testaamista käsitellää luvussa Yhteesopivuude, homogeeisuude ja riippumattomuude testaamie >> TKK (c Ilkka Melli (004 5 TKK (c Ilkka Melli (004 6

TKK (c Ilkka Melli (004 7 / Avaisaat Ei-parametrie testi Jakauma sijaitiparametri Jakaumista riippumato testi Järjestysasteikko Kahde otokse testit Mediaai Parametri Parivertailu Yhde otokse testit Tarkastelemme seuraavia testejä (jatkuville järjestysasteikollisille muuttujille: eli Testejä saa käyttää myös välimatka-ja suhdeasteikollisille muuttujille. Mitta-asteikot: ks. lukua Tilastolliste aieistoje keräämie ja mittaamie. TKK (c Ilkka Melli (004 8 / Kaikki käsiteltävät testit ovat ei-parametrisia eli jakaumista riippumattomia, millä tarkoitetaa sitä, että testie yleiset hypoteesit eivät tarkkaa määrittele perusjouko jakaumaa. ja ovat luoteeltaa yhde otokse testejä, mutta iitä voidaa soveltaa myös parivertailuasetelmissa. eli o luoteeltaa kahde otokse testi. Kaikissa käsiteltävissä testeissä testataa tarkemmi määrittelemättömä todeäköisyysjakauma sijaitiparametria (mediaaia koskevia hypoteeseja >> TKK (c Ilkka Melli (004 9 TKK (c Ilkka Melli (004 0 Testausasetelma Avaisaat Biomijakauma Ei-parametrie testi Jakaumista riippumato testi Järjestysasteikko Mediaai Normaalijakauma Parametri Parivertailu Testisuure Testisuuree jakauma t-testi Yhde otokse testit Olkoo X, X,, X yksikertaie satuaisotos perusjoukosta S, joka jakauma o symmetrie. Asetetaa jakauma mediaaille Me ollahypoteesi H 0 :Me Me0 Testausogelma: Ovatko havaiot sopusoiussa ollahypoteesi H 0 kassa? Ogelma eräää ratkaisua o merkkitesti, joka vastaa yhde otokse t-testiä. TKK (c Ilkka Melli (004 TKK (c Ilkka Melli (004

TKK (c Ilkka Melli (004 3 Testisuureet Testisuureide S ja S + omiaisuudet Määritellää erotukset D i X i Me 0, i,,, ja olkoo iide erotuste D i lukumäärä, jotka ovat 0. Jos ollahypoteesi H 0 pätee, positiiviste ja egatiiviste erotuste o jakauduttava suuillee tasa. Määritellää testisuureet S ja S + : S egatiiviste erotuste D i X i Me 0 lukumäärä S + positiiviste erotuste D i X i Me 0 lukumäärä (i S + S + (ii Jos ollahypoteesi H 0 pätee, testisuureet S ja S + oudattavat biomijakaumaa Bi(, q parametrei ja q /: S ~ Bi(, / S + ~Bi(, / (iii Jos ollahypoteesi H 0 pätee, + E( S E( S q (iv Jos ollahypoteesi H 0 pätee, + D( S D( S q( q 4 TKK (c Ilkka Melli (004 4 Eksakti testi Stadardoitu S-testisuure ja se jakauma / Testisuureide S ja S + jakaumat o taulukoitu ja moet tietokoeohjelmat laskevat testi p-arvoja. p-arvot määrätää seuraavilla kaavoilla, joissa s (s + o testisuuree S (S + havaittu arvo: (i Vaihtoehtoie hypoteesi H : Me > Me 0 Testi p-arvo: p Pr(S + > s + (ii Vaihtoehtoie hypoteesi H : Me < Me 0 Testi p-arvo: p Pr(S < s (iii Vaihtoehtoie hypoteesi: H : Me Me 0 Testi p-arvo: p mi{pr(s + > s +, Pr(S < s } Jos ollahypoteesi H 0 pätee, + E( S E( S + D( S D( S 4 Määritellää testisuure S E( S z D( S jossa S S tai S +. TKK (c Ilkka Melli (004 5 TKK (c Ilkka Melli (004 6 Stadardoitu S-testisuure ja se jakauma / Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii testisuure S E( S z D( S oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa N(0, : z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree S tarkkaa jakaumaa. Testisuuree S E( S z D( S ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. TKK (c Ilkka Melli (004 7 TKK (c Ilkka Melli (004 8

