Sähköverkkyhtiöiden valkuituinvestinnit Rutsissa Lppuraprtti 10.12.2015
Tarjuspyynnön mukaiset selvitettävät asiat Yleiskuvaus Rutsin sähköverkkmarkkinista. Mitä era Rutsalaisessa lainsäädännössä n Sumen sähkömarkkinalakiin verrattuna? Vitaisiink kannattavuusvalvnnassa määritellä yksikköhinta kuiturakentamiselle? Onk sähköverkkmarkkinissa jtain muuta era? Onk muita keinja, millä sähköverkkyhtiöitä vitaisiin kannustaa valkuiturakentamiseen?
Jhdn yhteenvet 1/4 Rutsissa sähkön jakeluverkkmarkkinilla n klme isa ja 158 pienempää kunnallista yhtiötä Suurten yhtiöiden timinnan painpiste n suurissa kaupungeissa eivätkä ne tarja kuituliittymiä Rutsin sähkömarkkinalainsäädäntö n periaatteeltaan sama kuin Sumessa Tiedssa levia tulkintaerja Sumen ja Rutsin välillä ei löytynyt Rutsissa sähköyhtiön maan käyttöön rakennettaville kuidulle n yksikköhinta tuttphjan laskemiselle ja sitä svelletaan rutsalaisissa sähköverkkyhtiöissä Valtasa Rutsin kuituliittymistä tarjaa kunnallinen yhtiö jista n. pulet n sähköyhtiöiden tytäryhtiöitä Sumesta piketen, kunnat kkevat levansa vastuussa paikallisesta infrastruktuurista kuituliittymät mukaan lukien Kuntien kiturakentaminen alki Rutsissa j 1990-luvulla ja sitä edistettiin sekä investintituin että kunnille ja käyttäjille annetuin verhelptuksin (vertuet vain kaudella 2001 2007, yhteensä 3200 MSEK, 61% kaikesta tuesta) Kuituliittymä tarjtaan tukussa pen access -periaatteella Prvisin f fibre lines in Sweden Lähde: OECD estimate Market share fixed bradband in Sweden Lähde Swedish Pst and Telecm Authrity (PTS)
Jhdn yhteenvet 2/4 Energiavirast n halutn määrittelemään kuiturakentamiselle yksikköhintaa regulidun tuttphjan määrittelemiselle Yksikköhinnat n julukuussa 2015 lyöty lukkn kahdeksaksi vudeksi eteenpäin Ristiinsubventi sähköasiakkailta telepulelle n vastin regulaatin periaatteita Energiavirastn mukaan kuiturakentaminen sähköyhtiön maan käyttöön vidaan sisällyttää regulituun tuttphjaan kirjanpitarvlla Vähäistä suurempi rakentaminen muuhun kuin sähköyhtiön miin tarkituksiin n eriytettävä (vähäinen tarkittaa maksimissaan 10 % yhtiön liikevaihdsta vudessa tai maksimissaan 500 000 /v) Yhteisrakentaminen (c-lcatin) tarjaa sähköyhtiöille tavan parantaa tulstaan Yhtiön tutt määräytyvät laskennallisten yksikköhintjen mukaan riippumatta siitä, nk investinneissa mukana muita kustannusten jakajia Ote energiavirastn yksikköhintaluettelsta 2015 20 kv maakaapelit (asennus) Yksikköhinta Yksikkö eura Enintään 70 maakaapeli km 24 660 95-120 maakaapeli km 32 480 150-185 maakaapeli km 38 160 240-300 maakaapeli km 45 660 400-500 maakaapeli km 85 420 630-800 maakaapeli km 151 910 Enintään 70 vesistökaapeli km 41 270 95-120 vesistökaapeli km 43 240 150-185 vesistökaapeli km 47 000 Kjeistpääte kpl 1 270 Pylväspääte kpl 2 380 Jatk kpl 2 020 0,4 kv maakaapelit (asennus) Yksikköhinta Yksikkö eura Enintään 25 maakaapeli km 7 890 35-50 maakaapeli km 9 030 70 maakaapeli km 11 780 95-120 maakaapeli km 12 970 150-185 maakaapeli km 19 960 240-300 maakaapeli km 24 540 Enintään 35 vesistökaapeli km 11 780 50-70 vesistökaapeli km 14 390 95-120 vesistökaapeli km 21 610 Vähintään 150 vesistökaapeli km 23 050 0,4 ja 20 kv maakaapelit (kaivu) 20 kv 0,4 kv Yksikköhinta yhteiskäyttö yhteiskäyttö eura/km [kaapelia/ja] [kaapelia/ja] Helpp 1,1 1,5 10 190 Nrmaali 1,2 1,75 23 240 Vaikea 1,3 2 66 390 Erittäin vaikea 2 3 128 990
