Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry
Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan kustannukset ja kustannusvaikuttavuus Haasteet
Terveydenhuollossa tulee päivittäin vastaan tilanteita, jossa potilaan oireet johtuvat pääosin liikkumattomuudesta, mitä lääkäri voi silloin tehdä? -ylilääkäri Mikko Laaksonen, Naantali
Kun puheeksi otto ei riitä. Katkaisuhoito, päihdeklinikka, tupakasta vieroitus, mielenterveyspalvelut jne Mitä työkaluja meillä on liikkumattomuuteen?
Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Liikunnan Käypä hoito Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti (moninkertaistuu) Kohonnut verenpaine (moninkertaistuu) Aivohalvaus Nivelrikko Selkävaivat Luukato Paksusuolensyöpä ja rintasyöpä Vahvin mahdollinen (A-tason) tutkimuksellinen näyttö sairastuneilla HDL (hyvä kolesteroli) keskimäärin + 5% LDL (huono kolesteroli) keskimäärin 5% Triglyseridit keskimäärin 4% Verenpaine 7mmHg (syst.), - 5 mmhg (diast) Pitkäsokeri, - 0.3-0.6 prosenttiyksikköä Masennus ja ahdistus Työstäpoissaolot Sairaseläke. Lähde: Mukaillen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito johtoryhmän asettama työryhmä
Diabeetikoiden % osuus 40-65 vuotiaat 7 6 5 4 3 2 1 Naantali Masku Mynämäki Nousiainen Lieto 0 1990 2000 2012
Diabeetikoiden % osuus 65 v täyttäneet 16 14 12 10 8 6 4 2 Naantali Masku Mynämäki Nousiainen Lieto 0 1990 2000 2012
Yhden diabeetikon vuotuiset kustannukset Keskimäärin 7316 euroa/ vuosi/ hlö ilman lisäsairauksia Sairaanhoidon kokonaiskustannuksien osuus 4417 euroa Lisäsairauksilla keskimäärin 16150 euroa/ hlö Vuoden 2007 rahassa Lähde: Kansallinen diabetesohjelma, DEHKO
Tulevaisuus Näyttääkö siltä, että elintapasairauksien määrän lisääntyminen pysähtyy ilman toimenpiteitä
Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Liikunnan edistämisen tulee nousta sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle alkoholin ja tupakoinnin vastaisen työn, ravitsemusneuvonnan ja lääkehoidon kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa ja liikunnan puheeksi ottamisessa Liikuntaneuvonta on merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Liikunnan palveluketjun terveydenhuollosta muille sektoreille on toimittava saumattomasti. Tässä hyvänä työkaluna on sähköinen lähetejärjestelmä. Terveydenhuollossa liikuntaa koskevat tiedot kirjataan asianmukaisesti ja liikunnan riittävyys arvioidaan terveyden kannalta. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun tarvitaan mukaan liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä, kansanterveysjärjestöjä ja kansalaisopistoja tuottamaan matalan kynnyksen liikuntapalveluja
LiPaKe ketjun osat Terveystoimi Liikunta-ja vapaa-aikatoimi, yhdistykset
Liikuntaneuvonta, määritelty prosessi 24 kk Kontrolli 12 kk Pitkä tapaaminen tunnustus tavoitteet Kontaktointi 3-4 viikon välein Kannustus, tuki 6 kk Pitkä tapaaminen Kontaktointi 2-3 viikon välein kannustus, tuki tavoitteet 0 kk Pitkä aloitustapaaminen Motivoiva haastattelu Liikunnan vastaaiheet Ohjaava liikunta- ja ravitsemuskeskustelu
Liikuntaneuvonnan kontaktointi 0 kk 1-5 kk 6 kk 7-11 kk 12 kk Aloituskäynti 50 (-120 min) Liikunnan vastaaiheet Motivoiva haastattelu Tavoitteiden asettaminen yhdessä Ravinto- ja liikuntaohjaus Kirjaus potilastietoihin 0 kk labrat Kontaktointi 2-3 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoksien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Tavoitteiden tarkastus yhdessä Kirjaus potilastietoihin 6 kk labrat Kontaktointi 3-4 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoks ien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Terveellisten elämäntapojen pysyvyys? Jatkosuunnitelma Kirjaus potilastietoihin 12 kk labrat Yksilö/ pienryhmä Liikunnan starttiryhmät Maskun kunnan Liikunnan Lumo starttiryhmä, syksyllä Yhdistysten ja seurojen liikuntatarjonta Maskun Tempon Liikunnan Lumo jatkoryhmä, keväällä
