Kouvolan nuorisokysely 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2010 projekti NUORISOPALVELUT
SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TAUSTATIEDOT 5 3. OMA ASUINSEUTU 7 Asuinympäristö ja viihtyminen 7 4. OPISKELU 11 Ohjaus ja oppiminen sekä oppilaitos sosiaalisena yhteisönä 12 Tulevaisuus ja jatkokoulutus 14 Opiskelijoiden ohjaus ja palvelut 17 5. VAPAA-AIKA 19 Harrastaminen 19 6. NUORISOTYÖN PALVELUT 22 Nuorisotyö yleensä 22 Nuorisotalo 24 7. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN 26 8. OMA ELÄMÄ 30 9. MUUTTO 35 Muuttoaikeet 35 Muuttoon vaikuttavat asiat 38 10. YHTEENVETO 39 Lähteet 42 LIITTEET 42 LIITE 1. SUKUPUOLEN MUKAISIA JAKAUMIA 43 2
1. JOHDANTO Kouvolan nuorisokysely on osa Nupit Kaakkoon! hankkeen tietopohjan rakentamista. Hankkeen tavoitteena on kunta- ja maakunta rajat ylittävä nuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö. Tähän työhön sekä luonnollisesti sen myötä kaupungin omaan käyttöön tarvitaan päivitettyä tietoa lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tilasta. Kouvolan nuorisokysely on hankkeessa tehdyistä tutkimusselvityksistä viimeinen. Tutkimusselvitysten teko alkoi Kotkasta ja Etelä-Kymenlaaksosta nuorisobarometrein 2008 2009 ja jatkui Etelä-Karjalan hankekunnissa nuorten elinolojen ja palvelujärjestelmän verkostoarvioinnein keväällä 2009. Nyt Kouvolassa toteutettu kysely on kaupunkiin erikseen räätälöity yhdessä projektisihteerin, Kouvolan nuorisopalvelujen sekä 2. asteen koulutuspalvelujen suunnittelija Eeva Nummen kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin edellisten tutkimusselvitysten kokemuksia ja myös kysymyksiä1. Pyrkimyksenä on ollut vastata Kouvolan kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa syntyneeseen tietotarpeeseen, mutta säilyttää samalla mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisuutta muihin tutkimusselvityksiin. Täysin vertailukelpoisia eivät tutkimukset keskenään kuitenkaan ole, sillä jo kysymystenasettelut poikkeavat toisistaan. Hankkeessa tehtyjen tutkimusten tavoitteet ovat osin toisistaan poikkeavia. Nuorisobarometreilla haluttiin selvittää mitä 15 25-vuotiaat nuoret ajattelevat asuinkunnastaan, vaikuttamismahdollisuuksistaan, elämänarvoistaan, tulevaisuudestaan, tiedotusvälineistä jne. Verkostoarviointien nuorisokyselyn teemat tulivat puolestaan Suomen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta (myöhemmin LaNuKe -ohjelma)ja kohderyhmänä olivat peruskoulun 9. luokkien oppilaat sekä 16 19-vuotiaat nuoret. Kysymykset koskivat palveluiden käyttöä, tyytyväisyyttä elinoloihin ja palveluihin sekä palveluiden tärkeyden (tarpeen) arviointia. Kyselyn kautta pyrittiin pääsemään käsiksi siihen, mitkä asiat ovat tärkeitä nyt ja jatkossa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Kouvolan nuorisokyselyssä keskitytään toisaalta verkostoarviontien tavoin palvelujen ja elinolojen arviointiin, ja toisaalta nuorisobarometrien tavoin selvitetään mm. nuorten näkemyksiä omasta tulevaisuudestaan ja muista heille merkityksellisistä asioista. Kouvolan nuorisokysely toteutettiin www-kyselynä lokakuussa 2009. Kyselyn organisointi tapahtui Kouvolan peruskoulujen ja 2. asteen oppilaitosten sekä OTE työpajan yhteyshenkilöiden toimesta. Kyselyyn vastaamisen määräajan umpeutuessa (16.10.2009) siihen oli vastannut kaikkiaan 1313 nuorta. Otokseen pyrittiin saamaan vastaajia eri puolilta Kouvolaa ja kohderyhmänä olivat 13 n. 18-vuotiaat nuoret. Kyselyyn vastasivat peruskoulujen yläasteilta 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä 2. asteen oppilaitoksista toisen vuosikurssin opiskelijat. Lisäksi OTE Nuorten työpajoilta tavoiteltiin niin suurta joukkoa nuoria kuin mahdollista, sillä heidän lukumääränsä kokonaisuudessaan on pieni. Työpajojen nuoret voivat olla myös vanhempia kuin ensisijaisesti kohderyhmänä olleet nuoret. Kyselyssä käytettiin osassa kysymyksistä kaksivaiheista kysymyspatteria, jossa nuoria pyydettiin ensin ilmoittamaan kysytyn asian tärkeys ja sitten tyytyväisyys kysyttyyn asiaan. Näin siksi, että tyytyväisyyden kysyminen sinänsä ei usein kerro, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. On myös vaikeampaa arvioida vähemmän tärkeitä asioita ja jos kysytty asia ei ole tärkeä, myös tyytyväisyydestä annetaan usein suhteellisen alhainen arvosana. Toisaalta johtopäätöksenä on se, että pelkän tyytyväisyyden ohella on tärkeää kartoittaa nuorten tärkeinä pitämiä asioita. Tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden esiin nostamisella on oma itseisarvonsa, eli kysymys ei ole pelkästään apukeinosta, jolla nostetaan esiin tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden kohtia. Peruskouluista tavoiteltiin noin 30 prosentin otosta kunkin koulun 8. ja 9. luokkien oppilaista. Kuten seuraavasta taulukosta nähdään, tavoitevastaajamäärät ylitettiin suurimassa osassa kouluja. Taulukko 1. 1 Etelä-Kymenlaakson nuorisobarometrien kyselylomake luotiin sekä seutukunnan kuntien aiempien nuorisokyselyiden että valtakunnallisten nuorisobarometrien ja nuorten elinoloselvitysten pohjalta. Etelä-Karjalan verkostoarvioinnit suunnitteli sekä toteutti puolestaan Dialoog- tutkimuspalvelut. 3
YLÄASTEET Tavoite N (otos 30 %) Vastaajat N Vastaajat, % tavoitteesta Elimäen yläaste 99 183 184 % Eskolanmäen koulu 61 65 107 % Hirvelän koulu 38 60 158 % Inkeroisten yhteiskoulu 55 67 122 % Kouvolan yhteiskoulu 64 41 64 % Kymintehtaan koulu 42 113 269 % Myllykosken yhteiskoulu 66 68 103 % Naukion koulu 64 46 72 % Sippolan koulu 13 28 215 % Urheilupuiston koulu 77 83 108 % Valkealan yläkoulu 98 75 77 % yhteensä 677 829 122 % Kouvolan lukioiden toisella vuosikurssilla opiskelevien osalta otosta nostettiin 50 prosenttiin 30 prosentin asemasta, koska lukiolaisten lukumäärä on pieni ja se olisi vaikuttanut tulosten luotettavuuteen. Näin sekä lukioiden että ammattiopiston opiskelijoista saatiin muodostettua lähes yhtä suuret joukot absoluuttisin lukumäärin. Tulokset käsitellään pääsääntöisesti yhtenä joukkona kaikkien opiskelijoiden osalta, jolloin tuloksia lukiessa tulee muistaa, että lukiolaiset ovat opiskelijoissa painotettuna ammattiin opiskeleviin nähden. Lukioiden vastausmäärät vaihtelevat lukioiden välillä, mutta vastausprosentti kokonaisuudessaan ilmaisee vastausmäärissä päästyn tavoitteeseen. Taulukko 2. LUKIOT Tavoite N (otos 50 %) Vastaajat N