TKK (c Ilkka Melli (004 9 Kommetteja soveltamie parivertailuasetelmii / voidaa tulkita yhde otokse t-testi eiparametriseksi vastieeksi. ssä ei tehdä toisi kui yhde otokse t-testissä mitää oletuksia perusjouko jakauma tyypistä. testisuuree arvo ei riipu havaitoarvoista, vaa aioastaa iide keskiäisestä järjestyksestä. ä voidaa soveltaa parivertailuasetelmii, joissa havaiot muodostuvat toisistaa riippumattomista mittauspareista (X i, Y i, i,,, Oletetaa, että X-ja Y-mittauste jakaumat ovat muute samat, mutta iide mediaaeilla (sijaitiparametreilla saattaa olla eri arvot. Määritellää havaitoje X i ja Y i erotukset D i X i Y i, i,,, ja olkoo iide erotuste D i lukumäärä, jotka ovat 0. TKK (c Ilkka Melli (004 0 soveltamie parivertailuasetelmii / Tehdää oletus, että erotuste D i X i Y i, i,,, jakauma o symmetrie. Määritellää testisuureet S ja S + erotuksille D i kute edellä. Olkoo Me D erotuste D i X i Y i, i,,, mediaai. Tällöi ollahypoteesi H 0 : Me D 0 testaamisee voidaa soveltaa merkkitestiä. TKK (c Ilkka Melli (004 >> TKK (c Ilkka Melli (004 Testausasetelma Avaisaat Ei-parametrie testi Jakaumista riippumato testi Järjestysasteikko Mediaai Normaalijakauma Parametri Parivertailu Testisuure Testisuuree jakauma t-testi Yhde otokse testit Olkoo X, X,, X yksikertaie satuaisotos perusjoukosta S, joka jakauma o symmetrie. Asetetaa jakauma mediaaille Me ollahypoteesi H 0 :Me Me0 Testausogelma: Ovatko havaiot sopusoiussa ollahypoteesi H 0 kassa? Ogelma eräää ratkaisua o, joka vastaa yhde otokse t-testiä. TKK (c Ilkka Melli (004 3 TKK (c Ilkka Melli (004 4

TKK (c Ilkka Melli (004 5 Testisuure / Testisuure / Olkoo D i X i Me 0, i,,, ja olkoo iide erotuste D i lukumäärä, jotka ovat 0. Olkoot Z, Z,, Z itseisarvot D i järjestettyiä suuruusjärjestyksee pieimmästä suurimpaa ja olkoo R(Z i itseisarvo Z i järjestysumero eli raki, i,,, Määritellää testisuure W R( Zi Di < 0 W o iide rakie summa, joita vastaavat erotukset D i X i Me 0 < 0 Määritellää testisuure + W R( Zi Di > 0 W + o iide rakie summa, joita vastaavat erotukset D i X i Me 0 > 0 TKK (c Ilkka Melli (004 6 Testisuureide W ja W + omiaisuudet Eksakti testi (i (ii (iii + W + W ( + Jos ollahypoteesi H 0 pätee, + E( W E( W ( + 4 Jos ollahypoteesi H 0 pätee, D( W D( W + ( + (+ 4 Testisuureide W ja W + jakaumat o taulukoitu ja moet tietokoeohjelmat laskevat testi p-arvoja. p-arvot määrätää seuraavilla kaavoilla, joissa w ja w + ovat testisuureide W ja W + havaitut arvot: (i Vaihtoehtoie hypoteesi H : Me > Me 0 Testi p-arvo: p Pr(W + > w + (ii Vaihtoehtoie hypoteesi H : Me < Me 0 Testi p-arvo: p Pr(W < w (iii Vaihtoehtoie hypoteesi H : Me Me 0 Testi p-arvo: p mi{pr(w + > w +, Pr(W < w } TKK (c Ilkka Melli (004 7 TKK (c Ilkka Melli (004 8 Stadardoitu W-testisuure ja se jakauma / Stadardoitu W-testisuure ja se jakauma / Jos ollahypoteesi H 0 pätee, + E( W E( W ( + + D( W D( W 4 ( + (+ Määritellää testisuure W E( W z D( W jossa W W tai W +. 4 Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii testisuure W E( W z D( W oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa N(0, : z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree W tarkkaa jakaumaa. TKK (c Ilkka Melli (004 9 TKK (c Ilkka Melli (004 30