Liikkujan profiili Hyvinvoinnin edistäminen Nollaliikkujat Liikuskelijat Hyvän päivän liikkujat Terveysliikkujat Kuntoilijat ja aktiiviliikkujat Urheilijat Yksilöllisen liikuntaneuvonna n kohderyhmä EI pääsyä yksilölliseen liikuntaneuvontaan Liikkumattomuus Ylipaino MBO Ihmiset Kustannukset
Liikuntaneuvonnan asiakkaat 140 120 100 80 60 40 20 0 asiakasta/ syntymävuosikymmen 80 % työikäisiä 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 asiakasta/ syntymävuosikymmen 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 työtilanne Sarja 1
Liikuntaneuvonnan asiakkaat 393 aloittanutta asiakasta 36 kk (n. 10 uutta asiakasta/ viikko) Keskeyttämisprosentti n.15% Naisia 68%, miehiä 32% Suurin osa työikäisiä, 80% T2 diabeetikkoja 22,7% (64/282) Sokerit yli viitearvon 43,3% (122/282) Näistä 56 T2 diabeetikkoa Näistä 66 ei todettu diabetesta
nollaliikkujia, lähtötilanne nollaliikkujista aloittanut liikunnan 6 / 12 kk kontrollissa 6,00 5,00 5,064,90 93 155 vähintään 10 min / viikossa 9 84 4,00 3,00 2,00 1,38 1,32 2,96 2,88 1,79 1,63 1,00 120,0 100,0 99,496,5 113,8 109,7 0,00 fp-kol, n=183 hdl, n=125 ldl, n=164 trigly, n=121 6,30 6,20 6,10 6,00 5,90 5,80 5,70 5,60 5,50 5,40 6,28 6,25 5,83 5,69 5,30 gluk. Paasto, HbA1c % mmol/l, n=120 n=179 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 paino, kg n=130 35,835,0 BMI, n=77 Vyötärön ympärys, n=93 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 5,81 6,94 toimintakyky, n=123 9,59 17,24 liikunnan määrä, n=114
id pa ik ka m/n syntymtok rr s rr d kg leibmi cm vyötärö fp-kol trigly LDL HDL paas to Gluk. HbA1c, pitkä mmol/ HbA1c P- l % P-GT ALAT Audit rr lääkesairaudet tupakointi/ pvä usk o tyky 2v toimint akyky arvio liiku nta ryhmäl iikunta asia kass uhd e päät tynyt 31 20 3 13 a Pn 1974 t 122 80 107 38 133 6,1 3,3 3,6 0,99 6,1 5,2 0 T82, P03, K87 11--20 8 8 0 126 82 103,4 37 117 5 1,9 3,2 1 5,9 4,9 22 5 14 98 4,8 1,9 2,9 1,06 5,5 4,8 11--20 9 9 20
Kustannukset Liikuntaa merkittävästi MENOT nostaneiden (0 -> 12 -> 24 pistettä) Liikuntaneuvojan osalta palkkakustannus n. 30 000 / vuosi Toimintakyky noussut 76% 25 h/ viikko (n=122) Toimintakyky, Kustannus keskiarvo jaetaan 45,62 -> 7,24 kunnalle 1 asiakas n. 300 Näyttäisi myös siltä, että Noin 100 asiakasta/ liikuntaa merkittävästi vuosi lisänneillä on keskimääräistä parempia muutoksia verensokeri- ja rasva-arvoissa TALOUDELLINEN HYÖTY Tarkka arvio on vaikea tehdä HbA1c merkittävä lasku 26 henkilöä Kok.kol merkittävä lasku 36 henkilöä LDL merkittävä lasku 29 henkilöä fp-gluk merkittävä lasku 42 henkilöä Mitä nämä olisivat maksaneet?! 23
Tulevaisuus? KUNTA Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ehkäisevä työ IHA/SOTE Korjaava työ
25
Haasteet Tahtotila, liikuntaneuvonnan resursointi Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen Jokaiselle toimijalla on oma tärkeä roolinsa Matalankynnyksen liikuntapalveluissa palvelutarve kasvaa Yhdistyksien, liikunta- ja urheiluseurojen aktivointi, kyläyhdistykset
Kiitos mielenkiinnosta -pysytään liikkeellä! ja autetaan muita lähtemään liikkeelle! Tino-Taneli Tanttu Terveysliikunnan kehittäjä, LiikU tino-taneli.tanttu@liiku.fi 040 9000 846 @TriplaTee