Vastaajat, % tavoitteesta Anjalankosken lukio 24 9 38 % Elimäen lukio 22 21 95 % Kouvolan Lyseon lukio 66 120 182 % Kouvolan yhteiskoulun lukio 46 2 4 % Kuusankosken lukio 50 44 88 % Valkealan lukio 27 45 167 % yhteensä 235 241 103 % Kouvolan seudun ammattiopistosta KSAO:sta vastaajina olivat edellisten tavoin toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastauksia saatiin kaikista muista toimipisteistä lukuun ottamatta Anjalankosken luonnonvaran toimipistettä. Vastausmäärät vaihtelivat hieman toimipisteittäin, mutta myös Kouvolan seudun ammattiopiston osalta vastausprosentti kokonaisuudessaan on tavoitteen mukainen. Taulukko 3. Tavoite N (otos 30 %) Vastaajat N Vastaajat, % tavoitteesta KSAO Kouvola Tekniikka ja palvelut 75 73 97 % Liiketalous 45 49 109 % Kulttuuri 16 6 38 % Kuusankoski Sosiaali- ja terveys 18 47 261 % Tekniikka ja palvelut 39 26 67 % Anjalankoski Tekniikka ja palvelut 12 14 116 % Luonnonvara 5 0 0 % yhteensä 210 215 102 % 4
2. TAUSTATIEDOT Kouvolassa kyselyyn osallistui kaikkiaan 1313 nuorta. Kuvissa 1 3 kuvataan vastaajien jakaumia sukupuolen sekä asumismuodon ja -ympäristön osalta. Kuten kuvista nähdään, on Kouvolan vastaajissa kaikkiaan hieman enemmän poikia kuin tyttöjä, poikkeuksena kuitenkin opiskelijat, joista suurempi osa on tyttöjä. Taajamassa asuminen on yleisempää kuin maaseudulla asuminen, etenkin opiskelijoiden kohdalla. Asumismuodoista vanhempien tai toisen vanhemman kanssa asuvia kaikista vastaajista on hieman yli 92 % painottuen luonnollisesti peruskoululaisiin. Opiskelijoista 12,4 % asuikin muuten kuin lapsuuden perheensä kanssa. Tulosten tarkastelun ja vertailun vuoksi näillä seikoilla ei sinänsä ole merkitystä, koska tarkasteluja tehdään pääosin erotellen peruskoululaiset ja opiskelijat. Kuva 1. Vastaajat sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet). Sukupuoli % Kaikki 50,8 49,2 Opiskelija 45,7 54,3 Peruskoululainen 53,8 46,2 Poika (N=666) Tyttö (N= 646) Kuva 2. Vastaajat asuinympäristön mukaan (prosenttiosuudet). Asuinympäristö % (N=1312) Kaikki 79,20 % 20,80 % Opiskelija 84 % 16 % Peruskoululainen 76,3 % 23,7 % Taajamassa Taajaman ulkopuolella 5
Kuva 3. Vastaajat asumisen muodon mukaan (prosenttiosuudet). Asumismuoto % Jotenkin muuten Opiskelija asuntolassa Kimppakämpässä kaverin/ kavereiden kanssa Avo tai avioliitossa (lapsia) Avo tai avioliitossa (ei lapsia) Yksin Yksin lapsen/ lasten kanssa Isän tai äidin kanssa Molempien vanhempien kanssa 2,5 1,8 2,3 0 1,4 0,5 0 1 0,4 0,6 0,4 0,5 0,1 3,1 1,2 0,7 4,7 2,2 0,1 1 0,5 33,3 31,4 32,5 55,1 59,8 62,6 Kaikki (N=1312) Opiskelija (N= 488) Peruskoululainen (N= 824) Opiskelupaikan ja elämäntilanteen jakaumasta nähdään, että työpajan nuorten osuus vastaajista on vain 2 prosenttia. Heidät sisällytetään tuloksissa opiskelijoiden joukkoon. Opiskelijoista 22 prosenttia ilmoittaa olevansa lukiolaisia tai ammattilukiolaisia ja vain vajaa 13 prosenttia on ammatillisessa oppilaitoksessa olevia. Vastaajien oppilaitosten (kuva 5b.) mukaan lukioissa opiskelee 52 % ja Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelee 46 % prosenttia 2. asteen opiskelijoista. Peruskoululaisia käsitellään tuloksissa pääsääntöisesti yhtenä joukkona. Heistä 8. ja 9. luokkalaisia on lähes yhtä suuret joukot. Kuvassa 5a. peruskoululaisten jakauma kouluittain. Kuva 4. Vastaajat elämäntilanteen mukaan (prosenttiosuudet). Elämäntilanne % (N=1312) 1,2 % 0,8 % Työntekijä työpajalla, (N=16) 12,7 % 22,4 % Harjoittelija työpajalla, (N=11) Opiskelija ammatillisessa oppilaitoksessa, (N=167) Lukiolainen tai ammattilukiolainen, (N=294) Peruskoulun 9 luokkalainen, (N=416) 31,7 % Peruskoulun 8 luokkalainen, (N=408) 31,1 % 6
Kuva 5a. Vastausmäärät peruskouluittain (prosenttiosuudet). Oppilaitos peruskoululaiset % Urheilupuiston koulu 3,4 Sippolan koulu 3,4 Kouvolan yhteiskoulu 4,9 Naukion koulu 5,6 Hirvelän koulu 7,3 Eskolanmäen koulu 7,9 Inkeroisten yhteiskoulu 8 Myllykosken yhteiskoulu 8,3 Valkealan koulu 10 Kymintehtaan koulu 13,6 Elimäen yläaste 22,1 Kuva 5b. Vastausmäärät 2. asteen oppilaitoksen mukaan (prosenttiosuudet). Oppilaitos opiskelijat % Kouvolan yhteiskoulun lukio KSAO:Kouvola/ kulttuuri Anjalankosken lukio 0,2 1,3 2 KSAO: Anjalankoski 3 Elimäen lukio KSAO:Kuusankoski/ tekniikka ja palvelut 4,6 5,6 Kuusankosken lukio Valkealan lukio KSAO:Kuusankoski/ sosiaali ja terveys KSAO:Kouvola/ liiketalous 9,5 9,8 10,2 10,4 KSAO:Kouvola/ tekniikka ja palvelut 15,8 Kouvolan lyseon lukio 26 3. OMA ASUINSEUTU Asuinympäristö ja viihtyminen Kouluarvosanalla mitattuna Kouvola sai nuorilta keskiarvokseen 7,4 ja reilu kolmasosa nuorista antoi arvosanaksi kahdeksan ja neljännes seitsemän. Yleensä ottaen nuoret siis arvostavat kotipaikkakuntaansa. Peruskoululaiset ovat hieman opiskelijoita tyytyväisempiä kotikaupunkiinsa. Peruskoululaiset Opiskelijat Kaikki 7,5 7,1 7,4 Taulukko 4. Nuorten arviot Kouvolasta ikäistensä asuinpaikkana. Peruskoululaiset ja opiskelijat (keskiarvot). Nuorisokyselyssä kysyttiin Kouvolassa viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyydettiin arvioimaan ensin väitteiden tärkeyttä itselle ja sitten väitteiden toteutumista asuinseudulla. Vihreä pylväs kuvaa asian tärkeyttä ja keltainen pylväs tyytyväisyyttä. Tärkeyden ja tyytyväisyyden katsomisen ohella on olennaista vertailla pylväiden pituuksia; jos keltainen pylväs on selvästi pienempi kuin vihreä, niin kyse on ns. tyytyväisyyskuilusta. 7
Peruskoululaisten keskuudessa hyvät kaverit, perheen läheisyys ja hyvät opiskelumahdollisuudet ovat tärkeimpiä viihtymisen tekijöitä ja perheen läheisyyden luonnollisesti arvioidaan toteutuvankin hyvin. Suurin tyytyväisyyskuilu liittyy työnsaantimahdollisuuksiin, vaikkakaan erityisen suuria tyytyväisyyskuiluja ei tässä aineistossa ole. Vähiten tärkeitä asioita peruskoululaisille ovat vilkas nuorisotoiminta ja kulttuuritarjonnan runsaus. Kuva 6a. Peruskoululaisten viihtyminen Kouvolassa (keskiarvot, tärkeys 4=tärkein, 1=ei tärkeää, 0=eos: tyytyväisyys 4=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Kouvolassa viihtyminen peruskoululaiset, ka (N=824) Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Perhe on lähellä Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita 2,6 2,37 2,63 2,63 2,84 2,75 2,8 2,93 2,7 3,05 2,8 3,09 2,85 3,14 2,93 3,23 3,46 3,45 3,26 3,51 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Tärkeys Tyytyväisyys