TKK (c Ilkka Melli (004 3 Kommetteja Testisuuree W E( W z D( W ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. voidaa tulkita yhde otokse t- testi ei-parametriseksi vastieeksi. ssä ei tehdä toisi kui yhde otokse t-testissä mitää oletuksia perusjouko jakauma tyypistä. testisuuree arvo ei riipu havaitoarvoista, vaa aioastaa iide keskiäisestä järjestyksestä. käyttää merkkitestiä eemmä iformaatiota havaitoje järjestyksestä. o voimakkaampi kui merkkitesti. TKK (c Ilkka Melli (004 3 soveltamie parivertailuasetelmii / ä voidaa soveltaa parivertailuasetelmii, joissa havaiot muodostuvat toisistaa riippumattomista mittauspareista (X i, Y i, i,,, Oletetaa, että X-ja Y-mittauste jakaumat ovat muute samat, mutta iide mediaaeilla (sijaitiparametreilla saattaa olla eri arvot. Määritellää havaitoje X i ja Y i erotukset D i X i Y i, i,,, ja olkoo iide erotuste D i lukumäärä, jotka ovat 0. TKK (c Ilkka Melli (004 33 soveltamie parivertailuasetelmii / Oletetaa, että erotuste D i X i Y i, i,,, jakauma o symmetrie. Määritellää testisuureet W ja W + erotuksille D i kute edellä. Olkoo Me D erotuste D i X i Y i, i,,, mediaai. Tällöi ollahypoteesi H 0 : Me D 0 testaamisee voidaa soveltaa ä. TKK (c Ilkka Melli (004 34 >> Avaisaat Ei-parametrie testi Jakaumista riippumato testi Järjestysasteikko Kahde otokse testit Mediaai Normaalijakauma Parametri Testisuure Testisuuree jakauma t-testi TKK (c Ilkka Melli (004 35 TKK (c Ilkka Melli (004 36

