Baletti- ja liikuntakoulu Pia Hakovirta Taiteen perusopetus Tanssi: yleinen oppimäärä 4.6.2006
1 1.1 Toiminta-ajatus Baletti- ja liikuntakoulu Pia Hakovirran taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tanssinopetuksen tavoitteena on tarjota Oriveden seudun lapsille ja nuorille opetusta, joka on tavoitteellista, määrätietoista, ja vuosittain tasolta toiselle etenevää. Baletti- ja liikuntakoulu Pia Hakovirran taiteen perusopetukseen yleisen oppimäärän tanssin opetussuunnitelma noudattaa opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteita 2005. Tanssin perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua opetusta. Koulu antaa myös varhaisiän tanssin opetusta alle kouluikäisille, sekä kysynnän ja resurssien mukaan opetusta aikuisille. 1.2 Tanssin yleisen oppimäärän opetuksen tehtävä ja arvot Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. 1.3 Yleiset tavoitteet Tanssinopetuksen tavoitteena on tukea tanssin avulla oppilaan henkistä kasvua, lisätä hänen kehollista tietoisuuttaan ja sen avulla vahvistaa oppilaan oman identiteetin muotoutumista. kehittää oppilaan itsetuntemusta, ymmärrystä muista ja ympäröivästä maailmasta. kehittää oppilaan tanssissa tarvittavia fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja tasapuolisesti ja monipuolisesti. kannustaa terveelliseen liikkumiseen ja elämäntapaan. tukea oppilaan itsetuntoa ottamalla huomioon yksilön keholliset ja psyykkiset lähtökohdat sekä eri kehitysvaiheet. luoda opetustilanteissa myönteinen ilmapiiri ja kehittää oppilaan kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden ja opettajan kanssa. ohjata oppilasta itsenäiseen ajatteluun. avartaa oppilaan käsitystä taiteen monimuotoisuudesta ja tukea hänen yksilöllisen näkökulmansa kehittymistä taiteista. ohjata pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen työskentelyyn. mahdollistaa oppilaalle valmiudet myöhemmin halutessaan hakeutua lisäopintoihin. 2
Tanssin perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu myös taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä muiden taiteiden kanssa tekemisessä olevien ja taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa (ks. myös kohta 10). 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Tanssin oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista ja oppilaat työskentelevät opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Oppilaalla tulee olla aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa, ja hänen opiskelutaitojaan kehitetään niin, että ne mahdollistavat hänen kehittymisensä tanssin opiskelussa. Oppilas oppii soveltamaan kokemuksiaan ja aiemmin opittuja taitoja ja tietoja uusiin tilanteisiin. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtavat ohjaavat oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. 2.2 Opiskeluympäristö ja työtavat Oppilaille luodaan opiskeluympäristö, joka on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Tällöin se tukee monipuolisesti ja turvallisesti oppilaan kasvua ja oppimista ja antaa onnistumisen kokemuksia. Oppilas voi asettaa itselleen omia tavoitteita ja häntä kannustetaan työskentelemään itsenäisesti sekä yhdessä toisten kanssa. Baletti- ja liikuntakoulu PH:n opetuspaikkana on Oriveden keskuskoulun liikuntasali. Sali on riittävän tilava, ja lattia soveltuu hyvin niin klassisen baletin, nykytanssin kuin varhaisiän tanssituntienkin pitämiseen. Lisäksi käytössä on tarvittaessa koulun luokkatiloja tanssin opiskeluun videoiden avulla ja tanssin teorian tuntien pitämistä varten. Tilat, työvälineet ja oppilaitoksen materiaalit mahdollistavat opetussuunnitelman perusteiden mukaisen opiskelun. Opiskeluympäristö on, ja tulee olla, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Koska taiteellinen työskentely ja tanssinopiskelu on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa, opiskeluympäristön pitää olla rauhallinen ja siellä vallitseva ilmapiiri kiireetön ja levollinen. 3 Opetuksen tarjonta ja opetusjärjestelyt Tanssin yleisen oppimäärän opinnot rakentuvat kymmenestä opintokokonaisuudesta. Oppilas valitsee opinnot oman suuntautumisensa mukaisesti. 3