Opiskelijoiden joukossa tärkein viihtymiseen vaikuttavat tekijät ovat niin ikään kaverit ja perhe ja vähiten tärkeitä ovat vilkas nuorisotoiminta sekä kulttuuritarjonta. Selkeät tyytyväisyyskuilut muodostuvat työnsaantimahdollisuuksiin sekä hyviin kulkuyhteyksiin. Opiskelijat arvottivat monet viihtyvyystekijöistä tärkeämmiksi kuin peruskoululaiset, mutta olivat niiden suhteen myös kriittisempiä. Lisäksi opiskelijat painottivat peruskoululaisia enemmän työnsaantimahdollisuuksien tärkeyttä. Kuva 6b. Opiskelijoiden viihtyminen Kouvolassa (keskiarvot, tärkeys 4=tärkein, 1=ei tärkeää, 0=eos: tyytyväisyys 4=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Kouvolassa viihtyminen opiskelijat, ka (N=488) Paikkakunnan kulttuuritarjonta on runsasta Paikkakunnalla on vilkas nuorisotoiminta Paikkakunnan urheiluelämä on vilkasta Paikkakunnan sijainti on keskeinen Paikkakunnalla on hyvät harrastusmahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät kulkuyhteydet Paikkakunnalla on hyvät työnsaantimahdollisuudet Paikkakunnalla on hyvät opiskelumahdollisuudet Perhe on lähellä Paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita 2,36 2,31 2,15 2,45 2,68 2,57 2,57 2,91 2,59 3,02 2,43 3,18 2,25 3,23 2,8 3,24 3,43 3,41 3,2 3,58 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Tärkeys Tyytyväisyys 8
Kyselyssä kartoitettiin myös nuorten käsityksiä kotipaikkakuntansa vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Tärkeimmiksi asioiksi tässä vertailussa nousevat peruskoululaisilla paikka, jossa tavata kavereita ja opiskelijoilla turvallinen ympäristö. Molemmat ryhmät arvostivat lisäksi liikkumisen helppoutta. Suurimmista tyytyväisyyskuiluista sekä peruskoululaiset että opiskelijat ovat samaa mieltä: tyytymättömiä ollaan kavereiden tapaamispaikkoihin ja palvelujen edullisuuteen. Opiskelijat ovat myös tässä kysymyksessä nuorempiaan kriittisempiä. Asuin- ja liikkumisympäristön turvallisuuteen ollaan molemmissa ryhmissä tyytyväisimpiä. Kuva 7a. Peruskoululaisten arviot asuinympäristöstään (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Asuinympäristö peruskoululaiset, ka (N=824) Palvelut ovat halpoja 3,31 3,96 Palvelut ja tilat ovat lähellä 3,57 3,97 Asuin ja liikkumisympäristö on turvallinen 3,83 4,16 Liikkuminen on helppoa 3,67 4,18 On paikka, jossa tavata kavereita 3,64 4,19 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys Kuva 7b. Opiskelijoiden arviot asuinympäristöstään (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Asuinympäristö opiskelijat, ka (N=488) Palvelut ovat halpoja 2,9 4,04 Palvelut ja tilat ovat lähellä 3,39 4,13 On paikka, jossa tavata kavereita 3,16 4,17 Liikkuminen on helppoa 3,23 4,17 Asuin ja liikkumisympäristö on turvallinen 3,69 4,19 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys 9
Seuraavaksi kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin. Täysin tyytyväinen -arvon mukaan peruskoululaiset ovat tyytyväisimpiä harrastusmahdollisuuksiin, liikunta- ja urheilupaikkoihin sekä kirjastopalveluihin. Kaksi viime mainittua ovat keskiarvolla mitaten tyytyväisyyden kärjessä, vain kouluihin ollaan niitä tyytyväisempiä. Koulujen kohdalla voidaan huomata, että nuoret eivät ole koulupalveluihin erittäin tyytyväisiä, mutta niihin ollaan yleensä ottaen tyytyväisiä, sillä koulut saivat selkeästi eniten mainintoja tyytyväinen -kohtaan. Peruskoululaisten parissa eniten tyytymättömyyttä (ei lainkaan -arvo) herättävät ravintola- ja kahvila palvelut, ostosmahdollisuudet ja liikenneyhteydet, mutta myös maahanmuuttajapalvelut. Vaikeinta peruskoululaisille oli arvioida juuri maahanmuuttajapalveluita, mutta myös kunnallista asuntotarjontaa. Opiskelijat olivat tyytyväisimpiä kirjastoihin, ravintoloihin ja kahviloihin sekä kouluihin. Myös he arvioivat keskiarvolla mitattuna koulut parhaimmiksi. Tyytymättömyyttä opiskelijoissa herättävät eniten joukkoliikenne, nuorisotilat ja palvelut sekä ostosmahdollisuudet. Kuva 8a. Peruskoululaisten arviot palveluista (prosenttiosuudet, tyytyväisyyteni 4=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Tyytyväisyys palveluihin peruskoululaiset, % (N=824) Maahanmuuttajapalvelut, ka 1,8 12,3 25,2 20,3 11,7 30,6 Kunnallinen asuntotarjonta, ka 2,2 13,4 34,8 25,5 7,3 19,2 Lasten leikkikentät ka, 2,5 18 39,7 24,9 8,6 8,9 Nuorisotilat ja palvelut, 2,5 19,1 39 24,8 9,3 7,9 Puistot ja ulkoilualueet, ka 2,6 19,2 40,3 25,7 10,6 4,2 Liikenneyhteydet (joukkoliikenne), ka 2,5 19,8 38,3 24,2 11,5 6,2 Terveyspalvelut, ka 2,6 19,8 42,8 23,2 8,9 5,3 Kevyen liikenteen väylät, ka 2,6 20 43,3 21,4 6,4 8,9 Koulut, ka 2,9 22,5 51,7 17,2 5,8 2,8 Ostosmahdollisuudet, 2,6 22,7 34,5 27,3 11,5 4 Ravintola ja kahvilapalvelut, ka 2,6 25,7 34 23,3 12,1 4,9 Kirjastopalvelut, 2,8 26,3 43 20,5 5,3 4,9 Liikunta ja urheilupaikat, ka 2,8 26,5 40,8 21,4 7,2 4,2 Ikäistesi harrastusmahdollisuudet, ka 2,7 27,4 39,6 21,6 7,4 4 4 Täysin tyytyväinen 3 2 1 Ei lainkaan Eos Kuva 8b. Opiskelijoiden arviot palveluista (prosenttiosuudet, tyytyväisyyteni 4=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Tyytyväisyys palveluihin opiskelijat, % (N=488) Maahanmuuttajapalvelut, ka 1,3 5,5 19,7 19,5 12,5 42,8 Kunnallinen asuntotarjonta, ka 1,8 6,8 25 34,6 12,7 20,9 Nuorisotilat ja palvelut, 2 8,4 25,6 35,5 17,8 12,7 Liikenneyhteydet (joukkoliikenne), 2,1 10 29,9 25,6 27,3 7,2 Terveyspalvelut, ka 2,4 13,3 38,7 27,7 13,7 6,6 Lasten leikkikentät, ka 2,3 14,8 39,1 25,6 6,4 14,1 Kevyen liikenteen väylät, 2,5 15 43,9 24,4 7 9,8 Ikäistesi harrastusmahdollisuudet, ka 2,5 15 42,6 28,5 9 4,9 Puistot ja ulkoilualueet, ka 2,5 15,6 41,2 29,1 9 5,1 Ostosmahdollisuudet, ka 2,5 18 33,8 28,3 16,4 3,5 Liikunta ja urheilupaikat, 2,7 21,9 43,4 23,8 5,1 5,7 Koulut, ka 3 25,2 53,5 16,6 2,72 Ravintola ja kahvilapalvelut, ka 2,7 25,6 37,1 23 10,7 3,7 Kirjastopalvelut, ka 2,9 32,4 42,4 14,5 5,1 5,5 4 Täysin tyytyväinen 3 2 1 Ei lainkaan Eos 10