TKK (c Ilkka Melli (004 37 Testausasetelma / Testausasetelma / Oletetaa, että X, X,, X ovat riippumattomia havaitoja satuaismuuttuja X jakaumasta perusjoukossa S (otos. Oletetaa, että Y, Y,, Ym ovat riippumattomia havaitoja satuaismuuttuja Y jakaumasta perusjoukossa S (otos. Olkoot otokset lisäksi toisistaa riippumattomia. Oletetaa, että satuaismuuttujat X ja Y oudattavat muute samaa jakaumaa, mutta iide mediaait (sijaitiparametrit saattavat erota toisistaa. Asetetaa ollahypoteesi, että satuaismuuttujilla X ja Y o sama mediaai (sijaitiparametri. Testausogelma: Ovatko havaiot sopusoiussa ollahypoteesi H 0 kassa? Ogelma eräää ratkaisua o Mai ja Whitey testi, joka vastaa kahde riippumattoma otokse t-testiä. TKK (c Ilkka Melli (004 38 Yleie hypoteesi Nollahypoteesi ja vaihtoehtoie hypoteesi Yleie hypoteesi H : ( Havaiot Xi FX, i,,, ( Havaiot Yj FY, j,,, m (3 Jakaumat F X ja F X ovat muute samat, mutta iide mediaait (sijaitiparametrit saattavat erota toisistaa. (4 Havaiot X i ja Y j ovat riippumattomia kaikille i ja j Huomautus: Oletus (3 sisältää kolme riippumattomuusoletusta: Havaiot ovat riippumattomia otoksie ja sisällä. Havaiot ovat riippumattomia otoksie ja välillä. Nollahypoteesi H 0 : H 0 : F X F Y Vaihtoehtoie hypoteesi H : H : F X F Y TKK (c Ilkka Melli (004 39 TKK (c Ilkka Melli (004 40 Testi idea Testisuure U muoto Yhdistetää X-ja Y-havaiot yhdeksi otokseksi ja järjestetää yhdistety otokse havaiot suuruusjärjestyksee pieimmästä suurimpaa. Tarkastellaa mite X-ja Y-havaiot seuraavat yhdistetyssä otoksessa toisiaa. Jos kaikki X-havaiot (Y-havaiot edeltävät kaikkia Y-havaitoja (X-havaitoja, ei ole uskottavaa, että ollahypoteesi H 0 pätee. Jos satuaismuuttujat X ja Y oudattavat samaa jakaumaa, o ilmeistä, että X-ja Y-havaitoje o sekoituttava sopivasti toisiisa. suure mittaa tätä sekoittumista. TKK (c Ilkka Melli (004 4 Määritellää satuaismuuttujat (, jos Xi < Yj Dij 0, jos Xi > Yj i,,,, j,,, m U m i j D ( ij TKK (c Ilkka Melli (004 4

TKK (c Ilkka Melli (004 43 Testisuure U muoto Testisuuree U omiaisuudet Määritellää satuaismuuttujat R(X i havaio X i järjestysumero eli raki yhdistetyssä otoksessa i,,, U m+ ( + R( Xi i Testisuuree U muodot ja ovat ekvivaletteja. Testisuuree U arvo ei riipu X-ja Y-havaitoarvoje suuruudesta, vaa aioastaa iide keskiäisestä järjestyksestä. Aia pätee 0 U m ja erityisesti U 0, jos X i > Y j kaikille i ja j U m, jos X i < Y j kaikille i ja j TKK (c Ilkka Melli (004 44 Testisuure U muoto Testisuure U muoto Määritellää satuaismuuttujat (, jos Yj < Xi Dji 0, jos Yj > Xi j,,, m, i,,, U m j i D ( ji Määritellää satuaismuuttujat R(Y j havaio Y j järjestysumero eli raki yhdistetyssä otoksessa j,,, m m U m+ m( m+ R( Yj j Testisuuree U muodot ja ovat ekvivaletteja. TKK (c Ilkka Melli (004 45 TKK (c Ilkka Melli (004 46 Testisuuree U omiaisuudet Testisuureide U ja U omiaisuudet Testisuuree U arvo ei riipu X-ja Y-havaitoarvoje suuruudesta, vaa aioastaa iide keskiäisestä järjestyksestä. Aia pätee 0 U m ja erityisesti U 0, jos Y j > X i kaikille i ja j U m, jos Y j < X i kaikille i ja j (i (ii (iii U + U m Jos ollahypoteesi H 0 pätee, E( U E( U m Jos ollahypoteesi H 0 pätee, D( U D( U m( + m+ TKK (c Ilkka Melli (004 47 TKK (c Ilkka Melli (004 48