Jhdn yhteenvet 3/4 Tulkintamme mukaan Rutsissa kunnalliset yhtiöt vivat hyödyntää knsernirakennetta seuraavasti Sähköyhtiön mistama erillinen kuituyhtiö maksaa sähköyhtiölle yhteisrakentamisesta, mikä parantaa sähköyhtiön tulsta Sähköyhtiön tuls vidaan knsernirakenteen sisällä kierrättää takaisin kuituyhtiölle ilman verseuraamuksia (sama mahdllisuus n Sumessa) Taustalla n kuntien mtiivi panstaa mahdllisimman hyvään infrastruktuuriin alueellaan Sähköyhtiö Kuituyhtiö Kunta Muut Sähköyhtiö infrayhtiöt Sähköyhtiö Tyypillinen mistusrakenne Rutsissa
Jhdn yhteenvet 4/4 Älykäs sähköverkk, eli hajautetun sähkön tutannn ja kulutuksen hjaus, mittaus, taseenhallinta ja mnipulinen datan keruu edellyttävät tietliikenneverkka sähköverkn rinnalle Kuitu muuntamille lisi pitkällä tähtäimellä hyvän phjan energiayhtiöiden malle sähkönjakelua tukevalle viestiverklle sekä tukisi 2020-luvun EU:n tiukentuvia taseenhallinnan vaatimuksia (15 minuutin mittaustarkkuus) Sähkömittarit tullaan uusimaan pääsin vusina 2020 2025 tällöin myös tiednsiirttarpeet kasvavat Sähköverkn maakaapelinti n ainutkertainen tilaisuus varautua tulevaisuuteen rakentamalla valkuitu muuntamlle, mutta varautumien n tehtävä nyt, kun se n marginaalikustannuksella mahdllista (timitusvarmuusinvestinnit 2014 2028 yhteensä 7 Mrd ja kuidun aiheuttama lisäinvestintitarve 30 M ) Jtta kuiturakentaminen sähköverkn maakaapelinnin yhteydessä laajamittaisesti käynnistyisi, tulisi kuituinvestinnit saada selkeämmin sähköverkn regulaatimalliin, ja sen jälkeen määritellä, miten sa tästä kuitukapasiteetista vitaisiin myöhemmin käyttää myös teletarkituksiin Viestintävirastn hankerekisteri helpttaa yhteisrakentamisen krdinintia, mutta ngelmaksi jää liian lyhyt suunnittelunäkymä Sähköverkn kaapelintihankkeet näkyvät teleperaattreille nyt yksittäisinä saarekkeina, ei yhtenäisenä alueellisena verkkna ja siksi rekisterissä tulisikin lla sähkö- ja telerakentamisen pidemmän ajan kaapelintisuunnitelmat Paras lpputuls syntyisi, js sähkö- ja televerkt suunniteltaisiin mahdllisimman pitkäjänteisesti ja integridusti yhdessä (vrt. Järvi-Sumen Energian ja Mikkelin Puhelimen yhteinen verknsuunnitteluyhtiö)
Timenpidesusitukset
Jhtpäätökset ja timenpidesusitukset 1/3 Ertuksena Rutsiin Sumessa kuntien rli kuiturakentamisessa n vähäinen tätä n vaikea muuttaa Kuntien tiukka talustilanne ja perinteinen vastuujak paikallisten teleperaattreiden kanssa rajittavat kuntien rlia kuiturakentamisessa Yhteisrakentamista tukeva Viestintävirastn hankerekisteri helpttaa kuitukaapelintia, mutta ngelmaksi jää edelleen liian lyhyt suunnittelunäkymä Sähköverkn kaapelintihankkeet näkyvät teleperaattreille nyt yksittäisinä saarekkeina, ei yhtenäisenä alueellisena verkkna Teleyhtiöt eivät lähde yhteisrakentamiseen, js syntyvän verkn lpullisesta rakenteesta ei le kattavaa kuvaa. Viestintävirasta kannustetaan siihen, että sähkö- ja teletimijat avaavat pitkäajan suunnitelmat tisilleen Paras lpputuls syntyy, js mlemmat verkt suunnitellaan mahdllisimman pitkäjänteisesti ja integridusti yhdessä