Tanssin yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi oppilaitos tarjoaa valinnaisia opintokokonaisuuksia, ja opintokokonaisuuksien ulkopuolelle luettavia opintoja, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan siten, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia ja opetusta. 3.2 Opetuksen tarjonta Opetusta tarjotaan klassisessa baletissa, nykytanssissa, etnisissä tansseissa, esiintymistaidoissa, tanssitiedossa, kehontuntemuksessa, taiteidenvälisyydessä, ajan ilmiöissä. Yksi opintokokonaisuus on muutamin poikkeuksin yhden vuoden mittainen (opintokokonaisuuksia voidaan kerätä myös erillisistä koulun järjestämistä kursseista). Kursseja järjestetään oppilaitoksen resurssien mukaan vaihtelevasti eri lukuvuosina. Oppilaat voivat lukea hyväkseen muilla taiteen aloilla tehtyjä opintoja 3.3 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain Kaikkien tanssilajien opintokokonaisuuksissa on lähtökohtana, että oppilas ymmärtää kunkin tanssilajin koostuvan useista erilaisista tekijöistä. Valitsemassaan tanssilajissa oppilaat kehittävät tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan sekä tutustuvat muun muassa tanssilajin perusliikemateriaaliin ja terminologiaan. Etniset tanssit opintokokonaisuuteen kuuluu muun muassa flamenco sekä karakteritanssit. Ajan ilmiöt opintokokonaisuus sisältää ajalle tyypillisiä tanssityylejä, joiden lähtökohdat voivat olla esimerkiksi nuorten omassa kulttuurissa (musiikki, videot, elokuvat). Esiintymistoiminta on erillinen opintokokonaisuus, jolle on määritelty tavoitteet ja keskeiset sisällöt, mutta esiintymistoimintaa on myös eri tanssilajien opintokokonaisuuksissa ja muissakin opintokokonaisuuksissa. Tanssinopiskelussa taiteidenvälisyys on tärkeää: tanssin opetus- ja esiintymistilanteisiin sisältyy yleensä myös musiikkia, visuaalisia taiteita ja teatteri-ilmaisua. Taiteidenvälisyys monipuolistaa tanssinopetusta ja auttaa oppilasta ymmärtämään taidetta myös laajemmin. Oppilas saa pohjatietoa ja näkemystä siitä, miten eri taidelajit voivat toimia yhdessä, ja samalla hän voi kehittää omia tanssillisia ja ilmaisullisia vahvuuksiaan toisen taidelajin kautta. Oppilaitoksen oma opintokokonaisuus voidaan kerätä myös oppilaitoksen resurssiensa mukaan kunakin lukuvuonna järjestämistä kursseista, joita ei lueta minkään muun opintokokonaisuuden sisältöön. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa mm. erilaisten innovaatioiden ja vahvuuksien esiintulo tanssinopetuksessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien, vielä 4
tuntemattomien tanssimuotojen esiintuontia tai perinteistä tanssinopetusta vahvistavien tanssilajien tai muotojen käyttöä opetuksen syventämisessä. Tanssitaiteen hahmottamisessa ja oppimisessa on tärkeä merkitys yhteisöllisyydellä, yhdessä kokemisella ja tekemisellä. Seuraavassa esitellään eri tanssilajien tavoitteet ja sisällöt. Klassinen baletti tuntee klassisen baletin traditiota ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan. saa valmiudet opiskella myös muita tanssin lajeja. ymmärtää ja havaitsee oman tekniikkansa kehityksen. klassiselle baletille ominainen tyyli ja perinne lajiin liittyvää tapaopiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa tanssillista ja taiteellista ilmaisua esiintymistaitoja tanssitekniikkaa improvisaatiota Nykytanssi tuntee nykytanssin elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä oppii tunnistamaan nykytanssin yhtäläisyyksiä ja eroja klassiseen balettiin kehittää tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan löytää oman liikelaatunsa ja materiaalinsa ja tunnistaa erilaisia liikelaatuja. nykytanssin perusliikemateriaalia ja terminologiaa nykytanssin perinteiden ja eri suuntausten olemassaolon ymmärtäminen tekniikan ja improvisaation yhdistäminen esiintymistaitoja 5
