4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden maiden talouskehitys on ollut heikkoa ja maailmantalouden kasvu on ollut pitkälti nousevien talouksien varassa. Haurasta elpymistä kuvastaen rahapolitiikka on ollut vahvasti kasvua tukevaa. Korkojen nollarajan saavuttamisen jälkeen keskuspankit ovat jatkaneet rahoitusolojen keventämistä epätavanomaisten toimien avulla. Viimeisen 1½ vuoden aikana luottamus kehittyneiden talouksien kasvuun on vahvistunut. Myös euroalue pääsi kasvun syrjään kiinni. Kesän 2014 aikana optimismi koki kuitenkin jälleen kerran kolauksen. Euroalueen kasvu pysähtyi toisella neljänneksellä, ja viimeaikaisten indikaattoritietojen perusteella kehitys on ollut odotettua heikompaa. Suomen Pankin syyskuun 2014 kansainvälisen talouden ennusteessa maailmantalouden kasvun arvioidaan kuluvana vuonna jäävän aiemmin ennustettua hitaammaksi. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ennustejakson aikana, ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden kasvuennuste on pidetty ennallaan. Yhdysvalloissa talous kasvaa ennustejakson aikana noin 3 prosentin vuosivauhtia. Kiinassa kasvun ennustetaan säilyvän ripeänä, joskin hitaampana kuin aiempina vuosina. Sen sijaan EU21-alueen kasvulukuja on jouduttu pienentämään kuluvan vuoden osalta. Myös Venäjää koskevaa ennustetta on tarkistettu aiemmin arvioitua heikommaksi. Lähiaikojen heikkoja kasvunäkymiä heijastellen maailmankaupan kasvu piristyy vasta vuoden 2015 aikana. Kasvunäkymien erot näkyvät myös Suomen Pankin inflaatioennusteissa. Yhdysvalloissa inflaation ennustetaan pysyvän lähellä keskuspankin 2 prosentin hintavakaustavoitetta koko ennustejakson ajan. EU21-alueella inflaatio on ollut ½ prosentin tuntumassa. Suomen Pankin ennusteessa alueen inflaatio nopeutuu vuoden 2015 aikana yli 1 prosentin ja päätyy ennustejakson loppupuolella 1½ prosentin tuntumaan. Ennuste perustuu inflaatio-odotusten säilymiseen ankkuroituneina ja kotimaisen kysynnän asteittaiseen elpymiseen sekä siihen, että euron
vahvistumisesta vuosina 2012 2014 seurannut inflaatiota hidastava vaikutus poistuu. Erittäin vaimeiden inflaationäkymien ja heikon talouskehityksen vuoksi EKP:n neuvosto päätti kesäkuussa mittavasta rahapoliittisten toimien yhdistelmästä, jota vielä täydennettiin ja vahvistettiin syyskuussa. Paketti sisältää mm. ohjauskorkojen laskuja, kohdennettuja pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita sekä omaisuusvakuudellisten ja katettujen arvopapereiden osto-ohjelmat. Korkojen laskun ja talletuskoron negatiiviseksi painamisen myötä lyhyet markkinakorot ovat alentuneet aivan nollan tuntumaan. Syyskuussa käynnistyvien pitkien rahoitusoperaatioiden ja lokakuussa aloitettavien osto-ohjelmien avulla tuetaan erityisesti luotonantoa yrityksille. Välittömien vaikutusten lisäksi osto-ohjelmat voivat toimia katalyyttinä eurooppalaisten pääomamarkkinoiden syventymiselle. Pankkien kyky luotottaa PK-yrityksiä voi kohentua, jos pankit voivat muuttaa taseissaan varallisuuseriä likvideiksi arvopapereiksi. Tämä tehostaa luottojen välittymistä PK-yrityksille sekä kotitalouksille ja syventää osaltaan euroalueen yhteismarkkinoita. Lokakuussa valmistuva euroalueen pankkien kattava arviointi tehostaa rahapoliittisten toimenpiteiden vaikutusta. Pankkien tulee korjata mahdollinen pääomavajeensa 6 9 kuukauden kuluessa arvion tulosten julkistamisesta. Kunnossa oleva pankkijärjestelmä on välttämätön edellytys, jotta EKP:n neuvoston toimet välittyvät rahoitusta tarvitseville kotitalouksille ja yrityksille. Kokonaisuudessaan maailmantalous on suurien kysymysten äärellä. Missä määrin hidas kasvu on edelleen seurausta velkakriisin syiden sulattelusta? Entä missä määrin kasvun hiipuminen on pitempiaikainen ilmiö, johon vaikuttaa väestönkasvun ja jopa tuottavuuden hidastuminen? Onko reaalikorko, jonka vallitessa säästäminen ja investoinnit tasapainottuvat, aiempaa alempi? Vaikka kriisin akuutein vaihe on jäänyt taakse, talouspolitiikan haasteet säilyvät mittavina. Taulukko 1. BKT:n ja maailmankaupan kasvu Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (alla edellinen ennuste) BKT 2013 2014 e 2015 e 2016 e Yhdysvallat 2,2 (1,9) EU21 0,0 (0,0) Japani 1,5 (1,5) Kiina 7,7 (7,7) Venäjä 1,3 (1,3) Maailma 3,1 (3,0) Maailmankauppa 3,2 (3,2) 2,1 (2,8) 1,1 (1,4) 1,1 (1,3) 7,0 (7,0) 0,0 (0,5) 3,2 (3,5) 3,9 (4,8) 3,1 (3,1) 1,6 (1,6) 1,2 (1,2) 7,0 (7,0) 0,5 (1,0) 3,7 (3,7) 5,1 (5,4) 3,1 (3,1) 1,9 (1,7) 1,2 (1,1) 6,0 (6,0) 1,5 (2,0) 3,7 (3,7) 5,4 (5,5) e = ennuste EU21 = euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia. Lähde: Suomen Pankki.
Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous WEF-mittari ja BKT:n kehitys euroalueen maissa 10 5 0 5 10 BKT:n määrän muutos vuosina 2008 2013 (%) Malta Luxemburg Itävalta Belgia Alankomaat Suomi Irlanti Saksa Viro Ranska Portugali Kypros Slovakia Latvia Italia Espanja Slovenia 15 20 25 Kreikka 0 0,1 0,2 0,3 0,4 WEF-rakenneindikaattori 2008 (suhteellinen sijoitus) 0,5 0,6 WEF-mittarin arvo on esitetty suhteellisena sijoituksena (0 = paras ja 1 = huonoin) vuoden 2008 tulosten mukaan. Lähteet: Macrobond, World Economic Forum ja Suomen Pankin laskelmat. 0,7