Jhtpäätökset ja timenpidesusitukset 2/3 J pelkästään Älykäs sähköverkk -knsepti ja siihen liittyvä digitalisituminen pultavat muuntamiden ja käyttöpaikkjen systemaattista kuiduttamista Hajautetun sähkön tutannn ja kulutuksen hjaus, mittaus, taseenhallinta ja mnipulinen datan keruu edellyttävät siirtkapasiteettia sähköverkn rinnalle Kuitu muuntamille lisi hyvän phjan energiayhtiöiden malle sähkönjakelua tukevalle viestiverklle Sähköverkn man käytön kannalta maakaapelinti n ainutkertainen tilaisuus varautua tulevaisuuteen, mutta tämä varautumien n tehtävä nyt kun se n marginaalikustannuksella mahdllista Selvitetään yhdessä energia-alan kanssa kanssa, miten kattava kuiturakentaminen saadaan selkeämmin mukaan regulaatimalliin ja miten sa tästä kuitukapasiteetista vidaan myöhemmin käyttää myös teletarkituksiin J nyt n mahdllista ilman laki- ja asetusmuutksia sisällyttää sähköyhtiön maan käyttöön tulevat kuitukaapelit regulituun tuttphjaan aivan kuten Rutsissakin, tasearvlla, vaikka ns. yksikköhintaa kuitukaapelille ei lisikaan. Tarvitaank asetus systemaattisesta kuidun asentamisesta maakaapelinnin yhteydessä vai riittääkö vain hjeistus, jlla Energiavirasta pyydetään hulehtimaan muuntamiden kuidutuksesta? Mahdlliset kuidusta saatavat ulkiset tutt n eriytettävä ja samalla myös niihin liittyvä laskennallinen suus kuitukaapeli-investinnista n eriytettävä siinä vaiheessa, js tuttja alkaa syntyä hjeistus tälle tarvitaan
Jhtpäätökset ja timenpidesusitukset 3/3 Muuntamt vat haja-asustusalueillakin yleensä krkeintaan muutaman sadan metrin päässä kuluttajan kiinteistöstä ja sähköä varten j n lemassa leva reitti perille jk maakaapelireitti tai ilmajht Energiatellisuuden laskelmien mukaan sähköverkn maakaapelinnin yhteydessä vitaisiin rakentaa nin 10 000 km kuitua muuntamille, jlla katettaisiin 50 % Sumen sähköverkn käyttöpaikista, yhteensä 1,5 M käyttöpaikkaa (sisältää myös kaupunkikeskustat) Tteuttamiskustannus arvilta nin 30 M Käyttäjien last-mile n yhä ngelma, mutta muuntamlle tutuna kuitu saataisiin muutaman sadan metrin päähän käyttäjistä. Uusiin khteisiin kuitu tulisi asentaa sähköliittymän timittamisen yhteydessä tukemaan etäluentaa ja muita älykkään sähköverkn timintja Sähköyhtiön ja teleperaattrin yhteinen peraati viedä kuitu perille saakka viimeistään siinä yhteydessä, kun sähkömittarit vaihdetaan. Edullinen tarjus kuluttajalle, js ttaa kuidun. Mittakaava: neliökilmetri Muuntamtiheys, Ruvesi
Selvityksen tteuttaminen Selvitystyön rutsin suudesta n erillinen englanninkielinen kalvsarja Electrical and fiber netwrks fr husehld FTTH access Haastattelut Sumessa Caruna Oy Energiatellisuus r.y. Energiavirast Leppäksken Sähkö Oy Mäntsälän sähkö Oy Phjis-Hämeen Puhelin Oy Rauman Energia Oy Rutsissa tehtyjen haastatteluiden lista löytyy englanninkielisestä Rutsi -suuden raprtista Lisäksi käytetty kirjallisia lähteitä kuten OECD:n Develpment f High-speed Netwrks and the Rle f Municipal Netwrks, 2015
Väliraprtti ja muu taustamateriaali