4. OPISKELU Kyselyn eräänä keskeisenä teemana olivat sekä peruskoululaisten että opiskelijoiden tekemät omien koulujensa arvioinnit. Oppilaitosten osalta kysyttiin kokonaisarviota siitä, kuinka hyvin tai huonosti oppilaitoksessaan viihtyy. Kuvasta 9 nähdään, että opiskelijat viihtyvät oppilaitoksissaan peruskoululaisia paremmin. Keskiarvon mukaan tarkasteltaessa (kuva 10) parhaiten viihtyvät opiskelijatytöt ja huonoimmin puolestaan peruskoululaispojat. Kaikkien peruskoululaisten arvioinnin keskiarvo on 3,27. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden kokonaiskeskiarvo on parempi, 3,67. Kaiken kaikkiaan oppilaitoksissa viihdytään kohtuullisen hyvin, sillä 55 % nuorista antoi arvosanaksi joko 5 tai 4. Huomioida pitää kuitenkin myös peruskoulujen vajaan 5 %:n ja opiskelijoiden 3,5 %:n joukot ja heidän mielipiteensä etteivät viihdy oppilaitoksissaan lainkaan. Kuva 9. Oppilaitoksessa viihtyminen, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet, tyytyväisyyteni 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Oppilaitoksessa viihtyminen, % Eos 1 ei lainkaan 4,3 1,4 3,2 4,6 1,6 3,5 2 8,6 7,4 8,2 3 25,3 30,1 32,7 4 41,9 43,7 46,9 5 täysin tyytyväinen 7,8 11,3 17,4 Kaikki (N=1284) Opiskelijat (N=461) Peruskoululaiset (N=823) Kuva 10. Oppilaitoksessa viihtyminen, peruskoululaiset ja opiskelijat sukupuolen mukaan (keskiarvot, tyytyväisyyteni 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Oppilaitoksessa viihtyminen, ka 3,60 3,73 3,17 3,39 PK Tytöt (N=381) PK Pojat (N=442) OPIS Tytöt (N=248) OPIS Pojat (N=213) 11
Ohjaus ja oppiminen sekä oppilaitos sosiaalisena yhteisönä Oppilaitoksia arvioitiin kyselyssä oppimisen ja ohjauksen saannin sekä sosiaalisen yhteisön muodostumisen näkökulmasta. Pyrkimys on näin hahmottaa Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman (LaNuKe) tavoitteiden toteutumista. Näistä kysymyksistä löytyy tarkempia sukupuolen mukaisia tuloksia liitteestä 1. Kouvolan peruskouluissa tärkeimmiksi arvioidaan ohjauksen saaminen vapaa-aikaan ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa, joissa nähdään myös suurimmat tyytyväisyyskuilut. Vähiten tärkeää peruskoululaisille on uusien asioiden oppiminen ja tyytyväisimpiä he ovat terveyteen liittyviin asioihin saamassaan ohjauksessa. Opiskelijoiden arviot poikkeavat peruskoululaisten arvioista. Opiskelijoille tärkeimpiä ohjauksen asioita ovat terveyteen sekä ammatinvalintaan liittyvät asiat tasaveroisesti. He kaipaavat myös oppimiseen ja vapaa-aikaan liittyen ohjausta. Opiskelijoiden kohdalla voidaan nähdä tyytyväisyyskuilut kaikissa asioissa, mutta ammatinvalintaan liittyen se on erityisen suuri. Kuva 11a. Peruskoululaisten arviot oppilaitoksestaan ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Ohjaus peruskoululaiset, ka (N=823) Oppimiseen liittyvät asiat 3,55 3,79 Harrastuksiin liittyvät asiat 3,64 3,88 Terveyteen liittyvät asiat 3,85 4,02 Ammatinvalintaan liittyvät asiat 3,69 4,14 Vapaa aikaan liittyvät asiat 3,77 4,17 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tärkeys Tyytyväisyys Kuva 11b. Opiskelijoiden arviot oppilaitoksestaan ohjauksen näkökulmasta (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Ohjaus opiskelijat, ka (N=461) Harrastuksiin liittyvät asiat 3,42 3,69 Vapaa aikaan liittyvät asiat 3,5 3,98 Oppimiseen liittyvät asiat 3,61 3,98 Ammatinvalintaan liittyvät asiat 3,42 4,05 Terveyteen liittyvät asiat 3,63 4,06 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tärkeys Tyytyväisyys 12
Seuraavassa kysymyspatterissa selvitettiin koulun tilaa sosiaalisena yhteisönä. Kysymysosiossa on yhteisöllisyyteen, tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita (kuvat 12a. ja 12b.). Turvallisuus ja porukkaan kuuluminen ovat tässä vertailussa kaikkein tärkeimpiä asioita peruskoululaisille. Kiusaamisen kohdalla on merkittävä tyytyväisyyskuilu eikä myöskään kaikkien tasapuolinen kohtelu toteudu oppilaiden mielestä hyvin. Muut sosiaalista yhteisöä arvioivat seikat toteutuvat hyvin. Kuva 12a. Peruskoululaisten arviot oppilaitoksestaan sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Sosiaalinen yhteisö peruskoululaiset, ka (N=823) Voin vaikuttaa koulun asioihin 3,14 3,18 Ketään ei kiusata koulussa 3,19 3,79 Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti 3,29 3,79 Koulussa on turvallinen olo 3,91 4,1 Tunnen kuuluvani "porukkaan" 4,05 4,18 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tärkeys Tyytyväisyys Turvallisuus ja porukkaan kuuluminen ovat myös opiskelijoille kaikkein tärkeimpiä asioita. Tasaarvoisuudessa ja kiusaamattomuudessa opiskelijat kokevat olevan puutteita, sillä näihin asioihin liittyvät selkeät tyytyväisyyskuilut. Sen sijaan opiskelijat kokevat, peruskoululaisten tavoin, kykenevänsä vaikuttamaan oppilaitoksensa asioihin hyvin. Kuva 12b. Opiskelijoiden arviot oppilaitoksestaan sosiaalisena yhteisönä (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Sosiaalinen yhteisö opiskelijat, ka (N=461) Voin vaikuttaa koulun asioihin 3,14 3,17 Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti 3,51 4,08 Ketään ei kiusata koulussa 3,68 4,14 Tunnen kuuluvani "porukkaan" 4,02 4,26 Koulussa on turvallinen olo 4,22 4,32 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Tärkeys Tyytyväisyys 13
Tulevaisuus ja jatkokoulutus Nykyisen elämäntilanteen jälkeisiä tulevaisuudensuunnitelmia kysyttiin kysymyksellä tämän hetkisen tilanteeni (opiskelu, työ tms.) jälkeen aion... Tämän ja seuraavien tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä mukaan on otettu peruskoululaisten osalta vain 9-luokkalaisten vastaukset. Nämä asiat ovat heille ajankohtaisempia kuin nuoremmille 8-luokkalaisille. Tulevaisuuden suunnitelmiin ikä vaikuttaa merkittävästi (kuva 13). Opiskelijoista suurin joukko, joka viides, ilmoittaa, ettei tiedä mitä seuraavaksi tekisi. Muiden opiskelijoiden suunnitelmissa eniten aiotaan pyrkiä ammattikorkeakouluun, hakea töitä, pyrkiä yliopistoon tai suorittaa varusmiespalvelus. Nuorempien joukossa suosituinta on pyrkiä lukioon tai ammattilukioon, joihin suuntaa yli puolet kaikista 9-luokkalaisista. Ammatilliseen koulutukseen suuntautuu lähes kolmannes ja ammattikorkeakouluun tähtää toinen kolmannes peruskoulunsa päättävistä oppilaista. Joka kymmenes 9- luokkalainen ei kuitenkaan tiedä mitä seuraavaksi aikoo. Vähiten tulevaisuudessa aiotaan mennä nuorten työpajoille, suorittaa siviilipalvelusta tai hakeutua oppisopimuskoulutukseen. Kuva 13. Tulevaisuuden suunnitelmat, 9.luokkalaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet). Seuraavaksi aion... % pyrkiä nuorten työpajoille suorittaa siviilipalvelukseen pyrkiä oppisopimuskoulutukseen tehdä jotain muuta pitää välivuoden suorittaa varusmiespalveluksen pyrkiä yliopistoon hakea töitä pyrkiä ammattikorkeakouluun en tiedä mitä teen pyrkiä ammatilliseen koulutukseen pyrkiä lukioon tai ammattilukioon 0,2 0,1 0,3 0,4 0,3 1,3 0,6 0,6 0,5 2,9 1,7 0,3 3,5 1,7 0,3 5,4 0,3 6 0,8 6,6 8,5 9,9 2,9 0,4 14,3 15,4 15,4 16,6 14,4 17,1 21,1 29,2 31,1 31,6 51,7 Kaikki (N=871) Opiskelija (N=488) 9. lk (N=383) Jatkokoulutukseen hakeutumisen valintaperusteissa ja koulutukseen liittyvissä asenteissa merkillepantavaa on, että Kouvolan nuoret ja erityisesti 9-luokkalaiset painottavat omissa valintaperusteissaan tietoa omista vahvuuksista sekä pitkän tähtäimen tavoitteita. Toisaalta ns. heikkoa koulutuspolkua ennustavat valintatekijät (sattuma, kavereiden valinnat) ovat myös vaikuttamassa koulutusvalintoihin, erityisesti opiskelijoilla. Vanhempien neuvot vaikuttavat luonnollisesti nuorempiin enemmän kuin opiskelijoihin, mutta heillä myös uteliaisuus on suurempaa. 14