Etniset tanssit tuntee lajikohtaisen tanssin traditiota ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan ymmärtää kyseisen tanssilajin kansaan ja kulttuuriin liittyviä erityispiirteitä. tanssilajin perusliikemateriaalia ja terminologiaa tanssitekniikkaa lajille ominaista taiteellista ilmaisua lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa Esiintymistoiminta harjaantuu ja tottuu esiintymään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä oppii tanssiteoksen valmistamisessa vaadittavia tietoja ja taitoja oppii ymmärtämään ja hahmottamaan musiikin, puvustuksen, valot ja liikekielen osana esiintymistapahtumaa l. teoksen useamman taiteen lajin synteesinä oppii kehittämään omaa ilmaisukykyään ja esiintymisvalmiuttaan ymmärtää tanssin vuorovaikutuksena esiintyjän ja yleisön välillä ymmärtää tanssiteoksen synnyn ja kehityksen prosessina omaa ilmaisua ja esiintymistä lavastukseen, puvustukseen, koreografiaan ja maskeeraukseen tutustumista käsikirjoituksen tai synopsiksen laatimista esityksen tuottamisen osa-alueisiin tutustumista. Taiteidenvälisyys tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin omaksuu keinoja, joilla tanssi ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi. kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa taidelajiin kuuluvaa tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa 6
mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, konsertteihin, teatteriesityksiin. Tanssitieto kykenee luomaan kokonaiskuvan taidetanssista hahmottaa taidetanssin monimuotoisuuden ymmärtää länsimaisen taidetanssin osana laajempaa tanssikulttuuria hahmottaa taidetanssin omana taiteen alueenaan tutustuu oman tanssiperinteen historiallisiin ja kulttuurisiin taustoihin oppii arvioimaan näkemäänsä ja perusteleman omia käsityksiään. oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja ulkomaisen taidetanssin kehittymisen keskeiset vaiheet tanssin eri tyylilajeihin ja tekniikoihin tutustumista tanssin historiaa tutustumista erilaisiin teoksiin ja niiden musiikkiin eri lajeille ominaisia piirteitä. Oppilaitoksen oma kokonaisuus Voidaan koostaa oppilaitoksen kulloistenkin resurssiensa mukaan järjestämistä kursseista, jotka vaihtelevat vuosittain. Kurssien sisältö vastaa Suomen tanssioppilaitosten liiton (STOPP ry.) taiteen perusopetuksen tanssin yleisen oppimäärän malliopetussuunnitelmassa esitellyistä kursseista mm. ajan ilmiöt ja kehonhallinta nimikkeiden alle asetettuja sisältöjä, sekä muita kulttuurin alojen ja tanssin vuorovaikutukseen liittyvää opetusta. Keskeiset sisällöt, mm.: lajin taustaa ja perustekniikkaa mahdollisuuksien mukaan opintokokonaisuuden tavoitteita tukevia vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, konsertteihin, teatteriesityksiin tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa Varhaisiän tanssiopinnot Varhaisiän tanssiopintojen tavoitteena on lapsen luovuuden, kehontuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen. Leikinomaisilla harjoituksilla edistetään lapsen sosiaalisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Opetuksen tehtävänä on herättää tanssin iloa, tukea itseilmaisun kehittymistä sekä kannustaa pitkäjänteiseen harjoitustoimintaan. Varhaisiän opinnot on tarkoitettu ikäryhmittäin 3-7 -vuotiaille. Koulun järjestämiä varhaisiän tanssiopintoja ei lasketa tanssitaiteen perusopintojen opintokokonaisuuksien laskennallisiin tuntimääriin, mutta ne antavat pohjan myöhempää 7
tanssiopiskelua varten. Opintojen laajuus 35 opetustuntia (à 45 min.) vuodessa. Perusopinnot Perusopintoihin siirrytään pääsääntöisesti 7-vuotiaina ja ne suoritetaan enintään 10 vuoden aikana. Klassisen baletin opintojen kokonaisuudet 1-2 suoritetaan pääsääntöisesti 7-9 -vuotiaina, kokonaisuudet 3-5 10-14 - vuotiaina, myöhemmät kokonaisuudet pääsääntöisesti vanhempina. Aikuisten tanssiopinnot Aikuisten opetuksessa noudatetaan tanssin yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksissa määriteltyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetusta järjestettäessä otetaan kuitenkin huomioon aikuisten elämänkokemus, fyysinen kunto ja mielenkiinnon kohteet. Opetus voi painottua esimerkiksi liikkuvuuden ylläpitoon ja parantamiseen, ilmaisun ja luovuuden kehittämiseen ja uusien taitojen löytämiseen, virkistykseen ja rentoutumiseen sekä tutustumiseen tanssiin kulttuurimuotona. Mikäli em. opetusta annetaan, tarkennetaan tavoitteet ja sisällöt oppilaitoksen oman tilanteen mukaisiksi. 