The fcus f this study is gegraphical areas where the cmpetitin in building the fixed bradband netwrks is limited sub-urbans and rural areas FOCUS AREA Multiple fiber and cable bradband prviders, strng cmpetitin Only cpper based fixed bradband, n cmpetitin subsidised fiber netwrks in sme areas 25 Mb available n fixed bradband available < 2 Mb > 2 Mb > 4 Mb > 10 Mb > 25 Mb YuTube quality One SD channel (standard definitin), lw quality One SD channel, nrmal quality One HD channel (high definitin) r tw SD channels Several HD channels Surce: Ficra, Mintc and Markab Oy
Energiayhtiöiden kuiturakentamisen tilanne Sumessa, lähde Caruna Kuituinvestinti sähköverkn maakaapelinnin yhteydessä n varsin marginaalien lisä. Kuitukaapeli maksaa 1 2 eura per metri eikä edellytä mitään merkittäviä eritystimenpiteitä rakentamismielessä Energiayhtiöitä mistavat rahastt jskus edellyttävät, että yhtiö timii vain regulidussa taatun tutn liiketiminnassa => merkittävä kuiturakentaminen teletarkituksiin kuuluu rajauksen ulkpulelle. Sähköyhtiöiden kannalta kuiturakentaminen tulisi autmaattisesti mukaan kaikkeen kaapelintiin, js kuidut visi lukea valvntamallin taatun tutn tuttphjaan. Kuidusta saadut myynti- ja vukratutt vitaisiin vastaavasti lukea mukaan regulidun liiketiminnan tuttihin niin, että ne saltaan laskevat sähköverkn maksuja tuttkatn puitteissa Sähköverkkyhtiö saa regulidun tutn myös last mile -suuksien maakaapelinnista tämä kannustaa viemään sähköverkn maakaapelit kiinteistöjen rajalle asti Maakaapelinti n lunnllisesti alkanut verkkjen keskitetyistä sista sillä saadaan asiakasmäärään suhteutettua timitusvarmuutta parannettua parhaalla tuts/pans -suhteella
Sähköyhtiöt ja laajakaista Sumessa Vunna 2013 Sumessa li 81 kappaletta 0,4 kv sähköverkkyhtiötä jista määrältään suurin sa n kuntamisteisia (tarkentuu) Sumalaisista yhtiöistä 3 isa kattaa 36 % (1,2 M) kaikista (3,4 M) kuluttajaliittymistä Rutsissa n 3 isa yhtiötä (51%) ja 158 pienempää (49% kuluttajaliittymistä). Pienemmät vat suurimmaksi saksi kunnallista sähköverkkyhtiötä. Osalla yhtiöistä vi mistuksenkautta lla erityisiä rajituksia muuhun kuin regulidun tuttn tuvaan energialiiketimintaan Laajakaistapalveluja kuluttajalle saakka tarjavia yhtiöitä n Sumessa vähän Mäntsälän Sähkö ja Haminan Energia Oy Lppukäyttäjäyhteyksiä tarjavat yhtiöt vat mlemmat kunnallisia
Etäluettavien sähkömittarien uusiminen tapahtuu 2020-2025 EU:lta tulee uudet vaatimukset sähkönkulutuksen tasejaksn tarkentamisesta tunnista 15 minuuttiin Muuts edellyttää etäluettavien mittarien ja tiednkeruuyhteyksien uusimista 2020-2025 välillä Mittarinluennan PLC-ratkaisut (käytetty nin 50 %:ssa käyttöpaikista) eivät svellu varttitaseen mittaamiseen kapasiteettingelmien takia Nykyinen 2G-verkkihin perustuva mittareiden etäluku judutaan uusimaan, kun 2G-verkt pistuvat /-------------/ PLC = Pwer Line Cmmunicatin, datasiirt sähköverkssa Kuvalähde Renesas