Vastauksia arvioitaessa on huomioitava, että opiskelijat arvioivat jo tehtyjä päätöksiään jälkikäteen ja 9- luokkalaiset ensi keväänä eteen tulevia asioita 2. Kuva 14. Jatkokoulutusvalintoihin vaikuttavat asiat, 9 luokkalaiset ja opiskelijat (keskiarvot, vaikutus 5=paljon, 1=ei lainkaan, 0=eos). Jatkokoulutusvalintoihin vaikuttavat asiat, ka kavereiden valinnat sattuma 2,14 2,26 2,2 2,2 2,47 2,34 halu kokeilla jotain (uteliaisuus) vanhempien ohjeet koulussa saatu ohjaus ja neuvot pitkäaikaiset tavoitteet/ kiinnostus tieto omista vahvuuksista 3,01 2,8 2,91 3,26 2,94 3,10 3,47 3,38 3,43 3,89 3,67 3,78 3,87 3,78 3,83 Kaikki (N=871) Opiskelija (N=488) 9. lk (N=383) Ammatinvalinnan ohjaukseen liittyen kysyttiin myös erilaisen tiedon ja ohjauksen tärkeyttä sekä tyytyväisyyttä jo saatuun ohjaukseen. Kuvissa 15a. ja 15b. nähdään tyytyväisyyskuilut tietoon ja ohjaukseen liittyen peruskoulun 9-luokkalaisten ja opiskelijoiden osalta erikseen. Tämä teema kuuluu osaltaan Lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman tavoitteisiin. Tärkeimmät asiat 9-luokkalaisille nuorille ovat tiedot jatko-opintovaihtoehdoista sekä arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista. Vielä he eivät ole varmoja oikean opiskelupaikan ja -alan löytymisestä ja sopivuudesta, sillä suurin tyytyväisyyskuilu liittyy tähän seikkaan. Seuraavaksi suurin tyytyväisyyskuilu on tiedon saamisessa eri ammateista. Vähiten 9-luokkalaiset tarvitsevat tukea ja ohjausta nykyisiin opintoihinsa. 2 Kysymys 13. Missä määrin seuraavat asiat vaikuttavat/ vaikuttivat valintoihisi ja päätöksiisi liittyen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen? 15
Kuva 15a. Peruskoulun 9. lk. ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). 9. luokkalaisten ohjaus ja tietotarpeet, ka (N=383) Tukea ja ohjausta tämän hetken opintoihini 3,41 3,83 Tietoa omista taidoistani ja soveltuvuuksistani 3,5 3,96 Tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,44 3,97 Koen löytäneeni itselleni sopivan opiskelupaikan ja alan 3,38 3,98 Tietoa arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,68 4,14 Tietoa jatkoopintovaihtoehdoista 3,69 4,17 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys Opiskelijoilla tärkeimmäksi teemaksi nousee tiedon ja kokemusten saaminen eri ammateista. Tähän teemaan liittyy myös suurin tyytyväisyyskuilu. Jatko-opintovaihtoehtoihin he kaipaavat myös lisätietoja. Tuki ja ohjaus nykyisten opintojen suhteen ovat hyvällä tolalla, vaikkakin se on opiskelijoille vähiten tärkeää. Kuva 15b. Opiskelijoiden ohjaus- ja tietotarpeet (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä, 0=eos: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Opiskelijoiden ohjaus ja tietotarpeet, ka (N= 488) Tukea ja ohjausta tämän hetken opintoihini 3,49 3,79 Koen löytäneeni itselleni sopivan opiskelupaikan ja alan 3,49 3,95 Tietoa arvosanojen merkityksestä ja pääsyvaatimuksista 3,18 4,03 Tietoa omista taidoistani ja soveltuvuuksistani 3,26 4,06 Tietoa jatkoopintovaihtoehdoista 3,15 4,06 Tietoa ja kokemuksia eri ammateista 3,11 4,21 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys 16
Opiskelijoiden ohjaus ja palvelut Toisella asteella opiskeleville nuorille oli lomakkeessa kaksi vain heille suunnattua kysymystä. Opiskelijoilta kysyttiin ohjauksen ja tuen tarvetta viimeisten kuuden kuukauden aikana liittyen mm. ihmissuhteisiin, toimeentuloon sekä työpaikan saantiin liittyen (kuvat 16 ja 17). Lisäksi kartoitettiin samalta ajalta erilaisten palvelujen tarvetta ja käyttöä (kuvat 18 ja 19). Molemmissa kysymyksissä vaihtoehtoja sai valita niin monta kuin koki aiheelliseksi. Selkeästi enimmin ohjaustarpeita opiskelijoilla on opiskelun ja koulutuksen suhteen. Sukupuolen mukaan asiaa tarkasteltaessa huomataan, että eroja tyttöjen ja poikien välillä on sekä ohjauksen tai tuen aiheen että määrän mukaan. Tytöt ilmaisivat tarvitsevansa ohjausta poikia enemmän terveyteen, ihmissuhteisiin sekä toimeentuloon liittyvissä asioissa. He myös valitsivat useamman asian kuin pojat, joista lähes 70 % ilmoitti, ettei heillä ollut ohjauksen tai tuen tarvetta lainkaan mainituissa asioissa. Tyttöjä enemmän pojat kuitenkin tarvitsivat ohjausta työpaikan saantiin, vapaa-aikaan sekä päihteisiin liittyen. Kuva 16. Opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet viimeisen 6 kk aikana sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet). Ohjauksen tai tuen tarpeen jakautuminen, % Ihmissuhteisiin liittyvät asiat Päihteisiin liittyvät asiat 4,5 2,1 4,5 16,2 Toimeentuloon liittyvät asiat 11,9 20,4 Vapaa aikaan liittyvät asiat 8,5 17,9 Työpaikan saantiin liittyvät asiat 13,4 17,9 Terveyteen liittyvät asiat 23,9 35,2 Opiskeluun/ koulutukseen liittyvät asiat 64,8 65,7 0 10 20 30 40 50 60 70 Pojat (N=67) Tytöt (N=142) Kuva 17. Opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet määrän mukaan viimeisen 6 kk aikana sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet). Ohjauksen tai tuen tarpeen määrä/ opiskelija % Kuudessa asiassa 0,4 0 Neljässä asiassa 1,5 1,8 Kolmessa asiassa 2,2 6 Kahdessa asiassa 4 14 Yhdessä asiassa 22 31,7 Ei tarvetta 46,4 69,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Pojat (N=67) Tytöt (N=142) 17