4 Annettavan opetuksen määrä opintokokonaisuuksittain Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 opetustuntia (á 45 min). Opintokokonaisuudet yksitellen tuntimäärittäin: klassinen baletti 1, 38h; klassinen baletti 2, 38h; klassinen baletti 3, 44h; klassinen baletti 4, 38h; klassinen baletti 5, 44h; klassinen baletti 6, 44h; klassinen baletti 7, 44h; klassinen baletti 8, 44h; klassinen baletti 9, 44h; klassinen baletti 10, 44h; nykytanssi 1, 44h; nykytanssi 2, 44h; nykytanssi 3, 44h; nykytanssi 4, 44h; nykytanssi 5, 44h; etniset tanssit 1, 44h; etniset tanssit 2, 44h; etniset tanssit 3, 44h; esiintymistoiminta 1, 44h; taiteidenvälisyys 1, 44h; tanssitieto 1, 44h. Sekä mahdolliset resurssien mukaan toimitettavat oppilaitoksen omat opintokokonaisuudet. 5 Oppilaan opiskelun kesto (opetuksen yksilöllistäminen) Oppilas voi aloittaa yleisen oppimäärän suorittamisen 7-8 -vuotiaana ja saada suoritetuksi vähintään kymmenen opintokokonaisuutta kymmenen vuoden kuluessa. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 8
6 Oppilasarviointi Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan tanssillista kehittymistä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssiharrastukseen. Arviointi on kannustavaa ja oppimista edistävää, ja sen sisältö pyritään perustelemaan oppilaille selkeästi. Vuorovaikutteisuus on oppilaan arvioinnissa tärkeää, ja huomioon otetaan myös oppilaan itsearviointi, joka voi joskus myös olla kirjallista. Myös ryhmän antama palaute on merkityksellistä. Arvioinnin kohteita ovat aktiivisuus, ahkeruus läsnäolo, keskittyminen oma-aloitteisuus toisten huomioon ottaminen kyky toimia ryhmässä kyky vastaanottaa palautetta ja hyödyntää sitä omassa tanssissa tai treenauksessa tanssitekniikka ilmaisu lajitieto Palaute on sanallista, numeroarviointia ei anneta. Opiskelijalla on opintokirja, johon tehdään tarpeelliset oppilaan opiskelua koskevat merkinnät. Arviointi kohdistuu aina oppilaan toimintaan, ei hänen ominaisuuksistaan. 7 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritettuja opintoja, jotka vastaavat taiteen perusopetuksen antamia tavoitteita ja sisältöjä, voidaan hyväksilukea tanssin taiteen perusopetuksen opintosuorituksiksi. Tällaisia opintoja voivat olla esim. muissa oppilaitoksissa harjoitetut tavoitteelliset tanssin, musiikin tai kuvataiteen opinnot. Päätöksen vastaavuuksista tekee koulu tapauskohtaisesti, mutta vain yhdestä toisen lajin oppilaitoksen opintokokonaisuudesta voi saada vain yhden opintokokonaisuuden kokoisen merkinnän tai se voidaan liittää vain yhden opintokokonaisuuden merkintään. 8 Todistukset Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan kymmenen opintokokonaisuutta. Todistukseen merkitään kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet. Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista erillisistä opintokokonaisuuksista. Yksittäisestä opintokokonaisuudesta pitää olla läsnä vähintään 4/5 oppitunneista, jotta se hyväksytään suoritetuksi. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika 9
opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä koulun johtajan allekirjoitus ja oppilaitoksen leima lainsäädäntö, johon koulutus perustuu (valmiina todistuspohjassa) opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös opetus-suunnitelman hyväksymisestä maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti. 9 Oppilaaksi ottaminen ja oppilaitoksesta erottaminen Tämän opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tulevat oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tanssin perusopetuksen opintoja hyväksytään opiskelemaan, vaikka ei olisi suorittanut varhaisiän tanssin opintoja. Oppilas voidaan erottaa oppilaitoksen opettajan päätöksellä. 10 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Oppilaitos pyrkii järjestämään yhteistyötä taidekasvatusta antavien muiden oppilaitosten kuten Oriveden seudun kansalaisopiston, tamperelaisten tanssikoulujen, tamperelaisten teattereiden, koululaitosten ja oppilaiden vanhempien kanssa. Yhteistyötä järjestetään lähinnä kurssien, esiintymisten ja tutustumiskäyntien muodossa. 11 Voimaantulo Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2006. Ennen 31.7.2006 suoritetut opinnot ovat voimassa ja tehdyt opintosuoritukset merkitään oppilaan päättötodistukseen suoritusaikana voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisina. 10