Jakauma kuluttajaliittymistä (2013) 1. Frtum Sähkönsiirt Oy 453187 2. Elenia Oy 411788 3. Helen Sähköverkk Oy 364454 4. Frtum Esp Distributin Oy 187500 5. Tampereen Sähköverkk Oy 140069 6. Savn Vima Verkk Oy 112342 7. Vantaan Energia Sähköv. Oy 109215 8. Kymenlaaksn Sähköv. Oy 102040 9. Järvi-Sumen Energia Oy 101301 10. Oulun Energia Oy 95396 11. PKS Sähkönsiirt Oy 88319 12. LE-Sähköverkk Oy 83083 13. Turku Energia Sähköv. Oy 75655 14. Vaasan Sähköverkk Oy 67776 15. E.ON Kainuun Sähköv. Oy 58081 72. Tenergia Oy 2639 73. Munin Sähkösuuskunta 2381 74. Kureveden Sähkö Oy 2373 75. Vetelin Sähkölaits Oy 2172 76. Vimpelin Vima Oy 2057 77. Enntekiön Sähkö Oy 1838 78. Lehtimäen Sähkö Oy 1792 79. Pelln Sähkö Oy 1495 80. Jepp Kraft Andelslag 741 81. Karhu Vima Oy 46 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Frtum Sähkönsiirt Oy Helen Sähköverkk Oy Tampereen Sähköverkk Oy Vantaan Energia Sähköverkt Oy Järvi-Sumen Energia Oy PKS Sähkönsiirt Oy Turku Energia Sähköverkt Oy E.ON Kainuun Sähköverkk Oy Kupin Energia Liikelaits Pri Energia Sähköverkt Oy Prvn Sähköverkk Oy Oulun Seudun Sähkö Verkkpalvelut Oy Imatran Seudun Sähkönsiirt Oy Vakka-Sumen Vima Oy Nurmijärven Sähköverkk Oy Seiverkt Oy Rauman Energia Oy Keravan Energia Oy Herrfrs Nät-Verkk Oy Ab Jakbstads Energiverk Trninlaaksn Sähkö Oy Killis-Lapin Sähkö Oy Etelä-Sumen Energia Oy Frssan Verkkpalvelut Oy Panelianksken Vima Oy Ääneseudun Energia Oy Raahen Energia Oy Haminan Energia Oy Ekenäs Energi Naantalin Energia Oy Outkummun Energia Oy Keminmaan Energia Oy Nykarleby Kraftverk Rantakairan Sähkö Oy Lanksken Sähkö Oy Krnby Elverk Munin Sähkösuuskunta Vetelin Sähkölaits Oy Enntekiön Sähkö Oy Pelln Sähkö Oy Karhu Vima Oy 0,4 kv verkkn liittyneet sähkön kulutusasiakkaat 2013 (kpl)
Maakaapelintiaste sähköverkkyhtiöittäin (2013) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Karhu Vima Oy Rvaniemen Verkk Oy Ekenäs Energi Oulun Energia Siirt ja Jakelu Oy Kemin Energia Oy Ääneseudun Energia Oy Frtum Esp Distributin Oy Tampereen Sähköverkk Oy KENET Oy Jakbstads Energiverk Haukiputaan Sähkösuuskunta Keminmaan Energia Oy Nurmijärven Sähköverkk Oy Rvakaira Oy E.ON Kainuun Sähköverkk Oy Frtum Sähkönsiirt Oy Herrfrs Nät-Verkk Oy Ab Vatajanksken Sähkö Oy Vakka-Sumen Vima Oy Nykarleby Kraftverk Killis-Lapin Sähkö Oy Savn Vima Verkk Oy Tunturiverkk Oy Jristen Energialaits Iin Energia Oy PKS Sähkönsiirt Oy Lehtimäen Sähkö Oy 0,4 kv:n verkn maakaapelintiaste 2013 (%)
Maakaapelintisuus (2013) suhteutettuna ktitalusliittymämääriin, yli 100 000 liittymän yhtiöt 500000 450000 400000 Suhteessa ilmakaapelina Suhteessa maakaapelitu 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0
Maakaapelintisuus suhteutettuna ktitalusliittymämääriin, alle 100 000 liittymän yhtiöt 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Oulun Energia Siirt ja Jakelu Oy LE-Sähköverkk Oy Vaasan Sähköverkk Oy Lappeenrannan Energiaverkt Oy KSS Verkk Oy JE-Siirt Oy Rvakaira Oy Leppäksken Sähkö Oy Rvaniemen Verkk Oy ESE-Verkk Oy Sallila Sähkönsiirt Oy KENET Oy Verkk Krpela Oy Vatajanksken Sähkö Oy Killis-Satakunnan Sähkö Oy Kemin Energia Oy Mäntsälän Sähkö Oy Valkeaksken Energia Oy Trnin Energia Oy Parikkalan Val Oy Haukiputaan Sähkösuuskunta Keuruun Sähkö Oy Tunturiverkk Oy Lammaisten Energia Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Kkemäen Sähkö Oy Jylhän Sähkösuuskunta Alajärven Sähkö Oy Iin Energia Oy Esse Elektr-Kraft Ab Jristen Energialaits Tenergia Oy Kureveden Sähkö Oy Vimpelin Vima Oy Lehtimäen Sähkö Oy Jepp Kraft Andelslag Suhteessa ilmakaapelina Suhteessa maakaapelitu