Tämän ryhmän vastaajilta kysyttiin myös erilaisten palveluiden käytöstä. Koulun terveydenhoitaja ja terveyspalvelut yleensä olivat enimmin käytettyjä sekä tytöillä että pojilla. Sukupuolten välillä on silti huomattava ero, esimerkiksi muissa terveyspalveluissa. Pojat käyttivät tyttöjä enemmän nuorisotyöntekijän apua sekä työvoimapalveluita ja olivat tyttöjä useammin nuorten työpajalla. Toisen asteen opiskelijoista kuraattorin, psykologin, ammatinvalinnanohjaajan ja yleisemmin mielenterveyspalveluja käyttivät suuremmassa määrin tytöt kuin pojat. Kaiken kaikkiaan tytöt käyttivät palveluja määrällisestikin poikia enemmän, pojista lähes joka toisen ilmoittaessa ettei ollut käyttänyt mitään mainituista palveluista. Kuva 18. Opiskelijoiden palvelujen tarpeet viimeisen 6 kk aikana sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet). Palvelujen käytön jakaantuminen, % Mielenterveyspalvelut Rikos ja riita asioiden sovittelu Kuraattori Päihdepalvelut Psykologi Ammatinvalinnanohjaaja Sosiaalityöntekijä Työpaja Työvoimapalvelut Nuorisotyöntekijä Muut terveyspalvelut Koulun terveydenhoitaja 5,7 2,5 2,6 2,5 6,2 2,5 0,5 4,2 6,7 5 7,2 5,9 9,3 9,2 0,5 9,2 7,2 10,1 8,8 11,8 34,5 52,9 56,2 65,5 0 10 20 30 40 50 60 70 Pojat (N=119) Tytöt (N=194) Kuva 19. Opiskelijoiden palvelujen käyttö määrän mukaan viimeisen 6 kk aikana sukupuolen mukaan (prosenttiosuudet). Palvelujen käytön määrät/ opiskelija % 6 palvelua 5 palvelua 4 palvelua 0,4 0 1,1 0 3,4 1,4 3 palvelua 5,4 7,9 2 palvelua 13 23,4 1 palvelu 33,3 37 ei yhtään palvelua 26,8 46,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Pojat (N=119) Tytöt (N=194) 18
5. VAPAA-AIKA Harrastaminen Kouvolan peruskoululaisista jokin harrastus on 77 prosentilla ja opiskelijoista 75 prosentilla. Harrastusten osalta haluttiin selvittää paitsi tyytyväisyyttä harrastusmahdollisuuksiin, myös mahdollisia syitä sille ettei harrastusta ole. Itseä kiinnostavien harrastusmahdollisuuksien puute on arvioiden mukaan merkittävin syy harrastuksen puuttumiselle. Myös etäisyys ja kulkeminen harrastuksiin on ongelma, mutta harrastusryhmien tai tilojen puute ei muodosta erityistä ongelmaa. Harrastusten hinta on merkittävänä syynä harrastamattomuuteen osalla nuorista, mutta joka kolmannelle sekään ei ole ongelma. Kuva 29. Harrastukset, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet). Harrastukset, % 22,7 Ei 25,2 23,6 77,3 Kyllä 74,8 76,4 Kaikki (N=1312) Opiskelija (N=488) Peruskoululainen (N=824) Kuva 21. Nuorten arviot harrastuksen puuttumiseen vaikuttavista asioista (prosenttiosuudet, merkittävyys: 4=tärkein itselleni, 1=ei tärkeää, 0=eos). Miksi ei harrastusta, % (N=1312) Ryhmät / tilat jo täynnä 5 10,9 18,5 35 30,7 Harrastukset maksaa liikaa 11,8 15,8 17,8 32,6 22 Etäisyys/ kulkeminen vaikeaa 16,5 15,5 23,1 23,4 21,5 Ei minua kiinnostavia mahdollisuuksia 33,4 19,5 17,9 11,7 17,5 4 erittäin merkittävä 3 2 1 ei merkittävä eos 19
Harrastuksista ja vapaa-ajasta kysyttiin myös avokysymyksellä. Nuoria pyydettiin kertomaan kuinka harrastustoimintaa tulisi kehittää. Alle on leikattu esimerkkejä nuorten kyseistä asiaa koskevista vastauksista. Nyt voit halutessasi kertoa omin sanoin millä tavalla harrastustoimintaa tulisi parantaa omalla paikkakunnallasi? (mitä harrastusmahdollisuuksia lisää, mille alueelle, miten toimintaa tulisi kehittää jne.). Moniin urheilulajeihin tarvitsisi mahdollisuuden aloittaa myös vanhempana. Esimerkiksi jalkapalloa tai tennistä voi olla erittäin vaikea aloittaa harrastamaan teini-iässä, koska kaikki aloittelijoille suunnatut ryhmät/joukkueet/kurssit/yms. ovat tarkoitettu alle 10 vuotiaille. Lisäämällä urheilupaikkoja Joitain saman lajin urheiluseuroja voisi yhdistää yhdeksi isoksi seuraksi uuden Kouvolan alueella Jos haluaa esimerkiksi käydä vapaa-ajalla kavereiden kanssa pelaamassa tennistä tai sulkapalloa, se on ihan kauhean kallista. Jonkin sortin bändikurssi tms. olisi mukava, jos haluaa bändikurssille on mentävä keskustaan ja liittyä Musiikkiopistoon. Tai sitten parempi ilmoittelu, jos mahdollisuuksia on! Jotain liikunta tai musiikki tai tanssi kerhoja enemmän!! Esim. joogaa tai lisää tanssi mahdollisuuksia Esim. lisää mahdollisuuksia tanssi harrastuksille (cheerleader, hip hop-tyyliset) Nuorille (myös lapsille) suunnattuja taiteeseen ja musiikkiin liittyviä harjoittelumahdollisuuksia. Esimerkiksi maalauskursseja ja muita vastaavia voisi olla paljon enemmän, jotteivät välimatkat kasvaisi liian pitkiksi. olisi kiva jos olisi paikkoja joissa itse voisi käydä vapaasti harrastamassa Mahdollisuuksia harrastuksiin Kouvolan keskusta ulkopuolellakin! Enemmän ihan ratsastuskouluja ja talleja missä saa käydä ja voi kehittyä. Ei Kouvolan kaupunki voi oikeestaan asialle mitään tehdä mut vois vaikka perustaa jonku kunnan omistaman heppatallin jonnekkii Cosplay harrastajille tapahtumia Kouvolassakin. Kouvola on lähellä monia kaupunkeja, ja siksi Kouvola olisi hyvä paikka conin järjestämiseen. lisää moottoriajoneuvo tapahtumia, ja varsinkin ratoja, kevyen liikenteen väyliä saisi leventää, tai pikemminkin parantaa Saada enemmän tietoa eri harrastus mahdollisuuksista. kyliltä on vaikea päästä minnekään, jos vanhemmat eivät pysty kuljettamaan, joten minkään harrastaminen on vaikeaa... Olisi myös erittäin kätevää, jos kaikki kerhot mitä Kouvolasta löytyy kaiken ikäisille, olisivat luettelona jollakin listalla vaikkapa netissä ja joka puolella Kouvolaa. Markkinointia enemmän! Tietoa erilaisista urheilulajeista!! Mitä on mahdollista harrastaa ja missä. Harrastusten pariin olisi helppo hakeutua, jos saisi mennä vain kokeilemaan miltä jokin laji tuntuu. Yleensäkin useimmat liikuntaharrastukset on suunnattu 7-13 vuotialle ja nuorille aikuisille 20 ylöspäin, mutta mihin jää 14-18? Ammattitaitoista opetusta/valmennusta, joka suuntautuisi nuorille. Erilaisia liikuntaryhmiä yms., jotka innostaisivat harrastusten pariin, sillä pienenä kun innostuu jostain, niin yleensä se heijastuu aikuisena. Kunnalta rahoitusta tällaista toimintaa varten!! lukioikäisille mahdollisuus aloittaa jonkin urheilulajin alkeisryhmässä omanikäisten kanssa, ei 6 vuotiaiden Enemmän teatteria, valokuvausta, jotain mediaa... Olisi hyvä jos olisi sellainen tapahtuma vaikka monnarilla, jossa esiteltäisiin eri urheilulajeja ja tämän tapahtuman kautta voisi kiinnostua. Sitten jos kiinnostaa paljon, voisi mennä kysymään lisätietoja sen harrastuksen "johtajalta", joka sitä järjestää. Haluaisin tanssi kursseja enemmän ja lähemmäs itseäni. Musiikillisia enemmän kaikkialle. Harrastuksien kustannuskulujen halventaminen. Musiikkipuolellakin voisi kehittää toimintaa, esim. perustamalla kerhoja, joissa nuoret voisivat soittaa omaksi ilokseen myös vähäisillä taidoilla. Lisää taiteen harrastus mahdollisuuksia esim. Mangan piirtämisen kursseja (tai sen tyylistä toimintaa, koska siellä näkisi ja tapaisi samasta lajista kiinnostuneita kaiken ikäisiä ihmisiä) Missä on kaikenlisäksi kaikki "kerhot" yms. missä vois esimerkiksi kirjoittaa, piirtää, maalata.. olla luova! Ei niinkään harrastusmahdollisuuksia, mutta paremmat liikenneyhteydet. Harrastuksiin ei ole mahdollisuutta päästä huonojen julkisten liikenneyhteyksien takia. Lisää harrastusmahdollisuuksia sellaisille joilla ei ole lajista 10 vuoden kokemusta. Nykyään jonkin lajin aloittaminen tarvitsee monen vuoden kokemusta jos haluaa liittyä joukkueeseen. 20