TKK (c Ilkka Melli (004 49 Stadardoitu U -testisuure ja se jakauma muoto Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii stadardoitu satuaismuuttuja U E( U z D( U oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa: z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0 ja m > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree U tarkkaa jakaumaa. Testisuuree U E( U z D( U ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. TKK (c Ilkka Melli (004 50 Stadardoitu U -testisuure ja se jakauma muoto Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii stadardoitu satuaismuuttuja U E( U z D( U oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa: z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0 ja m > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree U tarkkaa jakaumaa. Testisuuree U E( U z D( U ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. TKK (c Ilkka Melli (004 5 TKK (c Ilkka Melli (004 5 Kommetteja / Kommetteja / voidaa tulkita kahde riippumattoma otokse t-testi ei-parametriseksi vastieeksi. ssä ei tehdä toisi kui kahde riippumattoma otokse t-testissä mitää oletuksia perusjoukkoje jakaumasta. suureide arvo ei riipu muuttujie X ja Y arvoista, vaa aioastaa iide keskiäisestä järjestyksestä. Jos havaiot ovat ormaalijakautueita, Mai ja Whitey testi ei ole yhtä voimakas kui kahde riippumattoma otokse t-testi. Jos havaiot eivät ole ormaalijakautueita, Mai ja Whitey testi saattaa olla paljo voimakkaampi kui kahde riippumattoma otokse t-testi. o varteeotettava vaihtoehto kahde riippumattoma otokse t-testille, jos otoskoot eivät ole kovi isoja ja perusjoukot eivät ole ormaalijakautueita. TKK (c Ilkka Melli (004 53 TKK (c Ilkka Melli (004 54

TKK (c Ilkka Melli (004 55 >> Avaisaat Ei-parametrie testi Jakaumista riippumato testi Järjestysasteikko Kahde otokse testit Mediaai Normaalijakauma Parametri Testisuure Testisuuree jakauma t-testi TKK (c Ilkka Melli (004 56 ja perustuu Mai ja Whitey testisuureide muodoissa esiityvii havaitoje rakisummii eli järjestyslukuje summii. o ekvivaletti Mai ja Whitey testi kassa. Testisuure T Määritellää satuaismuuttujat R(X i havaio X i järjestysumero eli raki yhdistetyssä otoksessa i,,, T R( Xi i TKK (c Ilkka Melli (004 57 TKK (c Ilkka Melli (004 58 Testisuure T Testisuureide T ja T omiaisuudet Määritellää satuaismuuttujat R(Y j havaio Y j järjestysumero eli raki yhdistetyssä otoksessa j,,, m m T R( Yj j (i (ii (iii T + T ( + m ( + m+ Jos ollahypoteesi H 0 pätee, E( T ( + m+ E( T m( + m+ Jos ollahypoteesi H 0 pätee, D( T D( T m( + m+ TKK (c Ilkka Melli (004 59 TKK (c Ilkka Melli (004 60

TKK (c Ilkka Melli (004 6 Stadardoitu T -testisuure ja se jakauma muoto Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii stadardoitu satuaismuuttuja T E( T z D( T oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa: z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0 ja m > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree T tarkkaa jakaumaa. Testisuuree T E( T z D( T ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. TKK (c Ilkka Melli (004 6 Stadardoitu T -testisuure ja se jakauma muoto Jos ollahypoteesi H 0 pätee, ii stadardoitu satuaismuuttuja T E( T z D( T oudattaa suurissa otoksissa approksimatiivisesti stadardoitua ormaalijakaumaa: z ~ a N(0, Approksimaatio o tavallisesti riittävä hyvä, jos > 0 ja m > 0. Pieissä otoksissa ojataa testisuuree T tarkkaa jakaumaa. Testisuuree T E( T z D( T ormaaliarvo 0, koska ollahypoteesi H 0 pätiessä E(z 0 Site itseisarvoltaa suuret testisuuree z arvot viittaavat piei. TKK (c Ilkka Melli (004 63 TKK (c Ilkka Melli (004 64