Harrastusten arvioinnissa käytettiin samaa ryhmittelyä kuin Etelä-Karjalassa toteutetuissa verkostoarvioinneissa, joissa tyytyväisyyden arviointi kohdistettiin vain niille, joille kyseiset harrastukset olivat tärkeitä. Eli verkostoarvioinneissa ensin pyydettiin valitsemaan itselle tärkeät harrastusmahdollisuudet. Seuraavaksi kysyttiin sitten tyytyväisyyttä valittuihin harrastusmahdollisuuksiin. Tämän kyselyn vastaajat arvioivat siis samoja Etelä-Karjalan nuorten tärkeimmiksi valitsemia harrastuksia. Liikunta- ja urheiluharrastuksiin ollaan Kouvolassa sekä peruskoululaisten että opiskelijoiden keskuudessa kaikkein tyytyväisimpiä, seuraavaksi tulevat musiikkiharrastukset ja bändit ja taiteen eri lajit. Peruskoululaiset ovat harrastusmahdollisuuksiinsa opiskelijoita tyytyväisempiä kautta linjan. Kuva 22. Arviot harrastusmahdollisuuksista, peruskoululaiset ja opiskelijat (keskiarvot, tyytyväisyyteni 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan, 0=eos). Arviot harrastusmahdollisuuksista, ka Mediasisällön tuottaminen 3,06 2,93 3,00 Erilaiset kulttuuriharrastukset 3,1 3 3,05 Taiteen eri lajien harrastukset 3,34 3,23 3,29 Musiikkiharrastukset ja bändit 3,36 3,25 3,31 Liikunta ja urheiluharrastukset 3,9 3,73 3,82 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Kaikki (N=1312) Opiskelija (N=488) Peruskoululainen (N=824) Kyselyssä pyrittiin löytämään myös oikeita kanavia nuorille tiedottamiseen. Kysymyksessä tiedottamiskanavista pyydettiin valitsemaan 1 3 tärkeintä. Nuorille suunnatuista vapaa-ajantoiminnoista tiedottamisessa kahden tärkeimmän tiedotuskanavan maininnat suuntautuvat vahvimmin kavereihin sekä lehtiin. Opiskelijat saavat peruskoululaisia enemmän tietoa lehdistä, kun taas peruskoululaisten kohdalla erilaiset ilmoitustaulut, vanhemmat, nuorisotilat, opettajat ja internet ovat merkittävämmässä roolissa. Kuva 23. Vapaa-ajantoiminnoista tiedottamisen kanavat, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet, 1 3 tärkeintä). Vapaa ajantoiminnoista tiedotus, % Sähköposti / tekstiviestilistoilta Opettajilta Internetistä Nuorisotilalta Muualta Vanhemmilta Kauppojen/ koulujen ilmoitustauluilta Lehdistä Kavereilta 5 2,9 4,2 22,8 9,2 17,7 22,6 17,4 20,7 26 12,5 20,9 26 26 26 27,5 38,8 34,7 37,5 36,5 37,1 52,7 57,8 54,5 78,9 78,3 78,7 Kaikki (N=1312) Opiskelija (N=488) Peruskoululainen (N=824) 21
6. NUORISOTYÖN PALVELUT Nuorisotyö yleensä Kyselylomakkeessa selvitettiin myös nuorten käyttämiä nuorisotyön palveluja ja niiden käytön määrää. Nuorisotyön palvelujen ohella kysyttiin eri asioiden tärkeyttä ja tyytyväisyyttä nuorisotaloon liittyen. Näiden kysymysten tuloksissa on huomioitu vain ne vastaukset, joissa ilmoitettiin palvelua käytetyn viimeisen 12 kuukauden aikana. Kysymyksistä löytyy tarkempia sukupuolen mukaisia tuloksia liitteestä 1. Kouvolan peruskoululaisille tärkeimpiä nuorisotyön palveluista ovat liikunta- ja muut toimintatapahtumat sekä nuorisotalot tai -kahvilat. Tyytyväisimpiä nuoret puolestaan ovat leiritoimintaan, liikunta- ja toimintatapahtumiin sekä retkiin ja matkoihin. Vähiten tärkeitä palveluita peruskoululaisille ovat katupartiointi, monikulttuurinen nuorisotyö sekä taide- ja kulttuuritoiminta. Nuorisopalveluihin ei liity lainkaan tyytyväisyyskuiluja, vaan nuoret arvioivat tyytyväisyytensä palveluihin suuremmaksi kuin niiden tärkeyden. Kuva 24a. Peruskoululaisten arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan). Arviot nuorisotyön palveluista peruskoululaiset, ka (N=824) Nuorisotyön katupartiointi Monikulttuurinen nuorisotyö Taide ja kulttuuritoiminta Vaikuttajaryhmät Verkkonuorisotyö Nuorisotyön leiritoiminta Nuorisotyön retket ja matkat Yhdistys/ järjestöt Musiikkitapahtumat ja discot Nuorisotalo tai kahvila Liikunta ja toimintatapahtumat 2,71 3,2 2,84 3,2 2,85 3,21 2,87 3,29 2,88 3,24 2,90 3,40 2,91 3,36 2,97 3,32 3,20 3,16 3,29 3,21 3,39 3,33 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Tärkeys Tyytyväisyys Nuorisotyön palveluista tärkeimpiä opiskelijoilla ovat liikunta- ja toimintatapahtumat sekä musiikkitapahtumat ja discot, joista jälkimmäisiin toivottaisiin myös parannusta. Kaikkein tyytyväisimpiä opiskelijat ovat nuorisotyön leiritoimintaan ja retkiin ja matkoihin. Myöskään opiskelijoiden arvioissa ei tyytyväisyyskuiluja synny, lukuun ottamatta vähäistä kuilua musiikkitapahtumien kohdalla. 22
Kuva 24b. Opiskelijoiden arviot nuorisotyön palveluista (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan). Arviot nuorisotyön palveluista opiskelijat, ka (N=488) Nuorisotyön katupartiointi Verkkonuorisotyö Vaikuttajaryhmät Nuorisotyön retket ja matkat Yhdistys/ järjestöt Monikulttuurinen nuorisotyö Taide ja kulttuuritoiminta Nuorisotalo tai kahvila Nuorisotyön leiritoiminta Musiikkitapahtumat ja discot Liikunta ja toimintatapahtumat 2,21 2,83 2,38 2,91 2,38 2,92 2,4 3,07 2,47 2,97 2,55 2,8 2,66 2,99 2,91 2,83 2,9 3,09 2,88 3 3,1 3,06 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Tärkeys Tyytyväisyys Peruskoululaisista keskimäärin 21 % ei ollut käyttänyt nuorisotyön palveluja viimeisen 12 kuukauden aikana. Katupartiointi, verkkonuorisotyö ja vaikuttajaryhmät saivat eniten mainintoja En ole käyttänyt palvelua arvon kohdalle (kaikki yli 23 %). Vähiten mainintoja oli musiikkitapahtumissa ja discoissa (16,9 %) ja liikunta- ja toimintatapahtumissa (17,5 %). Opiskelijoista puolestaan keskimäärin 36 % ei ollut käyttänyt mitään palveluita 12 kuukauden aikana. Heillä eniten mainintoja saivat samat palvelut kuin peruskoululaisilla sekä lisäksi leiritoiminta ja retket ja matkat (kaikki muut mainitut noin 38 %, paitsi verkkonuorisotyö 41,6 %). Vähiten mainintoja oli liikuntaja toimintatapahtumissa (29,9 %) ja musiikkitapahtumissa ja discoissa (30,5 %). Kuva 25. Nuorisotyön palveluita ei-käyttäneet viimeisen 12 kk aikana, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet). Nuorisotyön palveluita ei käyttäneiden osuudet, % Musiikkitapahtumat ja discot Liikunta ja toimintatapahtumat Nuorisotalo tai kahvila Taide ja kulttuuritoiminta Nuorisotyön leiritoiminta Nuorisotyön retket ja matkat Yhdistys/ järjestöt Monikulttuurinen nuorisotyö Vaikuttajaryhmät Verkkonuorisotyö Nuorisotyön katupartiointi 16,9 17,5 18,4 20,3 21,6 21,7 22,5 22,8 23,4 23,5 23,7 30,5 29,9 32,4 33,6 38,7 38,9 37,7 37,5 39,5 41,6 38,7 Opiskelijat Peruskoululaiset 23
Nuorisotalo Vastanneista peruskoululaisista noin 12 prosenttia ja opiskelijoista noin 22 prosenttia ilmoittaa, ettei ole käynyt nuorisotalolla viimeisen 12 kuukauden aikana. Nuorisotaloa koskevien kysymysten tuloksissa on huomioitu vain ne vastaukset, joissa ilmoitettiin palvelua käytetyn viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarkempia sukupuolen mukaisia tuloksia nuorisotaloihin liittyen on liitteessä 1. Muiden nuorten tapaaminen ja mielekäs tekeminen ovat tärkeimmät asiat nuorisotaloilla Kouvolan peruskoululaisten mielestä. Vähiten tärkeää tässä vertailussa ovat juttelu nuorisotyöntekijän kanssa sekä päihteettömyys ja savuttomuus. Suurin tyytyväisyyskuilu liittyy mielekkään tekemisen puutteeseen. Tyytyväisimpiä ollaan muiden nuorten tapaamiseen sekä hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin. Kaiken kaikkiaan kovin suuria tyytyväisyyskuiluja ei kuitenkaan ole. Kuva 26a. Peruskoululaisten arviot nuorisotaloista (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan). Arviot nuorisotaloista peruskoululaiset, ka (N=824) Nuorisotyöntekijän läsnäolo Päihteettömyys ja savuttomuus Yhteiset pelisäännöt 3,07 3,55 3,60 3,36 3,64 3,74 Siistit tilat ja välineet 3,64 3,85 Hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,72 3,96 Mielekäs tekeminen 3,69 4,02 Muiden nuorten tapaaminen 3,79 4,05 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys Opiskelijoille nuorisotalolla tärkeitä ja vähiten tärkeitä asioita ovat samat asiat kuin peruskoululaisillekin, mutta he arvioivat asiat kokonaisuudessaan vähemmän tärkeiksi kuin nuorempansa. Opiskelijat ovat kuitenkin peruskoululaisia hieman tyytymättömämpiä kaikkiin mainittuihin asioihin ja heidän arvioissaan selkeä tyytyväisyyskuilu syntyy mielekkääseen tekemiseen. 24
Kuva 26b. Opiskelijoiden arviot nuorisotaloista (keskiarvot, tärkeys 5=tärkein, 1=ei tärkeä: tyytyväisyys 5=täysin tyytyväinen, 1=ei lainkaan). Arviot nuorisotaloista opiskelijat, ka (N=488) Nuorisotyöntekijän läsnäolo Päihteettömyys ja savuttomuus Yhteiset pelisäännöt 2,68 3,29 3,34 3,18 3,43 3,60 Siistit tilat ja välineet 3,42 3,65 Hyvä ja turvallinen ilmapiiri 3,53 3,75 Muiden nuorten tapaaminen 3,50 3,79 Mielekäs tekeminen 3,38 3,85 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Tärkeys Tyytyväisyys Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan syitä siihen, jos ei käy nuorisotalolla. Kysymys oli kohdistettu heille, jotka eivät ko. palvelua käytä 3, mutta lopulta vastauksia kysymykseen saatiin kaikkiaan 1181. Kysymystä ei näin ollen ole ymmärretty tarkoitetulla tavalla. Kooste vastauksista alla. Kuva 27. Arviot nuorisotalolla käymättömyyteen vaikuttavista asioista, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet, merkittävyys 4=erittäin merkittävä, 1= ei merkittävä, 0=eos). Miksi ei ole käynyt nuorisotalolla, merkittävyys % 62,3 51,3 37,4 39,9 35,4 35,3 8,2 16,6 16 2,3 16,7 11,8 18,6 18,7 18,3 19,2 14,6 15,4 13,8 10,1 10,2 6,7 5,3 4,4 17,4 15 15,2 5,6 13,1 26 25,2 12,1 28,6 24,7 27,5 25,5 23,5 22,2 15,3 14,3 pk opis pk opis pk opis pk opis pk opis 4 erittäin merkittävä 3 2 1 ei merkittävä eos En saa käydä siellä Toiminta ei kiinnosta minua Se on "erilaisille" nuorille kuin minä Nuorisotalo on liian kaukana/ vaikea päästä 3 Kysymys 35. Jos et ole käynyt nuorisotalolla, niin miksi et? Arvioi väittämien merkittävyyttä. 25
7. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN Osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyen haluttiin tietää yhdistysten tai järjestöjen sekä erilaisten vaikuttajaryhmien toimintaan osallistumisesta tai jäsenyydestä. Vajaa viidesosa (20 %) nuorista osallistuu yhdistystoimintaan tai on jonkun järjestön jäsen. Oppilaskunnan toimintaan osallistuu vähän useampi kuin joka kymmenes ja erillisen nuorten vaikuttajaryhmän toimintaan osallistuu noin 6 prosenttia vastaajista. Peruskoululaisten aktiivisuus edellä mainituissa asioissa on opiskelijoita suurempaa, samoin kiinnostus toimintaan ja osallistumiseen. Peruskoululaisista 20 prosenttia ja opiskelijoista 18 prosenttia ei osallistu mihinkään toimintaan, mutta on kiinnostuneita osallistumaan. Yli 60 prosenttia nuorista ei kuitenkaan osallistu eikä myöskään ole kiinnostunut osallistumaan vaikuttajaryhmiin tai yhdistystoimintaan. Kuva 28. Kuuluminen jäsenenä tai osallistuminen toimintaan, peruskoululaiset ja opiskelijat (prosenttiosuudet, 1 3 tärkeintä). Osallisuus ja harrastaminen, % Nuorten vaikuttajaryhmä/ nuorisovaltuusto 7,3 4,9 6,4 Oppilaskunta 8,4 11,5 13,3 Yhdistys, seura tai järjestö 18,8 17,8 18,4 En osallistu, mutta kiinnostaisi 20 18 19,3 En osallistu, ei kiinnosta 61,5 61,7 61,6 Kaikki (N=1312) Opiskelijat (N=488) Peruskoululaiset (N=824) Osallisuuteen liittyviä asioita kartoitettiin myös tyytyväisyys-tärkeys asetelmalla. Kysymyspatteriin laitettiin nuorten kuulemiseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä asioita (kuva 29). Nuorilta pyydettiin mielipidettä myös siitä, millaisella toiminnalla voisi omasta mielestään vaikuttaa asioiden kehitykseen Kouvolassa (kuva 30). Tärkeintä tässä vertailussa nuorille on kokemus siitä, että voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samaan teemaan liittyvät kuitenkin myös suurimmat tyytyväisyyskuilut sekä peruskoululaisten että opiskelijoiden arvioissa. Peruskoululaiset pitävät kaikkia asioita hieman tärkeämpinä kuin opiskelijat, mutta he ovat niihin myös opiskelijoita tyytyväisempiä. Peruskoululaisten kohdalla tyytyväisyys riittävässä tiedonsaannissa sekä kuulluksi tulemisessa kohtaa kohtuullisen hyvin tärkeyden. Sen sijaan opiskelijoilla on selkeät tyytyväisyyskuilut myös näissä kahdessa muussa teemassa kuulluksi tulemisen kohdalla tyytyväisyyskuilu on suurempi kuin tiedonsaannin osalta. 26